Tulevaisuuden avoin luova Suomi
Jyrki J.J. Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Tulevaisuus ei ole entisensä
Maailma muuttuu nopeasti, kuka päättää mihin suuntaan?

Suomen todellinen tulevaisuuden haaste:
65-vuotiaiden osuus kasvaa pysyvästi
Väestöllinen huoltosuhde: alle 19- ja yli 65-
vuotiaiden määrä jaettuna työikäisten määrällä.
Tilastokeskus
• Tilanteeseen johtaneet päätökset tehtiin jo 1970- ja 80-luvuilla
• Kun työvoimaa ei ole luvassa, myös investoinnit Suomeen tyrehtyvät.

Suomen haaste
 Suomen vuosikymmeniä jatkuneen
talouskasvun perusta on kadonnut
 Työikäisten suomalaisten määrä laskee ainakin seuraavat 20 vuotta
 Samaan aikaan työelämän ulkopuolella eri syistä olevien osuus
Suomen väestöstä kasvaa
 Jos työn tuottavuus ei kasva samassa tahdissa, työn määrän
väheneminen tarkoittaa kansantalouden pienenemistä!
 Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua, sillä
vaikka työikäisten määrä laskee, suomalaisten määrä ei laske.
 Joko suomalaisen työn tuottavuuden on noustava tai
suomalaisen tekemän työn määrää on lisättävä
 Tästä syystä eläkeiän nostosta ja arkipyhistä puhutaan niin paljon
 Sen sijaan työn tuottavuudesta puhutaan paljon vähemmän.
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

Tällä hetkellä Suomen työvoima supistuu ja työn tuottavuus laskee!
→ Suomen kansantalous supistuu!
→ Elintasoa ja palveluita pidetään toistaiseksi yllä velaksi.
http://tilastokeskus.fi/til/ttut/2012/ttut_2012_2013-11-29_tie_001_fi.html
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

Koska uusien ihmisten tekeminen vie aikaa,
suomalaisen työn tuottavuuden on noustava!
Ja se tarkoittaa investointeja työvälineisiin, prosesseihin ja osaamiseen.

Kansallinen tuottavuusparadoksi
– haaste Suomen ICT-alalle
 Tuottavuutta parannetaan investoinneilla!
 Investoinneilla työvälineisiin, toimintatapoihin ja osaamiseen
 Työn määrän vähentäminen ilman investointeja ei paranna tuottavuutta vaan
ainoastaan vähentää työn tulosten määrää
 Olemme investoineet miljardeja yritysten ja julkishallinnon
tietojärjestelmiin, mutta työn tuottavuus on laskenut!
 Teknologia ei nosta tuottavuutta, vaan teknologian mahdollistamat uudet
toimintatavat, liiketoimintamallit ja rakenteet
 Vanhan tehottoman toimintaprosessin automatisointi tuottaa vain automatisoitua
tehottomuutta!
 Suomi on digitalisaation alisuorittaja!
 Maailman parhaista edellytyksistä huolimatta IC-tekniikkaa käytetään Suomessa
kilpailijamaita vähemmän, ja silloinkin vanhojen prosessien pyörittämiseen
 Esim. Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus, mutta sitä
käytetään vähiten Euroopassa…

… kyllä, vähiten Euroopassa
Survey of Schools: ICT in Education
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

Suomen on uskallettava tuhota turhaa työtä
Kolmannes työpaikoista katoaa joka tapauksessa, mutta mitkä?

Image: Lockheed
Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

Image: IBM
Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11

Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?
CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

Image: Lely
Mihin tarvitaan lypsäjää, kun lehmät kävelevät itse lypsyrobottiin?
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

Digitalisaatio eliminoi turhaa työtä (case sosiaalitoimisto)
 Esim. mahdollisuus seurata oman toimeentulotukihakemuksen
käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät puhelin-tiedusteluihin
vastaamisesta sosiaalityöhön
 Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa ”sähköisen”
lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja
skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen;
Maksatuksessa lomake tulostetaan ja sen tiedot syötetään käsin
maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)
 Esim. päätöksiä toimeentulotuen perusosasta tekevien etuus-käsittelijöiden
työ olisi helppo automatisoida (ja kouluttaa
etuuskäsittelijät muihin tehtäviin) heti mutta vasta kun toimeen-tulotuen
perusosan hakemustiedot saadaan sähköisinä.
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14

Suomen luova tuho
 Kiihtyvä digitaalinen vallankumous
jakaa maailmantalouden kortit
uudelleen.
 Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut
vanhat teollisuusmaat ovat tulevia digitaalisia maita
 Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään
yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut
runsaassa vuosikymmenessä.
 Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet
(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.
 Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua
 Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla
 Avoimuus vauhdittaa digitalisaatiota

”digitaalinen liiketoiminta
on hallituksen painopisteala”
Stubbin hallituksen minihallitusohjelma
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16

“The best way to get
value from data
is to give it away”
 Tieto on tietoyhteiskunnan rahaa:
Tieto tuottaa uutta tietoa ja
hyödyttää yhteiskuntaa vain kun
sitä käytetään ja investoidaan.
 Rahasäiliöön kätketyllä rahalla ei ole
arvoa … eikä suljettuun tieto-kantaan
säilötyllä tiedolla.
 Etenkin julkishallinnon tiedon-hallinnan
tärkein tavoite tulisi olla
tiedon käytön ja hyödyntämisen
maksimointi.
CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum.
Avoin data
Neelie Kroes, Vice-President of the European
Commission and Commissioner of the Digital Agenda

Perinteinen julkinen palveluinnovaatio
Julkinen
tietovara
Suljettu
rajapinta
Yritys Palvelu
Julk.sekt. Palvelu
Suljettu
rajapinta
Julkinen
tietovara
 Perinteisessä suljetussa mallissa palvelu”innovaatiot” on määriteltävä ja tietoluovutukset
neuvoteltava ennakolta!
 Innovaatiojärjestelmä ja rahoitus tukee ennalta määriteltyjä projekteja
 Luovutettavat tiedot, rajapinnat ja maksuperusteet määriteltävä ennalta
 Tietovarojen käytön seuranta ja valvonta mahdollista ja välttämätöntä
 Tuloksena yksi ennalta määritelty palvelu.
 Esim. Sähköinen asiointi ja demokratia (SADe)

Palvelu
Palvelu
Yritys Palvelu
Palvelu
Avoimia palveluinnovaatioita
Julkinen
tietovara
Julkinen
tietovara
Julkinen
tietovara
Yritys Palvelu
Palvelu
Julk.sekt. Palvelu
Avoimet
rajapinnat
 Avoimet rajapinnat mahdollistavat ”yllättävien” palveluiden kokeilemisen ja kehittymisen
 Maksutuotot ja maksukulut tietovarojen käytöstä jäävät saamatta
 Potentiaali innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan (ja verotulojen) kasvuun
 Innovaatioita ja suunnanmuutoksia myös palveluiden kehittelyn aikana
 Tietojen käyttöä ei voi valvoa eikä kontrolloida

Esim. Duunitori.fi
(vrt. virallisesti tuotettuihin sähköisiin palveluihin)
Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsin
päällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.

Tiedon avoin tuotanto
luopuu monopolista tietoon
 Tuotetaan tietoa joukkoistamalla ja
julkaistaan tulos avoimella lisenssillä
 Esim. Creative Commons julkaisulisenssit mahdollistavat
tuotetun tiedon edelleen kehittämisen ja julkaisemisen
samalla periaatteella
 Esim. Lukion pitkä matematiikka I ja Ruotsin koulujen Minecraft-oppimateriaalit
 Mikä toimintatapa mahdollistaisi yleisemmin avoimet sähköiset oppimateriaalit?
 Oletusarvona perinteinen tekijänoikeus, jos ei muuta ilmoiteta
 Kannustaa tekijöitä luomaan uutta antamalla määräaikaisen monopolin luodun
aineiston käyttöön
 Vuosikymmenten kuluessa ja sisältöbisneksen kasvaessa monopolien kestoa on
venytetty, ja oikeuksia ostavien mediayhtiöiden asema on vahvistunut
 Entä jos oletuslisenssinä olisikin esim. CC 2.0 by nc?
 Tekijän kontrolli työnsä tulosten käyttöön heikkenisi, ja julkaisijan tulot vähenisivät
 Tiedon ja siitä koostuvien teosten hyödyntäminen ja jatkokehitys helpottuisivat
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21

Avoin innovaatioprosessi
 Keksintöjä ei suojata patenteilla vaan
ne julkaistaan mahdollisimman laajasti
 Taloudelliset kannusteet epäsuoria
 Innovaatioprosessi kiihtyy
 Luo markkinoita

Esimerkiksi:
 Linux
 Valokuva
 Robottilennokit
Mikä on yhteiskunnan kokonaisetu, ja millaisilla immateriaalioikeuksilla
se missäkin tilanteessa saavutetaan parhaalla mahdollisella tavalla?
5.9.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22

Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua?
U.S. Army Photo
30.9.2010 www.kasvi.org 23

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24