Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à Kaikki pelaa seminaari 8.11. Esitykset
Similaire à Kaikki pelaa seminaari 8.11. Esitykset (20)
Kaikki pelaa seminaari 8.11. Esitykset
- 2. Suora lähetys 8.11.2016 ja tallenne sivuilla: www.lähiverkko.fi/peliseminaari Lähetyksen toteuttaa KuntaTV
- 3. 8.30 Seminaariin ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tervetuloa seminaariin. Anssi Kemppi, toiminnanjohtaja, Eläkeliitto ry, Kaija Kilpeläinen, Eläkeliitto ry. 9.30 Pelikasvatusta kaiken ikää. Inka Silvennoinen, erityisasiantuntija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. 10.00 Mitä pelaamisesta ajatellaan? Tuloksia kyselystä ikäihmisille. Marja Pakarinen, projektipäällikkö LähiVerkko-projekti. 10.15 Pelistudio – pelaaminen huvina ja harrastuksena. Panelisteina Anelma Kantola, Jorma Lindqvist, Ritva Ojanperä-Peurala ja Kari Lahti. 10.45 Ikääntyvien digipelaaminen ja sen motiivit meillä ja maailmalla. Olli-Poika Parviainen, FM, kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan jäsen. 11.15 Myytinmurtajat: Hyvinvointia, hyötyä vai haittoja peleistä? Tapani Liukkonen, Turun yliopisto ja Teija Saarinen, SenioriVerkko-projekti. 11.45 Aamupäivän päätös Lounastauko klo 12-13 AAMUPÄIVÄN OHJELMA #kaikkipelaa
- 6. Mitä pelaamisesta ajatellaan? Tuloksia kyselystä ikäihmisille.
- 7. Kyselyn toteutus Nettikysely keväällä 2016 1001 yli 64-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea Yhtä paljon miehiä ja naisia TNS-gallup
- 8. 55% 45% 57 % pelannut viimeisen vuoden aikana n=1001 Naiset ja miehet pelaavat yhtä paljon
- 12. Kokeileminen kannattaa – suhtautuminen voi muuttua
- 13. 65 % aiheuttaa riippuvuutta Mitä pelaamisesta ajatellaan? 27 % nuorten juttu 68 % hyväksi aivoille 21 % vaikea oppia 21 % sosiaalinen tapahtuma 47 % ajan tuhlausta n=1001 66 % hyväksyttävää
- 14. Pelaaminen on sosiaalinen tapahtuma
- 15. Päätelmiä 1. Kokeileminen kannattaa! 2. Mobiililaitteet yleistyvät vielä? 3. Pelien sosiaalista puolta ei tiedosteta 4. Digitaaliset pelit hyväksi aivoille
- 17. Pelistudio – pelaaminen huvina ja harrastuksena Jorma Lindqvist Ritva Ojanperä-Peurala Anelma KantolaKari Lahti
- 19. Ikääntyvien digipelaaminen ja sen motiivit meillä ja maailmalla.
- 20. Ikääntyvien ihmisten digipelaamisen näkymiä ja motivaatioita Kaikki Pelaa! -peliseminaari, kuntatalo 8.11.2016
- 22. Gaming Gone Global: Keeping Tabs on Worldwide Trends http://www.nielsen.com/us/en/insights/news/2016/gaming-gone-global-keeping-tabs-on-worldwide-trends.html
- 23. Mäyrä, F., Karvinen, J. & Ermi, L. (2016). Pelaajabarometri 2015: Lajityyppien suosio. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0153-8
- 24. Peliala kasvaa edelleen Peliteollisuus on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava osa Globaali pelimyynti 2015 n. 92 miljardia dollaria. Arvioitu ohittavan 100 miljardin dollarin rajan ensi vuonna Peliteollisuus merkittävä myös Suomessa. Yli 95 prosenttia Suomen pelituotannosta vientiä. Päätoimialan lisäksi peliala työllistää myös muita aloja. Suomen pelialan kattojärjestö Neogames arvioi Suomen pelitoimialan ydintoimintojen liikevaihdon olleen vuonna 2015 noin 2400 miljoonaa euroa.
- 25. Ikääntyvät ja ikäihmiset pelaajina EI-pelaavien keski-ikä Suomessa 60,9 vuotta. Digitaalisten pelien osalta ei-pelaavien keski-ikä 57,3 vuotta Kuitenkin lähes jokainen 10-75 -vuotias suomalainen pelaa jotain peliä. Suomi ei ole poikkeus vaan tyyppiesimerkki 60-69 -vuotiaista suomalaisista lähes puolet onkin pelannut myös digitaalisia pelejä Pelaaminen on monimuotoisinta nuoremmissa ikäryhmissä kun taas vanhimmat pelaajaryhmät pelaavat enimmäkseen pulmapelejä Ikääntyvien ja ikäihmisten suosimat pelit pääosin kasuaaleja pienpelejä, mutta yksilölliset erot ovat merkittäviä Eri ikäryhmät muodostavat yksilöllisiä teknologiasukupolvia, joilla on vaikutuksia eri ikäisten teknologiasuhteisiin. Pelaamiseen liitetään ikäspesifejä asenteita. Ajanviete vai harrastus? Addiktiot? Pelot?
- 26. Ikääntyvien pelaajien motivaatioita • oppiminen • kognitio, aivojumppa • terveys, tarkkuus • onnistuva vanheneminen • sosiaalinen vuorovaikutus • ajan kuluttaminen • hauskanpito • haasteet • ym. (Sayago et al. 2015; Kaufman et al. 2013; Marston 2013; De Schutter 2011; Nap et al. 2009; 2015)
- 27. "Ei oo pelaaminen harrastus, se on vaan tämmönen ajanviete. Harrastus ymmärtääkseni veis tuota enemmän aikaa ja sitten niitä pitäis olla erilaisia pelejä hyllymetreittän tai ostaa sellainen kone joka pärjäis näille nykypeleille.” (mies 68 vuotta). "Nimenomaan tässä vaiheessa jo alkaa tää kovalevyn reuna jo rapaantua niin siinä on pakko muistia koko ajan ylläpitää.” (nainen 67 vuotta). ”Et sillon ku mä alotin, mä alotin pelata siinä vaiheessa kun mä jäin töistä pois, niin mä ajattelin et, yks tarkotus oli että koneen käyttöö ei saa lopettaa, että siinä pysyy tietty näppäryys kun sitä käyttää.” (nainen 70 vuotta). Parviainen: Digitaalinen pelaaminen ikäihmisten elämässä http://tampub.uta.fi/handle/10024/99273
- 28. Ikääntyvien pelaajien toiveita • esteettömyys • historiallisuus • älyllisyys • väkivallattomuus • edullisuus / ilmaisuus • osallisuus suunnittelussa ja tuotannossa Useat tutkimustulokset osoittavat, etteivät monet kaupalliset pelit vastaa iäkkäämpien ihmisten mieltymyksiä tai tarpeita (Griffiths et al. 2004; Haaparanta 2014; IJsseljsteijn et al. 2007; De Schutter & Van Den Abeele 2008).
- 29. Ikääntyminen voi vaikuttaa esimerkiksi aistiprosesseihin, motoriikkaan, reaktionopeuteen ja kognitiivisiin prosesseihin, jotka liittyvät käyttöliittymien ja ylipäätään pelien käyttöön asettaen haasteita niin pelaajalle kuin pelisuunnittelijallekin. Ikääntyville pelaajille ei ole tarjolla heille kohdennettuja pelejä, koska he eivät pelaa riittävän paljon, mikä johtuu siitä ettei heille ole tarjolla pelejä, joita peliteollisuus ei tee koska ikääntyvien pelaajien määrä on liian pieni. Negatiivinen kehä voidaan katkaista. Ikäihmiset pelaavat jo nyt. Pelaaminen on luonteva osa digiajan arkea. Teknologia on muutoksessa mutta pelaaminen pysyy. Otetaan siitä ilo irti!
- 32. Myytinmurtajat: Hyvinvointia, hyötyä vai haittoja peleistä?
- 41. 13.00 Hyvinvointia Impulssi-sovelluksella. Ulla Arifullen-Hämäläinen, Miina Sillanpään Säätiö. 13.20 Kirjaston palvelut peliharrastuksen tukena, Heikki Marjomaa, palvelukoordinaattori Helsingin kaupungin kirjasto. 13.40 Sukupolvet kohtaavat pelien parissa, OppilasAgentit. 14.00 Virtuaalitodellisuutta palvelutaloissa – miten järjestän pelitapahtuman? LähiVerkko- projekti ja SenioriVerkko-projekti. 14.20 Saa koskettaa – jättitabletit houkuttavat digiaikaan. KUORI oy ja Lappeenrannan palvelukeskussäätiö. 14.40 Pelien hyödyntäminen kuntoutuksessa. Leena Korhonen, projektipäällikkö Neuron. ILTAPÄIVÄN TIETOISKUT #kaikkipelaa Tietoiskut A3-siiven luentosalissa 20 minuutin välein. Saliin mahtuu n. 100 kuulijaa. Voit valita itseäsi kiinnostavat tietoiskut.
- 42. ILTAPÄIVÄN PELIPISTEET Klo 13-15 #kaikkipelaa Pelipisteissä voi kokeilla digitaalisia pelejä, laitteita ja virtuaalitodellisuutta käytännössä sekä tutustua muihin osallistujiin. Karin peliluola – tutustu strategia-, toiminta- ja seikkailupeleihin. HILDA –musiikkimatka omaan nuoruuteen Terveyttä, iloa ja hyvinvointia peleistä Konsolipelejä ja liikunnan iloa LähiVerkon peliluola – tutustu tabletti-laitteisiin ja sovelluksiin Virtuaalinen muistipuisto (Miina Sillanpään Säätiö). Laitteet pelikuntoon – tule Enter ry:n opastukseen Uusia ulottuvuuksia ja nojatuolimatkoja – koe virtuaalitodellisuus Saa koskettaa - Kuori Oy:n jättitabletit
- 43. Iltapäivän tunnelmia myös verkossa osoitteessa www.lähiverkko.fi/peliseminaari
Notes de l'éditeur
- http://prezi.com/cecw9wnkfuug/?utm_campaign=share&utm_medium=copy
- PINKKI 15, 86, 1, 0 VIOLETTI 95, 90, 4, 14 KELTAINEN 7, 0, 75, 0
- Ennen kuin mennään itse pelaamiseen ja ihmisten kokemuksiin digitaalisista peleistä, kerron lyhyesti tuloksia kyselystä, joka tehtiin viime keväänä. Kyselyn tarkoitus oli selvittää, mitä digitaalisesta pelaamisesta ajatellaan ja miten pelaamiseen suhtaudutaan yli 64-vuotiaiden keskuudessa.
- Kysely toteutettiin TNS-gallupin tekemänä Internet-kyselynä ja siihen vastasi 1000 yli 64-vuotiasta vastaajaa eripuolilta suomea. Vastaajissa oli yhtä paljon naisia ja miehiä.
- Tämä joukko, jonka vastauksia tässä esitellään on tosiaan niitä eläkeläisiä, jotka ovat vastanneet internetissä kyselyyn. Heillä toisin sanoen on myös valmiudet käyttää digitaalisia laitteita. Tästä joukosta yli puolet kertoo pelanneesta digitaalisia pelejä kuluneen vuoden aikana 57% 43% ei pelaa Naisten ja miesten välillä ei ollut eroa.
- Kysyimme sitä, millä laitteilla ihmiset pelaavat. Suurin osa pelaa kannettavalla tai pöytäkoneella ilman internet-yhteyttä. Emme kysyneet, mitä pelejä he pelaavat, mutta pasianssi on niitä jotka pitävät pintansa suosituimpana pelinä. Eli valtaosa pelaajista pelaa tietokoneen omia pelejä, kuten pasianssi, miinaharava, mahjong…. Yli puolet pelaa myös kannettavalla tai pöytäkoneella internetissä pelattavia pelejä. Ne, jotka pelaavat
- Kysyimme, miten suhtautuu digitaalisiin peleihin: Koko vastaajajoukkon asenteet jakautuivat karkeasti kolmeen osaan: 1/3 26 % (myönteinen) 1/3 31 (kielteinen) ja 1/3 37 (neutraali) Punainen pylväs kertoo sen osuuden, joka sanoo suhtautuvansa tietokonepeleihin yleisesti myönteisesti Sininen pylväs taas suhtautuu kielteisesti Verrataan pelaajia ja ei pelaajia. Luonnollisestikin suuri ero. Jos asia on tuttu ja sitä on kokeillut, on siihen suhtautuminen myönteisempää kuin vieraaseen asiaan. Tämä on meille luonnollista, mutta tätä tietoa on ehkä hyvä käyttää silloin, kun kohtaa kriittistä suhtautumista ja kritiikkiä. Paras tapa vaikuttaa asenteisiin on ottaa ihminen mukaan pelaamaan, tutustuttaa siihen maailmaan. Kaikkien ei tarvitse kiinnostua pelaamisesta tai ryhtyä itse pelaamaan, mutta ymmärrys auttaa. Kaikista vastaajista pieni osuus suhtautuu myönteisesti? Digipelaaminen ei herätä suuria intohimoja monessa. Paljon pelaavista 44%, vielä suuri osa kysymys: Miten suhtaudut tietokonepeleihin kokonaisuutena? Suhtautuminen ei määrittele pelaamista
- Kokeileminen suhtautuminen muuttuu… Miten rohkaista ihmisiä kokeilemaan
- Valtaosa vastaajista pitää pelaamista hyväksyttävänä. Tässäkin näkyy se, että ne, jotka itse pelaavat pitävät pelaamista hyväksyttävämpänä kuin ne jotka eivät pelaa (75 % vs 54 %). Suuri osa on sitä mieltä, että pelaaminen on hyväksi aivoille. 47 % sitä mieltä, että pelaaminen on ajan tuhlausta. Tässä kohdassa sekä pelaajat, että ei-pelaajat ovat melko samoilla linjoilla. Myös ne, jotka itse pelaavat ajattelevat, että pelaamiseen käytetty aika on hukkaan heitettyä (41 %). Tästä aiheesta varmaan keskustelemme lisää Myytinmurtajat –osuudessa, siitä millainen aika on hyvin käytettyä? Se, mikä on ristiriitaista: Pelaaminen aiheuttaa haitallista riippuvuutta. Tästä väittämästä oli samaa mieltä suurin osa vastaajista, sekä pelaajista, että ei-pelaajista. Tässä on aika mielenkiintoinen ristiriita minun mielestäni. Toisaalta pelaamisen ajatellaan tekevän hyvää aivoille, toisaalta aiheuttavan haitallista riippuvuutta. Onko tämä sitten myytti vai fakta, sitäkin puretaan hieman auki tuossa myytinmurtajat –osuudessa. Kysyimme myös sitä, ajattelevatko ihmiset, että pelaaminen on heidän mielestään sosiaalinen tapahtuma ja aika harvan mielestä se on sitä. Se, mikä on rohkaisevaa on se, että vähemmistön mielestä pelejä on vaikea oppia tai että ne olisivat nuorten juttu. Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa Kaikista vastaajista pieni osuus suhtautuu myönteisesti? Digipelaaminen ei herätä suuria intohimoja monessa. Paljon pelaavista 44%, vielä suuri osa kysymys: Miten suhtaudut tietokonepeleihin kokonaisuutena? Suhtautuminen ei määrittele pelaamista Pelaaminen on sosiaalinen tapahtuma? Samaa/eri mieltä. Pelaamisen sosiaalisuudesta oli täysin sama käsitys niillä, jotka eivät pelaa ja niillä jotka pelaavat Niistä jotka pelaavat yli 80 prosenttia pitää pelaamista hyvänä aivoille, suuri osa myös niistä jotka eivät pelaa uskoivat olevan hyväksi Pelejä vaikea oppia pelaamaan, sekä pelaajat että pelaamattomat olivat tästä varsin samaa mieltä Riippuvuutta uskovat enemmän aiheuttavan ne, jotka eivät itse pelaa
- Pelaamisen sosiaalinen ulottuvuus on ehkä yksi myytti murrettavaksi ja toisaalta myös tässä on viesti, jota kannattaisi enemmänkin tuoda esiin digitaalisen pelaamisesta puhuttaessa. Esimerkiksi LähiVerkko-projektissa järjestämissämme pelitapahtumissa moni koki erityisesti sosiaalisuuden ja yhdessä pelaamisen, niin muiden ikäihmisten kuin myös nuorten kanssa hyvin antoisaksi tilanteeksi. Tulevissa puheenvuoroissa kuullaan varmasti myös lisää siitä, miten pelaaminen yhdistää esimerkiksi sukupolvia ja isovanhempia ja lapsenlapsia.
- Johtopäätökset: Pelien sosiaalisuus / yhteisöllisyys (fyysiset pelikerhot / virtuaaliyhteisöt) Pelien koetaan ja uskotaan olevan hyväksi aivoille
- Panelisteina Anelma Kantola, Jorma Lindqvist, Ritva Ojanperä-Peurala ja Kari Lahti.