2. Kansalaistoiminnan nykytila
• Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on kasvanut 2000-luvulla
• Yhdistysrekisteritiedot: laveasti ymmärtäen noin 20 000
liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä
• Kunnallisten järjestelmien kautta operoi noin 6000‒7000 seuraa
• Kuntien viranhaltijoiden näkemysten mukaan seuroja on noin
10 000
• Vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä on
kasvanut
3. Kansalaistoiminnan nykytila (2)
• Vapaaehtoistyön määrä pysynyt ennallaan 2000-luvulla
• Tutkimustulosten mukaan vapaaehtoistyötä urheilun ja
liikunnan parissa on tehnyt 7–17 % suomalaisista
• Miehet tekevät vapaaehtoistyötä naisia enemmän
• Vapaaehtoistyö on vahvasti yhteydessä oman lapsen
harrastukseen
• Vertailukelpoista tietoa olemassa vain vähän
4. Kansalaistoiminnan nykytila (3)
•
Viimeisen 15 vuoden aikana urheiluseurojen järjestämä liikunta on
kasvattanut tasaisesti suosiotaan alle 14-vuotiaiden lasten ja
varhaisnuorten keskuudessa.
•
Alle kouluikäisistä noin joka kolmas liikkuu urheiluseuran
järjestämissä harjoituksissa ja 7‒14-vuotiaista 55 prosenttia
•
•
Pojat ovat harrastaneet liikuntaa urheiluseuroissa tyttöjä enemmän
Tyttöjen liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on kuitenkin
lisääntynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien
5. Kansalaistoiminnan nykytila (4)
•
•
•
•
•
7–29-vuotiaat: urheilu- tai liikuntaseurassa liikkuu viikoittain noin
kolmannes
Omatoiminen liikkuminen muodostaa valtaosan kaikesta liikunnasta.
Suosituimpia liikuntamuotoja lenkkeily, kuntosalilla käyminen,
pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto.
Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä.
Erityisesti poikien harrastamia lajeja: jalkapallo, salibandy, jääkiekko;
tyttöjen suosimia: lenkkeily, kävely, ratsastus, tanssi.
Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin
joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän.
Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013
6. Seura ja nuoret
•
•
•
•
•
Liikuntaseurat kohtaavat valtaosan alle 15-v. lapsista ja nuorista (55%).
Erityisenä haasteena on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu
liikunta-aktiivisuus murrosiän yli.
Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu yli 15-vuotiaana.
Tiettyjen lajien osalta 15–19-v. harrastajista 40–50 % lopettaa
harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 % siirtyy muihin lajeihin.
Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovat moninaiset. Keskeisimpiä
lopettamissyitä: muut asiat kiinnostavat enemmän tai harrastus vie
liikaa aikaa.
Seuratoiminnassa ei juuri ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa
huipulle, vaan haluavat vain harrastaa
7. Seura ja nuoret (2)
•
Nuorten tarpeiden ja motiivien riittämätön huomioiminen
seuratoiminnassa voivat vaikuttaa lopettamiseen
Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden
huomioimisessa on merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden
kannalta
12. Harrastamisen hinta / Puronaho 2013
•
•
Kari Puronahon sektoritutkimus ministeriölle; valmistuu 12/2013
mukana 14 lajia, vastaa noin 86 % lasten ja nuorten liikunnan
harrastamisesta seuroissa
•
golf, hiihtolajit (hiihto, mäkihyppy, yhdistetty), jalkapallo, jääkiekko,
lentopallo, koripallo, pesäpallo, ratsastus, salibandy, taitoluistelu, uinti,
tanssi, voimistelu (naisvoimistelu, telinevoimistelu), yleisurheilu
•
•
kysymykset suoraan vanhemmille
vastanneita kotitalouksia yhteensä 5387 (lentopallo syksyllä 2013)
13. Perustietoja tutkimuksesta
•
•
Tytöt 2 207
Pojat 3 037
•
•
Kilpa 1 872
Harraste 3 392
•
Tutkitut lajit vastaavat yli 80 % lasten ja nuorten seuratoiminnasta
14. Tutkimustuloksia
Puronaho 2013
•
Liikunta on kallistunut – hinnat kolminkertaistuneet 10 vuodessa
- harrasteliikunta jonkin verran – kilpaurheilu paljon
- pakollinen, ei vapaaehtoinen drop-out-ilmiö (throw-out)
- kansalaisten jakaantuminen yhä selvemmin
- muut aktiviteetit tilalle
•
Perheiden tulot
- 2001: 34% vastaajista tienasi yli 60.000 e/vuosi
- 2013: nyt perheellä oltava tulot yli 80.000e/vuosi, jotta voi
harrastaa (36% perheistä yltää tähän tuloon)
•
Liikuntapaikkarakentamista kilpaurheilun ehdoilla
- tilat saatava tehokkaaseen käyttöön -> nuoret maksaa
15. Tutkimustuloksia
Puronaho 2013
•
Harrastusintensiteetti -> kustannusten nousu
- harrastuskaudet pidentyneet
- harrastekertojen määrä 11-14-v. lisääntynyt paljon
- sarja- ja/tai kilpailutoiminnan laajentuminen, leiritys lisääntyy
•
•
•
•
•
Useiden lajien harrastaminen nuorena vaikeutuu koko ajan
Vaatimukset kovenevat
Kilpailu kiristyy
Viihtyisyys voi kärsiä
Kansalaistoiminta rappeutuu
16. Tutkimustuloksia
Puronaho 2013
•
Harrastamisen hinta-laatu-suhde
– vastaajat pääasiassa tyytyväisiä seuratoiminnan laatuun
– kritiikin esittämisen kynnys seuran sisällä korkea
•
Seura voi vaikuttaa 40-60 % kokonaiskustannuksista
– kunnat voivat vaikuttaa osaan tästä
•
Miten seurojen kustannuksia tulisi alentaa/kunta?
– vuokrat, maksut, avustukset, hinnoittelu
– avustusperiaatteita kehittämällä
•
Miten seurojen varainhankintaa voisi edistää/kunta?
– tekemällä avustus-, maksu-, vuokra-yms. päätökset monivuotisiksi
– helpottamalla tapahtumien järjestämisen byrokratiaa
17. Miten harrastuskustannuksia tulisi alentaa
(liitto/seura) ?
Puronaho 2013
Liitto/seura
• sarja- ja kilpailujärjestelmät uusiksi
• vähemmän matkustamista ja lyhyemmät peli- ja kilpailumatkat
• stipendit varattomille, lisenssimaksut alas
Seura
- ”Huomioida opiskelevien, työttömien ja pienipalkkaisten mielipide”
- ”Junnujen maksut urheilutaitojen kehittämiseen eikä organisaation
pyörittämiseen”
- ”Yöpymiset edullisempiin paikkoihin””
Kotitalouksien vastauksista koottu
19. Seuratuki 2013
•
•
•
•
•
•
Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen
- pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen
kehittämiseen
Tuen kohdennus: lapset ja nuoret & perheliikunta
Seuratuen piirissä oleva toiminta ei ylitä 50 e /kk
Valtakunnallinen valtionavustus paikalliselle tasolle
Harkinnanvarainen erityisavustus
Seuralähtöiset hakemukset (seuran toimintaedellytykset ja seuran
toimintaympäristö)
20. Painopisteet
•
•
•
•
•
•
•
Mahdollistetaan liikunnan harrastaminen kaikille lapsille – edes yhden
lajin osalta
Tuetaan toimintaa, johon kaikilla on varaa
Edesautetaan liikunnallista elämäntapaa ja riittävää liikunnan määrää
Seuratuen avulla voidaan edistää myös koko perheen liikkumista
Monipuolinen ja laadukas seuratoiminta
Harrastajamäärien ja –ryhmien lisääminen
Tuen avulla voidaan myös
- ehkäistä syrjäytymistä ja drop out-ilmiötä
- vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa
- lisätä osaamista ja kehittää uusia toimintamalleja (innovaatiot)
21. Hakemukset
•
•
•
•
•
•
•
Hakuaika oli 24.1.-15.3.2013
Hakemuksia kaikkiaan 1205, joissa hakijoina 1130 eri seuraa
Hakemusten yhteenlaskettu summa noin 19 miljoonaa euroa
Palkkausta ja kehittämistä sisältävät hakemukset 516 kpl
Toiminnallista kehittämistä sisältävät hakemukset 689 kpl
Usean seuran hakemukset (2-13 seuraa) yhteensä 58 kpl
Seuralla yhteistyötahoja (1-6 kumppania) yhteensä 177
hakemuksessa
•
•
Paljon samoja seuroja hakijoina vuodesta toiseen
Palkkausta haetaan toiseen tai jopa viidenteen palkkaukseen
22. Myönnöt
•
•
•
•
•
•
Tukea myönnettiin 309 hakemukselle (seuroja tuen piirissä yht. 388)
Palkkausta sisältäviä myöntöjä oli 121, joista päätoimisen palkkaukset
87 ja osa-aikaisen 34
Palkkaukseen kohdistuvissa myönnöissä hienoinen painopiste
ohjaukseen ja valmennukseen suuntautuvassa työntekijäresurssissa
(58,7%)
Myönnöistä 188 (60,8%) on ilman palkkausta tapahtuvaa seuran
toiminnan kehittämistä
Hankkeissa on innovatiivisia kehittämishankkeita ja laajojakin
yhteistyöhankkeita
Myönnöissä mukana painotuksia: maahanmuuttajaliikuntaa,
erityisryhmien liikuntaa, sukupuolista tasa-arvoa
23. Myönnöt ja seuranta
•
•
•
•
•
•
Myönnöt 1 700 – 30 000 e
Myönnöissä 3-vuotisia hankkeita 172 kpl ja 2-vuotisia hankkeita 21 kpl
Myönnöissä on mukana 49 eri lajia = monimuotoisen liikuntakulttuurin
edistäminen
Pohjoisin tuki Inariin, eteläisin Raaseporiin
Seurat analysoivat harrastamisesta koituvia kustannuksia ja omalta
osaltaan yrittävät vaikuttaa harrastamismahdollisuuksien tarjoamiseen
kaikille lapsille
LIKES seuraa ja arvioi hankkeita, noin 30 seuraa tarkemmin
tutkimuksen kohteena (käynnit)
24. Seuratuki 2014
Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin
Seuratukea jaetaan 5 miljoonaa euroa
Pääpainotukset säilyvät samoina:
•
•
•
Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen
Tuen kohdennus: lapset ja nuoret & perheliikunta
Seuratuen piirissä oleva toiminta ei ylitä 50 e /kk
•
Tuen avulla voidaan
- ehkäistä syrjäytymistä ja drop out-ilmiötä
- vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa
- lisätä osaamista
- lisätä harrastusryhmiä
25. Tavoitteena on
•
•
•
•
•
•
•
Yhdenvertaiset, tasa-arvoiset ja saavutettavat liikunnan
harrastusmahdollisuudet
Monipuolinen ja laadukas seuratoiminta
Harrastajamäärien ja –ryhmien lisääminen
Osallistumismaksujen kohtuullisuus / alentaminen
Mahdollistetaan liikunnan harrastaminen kaikille lapsille – edes yhden
lajin osalta
Tuetaan toimintaa, johon kaikilla on varaa
Edesautetaan liikunnallista elämäntapaa ja riittävää liikunnan määrää
26. Seuratuki 2014
•
•
•
•
Hakuohjeet ja lomakkeet julkaistu 1.11.2013
Haku avataan 2.12.2013
Haku päättyy 10.1.2014
Hakemukset kirjallisena (vain hakuohjeissa mainitut lomakkeet)
ministeriön kirjaamoon
•
Seuratukea 2013 saaneet useampivuotiset hankkeet:
- lisälomake, jolla raportoidaan hankkeen käynnistymisestä
- jatkohakemus sisään heti, kun haku avautuu (suositus)
27. Ehdottomat edellytykset
•
•
•
hakija on rekisteröity liikuntaa järjestävä yhdistys
johto on sitoutunut hankkeeseen (esim. pvm päätöksestä)
hankkeella on nimetty vastuuhenkilö (yhteyshenkilö, vrt. voi olla eri kuin
allekirjoittaja)
•
•
•
•
•
•
hankkeen toiminta- ja taloussuunnitelma on esitetty
hankkeen tavoitteet on esitetty
omarahoitusosuus on kerrottu
harrastamisen hinta kk/ nykytilanne ennen seuratukea on kerrottu
hankekausi 12 kk on määritelty (mistä mihin); toiminnan tulee alkaa
2014 aikana
toimintojen vakiinnuttaminen tukikauden jälkeen on esitetty
28. Eduksi hakemukselle
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
seuralla / lajilla on yhteistyökumppaneita & verkostoja
toimintaa 2-3 kertaa viikossa
uusien harrastajaryhmien perustaminen / lisääminen
harjoitusaikojen sopivuus lapsille
harjoitusten sijoittuminen lähelle asuinaluetta
maahanmuuttajien mukanaolo toiminnassa
vapaaehtoistoiminnan elävöittäminen (keinoja, tapoja kerrottu)
hallinnon kehittäminen
hankkeen mahdollinen innovatiivinen osa (kokeilu)
hyväksi havaittujen käytänteiden ja suosituksien käyttöönotto
toimintojen vakiinnuttamisen suunnitelma esitetty
sparraaminen
29. Hankekausi
•
•
•
•
•
Seuratukea voi hakea vuodeksi tai kahdeksi vuodeksi
Kahden vuoden hankkeissa hakemus tulee uusia 2015
(valtionavustuslaki)
Alustava hanke- ja taloussuunnitelma molemmille vuosille tulee
esittää jo ensimmäisessä haussa
Tarkka talousarvioesitys tehdään vain ensimmäisestä hankevuodesta
(12kk)
Hankkeiden realistisuus tärkeää (tavoite- ja talouspuolella)
30. Hakija, monta hakijaa yhdessä
•
•
•
•
•
•
Hakija voi olla seura / yhdistys tai seuran lajijaosto
(huom! seuran johdon sitoumus hankkeeseen)
Seuratukea voidaan hakea kohdennetusti harrasteliikuntaan tai
toimintaan, mihin seuratuella nimenomaisesti halutaan vaikuttaa
Usean seuran yhteishaut ovat kannatettavia
Usean seuran yhteishakemuksessa yksi nimetään päävastuulliseksi
(hakija)
Tukisumman suuruus 2500 – 30 000 euroa vuodessa
Omarahoitus vaaditaan (vähintään neljäsosa)
31. Viestintä
•
•
•
Hakuohjeet ministeriön sivuille www.minedu.fi
Tiedotteita ministeriön ja Valon kautta liitoille ja aluejärjestöille
www.seuratuki.fi –sivu edelleen käytössä
Lisätietoja
Sari Virta, ylitarkastaja
sari.virta@minedu.fi
Päivi Wathén, osastosihteeri
paivi.wathen@minedu.fi