SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  32
Télécharger pour lire hors ligne
Valtion myöntämät seuratuet
– ennen ja nyt
ylitarkastaja Sari Virta
Miniseminaari 28.11.2013 Tampere
Kansalaistoiminnan nykytila
• Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on kasvanut 2000-luvulla
• Yhdistysrekisteritiedot: laveasti ymmärtäen noin 20 000
liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä
• Kunnallisten järjestelmien kautta operoi noin 6000‒7000 seuraa
• Kuntien viranhaltijoiden näkemysten mukaan seuroja on noin
10 000
• Vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä on
kasvanut
Kansalaistoiminnan nykytila (2)
• Vapaaehtoistyön määrä pysynyt ennallaan 2000-luvulla
• Tutkimustulosten mukaan vapaaehtoistyötä urheilun ja
liikunnan parissa on tehnyt 7–17 % suomalaisista
• Miehet tekevät vapaaehtoistyötä naisia enemmän
• Vapaaehtoistyö on vahvasti yhteydessä oman lapsen
harrastukseen
• Vertailukelpoista tietoa olemassa vain vähän
Kansalaistoiminnan nykytila (3)
•

Viimeisen 15 vuoden aikana urheiluseurojen järjestämä liikunta on
kasvattanut tasaisesti suosiotaan alle 14-vuotiaiden lasten ja
varhaisnuorten keskuudessa.

•

Alle kouluikäisistä noin joka kolmas liikkuu urheiluseuran
järjestämissä harjoituksissa ja 7‒14-vuotiaista 55 prosenttia

•
•

Pojat ovat harrastaneet liikuntaa urheiluseuroissa tyttöjä enemmän
Tyttöjen liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on kuitenkin
lisääntynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien
Kansalaistoiminnan nykytila (4)
•
•
•
•

•

7–29-vuotiaat: urheilu- tai liikuntaseurassa liikkuu viikoittain noin
kolmannes
Omatoiminen liikkuminen muodostaa valtaosan kaikesta liikunnasta.
Suosituimpia liikuntamuotoja lenkkeily, kuntosalilla käyminen,
pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto.
Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä.
Erityisesti poikien harrastamia lajeja: jalkapallo, salibandy, jääkiekko;
tyttöjen suosimia: lenkkeily, kävely, ratsastus, tanssi.
Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin
joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän.
Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013
Seura ja nuoret
•
•
•

•

•

Liikuntaseurat kohtaavat valtaosan alle 15-v. lapsista ja nuorista (55%).
Erityisenä haasteena on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu
liikunta-aktiivisuus murrosiän yli.
Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu yli 15-vuotiaana.
Tiettyjen lajien osalta 15–19-v. harrastajista 40–50 % lopettaa
harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 % siirtyy muihin lajeihin.
Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovat moninaiset. Keskeisimpiä
lopettamissyitä: muut asiat kiinnostavat enemmän tai harrastus vie
liikaa aikaa.
Seuratoiminnassa ei juuri ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa
huipulle, vaan haluavat vain harrastaa
Seura ja nuoret (2)
•

Nuorten tarpeiden ja motiivien riittämätön huomioiminen
seuratoiminnassa voivat vaikuttaa lopettamiseen
Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden
huomioimisessa on merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden
kannalta
Harrastajamäärät seuroissa
Urheiluseuroissa liikkuvien määrä
ikäryhmittäin
100
80
60
%

40
20
0
<7

7–14

15–18
Ikä

19–64

>64
Harrastamisen hinta

SEURAN, KUNNAN VAI
HARRASTAJAN KUKKAROSTA?
Liikunnan kokonaiskustannukset
harrastajalle
Ohjaus &
kilpailutoiminta
Pakolliset
maksut

Välittömät, kiinteät kustannukset

Välineet,
tekstiilit

Kokonaiskustannukset
Välilliset (muuttuvat) kustannukset

Matkakulut

Virkistystoiminta

Muut välilliset
kustannukset
Harrastamisen hinta / Puronaho 2013
•
•

Kari Puronahon sektoritutkimus ministeriölle; valmistuu 12/2013
mukana 14 lajia, vastaa noin 86 % lasten ja nuorten liikunnan
harrastamisesta seuroissa

•

golf, hiihtolajit (hiihto, mäkihyppy, yhdistetty), jalkapallo, jääkiekko,
lentopallo, koripallo, pesäpallo, ratsastus, salibandy, taitoluistelu, uinti,
tanssi, voimistelu (naisvoimistelu, telinevoimistelu), yleisurheilu

•
•

kysymykset suoraan vanhemmille
vastanneita kotitalouksia yhteensä 5387 (lentopallo syksyllä 2013)
Perustietoja tutkimuksesta
•
•

Tytöt 2 207
Pojat 3 037

•
•

Kilpa 1 872
Harraste 3 392

•

Tutkitut lajit vastaavat yli 80 % lasten ja nuorten seuratoiminnasta
Tutkimustuloksia
Puronaho 2013

•

Liikunta on kallistunut – hinnat kolminkertaistuneet 10 vuodessa
- harrasteliikunta jonkin verran – kilpaurheilu paljon
- pakollinen, ei vapaaehtoinen drop-out-ilmiö (throw-out)
- kansalaisten jakaantuminen yhä selvemmin
- muut aktiviteetit tilalle

•

Perheiden tulot
- 2001: 34% vastaajista tienasi yli 60.000 e/vuosi
- 2013: nyt perheellä oltava tulot yli 80.000e/vuosi, jotta voi
harrastaa (36% perheistä yltää tähän tuloon)

•

Liikuntapaikkarakentamista kilpaurheilun ehdoilla
- tilat saatava tehokkaaseen käyttöön -> nuoret maksaa
Tutkimustuloksia
Puronaho 2013

•

Harrastusintensiteetti -> kustannusten nousu
- harrastuskaudet pidentyneet
- harrastekertojen määrä 11-14-v. lisääntynyt paljon
- sarja- ja/tai kilpailutoiminnan laajentuminen, leiritys lisääntyy

•
•
•
•
•

Useiden lajien harrastaminen nuorena vaikeutuu koko ajan
Vaatimukset kovenevat
Kilpailu kiristyy
Viihtyisyys voi kärsiä
Kansalaistoiminta rappeutuu
Tutkimustuloksia
Puronaho 2013

•

Harrastamisen hinta-laatu-suhde
– vastaajat pääasiassa tyytyväisiä seuratoiminnan laatuun
– kritiikin esittämisen kynnys seuran sisällä korkea

•

Seura voi vaikuttaa 40-60 % kokonaiskustannuksista
– kunnat voivat vaikuttaa osaan tästä

•

Miten seurojen kustannuksia tulisi alentaa/kunta?
– vuokrat, maksut, avustukset, hinnoittelu
– avustusperiaatteita kehittämällä

•

Miten seurojen varainhankintaa voisi edistää/kunta?
– tekemällä avustus-, maksu-, vuokra-yms. päätökset monivuotisiksi
– helpottamalla tapahtumien järjestämisen byrokratiaa
Miten harrastuskustannuksia tulisi alentaa
(liitto/seura) ?
Puronaho 2013

Liitto/seura
• sarja- ja kilpailujärjestelmät uusiksi
• vähemmän matkustamista ja lyhyemmät peli- ja kilpailumatkat
• stipendit varattomille, lisenssimaksut alas
Seura
- ”Huomioida opiskelevien, työttömien ja pienipalkkaisten mielipide”
- ”Junnujen maksut urheilutaitojen kehittämiseen eikä organisaation
pyörittämiseen”
- ”Yöpymiset edullisempiin paikkoihin””
Kotitalouksien vastauksista koottu
Seuratuki 2013
- yhteenvetoa, havainnot ja huomiot
Seuratuki 2013
•

•
•
•
•
•

Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen
- pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen
kehittämiseen
Tuen kohdennus: lapset ja nuoret & perheliikunta
Seuratuen piirissä oleva toiminta ei ylitä 50 e /kk
Valtakunnallinen valtionavustus paikalliselle tasolle
Harkinnanvarainen erityisavustus
Seuralähtöiset hakemukset (seuran toimintaedellytykset ja seuran
toimintaympäristö)
Painopisteet
•
•
•
•
•
•
•

Mahdollistetaan liikunnan harrastaminen kaikille lapsille – edes yhden
lajin osalta
Tuetaan toimintaa, johon kaikilla on varaa
Edesautetaan liikunnallista elämäntapaa ja riittävää liikunnan määrää
Seuratuen avulla voidaan edistää myös koko perheen liikkumista
Monipuolinen ja laadukas seuratoiminta
Harrastajamäärien ja –ryhmien lisääminen
Tuen avulla voidaan myös
- ehkäistä syrjäytymistä ja drop out-ilmiötä
- vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa
- lisätä osaamista ja kehittää uusia toimintamalleja (innovaatiot)
Hakemukset
•
•
•
•
•
•
•

Hakuaika oli 24.1.-15.3.2013
Hakemuksia kaikkiaan 1205, joissa hakijoina 1130 eri seuraa
Hakemusten yhteenlaskettu summa noin 19 miljoonaa euroa
Palkkausta ja kehittämistä sisältävät hakemukset 516 kpl
Toiminnallista kehittämistä sisältävät hakemukset 689 kpl
Usean seuran hakemukset (2-13 seuraa) yhteensä 58 kpl
Seuralla yhteistyötahoja (1-6 kumppania) yhteensä 177
hakemuksessa

•
•

Paljon samoja seuroja hakijoina vuodesta toiseen
Palkkausta haetaan toiseen tai jopa viidenteen palkkaukseen
Myönnöt
•
•
•

•
•
•

Tukea myönnettiin 309 hakemukselle (seuroja tuen piirissä yht. 388)
Palkkausta sisältäviä myöntöjä oli 121, joista päätoimisen palkkaukset
87 ja osa-aikaisen 34
Palkkaukseen kohdistuvissa myönnöissä hienoinen painopiste
ohjaukseen ja valmennukseen suuntautuvassa työntekijäresurssissa
(58,7%)
Myönnöistä 188 (60,8%) on ilman palkkausta tapahtuvaa seuran
toiminnan kehittämistä
Hankkeissa on innovatiivisia kehittämishankkeita ja laajojakin
yhteistyöhankkeita
Myönnöissä mukana painotuksia: maahanmuuttajaliikuntaa,
erityisryhmien liikuntaa, sukupuolista tasa-arvoa
Myönnöt ja seuranta
•
•
•
•
•

•

Myönnöt 1 700 – 30 000 e
Myönnöissä 3-vuotisia hankkeita 172 kpl ja 2-vuotisia hankkeita 21 kpl
Myönnöissä on mukana 49 eri lajia = monimuotoisen liikuntakulttuurin
edistäminen
Pohjoisin tuki Inariin, eteläisin Raaseporiin
Seurat analysoivat harrastamisesta koituvia kustannuksia ja omalta
osaltaan yrittävät vaikuttaa harrastamismahdollisuuksien tarjoamiseen
kaikille lapsille
LIKES seuraa ja arvioi hankkeita, noin 30 seuraa tarkemmin
tutkimuksen kohteena (käynnit)
Seuratuki 2014
Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin
Seuratukea jaetaan 5 miljoonaa euroa
Pääpainotukset säilyvät samoina:
•
•
•

Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen
Tuen kohdennus: lapset ja nuoret & perheliikunta
Seuratuen piirissä oleva toiminta ei ylitä 50 e /kk

•

Tuen avulla voidaan
- ehkäistä syrjäytymistä ja drop out-ilmiötä
- vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa
- lisätä osaamista
- lisätä harrastusryhmiä
Tavoitteena on
•
•
•
•
•
•
•

Yhdenvertaiset, tasa-arvoiset ja saavutettavat liikunnan
harrastusmahdollisuudet
Monipuolinen ja laadukas seuratoiminta
Harrastajamäärien ja –ryhmien lisääminen
Osallistumismaksujen kohtuullisuus / alentaminen
Mahdollistetaan liikunnan harrastaminen kaikille lapsille – edes yhden
lajin osalta
Tuetaan toimintaa, johon kaikilla on varaa
Edesautetaan liikunnallista elämäntapaa ja riittävää liikunnan määrää
Seuratuki 2014
•
•
•
•

Hakuohjeet ja lomakkeet julkaistu 1.11.2013
Haku avataan 2.12.2013
Haku päättyy 10.1.2014
Hakemukset kirjallisena (vain hakuohjeissa mainitut lomakkeet)
ministeriön kirjaamoon

•

Seuratukea 2013 saaneet useampivuotiset hankkeet:
- lisälomake, jolla raportoidaan hankkeen käynnistymisestä
- jatkohakemus sisään heti, kun haku avautuu (suositus)
Ehdottomat edellytykset
•
•
•

hakija on rekisteröity liikuntaa järjestävä yhdistys
johto on sitoutunut hankkeeseen (esim. pvm päätöksestä)
hankkeella on nimetty vastuuhenkilö (yhteyshenkilö, vrt. voi olla eri kuin
allekirjoittaja)

•
•
•
•
•
•

hankkeen toiminta- ja taloussuunnitelma on esitetty
hankkeen tavoitteet on esitetty
omarahoitusosuus on kerrottu
harrastamisen hinta kk/ nykytilanne ennen seuratukea on kerrottu
hankekausi 12 kk on määritelty (mistä mihin); toiminnan tulee alkaa
2014 aikana
toimintojen vakiinnuttaminen tukikauden jälkeen on esitetty
Eduksi hakemukselle
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•

seuralla / lajilla on yhteistyökumppaneita & verkostoja
toimintaa 2-3 kertaa viikossa
uusien harrastajaryhmien perustaminen / lisääminen
harjoitusaikojen sopivuus lapsille
harjoitusten sijoittuminen lähelle asuinaluetta
maahanmuuttajien mukanaolo toiminnassa
vapaaehtoistoiminnan elävöittäminen (keinoja, tapoja kerrottu)
hallinnon kehittäminen
hankkeen mahdollinen innovatiivinen osa (kokeilu)
hyväksi havaittujen käytänteiden ja suosituksien käyttöönotto
toimintojen vakiinnuttamisen suunnitelma esitetty
sparraaminen
Hankekausi
•
•
•
•
•

Seuratukea voi hakea vuodeksi tai kahdeksi vuodeksi
Kahden vuoden hankkeissa hakemus tulee uusia 2015
(valtionavustuslaki)
Alustava hanke- ja taloussuunnitelma molemmille vuosille tulee
esittää jo ensimmäisessä haussa
Tarkka talousarvioesitys tehdään vain ensimmäisestä hankevuodesta
(12kk)
Hankkeiden realistisuus tärkeää (tavoite- ja talouspuolella)
Hakija, monta hakijaa yhdessä
•
•
•
•
•
•

Hakija voi olla seura / yhdistys tai seuran lajijaosto
(huom! seuran johdon sitoumus hankkeeseen)
Seuratukea voidaan hakea kohdennetusti harrasteliikuntaan tai
toimintaan, mihin seuratuella nimenomaisesti halutaan vaikuttaa
Usean seuran yhteishaut ovat kannatettavia
Usean seuran yhteishakemuksessa yksi nimetään päävastuulliseksi
(hakija)
Tukisumman suuruus 2500 – 30 000 euroa vuodessa
Omarahoitus vaaditaan (vähintään neljäsosa)
Viestintä
•
•
•

Hakuohjeet ministeriön sivuille www.minedu.fi
Tiedotteita ministeriön ja Valon kautta liitoille ja aluejärjestöille
www.seuratuki.fi –sivu edelleen käytössä

Lisätietoja

Sari Virta, ylitarkastaja
sari.virta@minedu.fi
Päivi Wathén, osastosihteeri
paivi.wathen@minedu.fi
Kiitos mielenkiinnosta!

ylitarkastaja Sari Virta
0295 330 377
sari.virta@minedu.fi

Contenu connexe

Similaire à asiaa urheiluseurojen valtiontuesta

Salibandyliiton "Seura360-projekti": Strateginen johtaminen & urheiluseurat
Salibandyliiton "Seura360-projekti": Strateginen johtaminen & urheiluseuratSalibandyliiton "Seura360-projekti": Strateginen johtaminen & urheiluseurat
Salibandyliiton "Seura360-projekti": Strateginen johtaminen & urheiluseuratArto Kuuluvainen
 
Urheilumarkkinointi 2.0 – Matka kohti parempaa asiakasymmärrystä.
Urheilumarkkinointi 2.0 – Matka kohti parempaa asiakasymmärrystä.Urheilumarkkinointi 2.0 – Matka kohti parempaa asiakasymmärrystä.
Urheilumarkkinointi 2.0 – Matka kohti parempaa asiakasymmärrystä.Arto Kuuluvainen
 
Valon toiminta ja taloussuunnitelma 2014
Valon toiminta  ja taloussuunnitelma 2014Valon toiminta  ja taloussuunnitelma 2014
Valon toiminta ja taloussuunnitelma 2014Valo
 
Moderni urheilumarkkinointi- luento, Laurea Ammattikorkeakoulu 08.09.2015
Moderni urheilumarkkinointi- luento, Laurea Ammattikorkeakoulu 08.09.2015Moderni urheilumarkkinointi- luento, Laurea Ammattikorkeakoulu 08.09.2015
Moderni urheilumarkkinointi- luento, Laurea Ammattikorkeakoulu 08.09.2015Arto Kuuluvainen
 
Moderni urheilumarkkinointi 30.03.2017, Sport & Business Forum, Oulu
Moderni urheilumarkkinointi 30.03.2017, Sport & Business Forum, OuluModerni urheilumarkkinointi 30.03.2017, Sport & Business Forum, Oulu
Moderni urheilumarkkinointi 30.03.2017, Sport & Business Forum, OuluArto Kuuluvainen
 
Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa - Pirkanmaa TERVE-SOS 2018
Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa - Pirkanmaa TERVE-SOS 2018Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa - Pirkanmaa TERVE-SOS 2018
Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa - Pirkanmaa TERVE-SOS 2018THL
 
Vapaaehtoisuus Suomen Ladussa 2014
Vapaaehtoisuus Suomen Ladussa 2014Vapaaehtoisuus Suomen Ladussa 2014
Vapaaehtoisuus Suomen Ladussa 2014Suomen Latu ry
 
Sidosryhmätutkimuksen rooli sponsoroinnissa, 12.11.2018 Forssa (Turun ammatti...
Sidosryhmätutkimuksen rooli sponsoroinnissa, 12.11.2018 Forssa (Turun ammatti...Sidosryhmätutkimuksen rooli sponsoroinnissa, 12.11.2018 Forssa (Turun ammatti...
Sidosryhmätutkimuksen rooli sponsoroinnissa, 12.11.2018 Forssa (Turun ammatti...Arto Kuuluvainen
 
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pauli Forma
 
Kunniakierros 2011 versio jakelu
Kunniakierros 2011 versio jakeluKunniakierros 2011 versio jakelu
Kunniakierros 2011 versio jakeluPohjoisSavo
 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteenHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteenTHL
 
Timo Ståhl: Miten kunnan HYTE-työtä johdetaan? Uusia tuloksia TEAviisarin kun...
Timo Ståhl: Miten kunnan HYTE-työtä johdetaan? Uusia tuloksia TEAviisarin kun...Timo Ståhl: Miten kunnan HYTE-työtä johdetaan? Uusia tuloksia TEAviisarin kun...
Timo Ståhl: Miten kunnan HYTE-työtä johdetaan? Uusia tuloksia TEAviisarin kun...THL
 
Reijo Hakorinta: TEAviisarit Liikuntapalveluissa
Reijo Hakorinta: TEAviisarit LiikuntapalveluissaReijo Hakorinta: TEAviisarit Liikuntapalveluissa
Reijo Hakorinta: TEAviisarit LiikuntapalveluissaTHL
 
Tulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia Network
Tulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia NetworkTulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia Network
Tulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia NetworkUusia Network Oy
 

Similaire à asiaa urheiluseurojen valtiontuesta (20)

Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuusVapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
 
Salibandyliiton "Seura360-projekti": Strateginen johtaminen & urheiluseurat
Salibandyliiton "Seura360-projekti": Strateginen johtaminen & urheiluseuratSalibandyliiton "Seura360-projekti": Strateginen johtaminen & urheiluseurat
Salibandyliiton "Seura360-projekti": Strateginen johtaminen & urheiluseurat
 
Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen kunnissa
Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen kunnissaPyöräilyn ja kävelyn edistäminen kunnissa
Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen kunnissa
 
Urheilumarkkinointi 2.0 – Matka kohti parempaa asiakasymmärrystä.
Urheilumarkkinointi 2.0 – Matka kohti parempaa asiakasymmärrystä.Urheilumarkkinointi 2.0 – Matka kohti parempaa asiakasymmärrystä.
Urheilumarkkinointi 2.0 – Matka kohti parempaa asiakasymmärrystä.
 
Valon toiminta ja taloussuunnitelma 2014
Valon toiminta  ja taloussuunnitelma 2014Valon toiminta  ja taloussuunnitelma 2014
Valon toiminta ja taloussuunnitelma 2014
 
Moderni urheilumarkkinointi- luento, Laurea Ammattikorkeakoulu 08.09.2015
Moderni urheilumarkkinointi- luento, Laurea Ammattikorkeakoulu 08.09.2015Moderni urheilumarkkinointi- luento, Laurea Ammattikorkeakoulu 08.09.2015
Moderni urheilumarkkinointi- luento, Laurea Ammattikorkeakoulu 08.09.2015
 
Moderni urheilumarkkinointi 30.03.2017, Sport & Business Forum, Oulu
Moderni urheilumarkkinointi 30.03.2017, Sport & Business Forum, OuluModerni urheilumarkkinointi 30.03.2017, Sport & Business Forum, Oulu
Moderni urheilumarkkinointi 30.03.2017, Sport & Business Forum, Oulu
 
Liite 1 2015 ts kll koulun oma liikuttaja
Liite 1 2015 ts kll  koulun oma liikuttajaLiite 1 2015 ts kll  koulun oma liikuttaja
Liite 1 2015 ts kll koulun oma liikuttaja
 
Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa - Pirkanmaa TERVE-SOS 2018
Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa - Pirkanmaa TERVE-SOS 2018Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa - Pirkanmaa TERVE-SOS 2018
Miten valinnanvapaus muotoutuu maakunnissa - Pirkanmaa TERVE-SOS 2018
 
Vapaaehtoisuus Suomen Ladussa 2014
Vapaaehtoisuus Suomen Ladussa 2014Vapaaehtoisuus Suomen Ladussa 2014
Vapaaehtoisuus Suomen Ladussa 2014
 
Hoika uutinen 2212_2016
Hoika uutinen 2212_2016Hoika uutinen 2212_2016
Hoika uutinen 2212_2016
 
Jäsentieto on nyt Hoika
Jäsentieto on nyt HoikaJäsentieto on nyt Hoika
Jäsentieto on nyt Hoika
 
Sidosryhmätutkimuksen rooli sponsoroinnissa, 12.11.2018 Forssa (Turun ammatti...
Sidosryhmätutkimuksen rooli sponsoroinnissa, 12.11.2018 Forssa (Turun ammatti...Sidosryhmätutkimuksen rooli sponsoroinnissa, 12.11.2018 Forssa (Turun ammatti...
Sidosryhmätutkimuksen rooli sponsoroinnissa, 12.11.2018 Forssa (Turun ammatti...
 
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
 
Kunniakierros 2011 versio jakelu
Kunniakierros 2011 versio jakeluKunniakierros 2011 versio jakelu
Kunniakierros 2011 versio jakelu
 
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen / Matti Hirvonen
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen / Matti HirvonenKävelyn ja pyöräilyn edistäminen / Matti Hirvonen
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen / Matti Hirvonen
 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteenHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen
 
Timo Ståhl: Miten kunnan HYTE-työtä johdetaan? Uusia tuloksia TEAviisarin kun...
Timo Ståhl: Miten kunnan HYTE-työtä johdetaan? Uusia tuloksia TEAviisarin kun...Timo Ståhl: Miten kunnan HYTE-työtä johdetaan? Uusia tuloksia TEAviisarin kun...
Timo Ståhl: Miten kunnan HYTE-työtä johdetaan? Uusia tuloksia TEAviisarin kun...
 
Reijo Hakorinta: TEAviisarit Liikuntapalveluissa
Reijo Hakorinta: TEAviisarit LiikuntapalveluissaReijo Hakorinta: TEAviisarit Liikuntapalveluissa
Reijo Hakorinta: TEAviisarit Liikuntapalveluissa
 
Tulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia Network
Tulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia NetworkTulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia Network
Tulostähti, koetun elämänlaadun arviointiin 20.1.2016, Uusia Network
 

asiaa urheiluseurojen valtiontuesta

  • 1. Valtion myöntämät seuratuet – ennen ja nyt ylitarkastaja Sari Virta Miniseminaari 28.11.2013 Tampere
  • 2. Kansalaistoiminnan nykytila • Liikunta- ja urheiluseurojen määrä on kasvanut 2000-luvulla • Yhdistysrekisteritiedot: laveasti ymmärtäen noin 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä • Kunnallisten järjestelmien kautta operoi noin 6000‒7000 seuraa • Kuntien viranhaltijoiden näkemysten mukaan seuroja on noin 10 000 • Vapaamuotoisten kaveriporukkaseurojen osuus ja määrä on kasvanut
  • 3. Kansalaistoiminnan nykytila (2) • Vapaaehtoistyön määrä pysynyt ennallaan 2000-luvulla • Tutkimustulosten mukaan vapaaehtoistyötä urheilun ja liikunnan parissa on tehnyt 7–17 % suomalaisista • Miehet tekevät vapaaehtoistyötä naisia enemmän • Vapaaehtoistyö on vahvasti yhteydessä oman lapsen harrastukseen • Vertailukelpoista tietoa olemassa vain vähän
  • 4. Kansalaistoiminnan nykytila (3) • Viimeisen 15 vuoden aikana urheiluseurojen järjestämä liikunta on kasvattanut tasaisesti suosiotaan alle 14-vuotiaiden lasten ja varhaisnuorten keskuudessa. • Alle kouluikäisistä noin joka kolmas liikkuu urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa ja 7‒14-vuotiaista 55 prosenttia • • Pojat ovat harrastaneet liikuntaa urheiluseuroissa tyttöjä enemmän Tyttöjen liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on kuitenkin lisääntynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien
  • 5. Kansalaistoiminnan nykytila (4) • • • • • 7–29-vuotiaat: urheilu- tai liikuntaseurassa liikkuu viikoittain noin kolmannes Omatoiminen liikkuminen muodostaa valtaosan kaikesta liikunnasta. Suosituimpia liikuntamuotoja lenkkeily, kuntosalilla käyminen, pyöräily, kävely, salibandy, jalkapallo, juoksu, uinti ja hiihto. Itsenäisesti harrastettavien liikuntamuotojen suosio kasvaa iän myötä. Erityisesti poikien harrastamia lajeja: jalkapallo, salibandy, jääkiekko; tyttöjen suosimia: lenkkeily, kävely, ratsastus, tanssi. Kasvu viimeisten 15 vuoden aikana on tullut pääosin joukkuepalloilulajeihin. Pojat suosivat joukkuelajeja tyttöjä enemmän. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013
  • 6. Seura ja nuoret • • • • • Liikuntaseurat kohtaavat valtaosan alle 15-v. lapsista ja nuorista (55%). Erityisenä haasteena on ylläpitää seuraharrastus ja ylipäätään muu liikunta-aktiivisuus murrosiän yli. Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu yli 15-vuotiaana. Tiettyjen lajien osalta 15–19-v. harrastajista 40–50 % lopettaa harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 % siirtyy muihin lajeihin. Seuraharrastuksen lopettamisen syyt ovat moninaiset. Keskeisimpiä lopettamissyitä: muut asiat kiinnostavat enemmän tai harrastus vie liikaa aikaa. Seuratoiminnassa ei juuri ole tilaa nuorille, jotka eivät tähtää lajinsa huipulle, vaan haluavat vain harrastaa
  • 7. Seura ja nuoret (2) • Nuorten tarpeiden ja motiivien riittämätön huomioiminen seuratoiminnassa voivat vaikuttaa lopettamiseen Valmentajan merkitys nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa on merkittävä tekijä liikuntaharrastamisen jatkuvuuden kannalta
  • 10. Harrastamisen hinta SEURAN, KUNNAN VAI HARRASTAJAN KUKKAROSTA?
  • 11. Liikunnan kokonaiskustannukset harrastajalle Ohjaus & kilpailutoiminta Pakolliset maksut Välittömät, kiinteät kustannukset Välineet, tekstiilit Kokonaiskustannukset Välilliset (muuttuvat) kustannukset Matkakulut Virkistystoiminta Muut välilliset kustannukset
  • 12. Harrastamisen hinta / Puronaho 2013 • • Kari Puronahon sektoritutkimus ministeriölle; valmistuu 12/2013 mukana 14 lajia, vastaa noin 86 % lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta seuroissa • golf, hiihtolajit (hiihto, mäkihyppy, yhdistetty), jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, koripallo, pesäpallo, ratsastus, salibandy, taitoluistelu, uinti, tanssi, voimistelu (naisvoimistelu, telinevoimistelu), yleisurheilu • • kysymykset suoraan vanhemmille vastanneita kotitalouksia yhteensä 5387 (lentopallo syksyllä 2013)
  • 13. Perustietoja tutkimuksesta • • Tytöt 2 207 Pojat 3 037 • • Kilpa 1 872 Harraste 3 392 • Tutkitut lajit vastaavat yli 80 % lasten ja nuorten seuratoiminnasta
  • 14. Tutkimustuloksia Puronaho 2013 • Liikunta on kallistunut – hinnat kolminkertaistuneet 10 vuodessa - harrasteliikunta jonkin verran – kilpaurheilu paljon - pakollinen, ei vapaaehtoinen drop-out-ilmiö (throw-out) - kansalaisten jakaantuminen yhä selvemmin - muut aktiviteetit tilalle • Perheiden tulot - 2001: 34% vastaajista tienasi yli 60.000 e/vuosi - 2013: nyt perheellä oltava tulot yli 80.000e/vuosi, jotta voi harrastaa (36% perheistä yltää tähän tuloon) • Liikuntapaikkarakentamista kilpaurheilun ehdoilla - tilat saatava tehokkaaseen käyttöön -> nuoret maksaa
  • 15. Tutkimustuloksia Puronaho 2013 • Harrastusintensiteetti -> kustannusten nousu - harrastuskaudet pidentyneet - harrastekertojen määrä 11-14-v. lisääntynyt paljon - sarja- ja/tai kilpailutoiminnan laajentuminen, leiritys lisääntyy • • • • • Useiden lajien harrastaminen nuorena vaikeutuu koko ajan Vaatimukset kovenevat Kilpailu kiristyy Viihtyisyys voi kärsiä Kansalaistoiminta rappeutuu
  • 16. Tutkimustuloksia Puronaho 2013 • Harrastamisen hinta-laatu-suhde – vastaajat pääasiassa tyytyväisiä seuratoiminnan laatuun – kritiikin esittämisen kynnys seuran sisällä korkea • Seura voi vaikuttaa 40-60 % kokonaiskustannuksista – kunnat voivat vaikuttaa osaan tästä • Miten seurojen kustannuksia tulisi alentaa/kunta? – vuokrat, maksut, avustukset, hinnoittelu – avustusperiaatteita kehittämällä • Miten seurojen varainhankintaa voisi edistää/kunta? – tekemällä avustus-, maksu-, vuokra-yms. päätökset monivuotisiksi – helpottamalla tapahtumien järjestämisen byrokratiaa
  • 17. Miten harrastuskustannuksia tulisi alentaa (liitto/seura) ? Puronaho 2013 Liitto/seura • sarja- ja kilpailujärjestelmät uusiksi • vähemmän matkustamista ja lyhyemmät peli- ja kilpailumatkat • stipendit varattomille, lisenssimaksut alas Seura - ”Huomioida opiskelevien, työttömien ja pienipalkkaisten mielipide” - ”Junnujen maksut urheilutaitojen kehittämiseen eikä organisaation pyörittämiseen” - ”Yöpymiset edullisempiin paikkoihin”” Kotitalouksien vastauksista koottu
  • 18. Seuratuki 2013 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot
  • 19. Seuratuki 2013 • • • • • • Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen Tuen kohdennus: lapset ja nuoret & perheliikunta Seuratuen piirissä oleva toiminta ei ylitä 50 e /kk Valtakunnallinen valtionavustus paikalliselle tasolle Harkinnanvarainen erityisavustus Seuralähtöiset hakemukset (seuran toimintaedellytykset ja seuran toimintaympäristö)
  • 20. Painopisteet • • • • • • • Mahdollistetaan liikunnan harrastaminen kaikille lapsille – edes yhden lajin osalta Tuetaan toimintaa, johon kaikilla on varaa Edesautetaan liikunnallista elämäntapaa ja riittävää liikunnan määrää Seuratuen avulla voidaan edistää myös koko perheen liikkumista Monipuolinen ja laadukas seuratoiminta Harrastajamäärien ja –ryhmien lisääminen Tuen avulla voidaan myös - ehkäistä syrjäytymistä ja drop out-ilmiötä - vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa - lisätä osaamista ja kehittää uusia toimintamalleja (innovaatiot)
  • 21. Hakemukset • • • • • • • Hakuaika oli 24.1.-15.3.2013 Hakemuksia kaikkiaan 1205, joissa hakijoina 1130 eri seuraa Hakemusten yhteenlaskettu summa noin 19 miljoonaa euroa Palkkausta ja kehittämistä sisältävät hakemukset 516 kpl Toiminnallista kehittämistä sisältävät hakemukset 689 kpl Usean seuran hakemukset (2-13 seuraa) yhteensä 58 kpl Seuralla yhteistyötahoja (1-6 kumppania) yhteensä 177 hakemuksessa • • Paljon samoja seuroja hakijoina vuodesta toiseen Palkkausta haetaan toiseen tai jopa viidenteen palkkaukseen
  • 22. Myönnöt • • • • • • Tukea myönnettiin 309 hakemukselle (seuroja tuen piirissä yht. 388) Palkkausta sisältäviä myöntöjä oli 121, joista päätoimisen palkkaukset 87 ja osa-aikaisen 34 Palkkaukseen kohdistuvissa myönnöissä hienoinen painopiste ohjaukseen ja valmennukseen suuntautuvassa työntekijäresurssissa (58,7%) Myönnöistä 188 (60,8%) on ilman palkkausta tapahtuvaa seuran toiminnan kehittämistä Hankkeissa on innovatiivisia kehittämishankkeita ja laajojakin yhteistyöhankkeita Myönnöissä mukana painotuksia: maahanmuuttajaliikuntaa, erityisryhmien liikuntaa, sukupuolista tasa-arvoa
  • 23. Myönnöt ja seuranta • • • • • • Myönnöt 1 700 – 30 000 e Myönnöissä 3-vuotisia hankkeita 172 kpl ja 2-vuotisia hankkeita 21 kpl Myönnöissä on mukana 49 eri lajia = monimuotoisen liikuntakulttuurin edistäminen Pohjoisin tuki Inariin, eteläisin Raaseporiin Seurat analysoivat harrastamisesta koituvia kustannuksia ja omalta osaltaan yrittävät vaikuttaa harrastamismahdollisuuksien tarjoamiseen kaikille lapsille LIKES seuraa ja arvioi hankkeita, noin 30 seuraa tarkemmin tutkimuksen kohteena (käynnit)
  • 24. Seuratuki 2014 Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin Seuratukea jaetaan 5 miljoonaa euroa Pääpainotukset säilyvät samoina: • • • Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen Tuen kohdennus: lapset ja nuoret & perheliikunta Seuratuen piirissä oleva toiminta ei ylitä 50 e /kk • Tuen avulla voidaan - ehkäistä syrjäytymistä ja drop out-ilmiötä - vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistoimintaa - lisätä osaamista - lisätä harrastusryhmiä
  • 25. Tavoitteena on • • • • • • • Yhdenvertaiset, tasa-arvoiset ja saavutettavat liikunnan harrastusmahdollisuudet Monipuolinen ja laadukas seuratoiminta Harrastajamäärien ja –ryhmien lisääminen Osallistumismaksujen kohtuullisuus / alentaminen Mahdollistetaan liikunnan harrastaminen kaikille lapsille – edes yhden lajin osalta Tuetaan toimintaa, johon kaikilla on varaa Edesautetaan liikunnallista elämäntapaa ja riittävää liikunnan määrää
  • 26. Seuratuki 2014 • • • • Hakuohjeet ja lomakkeet julkaistu 1.11.2013 Haku avataan 2.12.2013 Haku päättyy 10.1.2014 Hakemukset kirjallisena (vain hakuohjeissa mainitut lomakkeet) ministeriön kirjaamoon • Seuratukea 2013 saaneet useampivuotiset hankkeet: - lisälomake, jolla raportoidaan hankkeen käynnistymisestä - jatkohakemus sisään heti, kun haku avautuu (suositus)
  • 27. Ehdottomat edellytykset • • • hakija on rekisteröity liikuntaa järjestävä yhdistys johto on sitoutunut hankkeeseen (esim. pvm päätöksestä) hankkeella on nimetty vastuuhenkilö (yhteyshenkilö, vrt. voi olla eri kuin allekirjoittaja) • • • • • • hankkeen toiminta- ja taloussuunnitelma on esitetty hankkeen tavoitteet on esitetty omarahoitusosuus on kerrottu harrastamisen hinta kk/ nykytilanne ennen seuratukea on kerrottu hankekausi 12 kk on määritelty (mistä mihin); toiminnan tulee alkaa 2014 aikana toimintojen vakiinnuttaminen tukikauden jälkeen on esitetty
  • 28. Eduksi hakemukselle • • • • • • • • • • • • seuralla / lajilla on yhteistyökumppaneita & verkostoja toimintaa 2-3 kertaa viikossa uusien harrastajaryhmien perustaminen / lisääminen harjoitusaikojen sopivuus lapsille harjoitusten sijoittuminen lähelle asuinaluetta maahanmuuttajien mukanaolo toiminnassa vapaaehtoistoiminnan elävöittäminen (keinoja, tapoja kerrottu) hallinnon kehittäminen hankkeen mahdollinen innovatiivinen osa (kokeilu) hyväksi havaittujen käytänteiden ja suosituksien käyttöönotto toimintojen vakiinnuttamisen suunnitelma esitetty sparraaminen
  • 29. Hankekausi • • • • • Seuratukea voi hakea vuodeksi tai kahdeksi vuodeksi Kahden vuoden hankkeissa hakemus tulee uusia 2015 (valtionavustuslaki) Alustava hanke- ja taloussuunnitelma molemmille vuosille tulee esittää jo ensimmäisessä haussa Tarkka talousarvioesitys tehdään vain ensimmäisestä hankevuodesta (12kk) Hankkeiden realistisuus tärkeää (tavoite- ja talouspuolella)
  • 30. Hakija, monta hakijaa yhdessä • • • • • • Hakija voi olla seura / yhdistys tai seuran lajijaosto (huom! seuran johdon sitoumus hankkeeseen) Seuratukea voidaan hakea kohdennetusti harrasteliikuntaan tai toimintaan, mihin seuratuella nimenomaisesti halutaan vaikuttaa Usean seuran yhteishaut ovat kannatettavia Usean seuran yhteishakemuksessa yksi nimetään päävastuulliseksi (hakija) Tukisumman suuruus 2500 – 30 000 euroa vuodessa Omarahoitus vaaditaan (vähintään neljäsosa)
  • 31. Viestintä • • • Hakuohjeet ministeriön sivuille www.minedu.fi Tiedotteita ministeriön ja Valon kautta liitoille ja aluejärjestöille www.seuratuki.fi –sivu edelleen käytössä Lisätietoja Sari Virta, ylitarkastaja sari.virta@minedu.fi Päivi Wathén, osastosihteeri paivi.wathen@minedu.fi
  • 32. Kiitos mielenkiinnosta! ylitarkastaja Sari Virta 0295 330 377 sari.virta@minedu.fi