SlideShare a Scribd company logo
1 of 14
Suomen kielioppia edistyneille
Numeraalit ja lyhenteet
Päätteiden ja tunnusten liittäminen
Tuula Marila
Hanna Tarkki
Numeraalit: Perusluvut 1/3
 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa.
 ilmaisevat määrää (kuinka monta?).
Nominatiivimuotoisen lukusanan kanssa tulee yksikön partitiivi:
kaksi (2) omenaa, 15 oppilasta, tuhat hyttystä
mutta: yksi omena
 Moniosaisissa luvuissa jokainen osa taipuu.
kuudellatuhannella (6000:lla)
kahteensataanseitsemäänkymmeneen (270:een)
viidessäsadassakahdessakymmenessäkuudessa (526:ssa)
Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa 11–19. Sijapääte tulee sen edelle:
neljässätoista (14:ssä)
yhdeksääntoista (19:ään) Huom.! Pitkää vokaalia ei katkaista.
Numeraalit: Perusluvut 2/3
 Lukusana + yksikön partitiivi -konstruktio voi olla lauseessa
 subjektina, jolloin predikaattiverbi on yksikössä.
Kahdeksan leijonaa saalistaa.
Sata mielenosoittajaa marssii kadulla.
Huom.! Jos lukusanan edellä on määrite, se on
monikkomuotoinen. Tällöin myös predikaattiverbi tulee
monikkoon:
Ne kahdeksan suurta leijonaa saalistavat taitavasti.
Kaikki sata mielenosoittajaa joutuivat putkaan.
 tai objektina.
Söin neljä jäätelöä!
 Muissa tapauksissa lukusana kongruoi jäljessään olevan sanan
kanssa. Sijapäätettä ei kuitenkaan merkitä numeroon, jos se käy ilmi
seuraavasta sanasta.
viidestä tentistä, 13 hevosella, 462 valtiossa
Numeraalit: Perusluvut 3/3
Huom.! Kymmentä pienemmät luvut ja tasaluvut
kirjoitetaan kirjaimin:
Tuhat katsojaa huusi eläköön-huutoja maestrolle.
Lapselta irtosi yön aikana kaksi hammasta.
Miljoona euroa on varsin suuri lottopotti!
 Matemaattisessa ja tilastollisessa tekstissä sekä
mittayksiköiden lyhenteiden kanssa tasaluvut ja kymmentä
pienemmät luvut kirjoitetaan numeroin.
100 m, 10 %, 4 km²
Peruslukujen taivutus
 -si-loppuiset luvut (yksi, kaksi, viisi, kuusi) taipuvat kuten sana uusi.
 Luvuilla seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen nominatiivi
ja genetiivi ovat samannäköiset.
yksikkö monikko
nominatiivi viisi viidet
genetiivi viiden viisien
partitiivi viittä viisiä
essiivi viitenä viisinä
translatiivi viideksi viisiksi
inessiivi viidessä viisissä
elatiivi viidestä viisistä
illatiivi viiteen viisiin
adessiivi viidellä viisillä
ablatiivi viideltä viisiltä
allatiivi viidelle viisille
abessiivi viidettä viisittä
komitatiivi viisine
instruktiivi viisin
Päätteen liittäminen peruslukuun
(monikon i tulee mukaan.)
Numeroin kirjoitettaessa sijapääte tulee kaksoispisteen jälkeen:
127:n, 946:sta, 534:ään
yksikkö monikko
5 5 5
genetiivi 5:n 5:ien
partitiivi 5:tä 5:iä
essiivi 5:nä 5:inä
translatiivi 5:ksi 5:iksi
inessiivi 5:ssä 5:issä
elatiivi 5:stä 5:istä
illatiivi 5:een 5:iin
adessiivi 5:llä 5:illä
ablatiivi 5:ltä 5:iltä
allatiivi 5:lle 5:ille
abessiivi 5:ttä 5:ittä
komitatiivi 5:ine
instruktiivi 5:in
Numeraalit: Järjestysluvut 1/3
 ilmaisevat sijaa (kuinka mones?).
 muodostetaan liittämällä tunnus -s perusluvun genetiivivartaloon:
neljäs, viides, kuudes, seitsemäs
 Poikkeuksia ovat luvut ensimmäinen (1.) ja toinen (2.),
jotka taipuvat kuten muutkin -nen-loppuiset sanat.
 Muissa sijamuodoissa tunnuksia ovat -nte-, -nne- ja -t.
Monikkomuodoissa tunnus on -nsi-.
Mäkiset muuttivat kuudenteen kerrokseen.
Myös viidennestä kerroksesta on upeat näkymät.
Ilman kolmatta puhelinsoittoa hän ei olisi herännyt.
He olivat kilpailussa seitsemänsiä.
Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa 11–19. Järjestysluvun tunnus ja
sijapääte tulevat sen edelle:
yhdestoista (11.), kahdenteentoista (12:nteen)
Huom. ensimmäinen  yhdes-; toinen  kahdes-
Numeraalit: Järjestysluvut 2/3
 Järjestysluku kongruoi pääsanansa kanssa:
Seitsemännet olympialaiset järjestettiin Antwerpenissa 1920.
Niissä Paavo Nurmi voitti ensimmäisen olympiamitalinsa.
Huom.! Kun sijamuoto ilmenee pääsanasta, numeroin kirjoitettuun
järjestyslukuun ei tule sijapäätettä:
Pekingissä järjestetyissä 26. (=kahdensissa-
kymmenensissäkuudensissa) olympialaisissa Suomea edusti
58 urheilijaa.
 Kun pääsanaa ei ole, käytetään järjestysluvun tunnusta.
Tero Pitkämäki oli keihäänheitossa 3:s.
(lause loppuu pisteeseen)
Numeraalit: Järjestysluvut 3/3
 Numeroin kirjoitetun järjestysluvun perässä on piste: 1., 2., 3. jne. Kun
numeroin kirjoitettua järjestyslukua taivutetaan, piste jää pois. Mukaan
otetaan järjestysluvun tunnus:
127:nnen, 946:tta, 534:nteen
 Järjestyslukuina voidaan käyttää myös roomalaisia numeroita:
I (1.) V (5.), X (10.), L (50.), C (100.) D (500.), M (1000.)
Elisabet II, Kaarle XII Kustaa
XX Nordic Congress of Dermatology
 Roomalaisella luvulla merkittyyn järjestyslukuun merkitään vain sijapääte
(luku sisältää tunnuksen):
Elisabet II:lla on valtava yksityisomaisuus.
Dermatologian kongresseista XXVI:ssa oli loistava ohjelma.
Järjestyslukujen taivutus
 Illatiivissa ja essiivissä on yksikössä vahva aste, muiden
sijamuotojen päätteet liitetään heikkoon vartaloon.
yksikkö monikko
nominatiivi viides viidennet
genetiivi viidennen viidensien
partitiivi viidettä viidensiä
essiivi viidentenä viidensinä
translatiivi viidenneksi viidensiksi
inessiivi viidennessä viidensissä
elatiivi viidennestä viidensistä
illatiivi viidenteen viidensiin
adessiivi viidennellä viidensillä
ablatiivi viidenneltä viidensiltä
allatiivi viidennelle viidensille
abessiivi viidennettä viidensittä
komitatiivi viidensine
instruktiivi viidensin
Päätteen liittäminen järjestyslukuun
(järjestysluvun tunnus ja monikon i mukaan)
yksikkö monikko
nominatiivi 5. (5:s) 5:nnet
genetiivi 5:nnen 5:nsien
partitiivi 5:ttä 5:nsiä
essiivi 5:ntenä 5:nsinä
translatiivi 5:nneksi 5:nsiksi
inessiivi 5:nnessä 5:nsissä
elatiivi 5:nnestä 5:nsistä
illatiivi 5:nteen 5:nsiin
adessiivi 5:nnellä 5:nsillä
ablatiivi 5:nneltä 5:nsiltä
allatiivi 5:nnelle 5:nsille
abessiivi 5:nnettä 5:nsittä
komitatiivi 5:nsine
instruktiivi 5:nsin
Päivämäärät
 Päivämäärissä käytetään pistettä:
1.9.2008, 1.9.08 tai 1. syyskuuta 2008
 Monesko päivä tänään on?
− Tänään on
 ensimmäinen syyskuuta
(päivä nominatiivissa, kuukausi partitiivissa)
 syyskuun ensimmäinen.
(jos kuukausi on ensin, se on genetiivissä)
 Milloin / minä päivänä kurssi alkaa?
− Se alkaa
 ensimmäisenä syyskuuta
(päivä on essiivissä, kuukausi partitiivissa:
 syyskuun ensimmäisenä.
(kuukausi genetiivissä, päivä essiivissä)
 Ajanjaksoilmauksissa ei päivämäärän taipumista ilmaista:
15.3. mennessä, 15.3. saakka (viidenteentoista)
1.10. alkaen, lukien, lähtien (ensimmäisestä)
Desimaali- ja murtoluvut
 0,5 − luetaan nolla pilkku viisi
½ − luetaan puoli
+ yksikön partitiivi:
Osta puoli litraa mehua!
 1/3 − luetaan kolmannes tai kolmasosa
2/3 − luetaan kaksi kolmannesta tai kaksi kolmasosaa
1/4 − luetaan neljännes tai neljäsosa
3/4 − luetaan kolme neljännestä tai kolme neljäsosaa
 Taivutus:
kolmannes, kolmanneksen, kolmannesta, kolmannekseen jne.
neljännes, neljänneksen, neljännestä, neljännekseen jne.
 Murtoluvuissa pääte lisätään kaksoispisteen jälkeen, jos viereinen sana
ei ole samassa muodossa:
2/3:n enemmistö
Lyhenteet
 Pääte liitetään yleensä kaksoispisteen avulla.
8 kk:ssa
15 §:ään (huom. lakitekstissä ei pistettä, vaikka on järjestysluku)
Rangaistusta kovennettiin 1 v:een 8 kk:een.
Huom.! Partitiivin pääte on -ta sanatyypissä vuosi: v:ta
Huom.! Partitiivin ja illatiivin pitkää vokaalia ei katkaista: §:ää
 Myös monikon tunnus merkitään:
kpl:isiin = kappaleisiin
%:eihin = prosentteihin
 Päätettä ei merkitä nominatiivimuotoisen numeroin kirjoitetun sanan jälkeen
mitta- tai rahayksikön lyhenteeseen tai symboliin.
5 kg, 100 €
50 %, 22˚

More Related Content

What's hot

Sanatyypit, missä mistä mihin
Sanatyypit, missä mistä mihinSanatyypit, missä mistä mihin
Sanatyypit, missä mistä mihinKirsiA
 
k-p-t-vaihtelu: nominit
k-p-t-vaihtelu: nominitk-p-t-vaihtelu: nominit
k-p-t-vaihtelu: nominitMinna Niemelä
 
T-monikko 1/5
T-monikko 1/5T-monikko 1/5
T-monikko 1/5KirsiA
 
menen opiskelemaan, olen opiskelemassa, tulen opiskelemasta
menen opiskelemaan, olen opiskelemassa, tulen opiskelemastamenen opiskelemaan, olen opiskelemassa, tulen opiskelemasta
menen opiskelemaan, olen opiskelemassa, tulen opiskelemastaMinna Niemelä
 
Verbaalisubstantiivi -minen
Verbaalisubstantiivi -minenVerbaalisubstantiivi -minen
Verbaalisubstantiivi -minenMinna Niemelä
 
Monikko 3/5
Monikko 3/5Monikko 3/5
Monikko 3/5KirsiA
 
Kuka? Kenen? Kenellä? Ketä?
Kuka? Kenen? Kenellä? Ketä?Kuka? Kenen? Kenellä? Ketä?
Kuka? Kenen? Kenellä? Ketä?Minna Niemelä
 
Suomen relatiivipronominit
Suomen relatiivipronominit Suomen relatiivipronominit
Suomen relatiivipronominit Minna Artimo
 
Perusasioita objektista
Perusasioita objektistaPerusasioita objektista
Perusasioita objektistaMinna Niemelä
 
Myönteinen imperfekti
Myönteinen imperfektiMyönteinen imperfekti
Myönteinen imperfektiMinna Niemelä
 

What's hot (20)

Verbit
VerbitVerbit
Verbit
 
Adjektiivit
AdjektiivitAdjektiivit
Adjektiivit
 
Rektioita
RektioitaRektioita
Rektioita
 
Sanatyypit, missä mistä mihin
Sanatyypit, missä mistä mihinSanatyypit, missä mistä mihin
Sanatyypit, missä mistä mihin
 
k-p-t-vaihtelu: nominit
k-p-t-vaihtelu: nominitk-p-t-vaihtelu: nominit
k-p-t-vaihtelu: nominit
 
Verbityyppi 1
Verbityyppi 1Verbityyppi 1
Verbityyppi 1
 
T-monikko 1/5
T-monikko 1/5T-monikko 1/5
T-monikko 1/5
 
menen opiskelemaan, olen opiskelemassa, tulen opiskelemasta
menen opiskelemaan, olen opiskelemassa, tulen opiskelemastamenen opiskelemaan, olen opiskelemassa, tulen opiskelemasta
menen opiskelemaan, olen opiskelemassa, tulen opiskelemasta
 
S21 passiivi
S21 passiiviS21 passiivi
S21 passiivi
 
Verbaalisubstantiivi -minen
Verbaalisubstantiivi -minenVerbaalisubstantiivi -minen
Verbaalisubstantiivi -minen
 
Perfekti
PerfektiPerfekti
Perfekti
 
Objekti vai ei?
Objekti vai ei?Objekti vai ei?
Objekti vai ei?
 
Monikko 3/5
Monikko 3/5Monikko 3/5
Monikko 3/5
 
Partitiivi
PartitiiviPartitiivi
Partitiivi
 
Kuka? Kenen? Kenellä? Ketä?
Kuka? Kenen? Kenellä? Ketä?Kuka? Kenen? Kenellä? Ketä?
Kuka? Kenen? Kenellä? Ketä?
 
Suomen relatiivipronominit
Suomen relatiivipronominit Suomen relatiivipronominit
Suomen relatiivipronominit
 
Pluskvamperfekti
PluskvamperfektiPluskvamperfekti
Pluskvamperfekti
 
Perusasioita objektista
Perusasioita objektistaPerusasioita objektista
Perusasioita objektista
 
-ko / -kö -kysymys
-ko / -kö -kysymys-ko / -kö -kysymys
-ko / -kö -kysymys
 
Myönteinen imperfekti
Myönteinen imperfektiMyönteinen imperfekti
Myönteinen imperfekti
 

Recently uploaded

Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxValkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxpurmonen8
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Matleena Laakso
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Matleena Laakso
 
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Matleena Laakso
 
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Matleena Laakso
 

Recently uploaded (6)

Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptxValkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
Valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus).pptx
 
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
Tekoäly opetuksessa, opettajien kevätpäivä 26.4.24
 
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiotKoulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
Koulutuksen palkat ja kustannukset sekä koulutuksen ansiot
 
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
Tekoälyä koulunkäynninohjaajille. Jyty 27.4.24
 
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
Opettaja ja tekoäly. Pedaiiltapäivä 25.4.24
 
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
Tekoäly ja opinto-ohjaus, webinaari 26.4.24
 

Numeraalit Ja Lyhenteet

  • 1. Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki
  • 2. Numeraalit: Perusluvut 1/3  ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa.  ilmaisevat määrää (kuinka monta?). Nominatiivimuotoisen lukusanan kanssa tulee yksikön partitiivi: kaksi (2) omenaa, 15 oppilasta, tuhat hyttystä mutta: yksi omena  Moniosaisissa luvuissa jokainen osa taipuu. kuudellatuhannella (6000:lla) kahteensataanseitsemäänkymmeneen (270:een) viidessäsadassakahdessakymmenessäkuudessa (526:ssa) Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa 11–19. Sijapääte tulee sen edelle: neljässätoista (14:ssä) yhdeksääntoista (19:ään) Huom.! Pitkää vokaalia ei katkaista.
  • 3. Numeraalit: Perusluvut 2/3  Lukusana + yksikön partitiivi -konstruktio voi olla lauseessa  subjektina, jolloin predikaattiverbi on yksikössä. Kahdeksan leijonaa saalistaa. Sata mielenosoittajaa marssii kadulla. Huom.! Jos lukusanan edellä on määrite, se on monikkomuotoinen. Tällöin myös predikaattiverbi tulee monikkoon: Ne kahdeksan suurta leijonaa saalistavat taitavasti. Kaikki sata mielenosoittajaa joutuivat putkaan.  tai objektina. Söin neljä jäätelöä!  Muissa tapauksissa lukusana kongruoi jäljessään olevan sanan kanssa. Sijapäätettä ei kuitenkaan merkitä numeroon, jos se käy ilmi seuraavasta sanasta. viidestä tentistä, 13 hevosella, 462 valtiossa
  • 4. Numeraalit: Perusluvut 3/3 Huom.! Kymmentä pienemmät luvut ja tasaluvut kirjoitetaan kirjaimin: Tuhat katsojaa huusi eläköön-huutoja maestrolle. Lapselta irtosi yön aikana kaksi hammasta. Miljoona euroa on varsin suuri lottopotti!  Matemaattisessa ja tilastollisessa tekstissä sekä mittayksiköiden lyhenteiden kanssa tasaluvut ja kymmentä pienemmät luvut kirjoitetaan numeroin. 100 m, 10 %, 4 km²
  • 5. Peruslukujen taivutus  -si-loppuiset luvut (yksi, kaksi, viisi, kuusi) taipuvat kuten sana uusi.  Luvuilla seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen nominatiivi ja genetiivi ovat samannäköiset. yksikkö monikko nominatiivi viisi viidet genetiivi viiden viisien partitiivi viittä viisiä essiivi viitenä viisinä translatiivi viideksi viisiksi inessiivi viidessä viisissä elatiivi viidestä viisistä illatiivi viiteen viisiin adessiivi viidellä viisillä ablatiivi viideltä viisiltä allatiivi viidelle viisille abessiivi viidettä viisittä komitatiivi viisine instruktiivi viisin
  • 6. Päätteen liittäminen peruslukuun (monikon i tulee mukaan.) Numeroin kirjoitettaessa sijapääte tulee kaksoispisteen jälkeen: 127:n, 946:sta, 534:ään yksikkö monikko 5 5 5 genetiivi 5:n 5:ien partitiivi 5:tä 5:iä essiivi 5:nä 5:inä translatiivi 5:ksi 5:iksi inessiivi 5:ssä 5:issä elatiivi 5:stä 5:istä illatiivi 5:een 5:iin adessiivi 5:llä 5:illä ablatiivi 5:ltä 5:iltä allatiivi 5:lle 5:ille abessiivi 5:ttä 5:ittä komitatiivi 5:ine instruktiivi 5:in
  • 7. Numeraalit: Järjestysluvut 1/3  ilmaisevat sijaa (kuinka mones?).  muodostetaan liittämällä tunnus -s perusluvun genetiivivartaloon: neljäs, viides, kuudes, seitsemäs  Poikkeuksia ovat luvut ensimmäinen (1.) ja toinen (2.), jotka taipuvat kuten muutkin -nen-loppuiset sanat.  Muissa sijamuodoissa tunnuksia ovat -nte-, -nne- ja -t. Monikkomuodoissa tunnus on -nsi-. Mäkiset muuttivat kuudenteen kerrokseen. Myös viidennestä kerroksesta on upeat näkymät. Ilman kolmatta puhelinsoittoa hän ei olisi herännyt. He olivat kilpailussa seitsemänsiä. Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa 11–19. Järjestysluvun tunnus ja sijapääte tulevat sen edelle: yhdestoista (11.), kahdenteentoista (12:nteen) Huom. ensimmäinen  yhdes-; toinen  kahdes-
  • 8. Numeraalit: Järjestysluvut 2/3  Järjestysluku kongruoi pääsanansa kanssa: Seitsemännet olympialaiset järjestettiin Antwerpenissa 1920. Niissä Paavo Nurmi voitti ensimmäisen olympiamitalinsa. Huom.! Kun sijamuoto ilmenee pääsanasta, numeroin kirjoitettuun järjestyslukuun ei tule sijapäätettä: Pekingissä järjestetyissä 26. (=kahdensissa- kymmenensissäkuudensissa) olympialaisissa Suomea edusti 58 urheilijaa.  Kun pääsanaa ei ole, käytetään järjestysluvun tunnusta. Tero Pitkämäki oli keihäänheitossa 3:s. (lause loppuu pisteeseen)
  • 9. Numeraalit: Järjestysluvut 3/3  Numeroin kirjoitetun järjestysluvun perässä on piste: 1., 2., 3. jne. Kun numeroin kirjoitettua järjestyslukua taivutetaan, piste jää pois. Mukaan otetaan järjestysluvun tunnus: 127:nnen, 946:tta, 534:nteen  Järjestyslukuina voidaan käyttää myös roomalaisia numeroita: I (1.) V (5.), X (10.), L (50.), C (100.) D (500.), M (1000.) Elisabet II, Kaarle XII Kustaa XX Nordic Congress of Dermatology  Roomalaisella luvulla merkittyyn järjestyslukuun merkitään vain sijapääte (luku sisältää tunnuksen): Elisabet II:lla on valtava yksityisomaisuus. Dermatologian kongresseista XXVI:ssa oli loistava ohjelma.
  • 10. Järjestyslukujen taivutus  Illatiivissa ja essiivissä on yksikössä vahva aste, muiden sijamuotojen päätteet liitetään heikkoon vartaloon. yksikkö monikko nominatiivi viides viidennet genetiivi viidennen viidensien partitiivi viidettä viidensiä essiivi viidentenä viidensinä translatiivi viidenneksi viidensiksi inessiivi viidennessä viidensissä elatiivi viidennestä viidensistä illatiivi viidenteen viidensiin adessiivi viidennellä viidensillä ablatiivi viidenneltä viidensiltä allatiivi viidennelle viidensille abessiivi viidennettä viidensittä komitatiivi viidensine instruktiivi viidensin
  • 11. Päätteen liittäminen järjestyslukuun (järjestysluvun tunnus ja monikon i mukaan) yksikkö monikko nominatiivi 5. (5:s) 5:nnet genetiivi 5:nnen 5:nsien partitiivi 5:ttä 5:nsiä essiivi 5:ntenä 5:nsinä translatiivi 5:nneksi 5:nsiksi inessiivi 5:nnessä 5:nsissä elatiivi 5:nnestä 5:nsistä illatiivi 5:nteen 5:nsiin adessiivi 5:nnellä 5:nsillä ablatiivi 5:nneltä 5:nsiltä allatiivi 5:nnelle 5:nsille abessiivi 5:nnettä 5:nsittä komitatiivi 5:nsine instruktiivi 5:nsin
  • 12. Päivämäärät  Päivämäärissä käytetään pistettä: 1.9.2008, 1.9.08 tai 1. syyskuuta 2008  Monesko päivä tänään on? − Tänään on  ensimmäinen syyskuuta (päivä nominatiivissa, kuukausi partitiivissa)  syyskuun ensimmäinen. (jos kuukausi on ensin, se on genetiivissä)  Milloin / minä päivänä kurssi alkaa? − Se alkaa  ensimmäisenä syyskuuta (päivä on essiivissä, kuukausi partitiivissa:  syyskuun ensimmäisenä. (kuukausi genetiivissä, päivä essiivissä)  Ajanjaksoilmauksissa ei päivämäärän taipumista ilmaista: 15.3. mennessä, 15.3. saakka (viidenteentoista) 1.10. alkaen, lukien, lähtien (ensimmäisestä)
  • 13. Desimaali- ja murtoluvut  0,5 − luetaan nolla pilkku viisi ½ − luetaan puoli + yksikön partitiivi: Osta puoli litraa mehua!  1/3 − luetaan kolmannes tai kolmasosa 2/3 − luetaan kaksi kolmannesta tai kaksi kolmasosaa 1/4 − luetaan neljännes tai neljäsosa 3/4 − luetaan kolme neljännestä tai kolme neljäsosaa  Taivutus: kolmannes, kolmanneksen, kolmannesta, kolmannekseen jne. neljännes, neljänneksen, neljännestä, neljännekseen jne.  Murtoluvuissa pääte lisätään kaksoispisteen jälkeen, jos viereinen sana ei ole samassa muodossa: 2/3:n enemmistö
  • 14. Lyhenteet  Pääte liitetään yleensä kaksoispisteen avulla. 8 kk:ssa 15 §:ään (huom. lakitekstissä ei pistettä, vaikka on järjestysluku) Rangaistusta kovennettiin 1 v:een 8 kk:een. Huom.! Partitiivin pääte on -ta sanatyypissä vuosi: v:ta Huom.! Partitiivin ja illatiivin pitkää vokaalia ei katkaista: §:ää  Myös monikon tunnus merkitään: kpl:isiin = kappaleisiin %:eihin = prosentteihin  Päätettä ei merkitä nominatiivimuotoisen numeroin kirjoitetun sanan jälkeen mitta- tai rahayksikön lyhenteeseen tai symboliin. 5 kg, 100 € 50 %, 22˚