Publicité
Check these out next
Annukka Berg: Kokeilujen muotoilu, tekeminen ja tilaaminen - järjestystä kokeiluviidakkoon
8 Nov 2016•0 j'aime•945 vues
0 j'aime
Soyez le premier à aimer ceci
afficher plus
vues
Nombre de vues
0
Sur Slideshare
0
À partir des intégrations
0
Nombre d'intégrations
0
Télécharger pour lire hors ligne
Signaler
Gouvernement et associations à but non lucratif
Annukka Bergin esitys Kokeiluaamukahveilla 2.11.2016 Valtimossa, aiheena kokeilujen muotoilu, tekeminen ja tilaaminen.
Kokeileva SuomiSuivre
Kokeileva SuomiPublicité
Publicité
Publicité
Recommandé
Kokeilijan työkalupakkiKokeileva Suomi
Loppupuheenvuoro - seminaari 26.10.2016Kokeileva Suomi
Annukka Berg: Yhteinen kieli kokeilijoilleKokeileva Suomi
Jaana Laitinen: Kaikin keinoinko työpaikkaterveyden edistämistä?Kokeileva Suomi
Johanna Kotipelto: Kokeilun paikan hackathon ja ratkaisujen tilaajan muistilistaKokeileva Suomi
Marko Terviö: Kokeilut ja vaikutusten arviointiKokeileva Suomi
Annukka Berg: Kokeilujen muotoilu, tekeminen ja tilaaminen - järjestystä kokeiluviidakkoon
- Kokeilujen muotoilu, tekeminen ja tilaaminen - Jäsennyksiä kokeiluviidakkoon
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Ruohonjuuritasolta ponnistavat kokeilut skaalataan rakenteita muuttaviksi ratkaisuiksi. Laajat ja monimutkaiset kysymykset pilkotaan kokeiltaviksi kokonaisuuksiksi. Hyvin kokeiltu on puoliksi tehty! Mitä on kokeilukulttuuri?
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Kokeilevuuden edistäminen itsessään poliittiseksi tavoitteeksi: ”Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri” • Yhdistää ketterän kehittämisen vahvan tietoperustan ja kokeellisen näytön tavoitteluun • Keskeinen kysymys: Minkälainen kokeileva kehittäminen sopii mihinkin tarkoitukseen? 3 Suomen malli?
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi 1. Tuotamme, kokoamme ja välitämme tietoa kokeilijoiden ja kulttuurinmuutoksen tueksi 2. Solmimme verkostoja 3. Puramme esteitä ja luomme tukirakenteita 4 Mitä Kokeileva Suomi tekee?
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi ”Kokeilun paikka” • Digitaalinen alusta, jonne voi syöttää haasteita, ideoita, kokeiluja ja ratkaisuja • Näitä sisältöjä voidaan kehittää, tukea ja rahoittaa yhdessä • Alusta auttaa myös tiedon levittämisessä ja kartuttamisessa 5
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Tutkimuksellisten kokeilujen eettiset pelisäännöt julkaistu • "Yhteiskunnalliset kokeilut Suomessa - Tutkimuksen, etiikan ja juridiikan näkökulmasta” (Nokso-Koivisto & Kaskinen 2016) • Taustalla tietoperustainen politiikanteko, erityisesti satunnaistettujen kenttäkokeiden näkökulma • Selvityksessä tutkijat ehdottavat kokeilujen puitelakia sekä omaa asiantuntijaryhmää kokeiluetiikan tueksi 6 Kokeilujen eettiset pelisäännöt
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi7
- 1. Erilaisia kokeilevan kehittämisen prosesseja
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi ”Tapa saada tietoa toimenpiteiden tai muutosten hyödyllisyydestä ja vaikutuksista ennen niiden laajempaa käyttöönottoa.” (Design for Government, 2015) 9 Mikä on kokeilu?
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fiSitra • Kalle Nieminen • 5.10.2016 • Kokeilujen suunnitelmallisuudessa on eroja (Soveltaen: Nesta, 2015) 10 Nopeat kokeilut Suunnitelmalliset kokeilut Tutkimukselliset kokeilut Etsivä, ratkaisun löytymistä optimoivat kokeilut. Yksittäisten kokeilujen opit todetaan, mutta jatko suunnitellaan askel kerrallaan. Tiedon laatua optimoivat kokeilut. Tyypillisiä tapauksissa, joissa esim. tarpeen osoittaa luotettavasti, mikä ratkaisuvaihto toimii parhaiten. Tiedonkeruulla pohjustetut kokeilut. Tyypillisiä esim. palvelumuotoilussa tai tapauksissa, joissa nopealiikkeisyys vaikeaa (esim. suurten riskien tai hallinnollisten haasteiden takia).
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Haaste: Tähderuuan jäähdyttäminen ja myyminen/uudelleenkäyttö kiellettyä • Jyväskylän palvelutaloissa ja kouluissa hävikkiä 50 000 ateriaa/vuodessa. Tavoitteena hävikin vähentäminen. • Kokeiltiin tähderuuan myymistä varsinaisen ruokailun jälkeen muutaman viikon ajan (2013) • Koulussa toimi, palvelutalossa ei: palvelutalossa osa maksavista asiakkaista siirtyi tähderuokailijoiksi. • Kokeilukoulu jatkoi käytäntöä • Useita vastaavia kokeiluja käynnistetty eri puolilla Suomea 11 Nopea kokeilu: Ruokahävikki Kuva: yle.fi
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Tavoitteena työllisyyden edistäminen ihmisten hyvinvointia ja työllistymistä edistävää kokonaisvoimavaraa kehittämällä (v. 2013 – 2015) • Kokeiltiin uutta toimintamallia useissa kunnissa • Kokeilun onnistumista selvitettiin mm. vertailemalla työllisyyden kehitystä, tapaustutkimuksella sekä kyselyllä osallistuneille ja ei-osallistuneille kunnille • Tulokset: kokeilulla toimintamallilla työttömyyden kasvua hillitsevä vaikutus. • Lisäksi yhteistyö toimijoiden välillä parantunut. 12 Suunnitelmallinen kokeilu: Työllisyyden kuntakokeilut
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Kokeilun avulla pyritään mm. selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa työhön kannustavaksi. • Byrokratian vähentäminen ja etuusjärjestelmän yksinkertaistaminen • Lakiehdotus: • Satunnaisotannalla 2 000 Kelan työttömyysturvaetuuksien saajaa. Osallistuminen pakollista. Potentiaalinen taloudellinen etu. Perustulo 560 e/kk. • Kokeiluaika v. 2017 - 2018 13 Tutkimuksellinen kokeilu: Perustulokokeilu
- 2. Kokeilun muotoilijan, tekijän ja tilaajan muistilistat
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Onko tekeillä aito kokeilu (konkreettisuus, tavoitteellisuus, epäonnistumisen mahdollisuus)? • Onko kokeilulle selvä tarve/kysyntä? Onko kokeilulla omistaja, jonka toimintaan kokeilu kytkeytyy, ja joka on valmis myös laittamaan peliin omaa resurssia? • Osallistetaanko prosessiin riittävästi keskeisiä toimijoita (päättäjät, tekijät, asiakkaat/kansalaiset)? • Miten nopea vs. suunnitelmallinen prosessi on tarpeen? • Mistä tiedetään, onko kokeiltava asia toiminut? Arvioinnin periaatteet? 15 Muistilista: kokeilun muotoilu
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Onko kokeilussa oppiva, tavoitesuuntautunut ja tehokas toimintatapa? • Onko prosessissa paikkoja epäonnistumisille, oppien yhteenvedolle ja suunnanmuutoksille? • Miten verkostoitumisesta, vertaisoppimisesta ja tietojen vaihdosta huolehditaan? • Onko prosessissa mahdollista luoda ratkaisukeskeisiä verkostoja/keskittymiä? 16 Muistilista: kokeilun tekeminen
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi Muistilista: kokeilun tilaaminen • Onko kokeiluilla riittävä turvallinen tila toteutukselle? Miten hallitaan riskejä? • Onko kokeilijoille asiantuntijatukea, mikäli kokeilevan kehittämisen menetelmät ovat vieraita? • Miten uudistetaan kumppanuuksia? • Miten tuetaan viestinnässä? • Onko tarvetta portaistaa tuki (lisärahoitusta saa, kun on tuottanut tulosta)? • Ovatko tarkastuspisteiden tavoitteet ja mittarit selkeät? • Muuttuuko kokeilun vaatiman tuen muoto kokeilun/ kokeilujen edetessä? • Miten maksimoidaan parhaat ratkaisut ja minimoidaan turha työ esim. hakemisessa ja raportoinnissa? Miten lisätä – ei latistaa – innostusta? 8.11.2016Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi17
- 3.Lopuksi
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi "Most every innovation—disruptive or not—begins life as a small-scale experiment“ - Professor Clayton Christensen, Harvard Business School 19 Kokeilut kehittämisen ytimessä
- I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi • Hämeenkyrössä saavutettu 5 milj. e säästöt henkilöstölähtöisellä kokeilevalla kehittämisellä • Kuusamossa luotiin 114 uutta työpaikkaa avoimille markkinoille asiakkaita kuuntelemalla ja toimintatapoja joustavoittamalla 20 Kokeilukulttuuri toimii
- Kiitos! kokeilevasuomi.fi @Kokeilevasuomi #kokeilut #kokeilevasuomi kokeilut@vnk.fi
Notes de l'éditeur
- Suomen malli yhdistää esim. Hollannissa omaksutun transitio-ajattelun ja angloamerikkalaisissa maissa suositun policy trial-perinteen
- Kokeilukulttuurin perusajatus: Toimeen mahdollisimman nopeasti -> vasemmalta kuitenkin perusteltua siirtyä oikealle, kun kokeilemisen riskit ja kustannukset kasvavat
- Lisätietoa: http://www.sitra.fi/uutiset/resurssiviisaus/tahdelounaista-tuli-uusi-rutiini
- Lisätietoja: https://peda.net/hankkeet/eejn/kokoontumiset/kokoontumiset-2015/2iotvejek/motvejiekt2/kktetk22sl:file/download/370d61da6631782912aab621c957ada2ae344d0c/Kuntakokeilun_raportti_TEMjul_47_2015_web_10072015.pdf
- Hämeenkyrö: http://kokeilevasuomi.fi/blogi/-/blogs/kokeilukulttuuri-lahtee-ihmisista Kuusamo (Jaana Utti/Tamora -> vielä julkaisematon blogi-kirjoitus): Kuusamo kysyi ihmisten intohimoista ja kokeili – tuotti 114 työpaikkaa ja 60 000 kiloa kalaa Huhtikuussa 2013 Kuusamossa oli 298 pitkäaikaistyötöntä. Työpaikkoja ei ollut. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä ei suostunut tulemaan kuntouttavaan työtoimintaan askartelemaan hauskoja huopapalloja. Etenkään silloin, kun siika kutee. Heitä oli paljon. Myös työntekijöitä, toimenpiteitä ja hankkeita, paperia ja lupia oli paljon. Työntekijät kutsuivat pitkäaikaistyöttömiä leikkisästi karvaperseäijiksi. He olivat työttömyyden kova ydin. Sitten Kuusamon perusturvajohtaja Vesa Isoviita kirjoitti, että hän ei tule koskaan irtisanomaan ketään sen takia, että hän olisi luova, kokeilisi ja vaikka epäonnistuisikin. Mutta jos ihminen omassa työssään ei kokeile eikä uudistu, voi olla vaikea nähdä hänelle tulevaisuutta. Isoviita ei vain antanut lupaa kokeiluihin ja hullutteluunkin. Hän edellytti sitä. Entinen digisyrjäytynyt sossu Kirsi Kankaanpää ymmärsi lukemansa. Hän lopetti kaiken arvioinnin ja arvostelun. Hän lakkasi joukkoineen katsomasta ihmisiä osaamispuutteiden ja työllistymisen esteiden näkökulmasta. Hän katsoi intohimoja ja kiinnostuksen kohteita. Kankaanpää päätti, että heistä tulee niin kovia ammattilaisia, että he rakentavat ihmisten intohimojen ympärille uutta työtä. Että he lopettavat työllisyydenhoidon kokonaan ja aloittavat uuden työn luomisen kiinnostusten ympärillä. Kuusamossa se oli helppoa, kun oli kalaa, metsää ja luontoa. Vuodessa yli sata pitkäaikaistyötöntä oli muuttunut järvikalatutkijoiksi. Kahden vuoden aikana Kuusamossa on nostettu 60 000 kiloa kalaa. Lisäksi on luotu pysyviä työpaikkoja, yrityksiä, hyvinvointia ja elinvoimaa. Kahdessa vuodessa ei ole kuvattu yhtään prosessia – ei lisätty yhtään resurssia. On vain tarvittu täydellinen asennemuutos, satoja ketteriä kokeiluja, toisiaan vahvistavia kierteitä, foorumeja yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen. Luottamusta ja luovuutta. Lehmänhermoja viedä visiota eteenpäin ja norsunnahkaa olla välittämättä ihan kaikista puheista. Se päätös: työmarkkinatuoen takaisinmaksuosuus työnantajalle Elokuussa 2014 Kuusamon prosessissa tehtiin myös ensimmäinen päätös. Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta teki päätöksen, että työmarkkinatuen takaisinmaksuosuus maksetaan työnantajalle, jos hän työllistää normaaliin työsuhteeseen. Päätös teki työnantajalle helpoksi työsuhteen solmimisen, ja tämä tapahtui rahalla, joka muuten olisi mennyt kankkulan kaivoon. Lainsäädännön muutoksia tai neuvotteluja ei tarvittu. Jokainen sosiaali- ja terveyslautakunta voi tehdä vastaavan päätöksen vaikka huomenna. Kun päätös oli Kuusamossa tehty, oli kolme kuukautta myöhemmin solmittu 114 uutta työpaikkaa yrityksiin. Oliko tuki iso? Ei todellakaan, paljon palkkatukea pienempi. Oliko työtä? Oli todellakin. Se oli pirstaleina markkinoilla, ja se oli poimittava ja sovitettava yhteen. Vaihtuuko tieto viranomaisten välillä? Ei todellakaan. Kun ihminen on ollut 500 päivää työttömänä ja sitten vielä 300, hän saavuttaa pitkäaikaistyöttömän statuksen. Kaupunki saa tiedon tästä ihmisestä 2 kuukautta ja 10 päivää myöhemmin, Kelan laskun yhteydessä. Joskus siihen menee puoli vuotta. Koko tuon ajan työmarkkinatuen palautukset rapisevat kaupungin kassasta. Joka minuutti työttömän identiteetti vahvistuu. Tulevaisuuskioski ja puhelin, joka on auki Tietysti tätä yritetään ratkaista kaikkialla. Pitkäaikaistyöttömyys on suuri, suuri yhteiskunnallinen haaste. Sitä on tutkittukin, paljon. Kuusamossa he katsoivat, että ratkeaa jos ratkeaa. He kokeilevat. He perustivat Tulevaisuuskioskin, ja sinne saa ihan jokainen tulla kertomaan, millaisen työn hän haluaisi. Ja sitten nämä viranomaiset, huippuammattilaisina, rakentavat sen. He ovat oppineet paljon. Nyt he näkevät jo mystisesti mahdollisuuksia sielläkin, missä kukaan muu ei niitä vielä näe. Jos jostakin kuullaan vain virallisia kanavia pitkin, tarttuu Pirjo Mustonen heti puhelimeen. Ja ratkaisuja alkaa löytyä. ”Soitat siis heille?” kysyn. ”Tottakai soitan”, sanoo Pirjo. ”Inhoan niitä puhelinaikoja. Minulle voi myös soittaa. Olen nyt kokeillut pitää puhelinta auki aina. Paitsi kun nukun. Hirveen vähän soittavat ennen seitsemää aamulla. Ja jos soittavat, niin silloin on aina sellainen juttu, että siinä pitää nopeasti järjestää asioita.” Onko tästä tuloksia? On. Ainakin 114 uutta työpaikkaa syntyi avoimille markkinoille. 60000 kiloa kalaa nostettiin, ja kaikki purot ja järvet tutkittiin matkailun ja elinkeinojen tarpeisiin. Työmarkkinatukea palautetaan kolmasosa siitä määrästä, mitä muualla palautetaan. Ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on neljännes, kun muualla se on kolmannes. Rakenteellisesti loistavaa työtä. Fokus on uuden työn luomisessa ja yhdessä tekemisessä. Mitään esteitä ei ole, paitsi pään sisällä. Vain asennetta tarvitaan.
Publicité