Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Geenit ruoantuotannon ytimessä, Johanna Vilkki

19 vues

Publié le

Geenit ruoantuotannon ytimessä, Johanna Vilkki, Elonkierron juhlaseminaari

Publié dans : Sciences
  • Soyez le premier à commenter

  • Soyez le premier à aimer ceci

Geenit ruoantuotannon ytimessä, Johanna Vilkki

  1. 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Tutkimusprofessori Johanna Vilkki, Ohjelmapäällikkö, Innovatiivinen ruokajärjestelmä Geenit ruoantuotannon ytimessä
  2. 2. © Luonnonvarakeskus Ruoantuotannon globaalit haasteet (2015-2050) • Maapallon keskilämpötilan nousu: 14.7oC–16oC • Ihmispopulaation kasvu: 7,3 miljardia–9,8 miljardia • Veden saatavuus, tarve: 3500km3–5500 km3 • Viljelykelpoisen maan ala henkeä kohti: 0,2 ha–0,15 ha • Taudit ja tuholaiset, sadon menetys: 10–15%–20–25% 2 16.8.2018 Lähde: ISF, http://www.worldseed.org/our-work/plant-breeding/
  3. 3. © Luonnonvarakeskus Food2030 ohjelman (EU) päätavoitteet Resurssitehokkuus ja hävikin torjunta Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Työpaikat, alueiden elinvoima Ravinnon riittävyys, terveellisyys https://ec.europa.eu/research/bioeconomy/index.cfm?pg=policy&lib=food2030
  4. 4. © Luonnonvarakeskus Kotieläintuotanto ei tuhoa maapalloa, vaan on välttämätön osa ruokajärjestelmää 4 16.8.2018 • Eläintuotteet ovat oleellinen osa tasapainoista ravitsemusta • Eläimet hyödyntävät ihmisravinnoksi kelpaamattomia raaka-aineita ja sivuvirtoja • Eläintuotanto on keskeinen osa maatalouden ravinteiden kiertoa ja maaperän kunnossapitoa • Ekosysteemipalvelut, alueiden elinvoimaisuus Eläintuotannon negatiivisia vaikutuksia on mahdollista vielä merkittävästi vähentää kehittämällä tuotantojärjestelmiä, mm. ruokintaa, ja jalostamalla eläinainesta http://pr.euractiv.com/pr/world-without-livestock-farming-makes-no- sense-humanitarian-economic-ecological-and-agronomic
  5. 5. © Luonnonvarakeskus Jalostus vastaa haasteisiin muokkaamalla periytyviä ominaisuuksia • Viljelykasvien ja eläinten domestikaatio 10 000 vuotta sitten • Tieteellinen jalostus (perinnöllisyyden periaatteet) alkoi noin 150 vuotta sitten: risteytykset, valinta (myös mutaatiojalostus) • Tällä hetkellä voidaan samalla maa-alalla tuottaa 10 kertaa enemmän ruokaa kuin 100 vuotta sitten • DNAn rakenne ollut tiedossa 65 vuotta, perimän yksityiskohdat (sekvenssi ja ominaisuuksiin vaikuttavat geenit) aukeamassa • Geenien siirrot (GMO) 20 vuotta sitten, tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavia geenejä tai niiden osia lajista toiseen 5 16.8.2018
  6. 6. © Luonnonvarakeskus Miten genomitieto ja jalostus voivat vastata ruoantuotannon haasteisiin? Ravinnon riittävyys, terveellisyys • Tehostaa tuotantoa (kestävästi), satovarmuus, vastustuskyvyn lisääminen (taudit, tuholaiset, kuivuus, kuumuus) • Parantaa tuotteiden laatua, esim. valkuaispitoisuus, rasvakoostumus Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen • Vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia, esim. kestävät vähäpäästöiset eläimet • Uudet kasvilajikkeet ruoaksi ja rehuksi, tuotannon resilienssi Resurssitehokkuus ja hävikin torjunta • Täsmäviljely ja täsmäkotieläintuotanto • Tuotteiden säilyvyys ja sivuvirtojen käyttömahdollisuudet 6 16.8.2018
  7. 7. © Luonnonvarakeskus Uudet jalostusmenetelmät vastaavat haasteisiin tehokkaammin ja nopeammin • Uudet valintamenetelmät perustuvat perimän eri alueiden vaikutusten tarkempaan tunnistamiseen (genominen valinta) • Uudet perimän muokkausmenetelmät (genomieditointi, esim. CRISPR/Cas9) mahdollistavat geenien muokkauksen ilman perimään liitettävää vierasta DNAta 7 16.8.2018 • Nopea ja ”halpa” • Kohdistuu tiettyyn paikkaan / geeniin korjausleikkaus uusi geeni- muoto • Ennustetaan parhaat yksilöt perimän merkeistä • Nopea ja tehokas • Laajalti jo käytössä eläimillä, tulossa kasveille
  8. 8. © Luonnonvarakeskus Ominaisuuden nopea siirto rodusta toiseen editoinnilla (Tan et al. 2012, Adv Genet) 8 16.8.2018 FDA: testattava kuin lääke? Vain haluttu ominaisuus ”siirtyy” Muut jalostusominaisuudet säilyvät ennallaan Sarvellinen lypsyrotu Sarveton liharotu
  9. 9. © Luonnonvarakeskus Geeniteknologia (editointi) ruoantuotannossa 2018 • Geenien editointi tehokas on apuväline tutkimuksessa, geenien toiminnan ymmärtämisessä • Esimerkiksi eläinmallit taudeille: genomin kohtien vaihtelun vaikutus soluissa – perimän toiminnan ymmärtäminen • Menetelmien kehittäminen ja tarkka seuranta: ei sivuvaikutuksia • Julkinen keskustelu! 2038 • Tuotetaan nopeasti vastustuskykyisiä, eri olosuhteisiin ja tarkoituksiin sopeutuvia kotieläimiä ja kasveja • Tuholaisten ja tautien leviämisen rajoittaminen geeniteknologian menetelmin 9 16.8.2018
  10. 10. © Luonnonvarakeskus Missä ollaan Euroopan olosuhteissa 2038? • Ratkaisevassa asemassa kuluttajat ja yleinen mielipide – sekä lainsäädäntö • USA: genomieditointia ei ole rinnastettu GM-tekniikoihin – ei lupamenettelyä, ensimmäiset editoidut lajikkeet jo viljelyssä (laatu, satoisuus, kuivuuden kestävyys, säilyvyys) – mahdollista myös pienille yrityksille, koska kauppaan tuonti halvempaa ja nopeampaa • EU: oikeuden päätös 25.7.2018 rinnastaa genomieditoinnin GM-tekniikoihin, käyttö luvanvaraista, viljely ei sallittu EU:n alueella – rajoittaa mahdollisuuksia nopeaan kehitykseen Euroopassa – geenimuuntelu ylikansallisten yhtiöiden käsissä 10 16.8.2018
  11. 11. © Luonnonvarakeskus ”Geenimuokkaus laittaa eläimet uusiksi” 11 16.8.2018 Ehkä meidän sukupolvi on viimeisiä, joka mutustelee tyytyväisenä näitä keskitysleireissä kasvatettuja, geenimanipulaatioilla muodottomaksi kasvatettuja eläimiä. "Eläinten kasvatustehtaat ehkä pian historiaa" kirjoitti 21.8.2016 21:45 Lihaskasvua säätelevän myostatiini-geenin mutaatio aiheuttaa belgiansininen- rotuiselle pihvikarjalle luonnottoman muhkeilta näyttävät lihakset. Karjan perimää ei kuitenkaan ole sorkittu modernein menetelmin, vaan rotu on jalostettu perinteisesti keinosiemennyksellä. TIEDE Turun Sanomat 21.8.2016
  12. 12. © Luonnonvarakeskus Entä nämä? Yhden geenin muokkauksella (CD163) voidaan estää tuhoisan PRRS-viruksen pääsy soluihin. Jalostus- ja rokotusstrategiat ovat olleet tehottomia taudin ehkäisyssä. 12 16.8.2018 “Scientists have created a new breed of super pigs resistant to a killer virus that could make the GM meat common in Britain, despite fears over ‘Frankenstein food’. Scientists at Roslin Institute, have used gene-editing to protect pigs from a respiratory condition (PRRS) which costs the UK farming industry millions every year. ” - Daily Mail, 23.2.2017
  13. 13. © Luonnonvarakeskus Kiitos! 16.8.201813
  14. 14. © Luonnonvarakeskus14 16.8.2018Teppo Tutkija

×