SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  27
Télécharger pour lire hors ligne
© Luonnonvarakeskus
Kasvatushyönteisten ravinto- ja olosuhdetarpeet
Maija Karhapää
Luke
© Luonnonvarakeskus
Syötäväksi kelpaavat hyönteislajit
2 13.6.2017Entolab
(van Huis ym. 2013).
Nivelkärsäiset
© Luonnonvarakeskus
Hyönteisten hiilihydraattitarve
Rakennusaineena:
 Hyönteisten kutikula (ulkoinen tukiranka) sisältää
kitiini polysakkaridia
Polttoaineena (eroja sulavuudessa lajien välillä):
 Maltoosi on suurimmalle osalle hyönteisistä sulavaa,
mutta laktoosi ei ole
 Kärpäset pystyvät sulattamaan melibioosia, mutta
mehiläiset eivät
 Selluloosa yleensä vain suolen täytteenä
(bulkkiaineena)
3 13.6.2017Entolab
© Luonnonvarakeskus
Hyönteisten proteiinitarve
Valkuaisaineet eli proteiinit koostuvat aminohapoista:
 Hyönteisillä välttämättömiä aminohappoja on 8-10:
metioniini, treoniini, tryptofaani, valiini, isoleusiini,
leusiini, fenyylialaniini, lysiini, arginiini ja histidiini
 Hyönteisillä ravinnon aminohappotasapaino on
todettu tärkeäksi vain muutamilla lajeilla, kuten
mehiläisillä
 Parhaita eläinkunnan proteiinilähteitä ovat kananmuna
ja maitotuotteet (etenkin kaseiini)
4 13.6.2017Entolab
© Luonnonvarakeskus
Hyönteisten sterolitarve
 Sterolit ovat hyönteisille välttämättömiä ravintoaineita
 Steroleja tarvitaan mm. solukalvojen rakenteisiin, hormoneihin,
pintavahoihin ja kitiinikuoren rakenteisiin
Hyönteiset saavat steroleja:
 Kolesterolista, jota hyönteiset saavat eläinperäisistä rehun raaka-
aineista kuten esim. munankeltuainen, maito, kalaöljy
 Kasvisteroleista, jota on mm. kasviöljyssä, soijapavuissa tai
maississa
 Ergosterolista, jota on mm. hiivassa (sienten solukalvon steroli)
5 13.6.2017Entolab
© Luonnonvarakeskus
Hyönteisten vitamiinitarve
Hyönteisten vitamiinitarpeesta on vain vähän tietoa
 Pantoteenihappo (B5-vitamiini) on kaikille hyönteislajeille
välttämätön
 Riboflaviini (B2-vitamiini) monille lajeille välttämätön
 Koliini ja karnitiini ovat välttämättömiä joillekin
hyönteislajeille
 C-vitamiini on välttämätön monille kasveja ravintonaan
käyttäville hyönteisille
 Hyönteisten vitamiinien puutokset eivät näy sairauksina
kuten selkärankaisilla, vaan vitamiinien puutostilojen on
todettu aiheuttavan siipien epämuodostumia, kasvun
heikkenemistä, alentunutta hedelmällisyyttä ja painon laskua
6 13.6.2017Entolab
© Luonnonvarakeskus
Kivennäis- ja hivenainetarve
 Hyönteisten kivennäisten ja hivenaineiden tarpeita ei
ole juuri pystytty määrittelemään
 Hyönteisille tärkeitä kivennäisiä ovat fosfori, kloori,
kalsium, kalium, natrium, mangaani, magnesium, rauta,
kupari ja sinkki
7 13.6.2017Entolab
Hyönteisten ruokinnassa
käytettyjä mineraaliseoksia
ovat mm.
Wesson suolaseos
ja AIN mineraaliseos 76
© Luonnonvarakeskus
Kotisirkka (Acheta domesticus)
8 13.6.2017Entolab
 Sirkat kuuluvat suorasiipisten (Orthoptera) hyönteisten lahkoon
yhdessä heinäsirkkojen ja hepokattien kanssa.
 Yhteistä suorasiipisille hyönteisille on siritys ja takajalat, jotka
soveltuvat hyvin hyppäämiseen
(Kuva:https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Acheta-domestica-1.jpg)
Aikuinen
kotisirkka
on noin 2-2,5 cm
pitkä,
perälisäkkeet
ja tuntosarvet
lisäävät
kokonaispituutta
© Luonnonvarakeskus9 13.6.2017Entolab
Munien
kuoriutumisaika:
13 pv 30 °C:ssa
30 pv 27 °C:ssa
46-51 pv 23 °C:ssa
Nymfivaihe (toukkavaihe)
kestää 6-8 viikkoa (32 °C:ssa)
Muninta alkaa 9
päivänä aikuisuuden
saavuttamisestaSaavutettuaan aikuisuuden,
naaraat pystyvät pariutumaan
kahden päivän kuluessa Alkuvaiheessa
noin 95 munaa/pv,
Loppuvaiheessa
noin 55 munaa/pv
Nymfivaiheita
6-10 kpl
Kotisirkan elinkaari
https://de.wikipedia.org/wiki/Heuschrecken#/media/File:Snodgrass_Melanoplus_atlanus.png
Kehitys munasta aikuiseksi kestää noin
6-7 viikkoa ja koko elinkaareen kuluu
noin 2-3 kuukautta (26 - 32 ºC:ssa)
© Luonnonvarakeskus
Kotisirkkojen kasvatusolosuhteet
10 13.6.2017Entolab
Sirkat selviävät ja lisääntyvät huoneenlämmössäkin,
mutta sirkkojen optimaalinen kasvatuslämpötila
on 32 -35 °C (29,5- 33 °C)
Minimi 25 °C , maksimi 35 °C
Optimaalinen Ilmankosteus
(suhteellinen kosteus-% = RH)
Aikuiset sirkat
55 % riittävä
Muut kehitysvaiheet:
60-75 %
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Thermometer.JPG
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Haar-Hygrometer.jpg
© Luonnonvarakeskus
Kasvatustiheys
11 13.6.2017Entolab
 Sirkkayksilön tilantarve on 2,5 cm2, jolla voidaan
minimoida kuolleisuus ja maksimoida tilankäyttö
 Sirkkojen kuolleisuus lisääntyy kasvatustiheyden
noustessa liian suureksi
 Kasvatustiheys ja ryhmäkoko vaikuttavat
huomattavasti rehuhyötysuhteeseen
© Luonnonvarakeskus
Kotisirkan rehu
12 13.6.2017Entolab
Kotisirkka on kaikkiruokainen
 Luonnossa ravinnoksi kelpaavat mm. ruuantähteet ja
hyönteisten raadot
 Kannibalismin ehkäisemiseksi rehussa tulisi olla
riittävästi proteiinia
 Partikkelikoko riippuvainen sirkan koosta
 Kasvattajat käyttävät kanan rehua
Optimaalinen rehun koostumus (Patton, 1967):
 20–30 % proteiinia (pienille proteiinipitoisempaa)
 32–47 % hiilihydraatteja
 3,2–5,2 % rasvoja
© Luonnonvarakeskus
Tuoreravinto/vesi
13 13.6.2017Entolab
 Vettä tarjotaan, joko sumuttamalla astian pinnoille,
imeytettynä pumpuliin tai tarjottuna lintujen juoma-
automaattipullosta
 Sirkat saavat tarvitsemansa veden myös, jos niille
on tarjolla kuivan ruoan lisäksi tuoreruokaa esim.
kiinankaalia, kurkkua, porkkanaa, perunaa,
salaattia, hedelmää tai jotain muuta kosteaa
vihannesta tai kasvista
 Hyönteisille syötettävät ulkomaiset hedelmät ym. on
syytä kuoria tai vähintäänkin pestä hyvin niiden
käsittelyyn käytettyjen hyönteismyrkkyjen takia
© Luonnonvarakeskus
Jauhopukki ja jauhomato
14 13.6.2017Entolab
 Jauhopukki on tuhohyönteinen, jota tavataan silloin tällöin
sisätiloissa
 Jauhomato on jauhopukki kovakuoriaisen toukka
 Jauhopukki elää luonnossa lahoavassa puussa sekä lintujen että
ampiaisten pesissä ja kulkeutuu sieltä sisään asuntoihin
 Viihtyy kosteassa, hämärässä ja lämpimässä paikassa
 Jauhopukki ja jauhomato ovat luonnossa sekaravinnon syöjiä
 Pääasiallisena ravinnon lähteenä ovat viljatuotteet
 Proteiinilähteinä luonnossa ovat muut hyönteiset ja esim.
höyhenet
Jauhopukki: 12–18 mm Jauhomato: n. 30 mm
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_MHNT.jpg
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_(meelworm).jpg
© Luonnonvarakeskus15 13.6.2017Entolab
Hautomisaika riippuu lämpötilasta
optimioloissa kuoriutumiseen
kuluu 4-7 päivää
25 °C:ssa 2 viikkoa
Jauhomadot luovat
kitiinikuorensa
9-20 kertaa ennen
koteloastettaKotelovaihe kestää
6 päivää +28 °C:ssa,
3-4 viikkoa +25 °C:ssa
6 kk +20 °C:ssa
Toukkavaihe kestää
optimilämpötilassa
(27 °C:ssa) 6-7 viikkoa
(voi kestää 3-18 kk)Jauhopukki
elää noin
2-3 kk
Jauhopukkinaaras
munii noin 300-500
munaa elämänsä aikana
Muninta alkaa
4-19 päivässä
Jauhopukin elinkaari
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_MHNT.jpg
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_(meelworm).jpg
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_-_pupa.jpg
© Luonnonvarakeskus
Jauhomatojen kasvatus
16 13.6.2017Entolab
Jauhopukki kovakuoriaiset
Jauhomadot
Koteloituneet jauhomadot
Laatikoissa
pitää olla
ilmareikiä
Jauhopukki
kuoriaislaatikon
pohja
voi olla verkkoa,
jolloin
siivilöintitarve
vähenee
Jauhomatojen
kasvatuksessa
synkronointi
on ongelma
(kehitetty separaattoreita)
© Luonnonvarakeskus
Jauhomatojen kasvatusolosuhteet
17 13.6.2017Entolab
 Jauhomatojen optimaalinen
kasvatuslämpötila on noin 25-30°C.
 Sopeutuvat elämään 15-40 °C:ssa,
 Voivat pysyä hengissä
jopa 0–15 °C tai 40–45 °C
Optimaalinen suhteellinen kosteus
on noin 50-75 %
Kosteus-% vaikuttaa kasvunopeuteen:
 Paras kasvunopeus 70 %,
 Hidas 30 %
 Erittäin hidas 13 %
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Thermometer.JPG
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Haar-Hygrometer.jpg
© Luonnonvarakeskus
Jauhomatojen kasvatustiheys
18 13.6.2017Entolab
Aikuisten jauhomatojen kasvatustiheys on 0,94-1,18 kpl/cm2
Liian suuri kasvatustiheys aiheuttaa:
 Kasvun ja kehittymisen hidastumista tai estymistä
 Rehunmuuntosuhteen huononemista
 Lisääntymisen hidastumista
 Kannibalismin ja kuolleisuuden lisääntymistä
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_(meelworm).jpg
© Luonnonvarakeskus
Kasvatusalusta (ravintoalusta)
 Jauhopukit ja jauhomadot elävät kasvatusalustassa
(4-6 cm syvä), syövät sitä, ja munivat siihen
Optimaalinen kasvatusalusta:
 noin 20 % proteiinia (DM)
 80-85 % hiilihydraattia (eivät voi sulattaa selluloosaa
tai laktoosia)
 Jauhomadot tarvitsevat steroleja (1 %)
 Joitakin B-ryhmän vitamiineja tarvitaan
 Karnitiini ovat välttämätön
 Jauhomatojen kivennäis- ja hivenainetarpeesta
tiedetään vain vähän (sinkki ja kalium)
13.6.2017Entolab19
© Luonnonvarakeskus
Kasvualustan koostumus
Harri Suomalaisen resepti (Herpetomania 5-6,1999)
• 250 g vehnäjauhoja
• 250 g kaurahiutaleita
• 100 g soijajauhoja
• 70 g maissijauhoja
• 30 g olut- tai kuivahiivaa
• 300g vehnäleseitä
Yksinkertainen jauhomatojen kasvatusalusta sisältää
vehnänleseitä ja 5 % oluthiivaa (Fraenkel ym. 1950)
13.6.2017Entolab20
© Luonnonvarakeskus
Tuoreruoka
 Jauhopukeille ja jauhomadoille annetaan
muutaman kerran viikossa tuoreruokaa (omena,
porkkana, peruna, salaatti, kurkku tai
banaaninkuoret jne.)
 Tuoreruoka asetetaan paperin, muovin tai
peltikannen päälle
 Sekä jauhomadot että kuoriaiset saavat
nesteensä kasviksista, joten tuoreruokinnan
laiminlyönti johtaa kasvun heikkenemiseen,
kannibalismiin ja kuolemiin
 Tuoreruoasta madot saavat myös vitamiineja ja
muita tärkeitä ravintoaineita
13.6.2017Entolab21
© Luonnonvarakeskus
Mustasotilaskärpänen (Hermetia illucens)
22 13.6.2017Entolab
Mustasotilaskärpänen (n. 13-20 mm)
munii kaikenlaisiin rakoihin lähelle
ravintomateriaalia (jätettä)
Mustasotilaskärpäsen toukkia (3–19 mm)
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_soldier_fly_depositing_eggs_in_cardboard.jpg
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hermetiaillucens.jpg
© Luonnonvarakeskus
Mustasotilaskärpäsen elinkaari (n. 45 päivää)
 Aikuinen elää vain 5-9 päivää, aikuisella
mustasotilaskärpäsellä ei ole purevia suuosia
 Naaras munii 500-900 munaa kostean ravinnerikkaan
jätteen läheisyyteen
 Munat kuoriutuvat noin 4 päivän kuluttua
 Toukkavaiheet (5 kpl) kestävät noin 13-18 päivää
 Esikotelovaihe on kuudes toukkavaihe (noin 7 päivää),
esikotelo ryömii ramppia ylös pois kasvualustalta
 Kerää runsaan varastoravinnon toukkavaiheessa,
koska toukka menettää esikotelovaiheessa purevat
suuosat
 Kotelovaihe kestää 10 päivästä useisiin kuukausiin
riippuen olosuhteista
23 13.6.2017Entolab
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hermetia_Illucens_(Larve_sixieme_stade)_(sixth_instar_larva).jpg
© Luonnonvarakeskus
Mustasotilaskärpäsen kasvatusolosuhteet
24 13.6.2017Entolab
Mustasotilaskärpäsen
optimaalinen
kasvatuslämpötila on 27°C
Optimaalinen ilmankosteus
60-70 % RH
Optimaalinen valojakso
14:10 (valo:pimeä)
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Thermometer.JPG
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Haar-Hygrometer.jpg
© Luonnonvarakeskus
Sotilaskärpäsen kasvatusalusta
 Sotilaskärpäsen toukat syövät orgaanisia jätteitä:
 Pilaantunut tai käyttämätön ruoka tehtaista, ravintoloista,
yksityisiltä, kaupoista
 Myyntiin kelpaamattomat hedelmät ja vihannekset, jne.
 Sian- ja kananlanta (ei saa käyttää rehuaineena)
 Teurasjätteitä (ei saa käyttää), kalajätteitä sekä maitotuotteita
enintään 5 prosenttia kokonaisrehuista
 Uutta rehua (jätemateriaalia) lisätään vain tarpeen mukaan,
koska kasvualustan on pysyttävä aerobisena (hajuton)
 Kasvualusta kastellaan sumuttamalla, ylimääräinen vesi valuu
kasvatuslaatikon alaosasta pois
 Kuivat, kuitumaiset, paljon selluloosaa sisältävät materiaalit eivät
sovellu, kuten ruoho, lehdet, varret, paperi ja pahvi
 Kasvatuslaatikon voi tehdä itse tai ostaa valmiina esim. BioPod™
tai Farm 432
http://www.livinstudio.com/farm432/
http://blacksoldierflyblog.com/2008/07/11/my-new-biopod%E2%84%A2-by-protaculture%E2%84%A2/
25 13.6.2017Entolab
https://www.slideshare.net/MarissaLauer/bsfwastemanagementfinalpresentation
© Luonnonvarakeskus
Yhteenveto
 Nämä kaikki hyönteiset ovat trooppisissa
olosuhteissa kasvatettavia
 Kotisirkan ruokinta orgaanisilla jätteillä vaikuttaa
vaikeimmalta toteuttaa, jauhomatojen ruokinta on
helpompaa ja sotilaskärpäsen toukan ruokinta
helpointa
 Sotilaskärpäsen toukka pystyy parhaiten
käyttämään hyväksi erilaisia orgaanisia
kotitalouksien, kaupan- teollisuuden ja
ravintoloiden ylijäämätuotteita ja jätteitä
26 13.6.2017Entolab
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
13.6.2017Entolab27

Contenu connexe

Plus de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Plus de Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
 
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
 
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessäElinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
 
Packaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilotPackaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilot
 
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
 
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
 

Kasvatushyönteisten ravinto- ja olosuhdetarpeet - Maija Karhapää, Luke

  • 1. © Luonnonvarakeskus Kasvatushyönteisten ravinto- ja olosuhdetarpeet Maija Karhapää Luke
  • 2. © Luonnonvarakeskus Syötäväksi kelpaavat hyönteislajit 2 13.6.2017Entolab (van Huis ym. 2013). Nivelkärsäiset
  • 3. © Luonnonvarakeskus Hyönteisten hiilihydraattitarve Rakennusaineena:  Hyönteisten kutikula (ulkoinen tukiranka) sisältää kitiini polysakkaridia Polttoaineena (eroja sulavuudessa lajien välillä):  Maltoosi on suurimmalle osalle hyönteisistä sulavaa, mutta laktoosi ei ole  Kärpäset pystyvät sulattamaan melibioosia, mutta mehiläiset eivät  Selluloosa yleensä vain suolen täytteenä (bulkkiaineena) 3 13.6.2017Entolab
  • 4. © Luonnonvarakeskus Hyönteisten proteiinitarve Valkuaisaineet eli proteiinit koostuvat aminohapoista:  Hyönteisillä välttämättömiä aminohappoja on 8-10: metioniini, treoniini, tryptofaani, valiini, isoleusiini, leusiini, fenyylialaniini, lysiini, arginiini ja histidiini  Hyönteisillä ravinnon aminohappotasapaino on todettu tärkeäksi vain muutamilla lajeilla, kuten mehiläisillä  Parhaita eläinkunnan proteiinilähteitä ovat kananmuna ja maitotuotteet (etenkin kaseiini) 4 13.6.2017Entolab
  • 5. © Luonnonvarakeskus Hyönteisten sterolitarve  Sterolit ovat hyönteisille välttämättömiä ravintoaineita  Steroleja tarvitaan mm. solukalvojen rakenteisiin, hormoneihin, pintavahoihin ja kitiinikuoren rakenteisiin Hyönteiset saavat steroleja:  Kolesterolista, jota hyönteiset saavat eläinperäisistä rehun raaka- aineista kuten esim. munankeltuainen, maito, kalaöljy  Kasvisteroleista, jota on mm. kasviöljyssä, soijapavuissa tai maississa  Ergosterolista, jota on mm. hiivassa (sienten solukalvon steroli) 5 13.6.2017Entolab
  • 6. © Luonnonvarakeskus Hyönteisten vitamiinitarve Hyönteisten vitamiinitarpeesta on vain vähän tietoa  Pantoteenihappo (B5-vitamiini) on kaikille hyönteislajeille välttämätön  Riboflaviini (B2-vitamiini) monille lajeille välttämätön  Koliini ja karnitiini ovat välttämättömiä joillekin hyönteislajeille  C-vitamiini on välttämätön monille kasveja ravintonaan käyttäville hyönteisille  Hyönteisten vitamiinien puutokset eivät näy sairauksina kuten selkärankaisilla, vaan vitamiinien puutostilojen on todettu aiheuttavan siipien epämuodostumia, kasvun heikkenemistä, alentunutta hedelmällisyyttä ja painon laskua 6 13.6.2017Entolab
  • 7. © Luonnonvarakeskus Kivennäis- ja hivenainetarve  Hyönteisten kivennäisten ja hivenaineiden tarpeita ei ole juuri pystytty määrittelemään  Hyönteisille tärkeitä kivennäisiä ovat fosfori, kloori, kalsium, kalium, natrium, mangaani, magnesium, rauta, kupari ja sinkki 7 13.6.2017Entolab Hyönteisten ruokinnassa käytettyjä mineraaliseoksia ovat mm. Wesson suolaseos ja AIN mineraaliseos 76
  • 8. © Luonnonvarakeskus Kotisirkka (Acheta domesticus) 8 13.6.2017Entolab  Sirkat kuuluvat suorasiipisten (Orthoptera) hyönteisten lahkoon yhdessä heinäsirkkojen ja hepokattien kanssa.  Yhteistä suorasiipisille hyönteisille on siritys ja takajalat, jotka soveltuvat hyvin hyppäämiseen (Kuva:https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Acheta-domestica-1.jpg) Aikuinen kotisirkka on noin 2-2,5 cm pitkä, perälisäkkeet ja tuntosarvet lisäävät kokonaispituutta
  • 9. © Luonnonvarakeskus9 13.6.2017Entolab Munien kuoriutumisaika: 13 pv 30 °C:ssa 30 pv 27 °C:ssa 46-51 pv 23 °C:ssa Nymfivaihe (toukkavaihe) kestää 6-8 viikkoa (32 °C:ssa) Muninta alkaa 9 päivänä aikuisuuden saavuttamisestaSaavutettuaan aikuisuuden, naaraat pystyvät pariutumaan kahden päivän kuluessa Alkuvaiheessa noin 95 munaa/pv, Loppuvaiheessa noin 55 munaa/pv Nymfivaiheita 6-10 kpl Kotisirkan elinkaari https://de.wikipedia.org/wiki/Heuschrecken#/media/File:Snodgrass_Melanoplus_atlanus.png Kehitys munasta aikuiseksi kestää noin 6-7 viikkoa ja koko elinkaareen kuluu noin 2-3 kuukautta (26 - 32 ºC:ssa)
  • 10. © Luonnonvarakeskus Kotisirkkojen kasvatusolosuhteet 10 13.6.2017Entolab Sirkat selviävät ja lisääntyvät huoneenlämmössäkin, mutta sirkkojen optimaalinen kasvatuslämpötila on 32 -35 °C (29,5- 33 °C) Minimi 25 °C , maksimi 35 °C Optimaalinen Ilmankosteus (suhteellinen kosteus-% = RH) Aikuiset sirkat 55 % riittävä Muut kehitysvaiheet: 60-75 % https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Thermometer.JPG https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Haar-Hygrometer.jpg
  • 11. © Luonnonvarakeskus Kasvatustiheys 11 13.6.2017Entolab  Sirkkayksilön tilantarve on 2,5 cm2, jolla voidaan minimoida kuolleisuus ja maksimoida tilankäyttö  Sirkkojen kuolleisuus lisääntyy kasvatustiheyden noustessa liian suureksi  Kasvatustiheys ja ryhmäkoko vaikuttavat huomattavasti rehuhyötysuhteeseen
  • 12. © Luonnonvarakeskus Kotisirkan rehu 12 13.6.2017Entolab Kotisirkka on kaikkiruokainen  Luonnossa ravinnoksi kelpaavat mm. ruuantähteet ja hyönteisten raadot  Kannibalismin ehkäisemiseksi rehussa tulisi olla riittävästi proteiinia  Partikkelikoko riippuvainen sirkan koosta  Kasvattajat käyttävät kanan rehua Optimaalinen rehun koostumus (Patton, 1967):  20–30 % proteiinia (pienille proteiinipitoisempaa)  32–47 % hiilihydraatteja  3,2–5,2 % rasvoja
  • 13. © Luonnonvarakeskus Tuoreravinto/vesi 13 13.6.2017Entolab  Vettä tarjotaan, joko sumuttamalla astian pinnoille, imeytettynä pumpuliin tai tarjottuna lintujen juoma- automaattipullosta  Sirkat saavat tarvitsemansa veden myös, jos niille on tarjolla kuivan ruoan lisäksi tuoreruokaa esim. kiinankaalia, kurkkua, porkkanaa, perunaa, salaattia, hedelmää tai jotain muuta kosteaa vihannesta tai kasvista  Hyönteisille syötettävät ulkomaiset hedelmät ym. on syytä kuoria tai vähintäänkin pestä hyvin niiden käsittelyyn käytettyjen hyönteismyrkkyjen takia
  • 14. © Luonnonvarakeskus Jauhopukki ja jauhomato 14 13.6.2017Entolab  Jauhopukki on tuhohyönteinen, jota tavataan silloin tällöin sisätiloissa  Jauhomato on jauhopukki kovakuoriaisen toukka  Jauhopukki elää luonnossa lahoavassa puussa sekä lintujen että ampiaisten pesissä ja kulkeutuu sieltä sisään asuntoihin  Viihtyy kosteassa, hämärässä ja lämpimässä paikassa  Jauhopukki ja jauhomato ovat luonnossa sekaravinnon syöjiä  Pääasiallisena ravinnon lähteenä ovat viljatuotteet  Proteiinilähteinä luonnossa ovat muut hyönteiset ja esim. höyhenet Jauhopukki: 12–18 mm Jauhomato: n. 30 mm https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_MHNT.jpg https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_(meelworm).jpg
  • 15. © Luonnonvarakeskus15 13.6.2017Entolab Hautomisaika riippuu lämpötilasta optimioloissa kuoriutumiseen kuluu 4-7 päivää 25 °C:ssa 2 viikkoa Jauhomadot luovat kitiinikuorensa 9-20 kertaa ennen koteloastettaKotelovaihe kestää 6 päivää +28 °C:ssa, 3-4 viikkoa +25 °C:ssa 6 kk +20 °C:ssa Toukkavaihe kestää optimilämpötilassa (27 °C:ssa) 6-7 viikkoa (voi kestää 3-18 kk)Jauhopukki elää noin 2-3 kk Jauhopukkinaaras munii noin 300-500 munaa elämänsä aikana Muninta alkaa 4-19 päivässä Jauhopukin elinkaari https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_MHNT.jpg https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_(meelworm).jpg https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_-_pupa.jpg
  • 16. © Luonnonvarakeskus Jauhomatojen kasvatus 16 13.6.2017Entolab Jauhopukki kovakuoriaiset Jauhomadot Koteloituneet jauhomadot Laatikoissa pitää olla ilmareikiä Jauhopukki kuoriaislaatikon pohja voi olla verkkoa, jolloin siivilöintitarve vähenee Jauhomatojen kasvatuksessa synkronointi on ongelma (kehitetty separaattoreita)
  • 17. © Luonnonvarakeskus Jauhomatojen kasvatusolosuhteet 17 13.6.2017Entolab  Jauhomatojen optimaalinen kasvatuslämpötila on noin 25-30°C.  Sopeutuvat elämään 15-40 °C:ssa,  Voivat pysyä hengissä jopa 0–15 °C tai 40–45 °C Optimaalinen suhteellinen kosteus on noin 50-75 % Kosteus-% vaikuttaa kasvunopeuteen:  Paras kasvunopeus 70 %,  Hidas 30 %  Erittäin hidas 13 % https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Thermometer.JPG https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Haar-Hygrometer.jpg
  • 18. © Luonnonvarakeskus Jauhomatojen kasvatustiheys 18 13.6.2017Entolab Aikuisten jauhomatojen kasvatustiheys on 0,94-1,18 kpl/cm2 Liian suuri kasvatustiheys aiheuttaa:  Kasvun ja kehittymisen hidastumista tai estymistä  Rehunmuuntosuhteen huononemista  Lisääntymisen hidastumista  Kannibalismin ja kuolleisuuden lisääntymistä https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tenebrio_molitor_(meelworm).jpg
  • 19. © Luonnonvarakeskus Kasvatusalusta (ravintoalusta)  Jauhopukit ja jauhomadot elävät kasvatusalustassa (4-6 cm syvä), syövät sitä, ja munivat siihen Optimaalinen kasvatusalusta:  noin 20 % proteiinia (DM)  80-85 % hiilihydraattia (eivät voi sulattaa selluloosaa tai laktoosia)  Jauhomadot tarvitsevat steroleja (1 %)  Joitakin B-ryhmän vitamiineja tarvitaan  Karnitiini ovat välttämätön  Jauhomatojen kivennäis- ja hivenainetarpeesta tiedetään vain vähän (sinkki ja kalium) 13.6.2017Entolab19
  • 20. © Luonnonvarakeskus Kasvualustan koostumus Harri Suomalaisen resepti (Herpetomania 5-6,1999) • 250 g vehnäjauhoja • 250 g kaurahiutaleita • 100 g soijajauhoja • 70 g maissijauhoja • 30 g olut- tai kuivahiivaa • 300g vehnäleseitä Yksinkertainen jauhomatojen kasvatusalusta sisältää vehnänleseitä ja 5 % oluthiivaa (Fraenkel ym. 1950) 13.6.2017Entolab20
  • 21. © Luonnonvarakeskus Tuoreruoka  Jauhopukeille ja jauhomadoille annetaan muutaman kerran viikossa tuoreruokaa (omena, porkkana, peruna, salaatti, kurkku tai banaaninkuoret jne.)  Tuoreruoka asetetaan paperin, muovin tai peltikannen päälle  Sekä jauhomadot että kuoriaiset saavat nesteensä kasviksista, joten tuoreruokinnan laiminlyönti johtaa kasvun heikkenemiseen, kannibalismiin ja kuolemiin  Tuoreruoasta madot saavat myös vitamiineja ja muita tärkeitä ravintoaineita 13.6.2017Entolab21
  • 22. © Luonnonvarakeskus Mustasotilaskärpänen (Hermetia illucens) 22 13.6.2017Entolab Mustasotilaskärpänen (n. 13-20 mm) munii kaikenlaisiin rakoihin lähelle ravintomateriaalia (jätettä) Mustasotilaskärpäsen toukkia (3–19 mm) https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Black_soldier_fly_depositing_eggs_in_cardboard.jpg https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hermetiaillucens.jpg
  • 23. © Luonnonvarakeskus Mustasotilaskärpäsen elinkaari (n. 45 päivää)  Aikuinen elää vain 5-9 päivää, aikuisella mustasotilaskärpäsellä ei ole purevia suuosia  Naaras munii 500-900 munaa kostean ravinnerikkaan jätteen läheisyyteen  Munat kuoriutuvat noin 4 päivän kuluttua  Toukkavaiheet (5 kpl) kestävät noin 13-18 päivää  Esikotelovaihe on kuudes toukkavaihe (noin 7 päivää), esikotelo ryömii ramppia ylös pois kasvualustalta  Kerää runsaan varastoravinnon toukkavaiheessa, koska toukka menettää esikotelovaiheessa purevat suuosat  Kotelovaihe kestää 10 päivästä useisiin kuukausiin riippuen olosuhteista 23 13.6.2017Entolab https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hermetia_Illucens_(Larve_sixieme_stade)_(sixth_instar_larva).jpg
  • 24. © Luonnonvarakeskus Mustasotilaskärpäsen kasvatusolosuhteet 24 13.6.2017Entolab Mustasotilaskärpäsen optimaalinen kasvatuslämpötila on 27°C Optimaalinen ilmankosteus 60-70 % RH Optimaalinen valojakso 14:10 (valo:pimeä) https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Thermometer.JPG https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Haar-Hygrometer.jpg
  • 25. © Luonnonvarakeskus Sotilaskärpäsen kasvatusalusta  Sotilaskärpäsen toukat syövät orgaanisia jätteitä:  Pilaantunut tai käyttämätön ruoka tehtaista, ravintoloista, yksityisiltä, kaupoista  Myyntiin kelpaamattomat hedelmät ja vihannekset, jne.  Sian- ja kananlanta (ei saa käyttää rehuaineena)  Teurasjätteitä (ei saa käyttää), kalajätteitä sekä maitotuotteita enintään 5 prosenttia kokonaisrehuista  Uutta rehua (jätemateriaalia) lisätään vain tarpeen mukaan, koska kasvualustan on pysyttävä aerobisena (hajuton)  Kasvualusta kastellaan sumuttamalla, ylimääräinen vesi valuu kasvatuslaatikon alaosasta pois  Kuivat, kuitumaiset, paljon selluloosaa sisältävät materiaalit eivät sovellu, kuten ruoho, lehdet, varret, paperi ja pahvi  Kasvatuslaatikon voi tehdä itse tai ostaa valmiina esim. BioPod™ tai Farm 432 http://www.livinstudio.com/farm432/ http://blacksoldierflyblog.com/2008/07/11/my-new-biopod%E2%84%A2-by-protaculture%E2%84%A2/ 25 13.6.2017Entolab https://www.slideshare.net/MarissaLauer/bsfwastemanagementfinalpresentation
  • 26. © Luonnonvarakeskus Yhteenveto  Nämä kaikki hyönteiset ovat trooppisissa olosuhteissa kasvatettavia  Kotisirkan ruokinta orgaanisilla jätteillä vaikuttaa vaikeimmalta toteuttaa, jauhomatojen ruokinta on helpompaa ja sotilaskärpäsen toukan ruokinta helpointa  Sotilaskärpäsen toukka pystyy parhaiten käyttämään hyväksi erilaisia orgaanisia kotitalouksien, kaupan- teollisuuden ja ravintoloiden ylijäämätuotteita ja jätteitä 26 13.6.2017Entolab