2. • Kokemuspäiväkirja (vastaajia 81)
– Osallistujilla oli mahdollisuus kirjata ruokavaliojakson ajalta kokemuksia kokemuspäiväkirjaan
• Päiväkirja oli vapaamuotoinen, vastaajia ohjeistettiin kertomaan kaikista kokemuksista, kuten esimerkiksi tuotteista ja
niiden valmistamisesta, nukkumisesta ja unen laadusta sekä ruokavalion noudattamisen helppoudesta/vaikeudesta
• Alkukysely (vastaajia 107)
– Kerättiin ennen ruokavaliojakson aloitusta alkumittausten yhteydessä
– Mielikuva ravintoaineiden saannista, nukkumisen laadusta ja vireystasosta sekä asennemittari kiinnostuksesta
ruoan terveellisyyttä kohtaan (GHI = General Health Interest)
• Loppukysely (vastaajia 124)
– Kerättiin ruokavaliojakson lopussa loppumittausten yhteydessä
– Ruokavaliojakson vaikutus ruoan valitsemiseen esim. kaupassa, mielikuva nukkumisen laadusta ja vireystasosta
• Jälkikysely (vastaajia 115)
– Kerättiin elo-lokakuussa (intervention päättymisestä kulunut vähintään 12 vko)
– Ruokavaliojakson mahdolliset vaikutukset esimerkiksi ateriarytmiin ja ruoan valitsemiseen, GHI-asennemittari
Mitä intervention kliinisen osuuden rinnalla tehtiin
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
2
4. • Mukana yhteensä 80 eri elintarviketta 12 eri yritykseltä
– Apetit Ruoka Oy, Arolan tila, Atria Suomi Oy, Oy Karl Fazer Ab, Gold&Green Foods Ltd Oy,
HKScan Finland Oy, Lantmännen Unibake International, Mauste-Sallinen Oy, Meira
Oy, Oy Soya Ab (Jalofoods), Palkuainen (Jalofoods), Verso Food Oy
• Luokittelua varten tuotteet jaettiin kategorioihin, jotka olivat ateriakomponentti,
valmisruoka, viljatuote, leivänpäällinen, juoma, muu kuivatuote ja lisuke
• Ateriakomponentteihin kuuluivat pihvit, pyörykät, suikaleet, jauheliha ja erilaiset
kasviproteiinivalmisteet (Nyhtökaura, Härkis, tofu, tempe)
• Valmisruokiin kuuluivat kaikki valmiit ateriat (sekä kylmä- että pakastetuotteet)
• Viljatuotteisiin kuuluivat leivät, puurot ja myslit
• Muihin kuivatuotteisiin kuuluivat erilaiset pähkinät ja kuivatut palkokasvit (esim.
hernerouhe ja –jauho)
• Lisukkeisiin kuuluivat pasta ja erilaiset pakastekasvikset
Tutkimuselintarvikkeet
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
4
5. • Päiväkirja-aineistoista poimittiin kaikki tutkimuselintarvikkeisiin liittyvät kommentit ja
luokiteltiin ne mahdollisuuksien mukaan valmistaja- ja tuotenimi -tasolle asti
– Kommentit luokiteltiin kolmeen luokkaan kommentin sisällön perusteella: positiivinen,
neutraali tai negatiivinen
• Ruokiin liittyviä kommentteja oli yhteensä 862
– Ruokakommenteista 38 oli yleisluontoista kommenttia, joita ei voitu luokitella
kategoriatasolla, tuotekategoriatasolla luokiteltuja kommentteja oli yhteensä 824
• Kommentteja tuli kaikilta 81 päiväkirjaa täyttäneeltä vastaajalta, kommenttien määrä
vastaajaa kohti vaihteli 1 ja 53 kommentin väliltä
• 25 % ruokakommenteista tuli eläinproteiinipainotteiselta ryhmältä (eläin:kasvi 70:30), 33 %
50:50 ryhmältä (eläin:kasvi 50:50) ja 42 % kasviproteiinipainotteiselta ryhmältä (eläin:kasvi
30:70)
Yleisesti ruokakommenteista
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
5
6. Ateriakomponentit ja valmisruoat olivat isoimmat
tuotekategoriat ja niitä myös kommentoitiin eniten
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
6
*Elintarvikkeiden kokonaismäärä N=80
** Osuudet laskettu kategorisoitujen ruokakommenttien kokonaismäärästä (N=824)
Tuotekategoria Kategorian osuus
kaikista tutkimus-
elintarvikkeista*
Osuus ruokakommenttien
kokonaismäärästä**
Kommenteista
positiivisia
Kommenteista
neutraaleja
Kommenteista
negatiivisia
Ateriakomponentti 35 % 38,1 % 54,8 % 25,2 % 20 %
Valmisruoka 21,2 % 20,3 % 34,1 % 30,6 % 35,3 %
Viljatuote 13,8 % 11,8 % 64 % 27,8 % 8,2 %
Muu kuivatuote 11,2 % 13,3 % 69,1 % 24,5 % 6,4 %
Lisuke 11,2 % 8 % 63,6 % 22,7 % 13,7 %
Juoma 3,8 % 6,4 % 43,4 % 28,3 % 28,3 %
Leivänpäällinen 3,8 % 2,1 % 17,6 % 35,3 % 47,1 %
7. Vireyteen ja nukkumiseen liittyvät kokemukset
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
7
8. • Vireyteen ja nukkumiseen liittyvillä kysymyksillä haluttiin selvittää, näyttäisikö
noudatettavalla ruokavaliolla tai ylipäätään ravitsemussuositusten mukaan syömisellä
olevan vaikutuksia siihen, miten virkeiksi vastaajat itsensä kokevat tai miten hyvin he
mielestään nukkuvat
• Vastaajia pyydettiin arvioimaan 7-portaisella asteikolla, miten virkeiksi he kokevat itsensä ja
miten hyvin he mielestään nukkuvat
– Kysymykset kysyttiin vastaajilta juuri ennen intervention alkamista ja heti intervention
päätyttyä
– Vastauksia verrattiin sekä ruokavalio- että yksilötasolla
– Asteikollisten kysymysten lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kirjata kokemuspäiväkirjaan
kokemuksia vireystasoon ja nukkumiseen liittyen
Kokemukset nukkumisesta ja vireydestä
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
8
9. Interventiolla ylipäätään tai sen aikana noudatetulla
ruokavaliolla ei näyttänyt olevan juurikaan vaikutuksia vireyteen
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
10
Ennen intervention alkamista Intervention päättyessä
Ruokavalio Eläin:kasvi
70:30
Eläin:kasvi
50:50
Eläin:kasvi
30:70
Kaikki
vastaajat
yhteensä
Eläin:kasvi
70:30
Eläin:kasvi
50:50
Eläin:kasvi
30:70
Kaikki
vastaajat
yhteensä
Vastaajien määrä 39 34 34 107 44 42 38 124
vireys, keskiarvo 5,1 ± 0,97 5,3 ± 1,08 5,1 ± 0,95 5,1 ± 0,99 5,1 ± 1,20 5,0 ± 1,20 5,3 ± 0,96 5,1 ± 1,14
vireys < 4 3 % 9 % 3 % 5 % 9 % 12 % 3 % 8 %
vireys = 4 33 % 6 % 24 % 21 % 16 % 10 % 21 % 15 %
vireys > 4 64 % 85 % 74 % 74 % 75 % 79 % 76 % 77 %
Kysytty kysymys ”Kuinka virkeäksi tunnet itsesi yleisesti?” asteikolla 1-7, jossa 1= en lainkaan virkeäksi ja 7 = erittäin virkeäksi.
10. Osallistujat kokivat nukkuvansa hieman paremmin intervention
päättyessä, hyvin nukkuvien osuus nousi kaikissa eri
ruokavalioissa
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
12
Ennen intervention alkamista Intervention päättyessä
Ruokavalio Eläin:kasvi
70:30
Eläin:kasvi
50:50
Eläin:kasvi
30:70
Kaikki
vastaajat
yhteensä
Eläin:kasvi
70:30
Eläin:kasvi
50:50
Eläin:kasvi
30:70
Kaikki
vastaajat
yhteensä
Vastaajien määrä 39 34 34 107 44 42 38 124
nukkuminen, keskiarvo 5,0 ± 1,09 4,8 ± 1,27 4,9 ± 1,23 4,9 ± 1,18 5,1 ± 1,15 5,2 ± 1,01 4,8 ± 1,15 5,0 ± 1,11
nukkuminen < 4 10 % 15 % 12 % 12 % 9 % 5 % 13 % 9 %
nukkuminen = 4 18 % 21 % 29 % 22 % 11 % 19 % 24 % 18 %
nukkuminen > 4 72 % 65 % 59 % 65 % 80 % 76 % 63 % 73 %
Kysytty kysymys ”Kuinka hyvin mielestäsi nukut yleisesti tällä hetkellä?” asteikolla 1-7, jossa 1= erittäin huonosti ja 7 = erittäin hyvin.
11. Kasviproteiinipainotteista ruokavalioita noudattavien
kokemukset sekä vireydestä että nukkumisesta parantuivat
yksilötasolla enemmän kuin kaikilla vastaajilla keskimäärin
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
13
Ruokavalio Eläin:kasvi
70:30
Eläin:kasvi
50:50
Eläin:kasvi
30:70
Kaikki vastaajat
yhteensä
Vastaajien määrä 39 34 31 104
vireys parantunut* 31 % 21 % 39 % 30 %
vireys ennallaan* 36 % 47 % 48 % 43 %
vireys huonontunut* 33 % 32 % 13 % 27 %
nukkuminen parantunut* 26 % 47 % 42 % 38 %
nukkuminen ennallaan* 56 % 24 % 29 % 38 %
nukkuminen huonontunut* 18 % 29 % 29 % 25 %
*Verrattu ennen ja jälkeen –tuloksia yksilötasolla laskemalla erotus, jossa vastaajan ennen intervention alkamista antamasta arvosta vähennettiin
intervention päättymisen jälkeen antama arvo.
12. • Päiväkirja-aineistoista poimittiin kaikki vireyteen ja nukkumiseen liittyvät kommentit
– Kommentit luokiteltiin sen mukaan, oliko nukkuminen/vireystaso pysynyt ennallaan vai
oliko se muuttunut intervention aikana aiempaa paremmaksi tai huonommaksi
• Päiväkirjoissa oli yhteensä 77 joko vireyteen tai nukkumiseen liittyvää kommenttia
– Kommenteista 74 % liittyi vireyteen ja 26 % nukkumiseen
– Kommentteja oli 32 eri vastaajalta, joista 25 % noudatti eläinproteiinipainotteista
ruokavaliota, 31 % 50:50 ruokavaliota ja 44 % kasviproteiinipainotteista ruokavaliota
Päiväkirjamerkintöjen perusteella suurin osa ei kuitenkaan
huomannut nukkumisessa tai vireydessä eroa aiempaan
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
14
Parempi kuin
ennen
Samanlainen/ en huomaa muutosta/
ei verrattu
Huonompi kuin ennen
Nukkuminen (N=15) 0 % 80 % 20 %
Vireystaso (N=28) 32,1 % 42,9 % 25 %
14. • Kiinnostus ruoan terveellisyyttä kohtaan-asennemittari eli GHI (General Health Interest)
mittaa vastaajien suhtautumista ravitsemuksellisesti terveellisinä pidettyihin
ruokavalintoihin ja ruoan terveellisyyden tärkeyttä eli vastaajan terveyshakuisuutta
• Mittari koostuu kahdeksasta väittämästä, joihin vastataan 7-portaisella asteikolla
– Vastauksista lasketaan keskiarvo, joka vaihtelee välillä 1-7
– Mittarin kehittäjien (Roininen & al.) tutkimuksessa Suomea edustavalla otoksella
terveyshakuisuuden keskiarvo oli 4,5
• Mittarin avulla haluttiin selvittää, vaikuttiko osallistuminen interventioon vastaajien
terveyshakuisuuteen eli asenteisiin ruoan terveellisyyttä kohtaan
– Väittämät kysyttiin vastaajilta ennen intervention alkamista ja uudestaan, kun
intervention päättymisestä oli kulunut vähintään 12 viikkoa, jolloin voitiin vertailla
vastaajien asenteita ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia
– Vastauksia verrattiin sekä ruokavalio- että yksilötasolla
Lyhyesti GHI-asennemittarista
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
16
15. Suhtautuminen osaan GHI-mittarin väittämistä oli muuttunut
selkeästi intervention myötä
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
17
6
12
21
30
24
1
6
10
3
13
25
41
45
51
4
11
20
2
19
13
19
10
17
1
4
6
10
7
11
4
2
3
13
27
32
26
33
17
9
7
1
34
48
29
39
22
14
4
6
4
48
5
4
20
1
7
2
1
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Olen hyvin tarkka siitä, että syömäni ruoka on terveellistä
Noudatan aina terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota
Minulle on tärkeää, että päivittäin syömäni ruoka sisältää
runsaasti vitamiineja ja hivenaineita
Minulle on tärkeää, että päivittäin syömäni ruoka on
vähärasvaista
En vältä mitään ruokia, vaikka ne kohottaisivat
kolesteroliarvojani
Syön mitä mieleni tekee välittämättä kovin paljon ruoan
terveellisyydestä
Välipalan terveellisyys on minulle yhdentekevää
Ruoan terveellisyys ei kovin paljon vaikuta ruokavalintoihini
Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa?
(ennen interventiota, N=107)
3
2
1
7
17
33
34
40
7
8
18
41
35
47
44
3
10
12
3
14
10
12
9
6
3
6
3
6
7
7
1
1
7
21
11
9
18
12
9
2
3
32
46
53
42
31
7
3
5
5
56
10
9
43
5
7
1
3
1
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
(väh. 12 vko intervention jälkeen, N=115)
4 %
29 %
26 %
13 %
1 %
-8 %
-1 %
2 %
Jokseenkin + täysin samaa mieltä
olevien osuus intervention
jälkeen verrattuna vastaaviin
osuuksiin ennen interventiota
7 %
16. GHI eli vastaajien terveyshakuisuus nousi kaikissa ryhmissä
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
18
*Vaihteluväli 1-7
** Suomea edustavalla otoksella GHI:n keskiarvo 4,5
Ennen intervention alkamista Väh. 12 vko intervention päättymisen jälkeen
Ruokavalio Eläin:kasvi
70:30
Eläin:kasvi
50:50
Eläin:kasvi
30:70
Kaikki
vastaajat
yhteensä
Eläin:kasvi
70:30
Eläin:kasvi
50:50
Eläin:kasvi
30:70
Kaikki
vastaajat
yhteensä
Vastaajien määrä 39 34 34 107 40 38 37 115
GHI*, keskiarvo 5,14 ± 1,34 5,18 ± 1,30 4,96 ± 1,27 5,10 ± 1,27 5,4 ± 1,22 5,3 ± 1,31 5,4 ± 1,22 5,4 ± 1,25
GHI < 4,5** 21 % 21 % 24 % 21 % 10 % 18 % 11 % 13 %
GHI ≥ 4,5** 79 % 79 % 76 % 79 % 90 % 82 % 89 % 87 %
17. Yksilötason vertailussa vähintään puolella vastaajista asenteet
muuttuivat intervention aikana terveyshakuisimmiksi
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
19
Ruokavalio Eläin:kasvi
70:30
Eläin:kasvi
50:50
Eläin:kasvi
30:70
Kaikki vastaajat
yhteensä
Vastaajien määrä 33 30 25 88
GHI noussut selvästi** 3 % 0 % 16 % 6 %
GHI noussut* 61 % 53 % 52 % 56 %
GHI pysynyt ennallaan 12 % 3 % 4 % 7 %
GHI laskenut* 21 % 40 % 24 % 28 %
GHI laskenut selvästi ** 3 % 3 % 4 % 3 %
* GHI on pysynyt muutoksesta huolimatta samassa luokassa (joko < 4,5 tai ≥ 4,5)
** GHI on muuttunut eri luokkaan (noussut joko ≥ 4,5 tai laskenut < 4,5)
19. • Vähintään 12 viikkoa intervention päättymisen jälkeen toteutetulla jälkikyselyllä haluttiin
selvittää GHI:n lisäksi, vaikuttiko interventioon osallistuminen jotenkin osallistujien arkeen
tutkimuksen päättymisen jälkeen ja jos vaikutti, niin mihin ja miten
• Vastaajia pyydettiin arvioimaan 5-portaisella asteikolla, oliko tutkimukseen osallistuminen ja
siinä noudatettu ruokavalio vaikuttanut ruokailutottumuksiin, ateriarytmiin, kasvisten
syömiseen, ruoan terveellisyyden huomioimiseen tai ruoan valitsemiseen kaupassa tai
ravintolassa
– Mikäli vastaaja vastasi, että osallistumisella oli ollut jotain vaikutuksia, kysyttiin
tarkentava avoin kysymys, jolla haluttiin saada tarkempi kuva, mikä oli muuttunut
Intervention myötä mahdollisesti tulleiden muutosten
selvittäminen
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
21
20. Interventioon osallistumisella oli eniten vaikutuksia ruoan
valitsemiseen kaupassa ja ruokailutottumuksiin
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
22
15
15
20
34
45
61
28
31
20
19
23
17
33
38
31
25
23
16
19
14
23
20
5
7
5
2
5
2
4
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
ruoan valitseminen kaupassa
ruokailutottumukset
ruoan terveellisyyden huomioiminen
kasvisten syöminen
ruoan valitseminen ravintolassa
ateriarytmi
Vaikuttiko tutkimukseen osallistuminen ja siinä noudatettu ruokavalio jollain tavalla seuraaviin asioihin? (N=115)
ei vaikuttanut lainkaan vaikutti hieman vaikutti jonkin verran vaikutti melko paljon vaikutti erittäin paljon
21. Intervention myötä monet osallistujat löysivät uusia tuotteita ja
kiinnittivät aiempaa enemmän huomiota kasvisvaihtoehtoihin
sekä tuotteiden ainesosiin ja ravintosisältöihin
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
23
*Kysytty avoin kysymys, jossa pyydettiin kertomaan tarkemmin, miten tutkimukseen osallistuminen on vaikuttanut kyseiseen asiaan. Vastaukset on
luokiteltu. Osuudet on laskettu kysymykseen vastanneiden määrästä.
Vaikutus ruoan valitsemiseen
kaupassa
Osuus
vastanneista
(N=98)
Ostoskorin sisältö
monipuolistui (tutkimuksen
kautta löytyi uusia tuotteita)
38 %
Kasvisvaihtoehtojen
huomioiminen/ valitseminen
kaupassa lisääntyi
22 %
Huomion kiinnittäminen
tuotteen ainesosiin/
ravintosisältötietoihin (esim.
rasva, proteiini, kuitu) lisääntyi
22 %
Vaikutus ruokailutottumuksiin Osuus
vastanneista
(N=98)
Kasvisten/ kasviproteiinien
osuus ruokavaliossa kasvoi
39 %
Ruokavalioon tuli tutkimuksen
aikana tutuksi tulleita uusia
tuotteita
22 %
Huomion kiinnittäminen
tuotteen ainesosiin/
ravintosisältötietoihin (esim.
rasva, proteiini, hiilihydraatit)
lisääntyi
21 %
Vaikutus ruoan terveellisyyden
huomioimiseen
Osuus
vastanneista
(N=92)
Huomion kiinnittäminen tuotteen
ainesosiin/ ravintosisältötietoihin
(esim. rasva, proteiini,
hiilihydraatit, suola) lisääntyi
30 %
Kiinnostus terveellisyyttä kohtaa
kasvoi
21 %
Kasvisten/ kasviproteiinien käyttö
ruokavaliossa lisääntyi
14 %
22. • Vaikka varsinaisia mittaustuloksia ja ruokavalioiden vaikutuksia terveyteen ei vielä ole, on interventioon
osallistumisella ja kolmen kuukauden ajan noudatetulla ruokavaliolla nähtävissä kuitenkin jo joitain vaikutuksia
– Vastaajien asenteissa terveellisyyttä kohtaan tapahtui muutoksia, intervention jälkeen suurin osa vastaajista oli
aiempaa kiinnostuneempia ruoan terveellisyydestä
– Interventio lisäsi myös osallistujien tietoisuutta erilaisista proteiininlähteistä ja moni alkoi kiinnittää aiempaa
enemmän huomiota ruokien ainesosaluetteloihin ja ravintosisältötietoihin
– Tuotteiden testaamisen myötä vastaajat löysivät uusia tuotteita ja moni muutti kulutustottumuksiaan
• Tässä tutkimuksessa ruokavalion noudattaminen ja uusien tuotteiden kokeileminen tehtiin helpoksi valmiiden
ruokakassien ja ohjeistuksen avulla
– Kynnys muutoksen tekemiseen ja neuvojen toteuttamiseen oli matala
• Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että ihmisten asenteissa ja toimintavoissa voidaan saada aikaan muutoksia, kun
se tehdään riittävän vaivattomaksi.
– Sanelun tai pakottamisen sijaan ihmiset saadaan kiinnostumaan omasta terveydestään ja omaksumaan uusia
tapoja tietoa lisäämällä. Muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan pehmeää ohjausta ja opastusta
Johtopäätöksiä tähän mennessä analysoiduista tuloksista
9-Nov-17
Novel protein sources for food security (ScenoProt)
24