Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.
Riistapäivät 2015
Markus Melin
Itä Suomen Yliopisto
Metsätieteiden osasto
markus.melin@uef.fi
Laserkeilaus pähkinänkuoressa
 Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja ilmakuvaus).
...
 Kuvina:
Laserkeilaus pähkinänkuoressa
Jari Vauhkonen (UEF-Metsä)
Aineistojen yhdistäminen:
25m
 Hirven talvi- ja kesäelinympäristöjen rakenteen analysointi ja elinympäristömallinnus.
 Kuinka soveltuva alue X on hirv...
365 päivää hirven jäljillä (etänä)
 Seuranta aloitettiin huhtikuun lopussa (ennen vasojen syntymää) ja sitä jatkettiin
se...
…hirven jäljillä
 Kuvasimme metsän käyttöä muuttujilla, jotka kertoivat kuinka tiheässä, korkeassa tai avarassa metsässä
...
Tuloksia lyhyesti:
Vuoden kierto:
Urokset
Vasattomat naaraat
Vasalliset naaraat
Tuloksia lyhyesti:
Vasomisaika:
Urokset
Vasattomat naaraat
Vasalliset naaraat
Hirvituhot – Testausasteella
Miltä tällaiset erot näyttäisivät
laserpistepilvessä?
 Hirvituho muuttaa taimikon rakennetta selvästi (latvat taittuvat, oksat ja neulaset
häviävät).
 Tämä rakenteellinen ero...
 Esimerkki tuloksista kartalla:
Hirveät tuhot
 €
 Laserdataa kerätään joka tapauksessa. Mahdolliset
ekologiset sovellukset ovat vain plussaa.
 Suomessa MML:n laserda...
Kiitokset!
 Alfred Kordelinin Säätiö. www.kordelin.fi
 Kuusamon Yhteismetsä – Jarmo Korhonen
 Tutkimusryhmä:
 Petteri ...
Prochain SlideShare
Chargement dans…5
×

Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto

426 vues

Publié le

Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto, Riistapäivät 2015

Publié dans : Sciences
  • Soyez le premier à commenter

  • Soyez le premier à aimer ceci

Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto

  1. 1. Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi
  2. 2. Laserkeilaus pähkinänkuoressa  Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja ilmakuvaus).  Tapahtuu yleisimmin lentokoneesta  Laitteisto lähettää valopulssin ja mittaa ajan, joka kestää ennen kuin tältä pulssilta saadaan takaisin kaiku (se osui kohteeseen).  Tämän jälkeen lasketaan sijainti (XYZ), josta tämä kaiku tuli.  Uusimmat laitteet lähettävät jopa 500 000 pulssia / sekunti, joista jokaisesta saadaan 1 – 4 kaikua.  Lopputuote on dataa, jota kutsutaan pistepilveksi.  - Tiheä pistepilvi, jonka jokaisen pisteen XYZ-sijainti tunnetaan
  3. 3.  Kuvina: Laserkeilaus pähkinänkuoressa Jari Vauhkonen (UEF-Metsä)
  4. 4. Aineistojen yhdistäminen: 25m
  5. 5.  Hirven talvi- ja kesäelinympäristöjen rakenteen analysointi ja elinympäristömallinnus.  Kuinka soveltuva alue X on hirven kesä/talvi elinympäristöksi.  Hirven käyttäytyminen lämpöstressin aikana.  Näkyykö hirven käytöksessä/elinympäristövalinnassa kesälämpötilojen vaihtelu välillä 10 – 30 astetta?   Näkyy  Eroaako tämä niiden hirvien välillä, jotka elävät sisämaassa tai merenrannalla?   Eroaa  Metsän rakenteen merkitys elinympäristövalinnassa vuoden sisällä.  Milloin hirvi vaihtaa elinympäristöään vuodenaikojen mukaan ja millaiseen metsään se tällöin menee? Mitä tämä valinta kertoo sen ekologiasta?  Kuinka tämä valinta vaihtelee urosten sekä vasallisten ja vasattomien naaraiden välillä?  Naaraiden elinympäristövalinta vasomisaikaan.  Millaisilla alueilla naaraat synnyttävät?  Minne ne vievät vastasyntyneen vasan?  Hirvituhojen tunnistaminen laserdatasta. Aiemmin tehtyä:
  6. 6. 365 päivää hirven jäljillä (etänä)  Seuranta aloitettiin huhtikuun lopussa (ennen vasojen syntymää) ja sitä jatkettiin seuraavan vuoden huhtikuuhun asti.  Aineistot yhdistämällä (laser + GPS) tiesimme millaisessa metsässä hirvet olivat olleet minäkin ajanhetkenä.  Urokset, vasattomat naaraat ja vasalliset naaraat tutkittiin erikseen.  Vasomisaika selvitettiin analysoimalla tiineiden naaraiden liikkeitä tunti tunnilta huhtikuun lopulta kesäkuun puoleenväliin.  Toukokuun ensimmäisellä puoliskolla liikkuminen oli vähäistä  Välillä 3. – 9.5 kaikilla naarailla oli 2-3 vrk ajanjakso, jolloin nbe olivat käytännössä pysähdyksissä ja pysyttelivät yhdellä alueella.  Tämän jälkeen liikkuminen alkoi ja liikemäärät jatkoivat kasvuaan tasaisesti.  Todennäköinen vasomisaika 3. – 9.5, joka useiden käytännön tutkimusten mukaan ei ole aikainen (lisäksi vasalle tuoretta ravintoa).  Seuraavaksi laserdata leikattiin jokaisen sijainnin ympäriltä.
  7. 7. …hirven jäljillä  Kuvasimme metsän käyttöä muuttujilla, jotka kertoivat kuinka tiheässä, korkeassa tai avarassa metsässä hirvi kulloinkin liikkui:  canopy – yli viiden metrin korkeudesta tulleiden kaikujen osuus (puuston korkeus ja tiheys).  shrub – väliltä 0.5 – 5 metriä tulleiden kaikujen osuus (aluskasvillisuus, taimikot).  ground – maahan osuneiden kaikujen osuus (maiseman avoimuus).  Tarkastelimme siis näiden muuttujien hirvien sijainneissa eri vuoden aikoina.  Millaisia eroja vuodenajat, sukupuoli ja mukana liikkuva vasa aiheuttavat?
  8. 8. Tuloksia lyhyesti: Vuoden kierto: Urokset Vasattomat naaraat Vasalliset naaraat
  9. 9. Tuloksia lyhyesti: Vasomisaika: Urokset Vasattomat naaraat Vasalliset naaraat
  10. 10. Hirvituhot – Testausasteella Miltä tällaiset erot näyttäisivät laserpistepilvessä?
  11. 11.  Hirvituho muuttaa taimikon rakennetta selvästi (latvat taittuvat, oksat ja neulaset häviävät).  Tämä rakenteellinen ero on tunnistettavissa laserdatasta?  Aineisto:  Kuusamoon Yhteismetsä  Metsikkökuviot, sekä terveet että tuhotut, jaettiin 15 x 15 metrin soluihin.  Laserdata leikattiin näiden solujen sisältä ja pistepilven geometria/rakenne analysoitiin useilla eri muuttujilla.  Laskettujen muuttujien toivottiin paljastavan hirvituhot.  Laadittiin malli, joka analysoi laserdataa solu kerrallaan ja ennusti tuhon vakavuuden ko. solulle.  17 000 tuhosolua ja 168 000 tervettä solua rakenteeltaan samankaltaisissa metsiköissä ~ 33 000 000 laserkaikua. Hirveät tuhot
  12. 12.  Esimerkki tuloksista kartalla: Hirveät tuhot
  13. 13.  €  Laserdataa kerätään joka tapauksessa. Mahdolliset ekologiset sovellukset ovat vain plussaa.  Suomessa MML:n laserdata on avoin kenelle tahansa, ilmaiseksi.  Antaa erittäin tarkkaa ja muuten vaikeasti mitattavaa tietoa metsän, sen latvuston ja kasvillisuuden rakenteesta. Kuten myös alueen topografiasta.  Nämä tutkimukset osoittavat, että menetelmä toimii, mutta kaikki on vasta alussa. Muuta
  14. 14. Kiitokset!  Alfred Kordelinin Säätiö. www.kordelin.fi  Kuusamon Yhteismetsä – Jarmo Korhonen  Tutkimusryhmä:  Petteri Packalen. Kaukokartoitus, laser, ohjelmointi, algoritmit. petteri.packalen@uef.fi  Lauri Mehtätalo. Tilastotiede ja mallinnus. lauri.mehtatalo@uef.fi  Juho Matala. Hirvet ja hirvituhot. juho.matala@metla.fi  Jyrki Pusenius. Hirvet ja pantahirviaineisto. jyrki.pusenius@rktl.fi

×