SlideShare a Scribd company logo
1 of 1
Aikaistetun toisen säilörehusadon
maidontuotantovaikutus oli jopa
odotettua parempi.
Pikkukakkos-korjuustrategialla
saatiin myönteisiä vaikutuksia
koko kesän säilörehusadon
rehuarvoon.
Tutkimuksessa tarkasteltiin
aikaistetun toisen nurmisäilö-
rehusadon, ns. Pikkukakkos-
strategian, korjuuajankohdan
vaikutusta lypsylehmien rehun-
syöntiin ja maitotuotokseen.
➢ 39 keski- ja loppulypsykauden
lehmää
➢ Koeseosrehujen väkirehu% 36
➢ Kolme säilörehua ja ruokintaa:
• 1. sato, D-arvo xxx
Auvo Sairanen & Annu Palmio, Luke Maaninka
Lyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon
maidontuotantovaikutus
Maataloustieteen Päivät 14.-15.6.2022
Viikki, Helsinki
Tuotantovarmuutta nurmesta
(VarmaNurmi) 2019-2022
1. sato 2. sato 3. sato
g kg/ka
D-arvo 704 721 698
RV 174 213 178
NDF 513 434 476
ME, MJ/kg ka,
dieetissä
11,68 11,85 11,62
OIV g kg/ka,
dieetissä
96 99 95
2660
1400
2850
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
Kg
ka/ha
3. sato
2. sato
1. sato
20.8.
Pikkukakkos-korjuustrategian sadot (kg
ka/ha) ja säilörehun korjuuajankohdat
kasvukaudella 2020.
16.6.
16.7.
24,0
28,5
23,5
29,8
22,9
28,5
0
5
10
15
20
25
30
Kuiva-ainesyönti, kg
ka/pv
Maito, kg/pv
1. sato 2. sato 3. sato
➢ Aikaisin korjattu toinen sato oli
säilörehuista selvästi sulavinta
➢ Ensimmäisen sadon säilörehua
syötiin eniten ja kolmannen
sadon vähiten, kuten tyypillisesti
aiemmissakin koesarjoissa
➢ Suurin maitotuotos oli toisella
sadolla

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 
Environmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packagingEnvironmental benefits of re-usable food packaging
Environmental benefits of re-usable food packaging
 
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
Pakkaussuunnittelun rooli elintarvikepakkauksiin liittyvien ympäristövaikutus...
 
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessäElinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
Elinkaariarviointi (LCA) pakkausratkaisujen ympäristökestävyyden määrittämisessä
 
Packaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilotPackaging material development – from lab to pilot
Packaging material development – from lab to pilot
 
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
Muovin korvaamispotentiaali elintarvikepakkauksissa. Case: Suomalaiset superm...
 
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisu...
 
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkijaPaju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
Miksi tarvitaan korvaajaa turpeelle? Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö 
 

Lyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon maidontuotantovaikutus

  • 1. Aikaistetun toisen säilörehusadon maidontuotantovaikutus oli jopa odotettua parempi. Pikkukakkos-korjuustrategialla saatiin myönteisiä vaikutuksia koko kesän säilörehusadon rehuarvoon. Tutkimuksessa tarkasteltiin aikaistetun toisen nurmisäilö- rehusadon, ns. Pikkukakkos- strategian, korjuuajankohdan vaikutusta lypsylehmien rehun- syöntiin ja maitotuotokseen. ➢ 39 keski- ja loppulypsykauden lehmää ➢ Koeseosrehujen väkirehu% 36 ➢ Kolme säilörehua ja ruokintaa: • 1. sato, D-arvo xxx Auvo Sairanen & Annu Palmio, Luke Maaninka Lyhyellä kasvuajalla korjatun nurmen jälkisadon maidontuotantovaikutus Maataloustieteen Päivät 14.-15.6.2022 Viikki, Helsinki Tuotantovarmuutta nurmesta (VarmaNurmi) 2019-2022 1. sato 2. sato 3. sato g kg/ka D-arvo 704 721 698 RV 174 213 178 NDF 513 434 476 ME, MJ/kg ka, dieetissä 11,68 11,85 11,62 OIV g kg/ka, dieetissä 96 99 95 2660 1400 2850 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Kg ka/ha 3. sato 2. sato 1. sato 20.8. Pikkukakkos-korjuustrategian sadot (kg ka/ha) ja säilörehun korjuuajankohdat kasvukaudella 2020. 16.6. 16.7. 24,0 28,5 23,5 29,8 22,9 28,5 0 5 10 15 20 25 30 Kuiva-ainesyönti, kg ka/pv Maito, kg/pv 1. sato 2. sato 3. sato ➢ Aikaisin korjattu toinen sato oli säilörehuista selvästi sulavinta ➢ Ensimmäisen sadon säilörehua syötiin eniten ja kolmannen sadon vähiten, kuten tyypillisesti aiemmissakin koesarjoissa ➢ Suurin maitotuotos oli toisella sadolla