Metsätuhot, tutkimusprofessori Jarkko Hantula, Luke. Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen metsänkasvatus – vastakkainasettelusta yhteiseloon -webinaari, 19.1.2021

1. 1 1
WEBINAARI
Jatkuvapeitteinen ja
jaksollinen metsänkasvatus –
tutkimustietoa metsätuhoista
jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa
Tutkimusprofessori Jarkko Hantula

2. 2
Jatkuvapeitteisen kasvatuksen tuhoriskit ovat
huonosti tunnettuja
18.1.2021
• Juurikääpä on tuhohuolista parhaiten tunnettu
• Tämä esitys keskittyy siihen ja sen syihin
• Muilta osin tilanne on epäselvä, mitä osoittaa se, että Silva Fennicassa
julkaistiin äskettäin asiantuntijanäkemyksiin perustuva artikkeli aiheesta
• Nevalainen S. (2017). Comparison of damage risks in even- and uneven-aged
forestry in Finland. Silva Fennica 51, 1741.
• Haastateltujen käsityksen mukaan tuhoriskit olisivat jatkuvapeitteisessä
kasvatuksessa kokonaisuutena pienemmät kuin tasaikäisessä kasvatuksessa.
• Näiden käsitysten tueksi ei ole juurikaan tutkimusnäyttöä.

3. 3
Kuusenjuurikääpä eli tyvilaho kuvina
18.1.2021
Lahoa puupinossa
Tuulen kaatama
juurikääpäinen kuusi Itiöemä

4. 4
Männynjuurikääpä eli tyvitervastauti kuvina
18.1.2021
Tyvitervastautinen männikkö Pihkoittunut kantopinta Männynjuurikäävän itiöemiä

5. 5
Kuusenjuurikäävän taloudellinen merkitys
18.1.2021
• Kuusenjuurikääpää esiintyy sekä kivennäis- että turvemailla.
• Kuusentyvilahon suorat kustannukset ovat 40 miljoonaa euroa.
• Lisäksi puiden kasvun aleneminen, puulajin vaihto, puunkorjuun
uudelleenjärjestelyt ja juurikäävän torjuntatoimenpiteet.
➢ Kokonaiskustannukset Suomessa ehkä noin 60 miljoonaa euroa
• Menetykset lankeavat pääosin metsänomistajan kannettaviksi.
• Päätehakkuuleimikossa, jossa lahopuuta on 10 prosenttia, omistajalle koituu
tappiota noin 800 euroa hehtaarilla.
• Jos lahon osuus on 40 prosenttia, nousevat tappiot noin 4 000 euroon
hehtaarilla.

6. 6
Männynjuurikäävän taloudellinen merkitys
18.1.2021
• Männynjuurikääpää esiintyy sekä kivennäis- että turvemailla.
• Männyn tyvitervastaudin taloudellisista vaikutuksista ei ole samanlaisia
laskelmia kuin kuusenjuurikäävän vaikutuksista.
• Arviolta 10–20 prosenttia kuusenjuurikäävän aiheuttamien tuhojen määrästä
➢ Taloudelliset tappiot noin 5–10 miljoonaa euroa vuodessa.
• Sienen tartuttamilla kuivilla kankailla ei ole taloudellisesti kannattavia
metsänkasvatusvaihtoehtoja männylle.
➢ Yksittäiselle metsänomistajalle tyvitervastauti voi olla kuusenjuurikääpää
pahempi este harjoittaa taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta.

7. 7
Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa juurikäävän
kannalta merkityksellisiä ovat seuraavat seikat
18.1.2021
1. Harvennushakkuut toistuvat usein
2. Uudistaminen tapahtuu alikasvoksista
3. Ravinteikkailla mailla uudistuu luontaisesti lähinnä kuusi
4. Mänty on ainoa vaihtoehto kuivilla kankailla
5. Alikasvoksesta kasvaneet puut ovat pitkäikäisiä
6. Metsässä on jatkuvasti eläviä puita ja niiden juuria

8. Vanhassa
kannossa oleva
itiöemä tuottaa
itiöitä
Itiöt laskeutuvat tuoreille kaatopinnoille tai
korjuuvaurioihin ja kasvattavat rihmaston
kantoon
Rihmasto kasvaa juuriyhteyksien kautta
läheisiin puihin ja eteenpäin
Kuva: Heini-Marikka Hantula
OngelmaJuurikäävän
leviäminen

9. 9
Juurikäävän torjunta
18.1.2021
• Pakollista kesähakkuissa maan etelä- ja keskiosissa.
• Puulajin vaihtaminen juurikäävänkestävään lajiin
poistaa tai vähentää juurikääpää kasvupaikalla.
• Hakkuiden ajoittaminen sulan maan ajan ulkopuolelle
tai hyvin tehty kantokäsittely estävät uuden tartunnan.
• Ei estä juurikäävän kasvullista leviämistä juuristoissa
eikä siten tervehdytä tartunnan saanutta
kasvupaikkaa.
• Kannonnosto tai kulotus vastaavat huonosti tehtyä
kantokäsittelyä.
• Eivät täytä lain vaatimusta.

10. 10
Teoreettinen tarkastelu jatkuvapeitteisen
kasvatuksen suhteesta juurikääpään
18.1.2021

11. 11
1. Harvennushakkuut toistuvat usein
18.1.2021
• Talvihakkuissa juurikääpä ei leviä itiövälitteisesti.
• Metsätalouden logistiikka vaatii ympärivuotisia hakkuita eli myös
kesähakkuita.
• Korjuuvauriot alttiita juurikääpätartunnalle.
• Kantokäsittely ei ole täydellistä.
‒ Torjuntateho riippuu käsittelyaineen peittävyydestä
‐ Vaikeiden puiden kannot voivat jäädä heikosti käsitellyiksi
‐ Laitteissa on teknisiä ongelmia
‐ Inhimillisiä virheitä tapahtuu
‐ Korjuuvaurioita ei käsitellä juurikääpää vastaan

12. 12
2. Metsänuudistaminen tapahtuu alikasvoksista
18.1.2021
• Alikasvoskuuset kasvavat usein tiheänä ”mattona”.
• Risteävät juuristot muodostavat täydellisiä leviämisalustoja juurikäävälle.
• Alikasvoskuuset voivat olla hyvinkin vanhoja.
• Juurikäävällä on ollut paljon aikaa tartuttaa niiden juuret.
• Alikasvoksia käytettäessä ei voida hyödyntää metsänjalostuksen tuloksia.
• Tulevaisuuden resistenssijalostuksen hyötyjä ei voida viedä käytäntöön.

13. 13
3. Ravinteikkailla mailla kuusi uudistuu parhaiten
18.1.2021
• Lehtipuut tai mänty eivät uudistu kunnolla varjossa.
• Kasvupaikat kuusettuvat helposti.
• Puulajin vaihtaminen juurikäävän kestäväksi on vaikeaa tai mahdotonta.
• Sekapuuston juuristo ei hidasta juurikäävän leviämistä.

14. 14
4. Mänty on ainoa vaihtoehto kuivilla kankailla
18.1.2021
• Mänty on ainoa mahdollisuus molemmissa
metsänhoitovaihtoehdoissa.
• Alikasvosmattoja lukuun ottamatta erot metsänhoitomenetelmien
välillä ovat mäntykankailla todennäköisesti samankaltaisia kuin
rehevillä mailla eli kuusella

15. 15
5. Alikasvoksesta kasvaneet puut ovat
pitkäikäisempiä kuin istutetut
18.1.2021
• Juurikäävällä on enemmän aikaa siirtyä puiden juuristojen välillä.
• Juurikäävällä on enemmän aikaa siirtyä juuristosta runkoon.
• Juurikääpä tuhoaa sitä enemmän tyvitukkia, mitä enemmän sillä on
aikaa.

16. 16
6. Metsässä on jatkuvasti eläviä puita ja niiden juuria
18.1.2021
• Juurikäävän kasvullinen leviäminen juuristojen välillä ei katkea
koskaan.

17. 17
Teoreettisen vertailun johtopäätös:
Juurikäävän itiötartuntaa tapahtuu sekä jaksollisessa että
jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa.
Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa juurikäävän kasvullinen levintä
on oleellisesti tehokkaampaa kuin jaksollisessa.
Mahdollisuudet juurikäävän torjuntaan Suomen olosuhteissa ja nyt
käytettävillä keinoilla ovat jaksollista kasvatusta heikommat.
18.1.2021

18. 18
Tutkimustieto tukee teoreettisen tarkastelun
osoittamaa jatkuvapeitteisen kasvatuksen suurta
juurikääpäriskiä
18.1.2021
• Piri & Korhonen 2001, CJFR 31, 937-942
• Juurikääpä siirtyy erittäin tehokkaasti lahosta valtapuustosta
alikasvokseen.
• Piri & Valkonen 2013: CJFR 43, 872-877
• Juurikääpä siirtyy jatkuvapeitteisen kasvatuksen metsiköissä erittäin
tehokkaasti suuremmista kuusista pienempiin.

19. 19
Juurikääpä hyötyy ilmastonmuutoksesta
18.1.2021
• Etelässä
• Tartunta lisääntyy
• Kasvu nopeutuu
puunkasvun lisäystä
enemmän
• Pohjoisessa
• Tartunta lisääntyy
• Puunkasvu nopeutuu
juurikäävän kasvua
enemmän

20. Vanhassa
kannossa oleva
itiöemä tuottaa
itiöitä
Itiöt laskeutuvat tuoreille kantopinnoille ja
kasvattavat rihmaston sen sisään
Rihmasto kasvaa juuriyhteyksien kautta
läheisiin puihin ja eteenpäin
Kantokäsittely
pysäyttää
itiötartunnat
Mutta ei vaikuta juuristossa jo ennestään
oleviin juurikääpärihmastoihin
Kuva: Heini-Marikka HantulaOngelma
Juurikääpä voi jatkaa kasvullista
leviämistään torjunnasta huolimatta

21. 21
Virusten hyödyntäminen tarjoaisi mahdollisuuden
juurikäävän torjuntaan jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa
18.1.2021
• Virukset HetPV13-an1 ja
HetPV15-pa1 vähentävät
laboratoriossa juurikäävän kasvua
jopa 90 %.
• Kashif ym. 2019. Front. Cell.
Inf. Microbiol. 9, 64
• Tutkimuksen aiheita
• Tartutustehokkuuden
lisääminen
• Sienten virustoleranssin
yleisyyden määrittäminen
• Riskien kartoittaminen
• Käytännön sovelluksen
kehittäminen

22. 22
Kuusen juurikääpäkestävyyden jalostaminen on
alkamassa – mutta se ei ole hyödynnettävissä
jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa
18.1.2021
• Ruotsalaiset ovat löytäneet kuusesta LAR3-geenin
alleelin, joka vähentää juurikäävän kasvua noin 27 %.
• Nemesio-Gorriz ym. 2016, Pl. Phys. 171, 2671
• Geenimuodon yleisyyttä on kartoitettu Suomen
eteläisimmässä kuusen jalostuspopulaatiossa.
• Pääpopulaation jalostaminen
• Kasvullisten taimien tuottaminen
• Geenimuodon vaikutusta juurikäävänkestävyyteen
testataan parhaillaan seuraavan kuusisukupolven
kandidaattiyksilöissä.

23. 2318.1.2021
Kiitos!