Marjo Keskitalon esitelmä ScenoProt-hankkeen Mitä syömme 2030-seminaarissa 25.1.2017.

1. Mitä syömme 2030 -seminaari,
Messukeskus, Helsinki, 25.1.2017
Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luke
marjo.keskitalo@luke.fi
Raaka-aineet – millaisia, mistä
ja miten saamme
tulevaisuudessa proteiineja?
Työryhmä: Tapio Keskinen, Pertti Marnila, Maria
Tuiskula-Haavisto, Henri Vanhanen, Jouni Vielma

2. Proteiinien saanti ihmisillä
• Proteiinit kattavat päivittäisestä energiatarpeestamme 17 %,
suosituksen ollessa 10-20 % (Finravinto 2012 –tutkimus.)
• 80 % proteiineista saadaan liha-, maito- ja viljavalmisteista
sekä leivonnaisista.
•
• 2 000 kcal päivässä kuluttavan henkilön tulisi saada 50–75 g
proteiinia.
• Painokiloa kohti laskettuna tarve noin 0,8 g proteiinia/kg. 70
kg painavan aikuisen proteiinitarve on noin 56 g/pv.
• => Nykykuluttaja saa ruokavaliossa riittävästi proteiineja.
2 Keskitalo M, ym 2017. Helsinki 25.1.2017

3. Proteiinien saanti eläimillä
• Tuotantoeläinten ruokinnassa tärkeimmät proteiinilähteet ovat
säilörehut, viljat (ml. viljaa korvaavat sivujakeet) ja
kokoviljasäilörehut.
• Osa eläimistä, mm korkeatuottoiset lehmät, tarvitsevat
täydennysvalkuaista, joiden kotimaisuusaste on noin 15 %.
• Lypsylehmä (paino 650 kg, lypsää 40 kg maitoa/pv) tarvitsee noin
2,3 kg ohutsuolesta imeytyvää valkuaista/pv.
• => Kotieläintaloudessa täydennysvalkuaisen tuontiriippuvuuden
vähentäminen on keskeistä.
3
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

4. Miksi proteiinituotantoa tulee uudistaa?
• Proteiiniomavaraisuuden kasvattaminen ja tuontiriippuvuuden
vähentäminen.
• Ruokailutottumukset muuttuvat, proteiinituotantoa osana ruuan
tuotantoa tulee sopeuttaa kysyntää vastaavaksi.
• Tuotannon kestävyysvaatimukset kiristyvät.
• Proteiinituotannon on toimittava myös mahdollisissa kriisitilanteissa.
• Proteiinituotantoa tulee tarkastella liiketoiminnan kannalta, niin että
tuotanto on eri osapuolille kannattavaa. Tuonnin sijaan vientiä?
4 Keskitalo M, ym 2017. Helsinki 25.1.2017

5. ScenoProt –hankkeen keinot proteiinituotannon
uudistamiseen ja omavaraisuuden kasvattamiseen:
• Kalankasvatuksen lisääminen
• Hyönteiskasvatuksen mahdollisuuksien selvittäminen
• Sieniviljelyn kehittäminen
• Nurmirehujen jalostusasteen parantaminen
• Proteiinipitoisten kasvien tuotantopotentiaalin selvittäminen
5 Keskitalo, M, ym. 2017. Helsinki 25.1.2017

6. Hyönteisproteiinin mahdollisuudet
Pertti Marnila, Maria Tuiskula-Haavisto, Luke
• Muun muassa alla olevat lajit soveltuvat teolliseen tuotantoon,
käynnissä mm. Hollannissa
• Arvion mukaan n. 20% maailman proteiinitarpeesta voidaan kattaa
hyönteisten kasvatuksen avulla (Fao raportti 171)
6 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Kotisirkka
Jauhopukin toukka
eli jauhomato
Mustasotilaskärpäsen
toukka

7. Hyönteisproteiinin mahdollisuudet
• Hyönteisproteiinin käyttö kalan rehuna sallittu EU:ssa
1.7.2017 lähtien.
• Ihmisten ravinnoksi hyönteisten käyttö ei ole sallittua EU:ssa.
Tämä mahdollistamiseksi tarvitaan uuselintarvikelupa ja siihen
liittyvä riskinarviointi.
• Uuselintarvikelupahakemuksia on jätetty EU:n käsiteltäväksi
ja myönteisiä päätöksiä odotetaan vuoden 2018 aikana.
• Laajat mahdollisuudet ruokaketjun kasviperäisten
sivuvirtojen hyödyntämiseen hyönteisten rehuna.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

8. 8
Kuva 1. Rehunkäytön hyötysuhde eri eläinlajeilla
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Lähde: Wolkers H. 2010. Wageningen gets the bug – Insects as a source of protein. Wageningen World. Magazine of Wageningen
ur and klv about contributing to the quality of life. Issue 3: 18-23.

9. Kalankasvatuksen lisääminen
Jouni Vielma, Luke
• Suomalaiset kuluttavat vuodessa kalaa henkeä kohti noin 14,9 kg,
josta tuontikalaa on 70 %.
• Noin neljännes syödystä kotimaisesta kalasta on luonnonkalaa.
Kirjolohta, siikaa ja muita lajeja tuotetaan nyt noin 15 milj. kg/vuosi.
• Lisäämällä käyttöä elintarvikkeeksi ja kalarehun raaka-aineeksi,
voitaisiin tuontia korvata ja lisätä proteiiniomavaraisuutta.
• Tuotannon on arvioitu nousevan 2030 mennessä 25 milj. kiloon
(Vesiviljelystrategia 2022).
• Mm lohen, muikun, särkikalojen ja silakan hyödyntämistä on
mahdollista lisätä.
9
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

10. 10
Kuva 2. Kalamarkkinoiden kehitys vuoteen 2013 saakka. Vaikka kalan
käyttö on lisääntynyt, on kotimaisen kalan tuotantomäärät vähentyneet.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Lähde: Jari Setälä, Luke

11. 11
Kuva 3. Rehun käytön hyötysuhde eri eläinlajeilla. Kalat ovat tehokkaita rehun
hyödyntäjiä, koska rehun energiaa ei kulu lämmittämiseen eikä pystyssä
pysymiseen. Kirjolohen kasvatuksessa rehukerroin on tyypillisesti 1.1.
Rehun koostumuksen muutos - yhä suurempi osa raaka-aineista on
kasviperäisiä.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Lähde: Ytrestøyl ym. 2015.

12. Speltti, Kuva Merja
Högnäsbacka, Luke
Kvinoa
Tattari
Härkäpapu
Sinilupiini
Aurigonkukka
Kuva Tapio Tuomela
Kitupellava,
camelina
Pellava
Öljyhamppu
Proteiinipitoisia
viljelykasveja
Kuvat Marjo Keskitalo
Kumina
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Proteiinipitoisten
kasvien
tuotantopotentiaali
Kuvat Marjo Keskitalo, Luke
Soija

13. Speltti, Kuva Merja
Högnäsbacka, Luke
Kvinoa
Tattari
Härkäpapu
Sinilupiini
Aurigonkukka
Kuva Tapio Tuomela
Kitupellava,
camelina
Pellava
Öljyhamppu
Kumina
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Soija
Proteiinipitoisten
kasvien
tuotantopotentiaali
-kohteen ScenoProt
hankkeessa
Kuvat Marjo keskitalo, Luke

14. 14
26.1.2017
Kuva. 4. Viljanviljelyn yksipuolisuus ja muutokset (1995-1999 ja 2007 – 2011) eri
ELY-keskusten alueilla. Punainen väri indikoi kevätviljan yksipuolista viljelyä.
PUNAINEN – 37 % k-vilja-alasta viljelty pelkästään viljaa 5 vuoden ajan.
VIHREÄ – 20 % k-vilja-alasta viljelty pelkästään viljaa 5 vuoden ajan.
ELY-borders C National land survey Finland 2015
Tarkastelu-
jakso
1995 - 1999
Tarkastelujakso
2007 - 2011
Viljelykasvivalikoiman laajeneminen parantaa viljelykiertoja
Tarkastelujakso
2012 -2016
Tulossa!
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Lähde: Keskitalo & Jauhiainen 2015

15. 15
2016 Muutos vuodesta 2015, %
Auringonkukka 200 +5
Kitupellava, camelina <100 +
Kumina 20 500 +22
Pellavat 1 790 +0
Rapsit 31 400 +61
Rypsit 30 600 -18
Öljyhamppu 500 +70
Herneet 11 600 -6
Härkäpapu 16 500 +24
Lupiinit <100 +30
Soija <100 +
Viljan tavoin käytettävät
Kvinoa <200 +40
Tattari 1850 +36
Speltit 835 +360
Yhteensä 115 900 +12
Proteiinipitoisten viljelykasvien viljelyalat
Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

16. 16
2016 Muutos vuodesta 2015, %
Auringonkukka 200 +5
Kitupellava, camelina <100 +
Kumina 20 500 +22
Pellavat 1 790 +0
Rapsit 31 400 +61
Rypsit 30 600 -18
Öljyhamppu 500 +70
Herneet 11 600 -6
Härkäpapu 16 500 +24
Lupiinit <100 +30
Soija <100 +240
Viljan tavoin käytettävät
Kvinoa <200 +40
Tattari 1850 +36
Speltit 835 +360
Yhteensä 115 900 +12
Proteiinipitoisten viljelykasvien viljelyalat
Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

17. Puoliviljeltyjen sienien mahdollisuudet
Henri Vanhanen, Luke
• Ruokasienten ja nk. erikoissienten markkinat ovat merkittävät
• Kiina on suurin yksittäinen sienituotteiden kuluttaja (40%
tuotannosta) ja myös tuottaja (50% tuotannosta). Kiina lisää myös
omaa tuotantoaan
• Euroopan markkinat ovat maailman toiseksi suurimmat kuten myös
kulutus, molemmat ovat maailman tasolla 30% tuotannosta.
• Suomessa sienten viljely on keskittynyt intensiiviseen ja suuria
investointeja vaativaan hallikasvatukseen
• Kiinnostus sienten puoliviljelyyn/kevytviljelyyn on lisääntynyt. Siinä
tavoitteena on tuottaa sieniä matalan teknologian menetelmin,
esimerkiksi uudistusvaiheessa olevissa metsissä puun kaadon
jälkeen.
17
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

18. Lähteet: Vorne & Karppinen 2017 ;
Puutarhatilastot, Luke
Kuva 5. Viljeltyjen sienien tuotanto Suomessa 2000 - 2015. Sieniä viljellään
yhteensä 1,2 miljoonaa kiloa vuodessa, pääasiassa herkkusientä ja siitakesientä.
Jonkin verran viljellään myös osterivinokasta.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

19. 19
Raaka-aine Eläin- tai kasvilaji Valkuaista %
kuiva-aineesta
Hyönteiset Mustasotilaskärpänen 42
Kotisirkka 66
Jauhomato 44
Kalat Kirjolohi 20-22
Silakka 20-22
Kasvit Palkokasvit (herne, härkäpapu, lupiinit,
soija)
20 – 48
Öljykasvit (öljypellava, rypsi/rapsit,
öljyhamppu)
16 – 22
Viljan tavoin käytettävät (kvinoa, tattari) 12-19
Nurmet Heinävaltainen 10 -15
Apilavaltainen 20 ->
Sienet Viljellyt sienet, keskimäärin 21-27
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

20. 20
Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan ….
…Kuluttajaa lähellä. Sieniä, hyönteisiä ja
kasviksia voidaan kasvattaa kotona tai
yhteisöllisesti kaupunkiviljelynä
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

21. 21
Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan ….
…Suljetuissa
järjestelmissä,
jolloin
olosuhteet
voidaan
optimoida ja
päästöt
minimoida.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Kalankasvatuksen kiertovesilaitos
Kuva Erkki Oksanen, Luke Kuva Markus Kankainen, Luke

22. 22
Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan …
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
….pellolla robottien
avustamina. Entistä
täsmällisempää
tuotantoa varten
hyödynnetään eri tavoin
kerättyä nk.
suurta dataa.
Kuva Ulla Jauhiainen Luken arkisto

23. 23
Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan …
….Ekstensiivisesti esimerkiksi agro-metsätaloudessa, jossa metsäpohjaa
hyödynnetään hakkuiden jälkeen sienten tuotantoon.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

24. Yhteenveto 1
• Monien proteiinilähteiden tuotantoa voidaan lisätä.
• Kalankasvatusta nousee 15 milj. kg - > 25 milj. kiloon
• Proteiinikasvien viljely lisääntyy 100 000 -> 200 000 hehtaariin.
• Jatkojalostukseen soveltuvia nurmia on runsaasti (600 000 ha).
• Hyönteisten tuotanto lisääntyy.
• Viljeltyjen sienien tuotanto kasvaa.
• Myös entisiä proteiinilähteitä kuten viljaa, lihaa, maitoa ja
kananmunia tuotetaan.
• => Proteiiniomavaraisuuden saavuttaminen toteutuneekin uusia
lähteitä kehittäen entisten rinnalle ja ruokailutottumuksia
muuttamalla.
•
24
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

25. Yhteenveto 2
• =>Nykyiset proteiinilähteet ja niiden rinnalle tulevat uudet vaihtoehdot
monipuolistavat tarjontaa, vaikuttaa myös kuluttajien hyvinvointiin.
• =>Huoltovarmuus paranee, kun proteiineja tuotetaan erityyppisissä
tuotantojärjestelmissä. Kriisit ym. koettelevat niitä yleensä eri tavoin.
• =>Kestävyys paranee, kun sivuvirtojen ja ylimääräenergian
hyödyntämiseen on useampia vaihtoehtoja. Proteiinien tuotanto
tehostuu.
• =>Uudet raaka-aineet synnyttävät uutta liiketoimintaa alkutuotannossa,
jatkojalostuksessa, laitevalmistuksessa, ym.
25
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017

26. Thank you!