Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Raaka-aineet – millaisia, mistä ja miten saamme tulevaisuudessa proteiineja?  

267 vues

Publié le

Marjo Keskitalon esitelmä ScenoProt-hankkeen Mitä syömme 2030-seminaarissa 25.1.2017.

Publié dans : Alimentation
  • Soyez le premier à commenter

  • Soyez le premier à aimer ceci

Raaka-aineet – millaisia, mistä ja miten saamme tulevaisuudessa proteiineja?  

  1. 1. Mitä syömme 2030 -seminaari, Messukeskus, Helsinki, 25.1.2017 Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luke marjo.keskitalo@luke.fi Raaka-aineet – millaisia, mistä ja miten saamme tulevaisuudessa proteiineja? Työryhmä: Tapio Keskinen, Pertti Marnila, Maria Tuiskula-Haavisto, Henri Vanhanen, Jouni Vielma
  2. 2. Proteiinien saanti ihmisillä • Proteiinit kattavat päivittäisestä energiatarpeestamme 17 %, suosituksen ollessa 10-20 % (Finravinto 2012 –tutkimus.) • 80 % proteiineista saadaan liha-, maito- ja viljavalmisteista sekä leivonnaisista. • • 2 000 kcal päivässä kuluttavan henkilön tulisi saada 50–75 g proteiinia. • Painokiloa kohti laskettuna tarve noin 0,8 g proteiinia/kg. 70 kg painavan aikuisen proteiinitarve on noin 56 g/pv. • => Nykykuluttaja saa ruokavaliossa riittävästi proteiineja. 2 Keskitalo M, ym 2017. Helsinki 25.1.2017
  3. 3. Proteiinien saanti eläimillä • Tuotantoeläinten ruokinnassa tärkeimmät proteiinilähteet ovat säilörehut, viljat (ml. viljaa korvaavat sivujakeet) ja kokoviljasäilörehut. • Osa eläimistä, mm korkeatuottoiset lehmät, tarvitsevat täydennysvalkuaista, joiden kotimaisuusaste on noin 15 %. • Lypsylehmä (paino 650 kg, lypsää 40 kg maitoa/pv) tarvitsee noin 2,3 kg ohutsuolesta imeytyvää valkuaista/pv. • => Kotieläintaloudessa täydennysvalkuaisen tuontiriippuvuuden vähentäminen on keskeistä. 3 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  4. 4. Miksi proteiinituotantoa tulee uudistaa? • Proteiiniomavaraisuuden kasvattaminen ja tuontiriippuvuuden vähentäminen. • Ruokailutottumukset muuttuvat, proteiinituotantoa osana ruuan tuotantoa tulee sopeuttaa kysyntää vastaavaksi. • Tuotannon kestävyysvaatimukset kiristyvät. • Proteiinituotannon on toimittava myös mahdollisissa kriisitilanteissa. • Proteiinituotantoa tulee tarkastella liiketoiminnan kannalta, niin että tuotanto on eri osapuolille kannattavaa. Tuonnin sijaan vientiä? 4 Keskitalo M, ym 2017. Helsinki 25.1.2017
  5. 5. ScenoProt –hankkeen keinot proteiinituotannon uudistamiseen ja omavaraisuuden kasvattamiseen: • Kalankasvatuksen lisääminen • Hyönteiskasvatuksen mahdollisuuksien selvittäminen • Sieniviljelyn kehittäminen • Nurmirehujen jalostusasteen parantaminen • Proteiinipitoisten kasvien tuotantopotentiaalin selvittäminen 5 Keskitalo, M, ym. 2017. Helsinki 25.1.2017
  6. 6. Hyönteisproteiinin mahdollisuudet Pertti Marnila, Maria Tuiskula-Haavisto, Luke • Muun muassa alla olevat lajit soveltuvat teolliseen tuotantoon, käynnissä mm. Hollannissa • Arvion mukaan n. 20% maailman proteiinitarpeesta voidaan kattaa hyönteisten kasvatuksen avulla (Fao raportti 171) 6 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017 Kotisirkka Jauhopukin toukka eli jauhomato Mustasotilaskärpäsen toukka
  7. 7. Hyönteisproteiinin mahdollisuudet • Hyönteisproteiinin käyttö kalan rehuna sallittu EU:ssa 1.7.2017 lähtien. • Ihmisten ravinnoksi hyönteisten käyttö ei ole sallittua EU:ssa. Tämä mahdollistamiseksi tarvitaan uuselintarvikelupa ja siihen liittyvä riskinarviointi. • Uuselintarvikelupahakemuksia on jätetty EU:n käsiteltäväksi ja myönteisiä päätöksiä odotetaan vuoden 2018 aikana. • Laajat mahdollisuudet ruokaketjun kasviperäisten sivuvirtojen hyödyntämiseen hyönteisten rehuna. Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  8. 8. 8 Kuva 1. Rehunkäytön hyötysuhde eri eläinlajeilla Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017 Lähde: Wolkers H. 2010. Wageningen gets the bug – Insects as a source of protein. Wageningen World. Magazine of Wageningen ur and klv about contributing to the quality of life. Issue 3: 18-23.
  9. 9. Kalankasvatuksen lisääminen Jouni Vielma, Luke • Suomalaiset kuluttavat vuodessa kalaa henkeä kohti noin 14,9 kg, josta tuontikalaa on 70 %. • Noin neljännes syödystä kotimaisesta kalasta on luonnonkalaa. Kirjolohta, siikaa ja muita lajeja tuotetaan nyt noin 15 milj. kg/vuosi. • Lisäämällä käyttöä elintarvikkeeksi ja kalarehun raaka-aineeksi, voitaisiin tuontia korvata ja lisätä proteiiniomavaraisuutta. • Tuotannon on arvioitu nousevan 2030 mennessä 25 milj. kiloon (Vesiviljelystrategia 2022). • Mm lohen, muikun, särkikalojen ja silakan hyödyntämistä on mahdollista lisätä. 9 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  10. 10. 10 Kuva 2. Kalamarkkinoiden kehitys vuoteen 2013 saakka. Vaikka kalan käyttö on lisääntynyt, on kotimaisen kalan tuotantomäärät vähentyneet. Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017 Lähde: Jari Setälä, Luke
  11. 11. 11 Kuva 3. Rehun käytön hyötysuhde eri eläinlajeilla. Kalat ovat tehokkaita rehun hyödyntäjiä, koska rehun energiaa ei kulu lämmittämiseen eikä pystyssä pysymiseen. Kirjolohen kasvatuksessa rehukerroin on tyypillisesti 1.1. Rehun koostumuksen muutos - yhä suurempi osa raaka-aineista on kasviperäisiä. Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017 Lähde: Ytrestøyl ym. 2015.
  12. 12. Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke Kvinoa Tattari Härkäpapu Sinilupiini Aurigonkukka Kuva Tapio Tuomela Kitupellava, camelina Pellava Öljyhamppu Proteiinipitoisia viljelykasveja Kuvat Marjo Keskitalo Kumina Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017 Proteiinipitoisten kasvien tuotantopotentiaali Kuvat Marjo Keskitalo, Luke Soija
  13. 13. Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke Kvinoa Tattari Härkäpapu Sinilupiini Aurigonkukka Kuva Tapio Tuomela Kitupellava, camelina Pellava Öljyhamppu Kumina Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017 Soija Proteiinipitoisten kasvien tuotantopotentiaali -kohteen ScenoProt hankkeessa Kuvat Marjo keskitalo, Luke
  14. 14. 14 26.1.2017 Kuva. 4. Viljanviljelyn yksipuolisuus ja muutokset (1995-1999 ja 2007 – 2011) eri ELY-keskusten alueilla. Punainen väri indikoi kevätviljan yksipuolista viljelyä. PUNAINEN – 37 % k-vilja-alasta viljelty pelkästään viljaa 5 vuoden ajan. VIHREÄ – 20 % k-vilja-alasta viljelty pelkästään viljaa 5 vuoden ajan. ELY-borders C National land survey Finland 2015 Tarkastelu- jakso 1995 - 1999 Tarkastelujakso 2007 - 2011 Viljelykasvivalikoiman laajeneminen parantaa viljelykiertoja Tarkastelujakso 2012 -2016 Tulossa! Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017 Lähde: Keskitalo & Jauhiainen 2015
  15. 15. 15 2016 Muutos vuodesta 2015, % Auringonkukka 200 +5 Kitupellava, camelina <100 + Kumina 20 500 +22 Pellavat 1 790 +0 Rapsit 31 400 +61 Rypsit 30 600 -18 Öljyhamppu 500 +70 Herneet 11 600 -6 Härkäpapu 16 500 +24 Lupiinit <100 +30 Soija <100 + Viljan tavoin käytettävät Kvinoa <200 +40 Tattari 1850 +36 Speltit 835 +360 Yhteensä 115 900 +12 Proteiinipitoisten viljelykasvien viljelyalat Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  16. 16. 16 2016 Muutos vuodesta 2015, % Auringonkukka 200 +5 Kitupellava, camelina <100 + Kumina 20 500 +22 Pellavat 1 790 +0 Rapsit 31 400 +61 Rypsit 30 600 -18 Öljyhamppu 500 +70 Herneet 11 600 -6 Härkäpapu 16 500 +24 Lupiinit <100 +30 Soija <100 +240 Viljan tavoin käytettävät Kvinoa <200 +40 Tattari 1850 +36 Speltit 835 +360 Yhteensä 115 900 +12 Proteiinipitoisten viljelykasvien viljelyalat Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  17. 17. Puoliviljeltyjen sienien mahdollisuudet Henri Vanhanen, Luke • Ruokasienten ja nk. erikoissienten markkinat ovat merkittävät • Kiina on suurin yksittäinen sienituotteiden kuluttaja (40% tuotannosta) ja myös tuottaja (50% tuotannosta). Kiina lisää myös omaa tuotantoaan • Euroopan markkinat ovat maailman toiseksi suurimmat kuten myös kulutus, molemmat ovat maailman tasolla 30% tuotannosta. • Suomessa sienten viljely on keskittynyt intensiiviseen ja suuria investointeja vaativaan hallikasvatukseen • Kiinnostus sienten puoliviljelyyn/kevytviljelyyn on lisääntynyt. Siinä tavoitteena on tuottaa sieniä matalan teknologian menetelmin, esimerkiksi uudistusvaiheessa olevissa metsissä puun kaadon jälkeen. 17 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  18. 18. Lähteet: Vorne & Karppinen 2017 ; Puutarhatilastot, Luke Kuva 5. Viljeltyjen sienien tuotanto Suomessa 2000 - 2015. Sieniä viljellään yhteensä 1,2 miljoonaa kiloa vuodessa, pääasiassa herkkusientä ja siitakesientä. Jonkin verran viljellään myös osterivinokasta. Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  19. 19. 19 Raaka-aine Eläin- tai kasvilaji Valkuaista % kuiva-aineesta Hyönteiset Mustasotilaskärpänen 42 Kotisirkka 66 Jauhomato 44 Kalat Kirjolohi 20-22 Silakka 20-22 Kasvit Palkokasvit (herne, härkäpapu, lupiinit, soija) 20 – 48 Öljykasvit (öljypellava, rypsi/rapsit, öljyhamppu) 16 – 22 Viljan tavoin käytettävät (kvinoa, tattari) 12-19 Nurmet Heinävaltainen 10 -15 Apilavaltainen 20 -> Sienet Viljellyt sienet, keskimäärin 21-27 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  20. 20. 20 Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan …. …Kuluttajaa lähellä. Sieniä, hyönteisiä ja kasviksia voidaan kasvattaa kotona tai yhteisöllisesti kaupunkiviljelynä Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  21. 21. 21 Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan …. …Suljetuissa järjestelmissä, jolloin olosuhteet voidaan optimoida ja päästöt minimoida. Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017 Kalankasvatuksen kiertovesilaitos Kuva Erkki Oksanen, Luke Kuva Markus Kankainen, Luke
  22. 22. 22 Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan … Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017 ….pellolla robottien avustamina. Entistä täsmällisempää tuotantoa varten hyödynnetään eri tavoin kerättyä nk. suurta dataa. Kuva Ulla Jauhiainen Luken arkisto
  23. 23. 23 Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan … ….Ekstensiivisesti esimerkiksi agro-metsätaloudessa, jossa metsäpohjaa hyödynnetään hakkuiden jälkeen sienten tuotantoon. Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  24. 24. Yhteenveto 1 • Monien proteiinilähteiden tuotantoa voidaan lisätä. • Kalankasvatusta nousee 15 milj. kg - > 25 milj. kiloon • Proteiinikasvien viljely lisääntyy 100 000 -> 200 000 hehtaariin. • Jatkojalostukseen soveltuvia nurmia on runsaasti (600 000 ha). • Hyönteisten tuotanto lisääntyy. • Viljeltyjen sienien tuotanto kasvaa. • Myös entisiä proteiinilähteitä kuten viljaa, lihaa, maitoa ja kananmunia tuotetaan. • => Proteiiniomavaraisuuden saavuttaminen toteutuneekin uusia lähteitä kehittäen entisten rinnalle ja ruokailutottumuksia muuttamalla. • 24 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  25. 25. Yhteenveto 2 • =>Nykyiset proteiinilähteet ja niiden rinnalle tulevat uudet vaihtoehdot monipuolistavat tarjontaa, vaikuttaa myös kuluttajien hyvinvointiin. • =>Huoltovarmuus paranee, kun proteiineja tuotetaan erityyppisissä tuotantojärjestelmissä. Kriisit ym. koettelevat niitä yleensä eri tavoin. • =>Kestävyys paranee, kun sivuvirtojen ja ylimääräenergian hyödyntämiseen on useampia vaihtoehtoja. Proteiinien tuotanto tehostuu. • =>Uudet raaka-aineet synnyttävät uutta liiketoimintaa alkutuotannossa, jatkojalostuksessa, laitevalmistuksessa, ym. 25 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
  26. 26. Thank you!

×