Lyhyesti maan fosforista

1. © Luonnonvarakeskus
Risto Uusitalo
Luonnonvarakeskus, Jokioinen
risto.uusitalo@luke.fi
Lyhyesti maan fosforista

2. Kivennäismaan P-varantojen suuruusluokka
muokkauskerroksessa (0-20 cm),
kun viljavuustutkimuksen P-luku on 10-15 mg/l
Yhteensä 2000-3000 kg P/ha

3. Kivennäismaan P-varantojen suuruusluokka
muokkauskerroksessa (0-20 cm),
kun viljavuustutkimuksen P-luku on 10-15 mg/l
Maahan
sitoutunut
P
2000 kg/ha
Suuri varanto, josta valtaosa on
kuitenkin kasveille käyttökelpoista vain
pitkän ajan kuluessa. Mineraalien
rapautuminen vapauttaa yhden vuoden
aikana noin 200-300 g P/ha (Peltovuori
2006).

4. Kivennäismaan P-varantojen suuruusluokka
muokkauskerroksessa (0-20 cm),
kun viljavuustutkimuksen P-luku on 10-15 mg/l
Maahan
sitoutunut
P
Kasveille
käyttö-
kelpoinen
P
Helppo-
liukoinen
P
20-30 kg/ha
200-400 kg/ha

5. Kivennäismaan P-varantojen suuruusluokka
muokkauskerroksessa (0-20 cm),
kun viljavuustutkimuksen P-luku on 10-15 mg/l
Maahan
sitoutunut
P
Kasveille
käyttö-
kelpoinen
P
Helppo-
liukoinen
P
20-30 kg/ha
200-400 kg/ha
Välittömästi käyttökelpoinen
varanto
Usean kasvukauden aikana
käyttökelpoinen. Tasapainottaa
maanesteen P-pitoisuuden
muutoksia.

6. 240 pv:n jälkeen uuttui enää 6 %
lisätystä lannoite-P:sta. Lähestytään
maan hiukkaspinnoille pidättyneen P:n ja
maanesteeseen liuenneen P:n
tasapainotilaa.
Tasapainon syntyminen lannoituksen jälkeen
(M. Sillanpään koe vuodelta 1961)
2 pv:n jälkeen P:n lisäyksestä
viljavuustestillä uuttuvan P:n osuus alle
20 % lisätystä lannoite-P:sta.

8. Pyrkimys syntyneen tasapainon säilyttämiseen kasvien P:n oton yhteydessä
(M. Yli-Hallan koe raiheinän P:n oton vaikutuksista maan helppoliukoiseen fosforiin
vuodelta 2002)
Kuinka paljon kasvien täytyy poistaa maan P:a, jotta
maan vesiuuttoinen P (Pw) muuttuu yhden yksikön?
Määrä on annettu y-akselin Response index -lukuna.

9. Pyrkimys syntyneen tasapainon säilyttämiseen kasvien P:n oton yhteydessä
(Yli-Hallan koe raiheinän P:n oton vaikutuksista maan helppoliukoiseen fosforiin
vuodelta 2002)
Mitä pienempi on maan Pw lähtötilanteessa, sitä
enemmän kasvien pitää poistaa P:a maasta yhden
Pw-yksikön muuttamiseksi.
Pw:n alkupitoisuudessa 4 mg/kg
piti poistaa 25 mg P/kg, jotta Pw
laski 1 mg/kg.
Kun Pw oli alussa 15 mg/kg, vaadittiin
vain 10-15 mg/kg P:n otto
samansuuruiseen muutokseen.

10. Pyrkimys syntyneen tasapainon säilyttämiseen kasvien P:n oton yhteydessä
(Yli-Hallan koe raiheinän P:n oton vaikutuksista maan helppoliukoiseen fosforiin
vuodelta 2002)
Viljavuustutkimuksen uutto kuuluu (Pw:n kanssa)
menetelmiin, jotka mittaavat maan helppoliukoista
fosforia.
Mitä pienempi on maan helppoliukoisen P:n määrä
lähtötilanteessa, sitä voimakkaammin maa on
puskuroitu P-luvun muutoksia vastaan.
Pw:n alkupitoisuudessa 4 mg/kg
piti poistaa 25 mg P/kg, jotta Pw
laski 1 mg/kg.
Kun Pw oli alussa 15 mg/kg, vaadittiin
vain 10-15 mg/kg P:n otto
samansuuruiseen muutokseen.

11. Maan puskurikyvyn vuoksi viljavuustutkimuksen P-luvun suhde
kasveille käyttökelpoisen P:n määrään on erilainen skaalan eri päissä.
Esimerkiksi ”välttävä” P-luku ei tarkoita sitä, että maassa ei enää ole
kasveille tarpeeksi fosforia.
Yksinkertainen tulkinta viljavuustutkimuksen P-luvulle on, että se on
indeksiluku, joka kertoo kuinka todennäköistä on saada sadonlisää
vuosittain lisättävälle fosforille.
Viljoilla ja nurmilla sadonlisät ovat todennäköisiä, jos P-luku on:
- savimailla alle 6 mg/l
- muilla kivennäismailla alle 10 mg/l
- eloperäisillä mailla alle 15 mg/l
(Valkama ym. 2011)

12. • Normaalin peltohehtaarin muokkauskerroksessa on
vähintään parisataa kg kasveille käyttökelpoista
fosforia.
• Helppoliukoinen varanto tasapainottuu suuremman
käyttökelpoisen varannon kanssa. Sen vuoksi maan P-
luku on melko hitaasti muuttuva.
• Jos pellon P-luku on ”tyydyttävä” tai korkeampi, ei joka
vuosi tarvitse muistaa ostaa P-pitoisia lannoitteita, jos
viljellään viljoja tai nurmea.
• Muiden kasvien P-lannoituksen osalta tietoa tarvitaan
lisää.