2. Pien- ja mikrotuotannon edistäminen
sähkömarkkinoiden näkökulmasta
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Miniselvitys
Jukka-Pekka Häkli
Sustainable Energy Asset Management Oy
3. Miten sähkömarkkina toimii
Fyysinen markkina Finanssimarkkina
• Pohjoismaat muodostavat yhteisen • Sähkön tuottamisen ja vähittäismyynnin riskejä
sähkömarkkina-alueen, jossa on sähkökaupalle hallitaan johdannaistuotteilla
yhteiset ja valvotut pelisäännöt
• Johdannaistuotteita ei toimiteta sähkönä
• Elspot –hinta kuvaa myyjien ja ostajien käsitystä verkossa vaan ne selvitetään rahalla
tämän hetken sähkön hinnasta
• Johdannaishinta kuvaa toimijoiden tämän hetken
• Tuottajan tarjous perustuu tuotantomuodon odotuksia tulevaisuuden hintatasosta sekä
marginaalikustannukseen (käynnistys- ja näiden odotusten epävarmuutta
käyttökustannukset sekä tuottotavoite)
• Tuotteita viiden vuoden päähän nykyhetkestä
• Kuluttajan tarjous perustuu sähkön ennustetulle
tarpeelle sekä hintajoustolle (sähkön hintataso, • Johdannaistuotteista myös siirtorajoitteista
jolla kannattaa leikata kulutusta) johtuvien aluehintaerojen suojaamiseksi
4. Miten sähkön myyjä toimii?
Sähkön myynnin ansaintalogiikka
• Sähkön myyjä hankkii myymänsä sähkön Elspot-markkinalta päivittäin
– Tunneittain vaihteleva hinta
– Ostettava määrä perustuu kulutusennusteeseen
• Sähkön myyjä suojaa hankintansa hinnan etukäteen johdannais-markkinalla
– Suojattava määrä perustuu pitkän aikavälin myyntiennusteeseen
– Johdannaissopimuksen kassavirrat tasaavat spot-hinnan vaihtelun
• Lopputuloksena kiinteä hinta hankinnalle, jonka myyjä tietää etukäteen
– Kuluvan vuoden suojausaste usein 80-100 % myyntiennusteesta
• Myyjän riskit
– Suojaushinta > myyntihinta
– Suojatun myynnin määrä ≠ myyty määrä
– Spot-oston määrä ≠ toteutunut myynti
5. Pientuotanto sähkön myyjän näkökulmasta
Sähkön myyjän problematiikka pientuotannon ylijäämän ostossa
• Sähköä myydään tavallisesti kiinteällä hinnalla ja ostetaan pientuottajalta Elspot-hintaan sidotulla
hinnoittelulla
– Pientuotannon oma käyttö aiheuttaa kokonaiskulutuksen vähenemisen suhteessa myyntiennusteeseen
– Saattaa aiheutua tilanteita, jossa pientuottajalta ostettu sähkö on kalliimpaa kuin pientuottajalle myyty
sähkö
• Siirtyminen tulevaisuudessa tuntimitatukseen ja Elspot-hinnoiteltuihin myyntisopimuksiin
– Sähkön myyjän rooli muuttuu myyjästä välittäjäksi, jonka kate muodostuu osto- ja myyntihinnan välisestä
marginaalista
– Riskit siirtyvät asiakkaalle
• Laskutuksen haasteet
– Järjestelmämuutokset
– Toistaiseksi valtaosa ylijäämän oston laskutuksesta tehdään manuaalisesti
• Yllämainitut seikat näkyvät hinnoittelussa asiakasmäärien kasvaessa
6. Pientuotanto sähkön myyjän näkökulmasta
Sähkön myyjän problematiikka nettolaskutuksessa
• Nettolaskutus on tukimuoto, jonka sähkön myyjä maksaa
– Netotuskauden kulutuksesta vähennetään tuotanto
– Mitä pidempi netotuskausi, sitä suurempi hyöty tuottajalle
– Vuositasoisessa netotuksessa aurinkovoimalan kesällä tapahtuva tuotanto ”siirtyy” talvelle
• Nettolaskutuksen toteuttaminen tuntimitatussa ja spot-hinnoitellussa sopimusrakenteessa haasteellista
– Jokaiselle tuotetulle ja kulutetulle tunnille oma hinta
– Vuositasoisessa netotuksessa tuotannon ”siirtäminen” talvelle; vähentääkö tuotanto kulutusta
hintajärjestyksessä kalleimmasta tunnista halvimpaan?
– Vaatii yksityiskohtaiset pelisäännöt
• Pelkän sähköenergian nettolaskutus tai takaisinostovelvoite ei välttämättä ole riittävä kannustin
aurinkosähkön lisäämiseksi
– Nettolaskutuksen tai takaisinostovelvoitteen sähkön myyjälle aiheuttamat kustannukset siirtyvät
pientuottaja -kuluttajan maksettaviksi
7. Sähköyhtiön rooli pientuotannon
nettolaskutuksessa
Sähkön myyjän problematiikka nettolaskutuksessa – spot-hintainen myynti
• Pientuottajan oma tuotanto hyvittää kulutusta
kalleusjärjestyksessä (1)
– Koko vuoden kulutuksesta vähennetään koko vuoden
tuotanto
– Kulutus tapahtuu kaikilla tunneilla (8760 h)
• Pientuottajan tuotanto saadaan esim. aurinkopaneelien
tapauksessa kesällä eli tavallisesti halpojen tuntien
ajanjaksolla (2)
– Koko vuoden kulutuksesta vähennetään koko vuoden
tuotanto
1
– Tuotantoa saadaan vain osalle tunneista (esim. 1700 h)
• Esimerkkivuonna 2010 hyvitettyjen tuntien keskiarvohinta
noin 98 EUR/MWh
– 1700 kalleinta Elspot-tuntia (1)
• Tuotetun sähkön keskiarvohinta noin 50 EUR/MWh
– 1700 päivätuntia aikavälillä huhti-syyskuu (2)
• Pientuottajan hyöty netotuksesta on kustannus sähkön 2
myyjälle
– Sähkön myyjä ei pysty suojautumaan tältä riskiltä
– Hinnoiteltava marginaaliin
8. Takaisinosto- ja netotus - esimerkki
Lantti-talon tuotantotiedot 13.7-12.8 2012
• Lanttitalon tuotanto ko.
periodilla 1 470 kWh (spot ka.
0,017 EUR/kWh)
– Takaisinoston hyöty 29 EUR
– Netotus ko. periodilla
kiinteään hintaan 0,065
hyöty EUR/kWh 96 EUR
• Sama esimerkki 2008 hinnoilla
(spot ka. 0,059 EUR/kWh)
– Takaisinosto 84 EUR
– Netotus 0,056 EUR/kWh
hinnalla, hyöty 82 EUR
• Esim tuulivoiman syöttötariffilla
(0,083 EUR/kWh) hyöty olisi 123
EUR
9. Aurinkosähkö sähkömarkkinoilla
• Tuotantoa päivällä silloin kun kulutus ja hinnat ovat korkealla
– Aurinkosähkön lisääminen sekä vähentää päiväkulutusta että lisää tuotantoa kesäisin, kun muu sähkön
tuotantokapasiteetti ja siirtoyhteydet ovat huoltoseisokeissa
– Talvella muut tuotantomuodot tasaavat päivä-yö vaihtelua
• Suuri potentiaali etenkin keskisuurissa ja suurissa aurinkovoimaloissa eli ns commercial segmentissä
– Kauppa- ja palvelusektori, jonka kulutus on päiväpainotteista
– Paljon kattopinta-alaa, joka voidaan hyödyntää nopeasti
– Nettolaskutus ei ole riittävä kannustin tässä segmentissä erilaisten sähkösopimusrakenteiden vuoksi
• Markkinoille ei tule uutta tuotantokapasiteettia oletetussa aikataulussa
– Korvaavaa kapasiteettia tarvitaan myös kesällä tasoittamaan hintavaihtelua
– Tuotannon ja kulutuksen eriaikaisuus suuri haaste jatkossa
– Aiheuttaa jo nyt ongelmia sähkömarkkinoiden toiminnassa