Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla. Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto. Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten oppimisympäristöjen yhteiskehittäjinä –hankkeen projektipäällikkö Timo Suutari Helsingin yliopisto Ruralia-instituutista valotti puheenvuorossaan varsinkin ammatillisen koulutuksen ja yrittäjyyden yhteyttä. 2018 tapahtuneen ammatillisen koulutuksen reformin seurauksena työelämässä oppiminen nousi suurempaan rooliin. Keskeisinä löydöksinä oppilaat, opettajat ja yritykset suhtautuivat positiivisesti muutokseen, mutta varsinkin opetusvastuun jakaminen vaatii erityistä työtä uudessa systeemissä. Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta: https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa

1. w ww.helsinki.fi/ruralia
Työelämässä oppimisen ympäristöt
maaseudulla
4.3.2020
Nuorten polut yrittäjyyteen maaseudulla
Timo Suutari

2. w ww.helsinki.fi/ruralia
Maaseudun nuoret ja pk-yritykset
ammatillisten oppimisympäristöjen
yhteiskehittäjinä (Nappis)
 Tutkimushankkeessaon tarkasteltu ammatillisen koulutuksen työelämässätapahtuvaa oppimista ja
sitä, miten maaseudun pk-yrityksiin voidaan synnyttää laadukkaita oppimisympäristöjä.
 Oppimisympäristöllä tarkoitetaan erilaisten tilojen, yhteisöjen,teknisten ratkaisujenja toimintatapojen
yhdistelmää, joka tukee ammatillista oppimista. Oleellista on, että oppimisympäristöissä teoria ja
käytäntö yhdistyvät toisiinsa.
 Haastatteluaineisto: Etelä-Pohjanmaalla Järviseudunammatti-instituutti JAMI (Lappajärven
toimipiste), Pohjois-Pohjanmaalla KoulutuskeskusJEDU (Nivalan toimipiste) sekä Pohjois-
Karjalassa Riveria (Lieksan toimipiste). Haastateltiin opetushenkilökuntaankuuluvia (19 henkilöä),
opiskelijoita eri koulutusaloilta (20 henkilöä) sekä yhteistyöyrityksiä(16 yritysten edustajaa). Lisäksi
kohdealueilla järjestettiin työpajat, joihin kutsuttiin haastateltuja sekä alueen elinkeinotoimijoita
keskustelemaan tutkimuksen alustavistatuloksista.
 Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriöMaaseutupolitiikan neuvoston asettaman
hankeryhmän esityksestä, Makeranvaltakunnallisiin maaseuduntutkimus- ja kehittämishankkeisiin
suunnatuista varoista.

3. w ww.helsinki.fi/ruralia
Opettajien ja opiskelijoiden
näkemyksiä työelämässä oppimisen
ympäristöistä
 Opettajat kokevat, että heillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia osallistua yrityksissä tapahtuvaan
työssäoppimiseen.
 Hyvässä työssä oppimisen ympäristössä tarjoutuu mahdollisuus tehdä monipuolisesti opintoihin
liittyviä ja koulussa opittuun niveltyviä asioita, siellä on hyvät työpaikkaohjaajat (koulutetut) ja hyvä
työilmapiiri, jossa oppija otetaan osaksi työyhteisöä.
 Haastatelluilla opiskelijoilla oli vaihtelevia kokemuksia työpaikoilla saadustaohjauksestaja tehtävien
monipuolisuudesta. Moni opiskelija toi silti esille, että työelämässä oppii paremmin kuin koulussa:
vasta työpaikoilla opiskelijat havaitsevat,miten koulussa opittuja tietoja ja taitoja voi hyödyntää.
 Kukaan haastatelluista opiskelijoista ei kokenut, että maaseudulla toimivat yritykset olisivat
työelämässä oppimisen paikkoina jotenkin huonompia verrattuna esimerkiksi maakuntakeskusten
yrityksiin. Ongelmana kuitenkin koettiin mm. pitkät välimatkat työssäoppimispaikkoihin.
 Tietyn opetusalan siirtämiseen merkittäviltä osin tai kokonaan yksittäisen yrityksen sisälle
suhtaudutaan opettajien parissa varauksellisesti, sillä opetuksen täytyisi kokonaisuudessaan niveltyä
yrityksen prosesseihin.

4. w ww.helsinki.fi/ruralia
Yritysten näkemyksiä
oppilaitosyhteistyöstä
 Opetuksen siirtymistä laajassa mitassa yritysten tiloihin pidetään vaikeana toteuttaa, vaikka ajatukseen
suhtaudutaan monissa yrityksissä myönteisesti. Ongelmina pidetään sitä, että yritys ei pysty sitomaan
henkilöstöään laajaan opetusvastuuseen. Lisäksi esiin tuodaan huoli siitä, kokevatko yritykseen tulevat
opiskelijat joutuvansa irralleen ikätovereista ja vuorovaikutuksestamuiden opiskelijoiden kanssa.
 Niissä yrityksissä, joissa on työpaikkaohjaajakoulutuksen käyneitä,on omaksuttu pedagogisempia
ajattelutapoja ja opiskelijan näkökulma ja tarpeet korostuvat.
 Yrittäjät toivovat, että heille viestitään, mitä oppilaitoksessa ja koulutusaloilla on näköpiirissä sekä mitä
toiveita oppilaitoksilla on yritysten suuntaan. Opettajien ja yrittäjien vuorovaikutustatoivotaan
nimenomaan ammatillisesta näkökulmasta. Samalla myös opettajille on eduksi olla hyvin perillä siitä,
mitä työelämässä ”kentällä” tapahtuu.
 Yrityksiä motivoi yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa ensisijassatulevaan työvoimapulaan varautuminen.
Paikallisesti on kilpailua osaavista työntekijöistä, ja ne yritykset, jotka osaavat tehdä strategista
yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien kanssa, pärjäävätkilpailussa.
 Yrittäjät pitävät oppilaitosten säilymistä muuallakin kuin kasvukeskuksissa erittäin tärkeänä.Yritykset
eivät joka tapauksessa aio tai pysty siirtymään maakuntakeskuksiin.

5. w ww.helsinki.fi/ruralia
Miten oppimisympäristöt tukevat
yrittäjyyspolulle pääsyä?
 Halukkuutta tai valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi ei ensisijaisesti tutkittu, vaikka aihetta sivuttiin
keskusteltaessaoppimisympäristöistä ja koulutustyöpaikoista.
 Haastateltujen opiskelijoidenjoukossa oli yksittäisiä opiskelijoita, joiden tulevaisuus yrittäjänä näytti
varsin todennäköiseltä (esimerkiksi perheyrityksen toiminnan jatkaminen). Myös jotkut kertoivat, että
yrittäjyys on noussut mahdollisena vaihtoehtonamieleen nimenomaan työelämäjaksolla (joko
koulutustyöpaikkana toimivan yrityksen jatkaminen tai oman vastaavan perustaminen).
 Haastatellut nuoret eivät kuitenkaan yleisesti ottaen suhtautuneet koulutustyöpaikkoihin siten, että
olisivat suunnitelleet tulevaisuuttaanyksinomaan kyseisten yritysten varaan. Lähinnä he ovat
menneet sellaisiin yrityksiin, joihin ovat päässeet tai joista on kuultu muilta opiskelijoilta hyvää. Kyse
on siis pikemminkin siitä, että kiinnostus alaa kohtaan motivoi, ei yksittäinen yritys sinänsä.
 Työssä tapahtuva oppiminen ei rajoitu vain yksittäisten yritysten sisälle. Oppimisympäristö laajenee
yritysten verkostoihin, toimialaklustereihin sekä kattamaan yritysten innovaatioympäristön muita
toimijoita. Tämä osaltaan voi lisätä kiinnostusta alaa kohtaan, laajentaa ymmärrystä alan työpaikoista
ja työtehtävistä ja auttaa näkemään myös yrittäjyysmahdollisuuksia opiskelemallaan alalla.

6. w ww.helsinki.fi/ruralia
Kokoavasti
 Yhteistyön ylläpitäminen ja oppimisympäristöjen kehittäminenmaaseudulla toimivien yritysten ja
ammatillisten oppilaitosten kesken toimii paremmin silloin, kun oppilaitoksen toimipiste on lähellä
yrityskenttää.
 Mahdollisimman monien yritysten tulisi kyetä toimimaan työelämässä oppimisen ympäristöinä ja
koulutusyhteistyön mallien tulisi soveltua eri kokoisille ja eri aloilla toimiville yrityksille.Voidaan
esimerkiksi kehittää ratkaisuja, joiden avulla tietyn toimialan yksinyrittäjät voivat muodostaa
oppimisympäristön ja jakaa keskenään opiskelijoidenohjausvastuuta.
 Yrityksillä on entistä merkittävämpi rooli työssä tarvittavien tietojen ja taitojen oppimisen kannalta sekä
ammatillisiin yhteisöihin juurruttajina. Lisäksi niiden rooli vahvistuu myös yrittäjyyskasvatuksen
näkökulmasta. Vaikka oppilaitokset tarjoavat yrittäjyyskasvatustaja-koulutusta osana opetusta ja
erilaisten projektien kautta, on koulutustyöpaikoilla kuitenkin erittäin suuri merkitys yrittäjyysvalmiuksien
ja yrittäjyysasenteiden kehittymisen kannalta.

7. w ww.helsinki.fi/ruralia
Kiitos
Nappis-hankesivu (löytyy hakusanoilla Ruralia+ Nappis):
https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/maaseudun-nuoret-ja-pk-yritykset-
ammatillisten-oppimisymparistojen-yhteiskehittajina-nappis
Hankkeen tulosten pohjalta laaditut politiikkasuositukset (maaseutupolitiikka.fi):
https://www.maaseutupolitiikka.fi/materiaalipankki/politiikkasuositukset/ammatillisen_ko
ulutuksen_tila_ja_tulevaisuus_maaseutualueilla.html
Projektipäällikkö
Timo Suutari
timo.m.suutari@helsinki.fi
050-4151161
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Kampusranta 9, 60320 Seinäjoki