2. Ohjelma klo 8.30-15.30
AAMUPÄIVÄ
• Koulutuksen aloitus: käytännöt, tutustuminen ja tavoitteet
• Kahvit
• Tvt opetuksessa – tänään ja tulevina vuosina
• Verkkopedagogiikka, mikä muuttuu?
LOUNASTAUKO klo 11.30 - 12.30
ILTAPÄIVÄ
• Sosiaalinen media opetuksessa: yleisiä sekä helppoja palveluita
• Kahvit
• Webinaareista sopiminen
• Oman kehittämistyön suunnittelua
• Etätehtävät
3. todaysmeet.com
1. Saat chat-huoneen antamalla sille nimen ja valitsemalla aukioloajan.
2. Sen jälkeen kerrot osoitteen niille, kenet haluat mukaan.
3. Kukin kirjoittaa etunimen/nimimerkin ja valitsee ”Join”.
4. Koulutuksen blogi
Materiaalit tulevat blogiin,
keskustelua voi jatkaa siellä,
samoin tehdä kysymyksiä.
Julkaisut ja kommentit
•Bloggaukset etusivulle
osallistujalistassa olleeseen
sähköpostiin
•Kommentointi mahdollista ilman
kirjautumista, mutta lisää (etu)nimesi
kommentin perään
5. Tutustuminen & tavoitteet
Tehkää ryhmissä piirros, mistä käy ilmi
• Ryhmänne nimi
• 2-3 ryhmän jäseniä yhdistävää tekijää
• 2-3 ryhmän jäseniä erottavaa tekijää
• Ryhmän yhteinen tavoite tälle koulutukselle
Jakakaa tuotos koulutuksen blogiin.
Kuva: pixabay.com, CC0
6. Minne menossa?
”Tulevaisuuden koulusta on
paljon visioita. Kaikissa
niissä tietotekniikka on
vahvasti mukana uusien,
luovien työtapojen
mahdollistajana,
yhteisöllisyyden kehittäjänä
ja arjen helpottajana.”
(Opetusteknologa koulun arjessa,
toim. Kankaanranta 2011)
KUVA: Alexandre Duret-Lutz, Wikimedia Commons, CC BY-SA
9. Tvt:n omaksumista nopeuttavat trendit
www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12 (CC BY)
1-2 vuoden kuluessa
•Opettajien roolin muutokset
•Syvällisemmän oppimisen painottuminen
3-5 vuoden kuluessa
•Avoin sisältö
•Fyysisen ja virtuaalisen oppimisympäristön
yhdistäminen
5- vuoden kuluessa
•Intuitiivinen teknologia
•Koulun toiminnan uudelleenajattelu
10. Tvt:n omaksumista uhkaavat tekijät
www.nmc.org/publications/2014-horizon-report-k12 (CC BY)
Ratkaistavissa olevat haasteet
•Autenttisten oppimismahdollisuuksien luominen
•Yksilöllinen oppiminen, oppimisen henkilökohtaistaminen
Vaikeat haasteet
•Monimutkainen ajattelu ja vuorovaikutus
•Opiskelijadatan turvallisuus
Pahimmat haasteet
•Koulutuksen uusien mallien kilpailu
•Muodollisen koulutuksen pitäminen
relevanttina
12. • 1:1 pedagogiikka ja BYOD
• Koulu- ja kuntatason monipuoliset pilvipalvelut
• Kosketuspinnat (seinä, pöytä, lattia; muokattavuus)
• Robotiikka ja ohjelmointi
• 3D (visualisointi, tulostus, suunnittelu)
• Mittarit ja apuvälineet luonnontieteen kokeisiin, erityisesti
mobiililaitteisiin liitettävät
• Lasten opetuksen välineet ja palvelut
• Erityisopetuksen välineet ja palvelut
• Kalusteratkaisut, missä tekniikka huomioitu
• Suoritusmerkinnät (badges)
• Oppilasryhmiä tutustumassa ja demonstroimassa tvt:n
opiskelukäyttöä
#BETT2015#finnbett
13. Miten TVT:n käyttö onnistuu?
(TVT koulun arjessa, väliraportti 2010)
• Työtavoilla, jossa oppija on aktiivinen uuden tiedon
luoja.
• Olennaista todenmukaiset, yhteisölliset tiedon-
tuottamisen prosessit, jotka kiinnittyvät oppijoiden omaan
elämään ja ympäröivään yhteisöön.
• Hyvään työilmapiiriin ja henkeen panostaminen, yhteisöllinen
ja osaamista jakava toimintakulttuuri.
• Tvt:tä monipuolisesti hyödyntävät ovat avoimia myös
yhteiskuntaan ja globaalista, sekä vanhempien ja koulun
ulkopuolisten toimijoiden suhteen.
• Johdon tuella.
14. Sulautuva oppiminen (blended learning)
(ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva
oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti
integroida sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että tvt:n
tarjoamia ympäristöjä ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin
ja soveltuvissa tilanteissa.”
Integrointi:
•Verkko- ja kasvokkainen
•Synkroninen ja asynkroninen
•Opetuksen metodit
•Tiedon ja toiminnan muodot
•Yhdessä oppiminen ja
itseohjautuva opiskelu
•Koulutus ja työssäoppiminen
Kuva: Matleena Laakso, CC BY
Pyrkii verkko- ja lähiopetuksen
hyvien puolien yhdistämiseen.
15. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin
– Kotona katsotaan luentotallenne tai kuunnellaan luento äänitiedostona
– Videoiden pohjalta voidaan keskustella verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä tvt:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Tämä dia on muunnelma Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
17. Opettajan rooli avoimen ja yhteisöllisen
toimintakulttuurin rakentamisessa
(mukaellen Lipponen & Kumpulainen 2010)
• Opettajien osaamisella ja asenteilla keskeinen rooli teknologian
integroinnissa opetukseen.
• Tvt:tä käytettäessä on pohdittava, mikä pysyy ennallaan, mitä
muutettava ja mihin teknologiaa yleensäkin käytetään.
• Verkko-oppimisista edistäviä työtapoja ovat projektimuotoiset,
oppiaineita integroivat, oppijoiden keskinäiseen
vuorovaikutukseen ja ongelmaratkaisuun perustuvat
menetelmät.
• Tvt:n laaja hyödyntäminen vaatii koulun rakenteellista ja
pedagogista kehittämistä, digitaalisen opetusmateriaalin
saatavuutta ja opettajien teknis-pedagoginen koulutusta ja
tukea.
18. Kuva: Sandy Austin, CC BY (kuvassa uusseelantilainen kahikatea-puu)
”Omaa osaamista pitää hoitaa kuin hedelmäpuuta:
Karsitaan pois kuivat oksat ja huolehditaan siitä,
että uusilla on tilaa kasvaa.
Lopulta vain kokonaisuus merkitsee.”
www.outilammi.com/2014/06/kolme-tarinaa-oppimisesta.html
19. Kuva: Abc 10, Lohjan Pyhän Laurin kirkon asehuone, CC BY-SA
20. Suunnittele oppimispolku
• Oppiminen on prosessi, joka
voidaan kuvata
oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä on
suunnitella, mitä vaiheita
polulla on sekä mikä sopii
paremmin verkossa ja mikä
luokassa toteutettavaksi.
Arviointi
Aloitus
Palaute
ja
lopetus
Tehtävä
Tehtävä
Miten tuet
oppimisprosessia
alusta loppuun?
Tämä dia on muunnelma Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
21. • Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti
perusteltua ja opetuksen tavoitteisiin sopivaa
• Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus
• Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet
• Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen
• Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus
• Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä,
opettaja vai vertais?
• Palautteen kerääminen ja antaminen
Huomioi nämä, niin onnistut
Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
22. • Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
• Riittämätön ohjaus ja tuki
• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset
ongelmat, yhteisöllisyyden puute
• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
• Liian kompleksinen oppimisympäristö
• Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot
Tavallisia kompastuskiviä
Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
23. • Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa.
• Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan yhteiset
tavoitteet opiskelijoiden kanssa.
• Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia
taustatietoja kurssille tulijoilla on.
• Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi.
• Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi.
• Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit.
• Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen.
• Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet.
• Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä
dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa.
• Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia helposti saatavissa.
• Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen.
• Työnjako opettajien kesken on selkeä.
• Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa.
Lähde: Laadukkaasti verkossa helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1
Suunnittelun tarkistuslista
24. • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja/tai toiminnan
vaikuttavuuteen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan
varrella tapahtui
– Ryhmien keskustelut
– Verkkopalveluihin kertynyt data toiminnan aktiivisuudesta ja
tiedon prosessoinnista
– Osallistujien tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe
– Osallistujilta saatu palaute ja muu lisätieto (myös verkon
ulkopuolelta)
– Opettajien/ylläpitäjien havainnot
Verkkotyöskentelyn arviointi
Tämä dia on kopio Harto Pönkän esityksestä: Verkkotyöskentelyn suunnittelu: opetus ja hankkeet, CC BY-SA
26. Verkkoidentiteetti
- keskustelun aiheeksi myös oppijoiden kanssa
• Alaikäiset avoimessa verkossa
– Riittäisikö pelkkä etunimi tai lempinimi,
silloin kun se on käyttöehtojen mukaista?
Tämä ei tarkoita nimimerkin taakse piiloutumista.
– Huoltajan lupa, kun kirjaudutaan palveluun tai viedään verkkoon
tekijänoikeuksien alaista materiaalia.
– HUOM: Monessa palvelussa riittää, että vain opettaja kirjautuu.
• Ole tietoinen siitä, mitä nimelläsi verkosta löytyy
• Muista myös käyttöehdot (ks. edu.fi käyttöehtotaulukko),
tekijänoikeudet, someketti ja netiketti!
Kuva: San Jose Library, CC BY-SA
VINKKI: Luo itsellesi sähköpostiosoite, jota käytät vain
kirjautuessasi sosiaalisen median lukuisiin palveluihin.
27. Kaupungin ulkopuoliset
verkkopalvelut opetuksessa
Lisätietoja: tvt.tampereenseutu.fi/some
Palveluun tarvitaan tunnukset (rekisteröityminen)
• Kysyttävä oppijan suostumus (alle 18 v. myös huoltajan lupa)
• Vaihtoehtoinen suoritustapa tarjottava pyydettäessä
Palveluun ei tarvita tunnuksia, mutta sinne tallennetaan jotain
• Jos tallennus on julkinen ja verrattavissa teokseen (esim.
esitelmä, itse otettu valokuva), kysyttävä suostumus oppijalta
(alle 18 v. myös huoltajan lupa)
• Vaihtoehtoinen suoritustapa tarjottava pyydettäessä
Palveluun ei tarvita tunnuksia eikä sinne tallenneta yksilöityä tietoa
• Opettaja voi edellyttää, että palvelua käytetään
28. Sosiaalinen media
Somella viitataan sekä
työvälineisiin ja palveluihin
että toimintatapaan ja prosessiin.
Some on opetuksen näkökulmasta
”prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät
rakentavat yhteisiä merkityksiä
sisältöjen, yhteisöjen ja
verkkoteknologioiden avulla”.
(Kalliala & Toikkanen 2009)
Kuva: Scott Maxwell, CC BY-SA
33. Mikä on Twitter?
• Yhteisöpalvelu, jossa kommunikoidaan 140 merkin viestien eli
tviittien avulla, käytetään myös paljon kuvia ja linkkejä.
• Voit seurata ketä tahansa (ellei tili ole suojattu) eikä
seuraamisen tarvitse olla vastavuoroista.
• Häshtagit ovat avaimia globaaliin vuorovaikutukseen
esim. #digabi #koulut #tampere
Eric Langhorst, Twitter, a powerful collaboration tool for teachers
38. kirjoitusalusta.fi
• Helppo wikimäinen yhteisöllisen kirjoittamisen palvelu.
• Avaa uusi kirjoitusalusta ja jaa linkki niille joiden haluat
osallistuvan.
• Vain ryhmätyötila vaatii rekisteröitymisen, jotta sen voi sulkea
ulkopuolisilta.
39. Google Drive ja OneDrive
• Toimisto-ohjelmat sisältävä ”muistitikku”
pilvessä
• Drive yksi monista Googlen/Microsoftin
palveluista. Molemmista on sekä
oppilaitos- että kuluttajaversio
• Yhteisöllinen tiedostojen muokkaus
• Driveen voi luoda kansioita ja erilaisia
dokumentteja, joita voi halutessaan jakaa
toisille
– tarkasteltavaksi
– kommentoitavaksi/muokattavaksi
40. Google Drive ja OneDrive
Kokeile - muokkaa esseitä ja vastaa
sähköisiin kokeisiin:
http://www.matleenalaakso.fi/p/sahk
oiset-kokeet.html
41. QR-koodin avulla saat
digitaalista sisältöä paperille
QR-koodi (=Quick Response, ruutukoodi) toimii kuvalinkkinä
verkkosivulle. Koodin takaa voi löytyä myös esim. teksti- tai
ääniviesti tai käyntikortin tiedot.
Opi lisää: www.slideshare.net/MatleenaLaakso/qrkoodit-opetuksessa
Koodit luetaan puhelimen tai tabletin
sovelluksella, esim.
•QRReader (App Store)
•QR Code Reader tai ScanLife (Google play)
•Windows-puhelimissa (esim. Lumia)
QR-koodilukija löytyy suurennuslasin
kautta ja sitten painamalla silmä-
kuvaketta.
Kuva: tietohaltuun.wordpress.com/opettajille
42. QR-koodin teet helposti
• Pitkä linkki kannattaa lyhentää: bit.ly
• www.qr-koodit.fi/generaattori (selaimella)
• Onnistuu mobiililaiteillakin
– QR Code Creator, QRReader (App Store)
– Qr Droid (Google Play)
– QR Code Generator (Windows Phone)
Kuva: Matleena Laakso CC BY
43. Blogit
Blogi on verkkosivu, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa
enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit
(kuvat, diat, videot,..) ovat helposti löydettävissä
- yleensä sivun yläreunassa - ja vanhatkin tallessa.
Usein kirjoitusoikeus on yksilöllä/ryhmällä, mutta
kommentointioikeus kaikilla. (Wikipedia)
Kuva: Cortega9, CC BY-SA
44. Blogit peruskoulussa
• Oppijat – yksin ja ryhmissä
• Läksyblogit, luokkablogit
• Oppiaineet, projektit
• Leirikoulut, teemapäivät
• Opettajat ja rehtorit
• Koulutukset, konferenssit
• Oppilaitokset, verkostot ja
hankkeet
Kuvat: Johanna Salmia, CC BY-SA (ylh.) ja Peter O’Shea, CC BY (alh.)
45. Käytetyimmät blogialustat
Googlen Blogger/Blogspot
•Ks. ohjeita: paokhanke.blogspot.fi
WordPress
•Tampereen kaupungin oma palvelu
– Blogien tilaukset: blogit.tampere.fi
•Löytyy myös verkosta kaikille avoimena:
wordpress.com
– Anne Rongas: Ohje opiskelijalle
– Timo Leiniö: wpopas.fi
46. Facebook opetuksessa ja
ammatillisessa verkostoitumisessa
• Opetuskäytössä kannattaa käyttää ryhmiä, niitä on kolmenlaisia:
– Salainen (Vain jäsenet voivat nähdä ryhmän, sen jäsenet ja heidän julkaisunsa.)
– Suljettu (Kuka tahansa voi nähdä ryhmän ja sen jäsenet. Vain jäsenet näkevät
julkaisut.)
– Julkinen (Kuka tahansa voi nähdä ryhmän, sen jäsenet ja heidän julkaisunsa)
Esim. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa:
www.facebook.com/groups/237930856866/
• Facebookiin voi luoda myös sivuja
– Näkyvät myös Facebookiin kirjautumatta
– Esim. eVarikko: www.facebook.com/eVarikko
Kuva: mkhmarketing, CC BY
47. Opi kieliä
Facebookissa
• (Senja opettaa sinulle ruotsia)
senjaopettaa.fi
• Samu opettaa Sinulle Viroa!
• Lena opettelee kanssasi Saamea
• Victor treenaa svenskaa
• Helmut opettaa sinulle saksaa
• Krista opettaa sinulle englantia
• Vesa opettaa sinulle sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa
• Juho opettaa sinulle puolaa
• Venäjän kieli ja mieli / Русский язык и культура
• Inna opettaa Sinulle venäjää
48. Nuorten suosituin some-palvelu
whatsapp.com
• Voi lähettää älypuhelimella ilmaisia viestejä
• Saatavilla maksutta sovelluskaupasta (Google Play,
AppStore, Marketplace)
• Voi luoda ryhmiä, lähettää kuvia, videoita ja ääntä
49. Instagram kuvien jakamiseen
• Mobiililaitteille tarkoitettu kuvien ja 15
sek. videoiden jakamisen sovellus.
• Palveluun voi ladata sisältöä ja jakaa
sitä julkisesti tai rajatulle ryhmälle.
• Käyttäjät voivat katsoa toisten
Instagramissa jakamia julkaisuja,
kommentoida niitä ja tykätä niistä.
50. Instagram koulussa
Tunnelmia, tapahtumia, luokkaretkiä, leirikouluja, kilpailuja, kuvapäiväkirjoja, kulissien taakse
kurkistusta, ideoita ja jakamista esim. kotitalouteen ja käsitöihin, TET-jaksojen raportointia,...
51. padlet.com
• Opettaja tai yksi ryhmästä luo seinän ja jakaa linkin muille
• Seinälle voi lisätä tekstiä, kuvia, videoita, linkkejä ym.
• Kirjautuminen ei ole pakollista, mutta opettajan kannattaa se
tehdä, sillä muutoin työt ovat näkyvillä vain hetken.
Kirjautumalla saat käyttöösi monipuolisemmat ominaisuudet.
– Seuraavat ohjeet ovat kirjautuneen käyttäjän näkymästä
52. Padlet-seinän yleiset asetukset
(=dashboard)
SETTINGS-kohdasta voit määritellä käyttäjänimesi (username)
ja se kannattaa tehdä heti aluksi, sillä myöhemmin sitä ei voi vaihtaa,
ilman että aiempien seinien osoite katoaa. Käyttäjänimi tulee osaksi
luomiesi seinien verkko-osoitetta.
53. Yksittäisen Padlet-seinän
valikot
• Logo = yleiset asetukset (ks. edellinen dia)
• + = uuden seinän luominen
• Ihmishahmo = omat asetukset
• Keskimmäisestä kuva = jakamisen asetukset
• i = lisätietoja avoinna olevasta seinästä
• ? = Padlet-ohjeita
• Rattaan kuva = yksittäisen seinän asetukset
54. Yksittäisen Padlet-seinän
asetukset
• Basic info: seinän nimi ja kuvaus
• Wallpaper: taustakuvan valinta, voi tuoda myös oman
• Layout: seinän tuotosten järjestys
• Privacy: seinän näkyvyys muille verkon käyttäjille
• Notifications: sähköpostin tilaus päivittäisistä
muutoksista
• Address: seinän osoitteen valinta
• Copy: seinän kopiointi (joko sisällön kanssa tai vain
pohjan kopiointi)
• Delete: seinän poistaminen
55. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen
-lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan
osalta: Matleena Laakso, www.slideshare.net/MatleenaLaakso/pedagoginen-
piristusruiske-15115. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
HUOM: Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.
Notes de l'éditeur
Pedagoginen piristysruiske 5, koulutuksen lähipäivä 1/3, jonka tekijä on Matleena Laakso, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. (Kuvissa käytetty muitakin lisenssejä.) Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voi olla saatavilla osoitteessa http://www.matleenalaakso.fi/. Lisätietoja tekijänoikeuksista diasarjan viimeisessä diassa.
