1. Verkkopedagogiikka ja
some terveystiedon
opetuksessa
Tampereen yliopisto
Terveystieteiden yksikkö
7.4.2014 (osa 1/2)
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso
Kuva: ilovephysicaleducation.wikispaces.com, CC BY-SA

2. KUVA: Alexandre Duret-Lutz, Wikimedia Commons, CC BY-SA 2.0
Tulevaisuuden koulusta on paljon visioita.
Kaikissa niissä tietotekniikka on vahvasti mukana uusien,
luovien työtapojen mahdollistajana, yhteisöllisyyden
kehittäjänä ja
arjen helpottajana.”
(toim. Kankaanranta 2011)

3. Verkko- ja sulautuva oppiminen sekä yhteisöllinen
työskentely osaksi oppimiskäsitystä
Sosiaalinen media muuttaa vuorovaikutusta ja esittämistä
Avoimuuden arvostus ja merkitys kasvaa
BYOD - oppijoiden omat laitteet
Verkon resurssit ja vuorovaikutus
haastavat opettajan ja kasvattajan roolia
Opetusalan päätrendit
The NMC Horizon Report 2013, K-12 Edition (CC BY)

4. Omien laitteiden hyödyntäminen
Mikko Jordman: www.slideshare.net/MikkoJordman/muuttuva-koulu-ja-byod
Lähde siitä millaisia laitteita on käytössä.
Mitä niillä voi ja mitä osaat tehdä?
Voisiko niillä tehdä jotain muutakin?

5. 1:1 muutoksen edellytyksenä?
Tarmo Toikkanen: wiki.eoppimiskeskus.fi/pages/viewpage.action?pageId=22577771
Mikään opetus ei muutu
huonosta hyväksi vaihtamalla
kynät mobiililaitteisiin.
Teknologian hankkiminen tai
uusiminen tuottaa samoin hyvin
vähäisiä tuloksia, elleivät
opetuksen käytännöt
muutu samalla.

6. Miten TVT:n käyttö onnistuu?
(TVT koulun arjessa, väliraportti 2010)
• Työtavoilla, jossa oppija on aktiivinen uuden tiedon luoja.
• Olennaista todenmukaiset, yhteisölliset tiedon tuottamisen
prosessit, jotka kiinnittyvät oppijoiden omaan elämään ja
ympäröivään yhteisöön.
• Hyvään työilmapiiriin ja henkeen panostaminen, yhteisöllinen ja
osaamista jakava toimintakulttuuri.
• Tvt:tä monipuolisesti hyödyntävät ovat avoimia myös
yhteiskuntaan ja globaalista, sekä vanhempien ja koulun
ulkopuolisten toimijoiden suhteen.
• Johdon tuella.

7. Oppimisen omistajuus
Ylempi lainaus: Yle, yle.fi/uutiset/oppilaat_digimaailmassa_kuin_kala_vedessa_opettajien_taidot_jaaneet_jalkeen/7139289
Alempi lainaus: Mikko Jordman, www.slideshare.net/MikkoJordman/muuttuva-koulu-ja-byod

8. Lähivuosien horisontteja
The NMC Horizon Report 2013, K-12 Edition (CC BY)
Vuoden sisällä tai aiemmin
• Pilvipalvelut
• Mobiilioppiminen
2-3 vuoden kuluessa
• Oppimisanalyysit
• Avoin sisältö
4-5 vuoden kuluessa
• 3D tulostaminen
• Virtuaaliset ja etälaboratoriot

9. Mobiilioppiminen, mPedagogiikka
(ks. esim. sites.google.com/site/avomobiiliopas)
Mobiilioppimisessa oppija on mobiili ja laite on ajattelun
työkalu. Sillä oppimisprosessi saadaan autenttiseen
ympäristöön ja autenttisiin oppimistilanteisiin.
Luokkahuonepedagogiikka
didaktisesti perustunut opettajan
toiminnan ja opetusprosessin
suunnitteluun
Verkko- ja mPedagogiikka
lähtökohta on oppijan
oppimisprosessin suunnittelu
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

10. Kokemuksia mobiilioppimisesta
(ks. esim. Lius & Jansson, InnoOmnia, OEB-konferenssi;
Setälä, OTE-hanke: Mobiilioppiminen tänään, kuvaa Meriläisen opinnäytetyötä miniläppäreiden
käytöstä; www.matleenalaakso.fi/2014/01/kouluvierailu-brightonissa.html)
 Joustavuus, eriyttäminen
 Tehostunut tiedonhaku
 Mobiililaite osa identiteettiä, laite edes kurssin ajaksi omaksi
 Huomattava ero vuorovaikutuksessa, tutustutaan nopeammin ja
laajemmin
 Vertaisoppiminen ja ryhmissä työskentely lisääntynyt
 Opiskelijakeskeisyyden lisääntyminen
 Opiskelijat pääsevät heti tekemään, luennointi vähentynyt
 Mahdollisuus oikea-aikaiseen, välittömään ohjaukseen
 Aidon työelämän tyyppiset toimintatavat
 Usein koko oppimisprosessi/kurssi jaetaan toisten kanssa
 Opettajan rooli muuttunut ohjaavammaksi

11. • Kansainvälinen ja epäkaupallinen hanke
• ”Jos haluat antaa muille oikeuden levittää aineistoasi, tehdä siitä
muunnelmia tai muuten jatkohyödyntää sitä, on sinun erikseen
mainittava tästä. Suositeltavin tapa sanoa tämä on avoimella Creative
Commons -lisenssillä. Perinteinen kaikki oikeudet pidätetään on
muutettu muotoon jotkut oikeudet pidätetään.”
Lähde: creativecommons.fi, CC BY
Avoin Creative Commons -lisenssi

12. Neljä CC-ehtoa,
joista muodostetaan seitsemän lisenssiä
Tämä dia on kopio Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons
datan avaajille: www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle

13. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
CC BY-SA on suositeltava
lisenssi oppimateriaaleille

14. CC-lisenssiä suositellaan!
OPH suosittelee opettajia
käyttämään CC-lisenssiä,
Tampereen kaupunki suosittelee
sitä myös opiskelijoiden
tuotoksille.
Opetushallitus/Edu.fi: ”Toivottavaa olisi,
että ne opettajat, jotka tekevät itse
oppimateriaalia jota käyttävät omassa
opetuksessaan, julkaisisivat materiaalit CC-
lisenssien alaisina verkossa. Näin käyttäjät
tietäisivät välittömästi, millaisin ehdoin
sisältöä voi käyttää tai kehittää edelleen.” Jaa jotain –päivän tuotokset 2014
www.scoop.it/t/jaajotain
Kuva: Anne Rongas, CC BY

15. Verkossa jaetut materiaalit huomataan
Olen jakanut kahdessa vuodessa SlideSharessa lähes 60 CC-
lisensoitua diasarjaa. Dioja katsottu yli 82 000 kertaa,
suosituinta yli 13 000 kertaa.

16. • Mobiilioppiminen, BYOD, 1:1 pedagogiikka
– Laitevalinnat ja pilviympäristöt
– Sähköiset kirjat
– Osaaminen, mielekkäät käyttötavat
• Sähköiset yo-kokeet
– ”Suurin muutos koskee pedagogiikkaa”
– Digabi (syksy 2016)
• CC-lisenssit, avoimuus, jakaminen, kuratointi, opeverkostot
• Tvt-pedagogisen ja teknisen tuen tarve
• Oppilaitosten yhdistymiset, aloituspaikkojen muutokset ja
oppilaitosverkko
Ajankohtaista Pirkanmaan II asteella
Matleena Laakso ja Riikka Vanninen, PAOK-verkosto, huhtikuu 2014

17. ESSIE-tutkimus 2013
EU:n komission tilaama tutkimus tvt:n
käytöstä Euroopan kouluissa.
• Kysely tehtiin 2011
• Tutkimus sisälsi yleissivistävän ja ammatillisen
koulutuksen
• 190 000 vastaajaa 31 maasta
OPH:n tiedote tutkimuksesta
www.oph.fi/etusivu/102/0/tieto-
_ja_viestintatekniikan_opetuskaytto_suomessa_muuta_eurooppa
a_jaljessa
Survey of schools: ICT in Education
ec.europa.eu/information_society/newsroom/cf/dae/itemdetail.cf
m?item_id=9920

18. Tvt:n opetuskäyttö Suomessa
muuta Eurooppaa jäljessä
• Varustelutasolta Suomen koulut parhaimpien joukossa
– Hyvät tietoliikenneyhteydet, paljon esitystauluja, oppimisalustoja
ja datatykkejä
– Oppijoiden käytössä olevien laitteiden osalta lähellä keskitasolla
• Laitteiden käytössä olemme häntäpäässä
– Viimeisenä oppijoiden laitteiden käytössä
– Muualla puolet käyttää vähintään viikoittain, vain 20 % ei juuri koskaan.
• Huonoin tilanne on peruskouluissa, mutta myös lukioissa
olemme viimeisten joukossa ja ammatillisissa oppilaitoksissakin
alle keskitason.

19. Varustelutasolla ei yhteyttä
tvt:n opetuskäyttöön tai asenteisiin
• Lukion ja ammatillisten oppilaitosten
– Opettajien luottamus tietoteknisiin taitoihinsa alle keskitason.
Somen käyttötaitoihin kuitenkin luotetaan.
• Suurimpana esteenä pidetään pedagogisia syitä
– esim. hyvien mallien puuttumista, vähäistä täydennyskoulutusta ja
digitaalisten oppimateriaalien puutetta
• Suomalaiset oppijat
– käsitykset hyödystä Euroopan alhaisimpia
– omiin käyttötaitoihin luotetaan muita eurooppalaisia enemmän
– luottavat internetin turvallisuuteen ja somen osaamiseensa
– vapaa-ajan käyttö muita yleisempää

20. Näin Euroopassa
• Tvt:n opetuskäyttö lisääntynyt
– lähes jokainen käyttää opetusta valmistellessaan
– 4/5 käyttää myös opetuksessaan
• Noin 75 %:lla kokenut opettaja, jolla yli 4 vuoden kokemus tvt:n
opetuskäytöstä. Hyvin harvassa opettajia, joilla alle vuoden kokemus.
• Digitaalisia materiaaleja käytetään huolestuttavan vähän,
käytännössä puolet oppijoista ei käytä niitä lainkaan.
• Opettajien oppiminen
– noin 30 %:lla tvt:n opetuskäyttö ollut pakollisena koulutuksessaan
– 70 % opettajista opiskellut vapaa-ajallaan
– opettajat kaipaavat teknistä ja pedagogista tukea
– vasta harva on löytänyt tiensä verkon ammatillisiin ryhmiin

21. ESSIE-tuloksista blogattiin
Anne Rongas: opeblogi.blogspot.fi/2013/04/mista-opetusteknologia-jumittaa.html
• Mistä sitten halu ja motivaatio? Osa opettajista ei laske jyrkkää rajaa työn ja
vapaan välille. Osa oppii nopeasti. He ovat jo liikkeessä.
• Teknologian opetuskäyttö johtaa avoimuuden lisääntymiseen. Yksin tekemisen
aika alkaa olla ohi. Samaan aikaan pitää oppia elämään epämääräisyydessä.
Tarmo Toikkanen: tarmo.fi/blog/2013/04/suomessakin-keskusjohtoiseen-opetukseen/
• Onko uuden teknologian käytön määrällä yhteyttä oppimistuloksiin?
• En olisi niin huolissani tekniikan käytön vähäisyydestä. Tärkeämpää on selvittää,
miten teknologia voi parantaa aktiviteetteja.
Teemu Leinonen: blogs.aalto.fi/teemuleinonen
• Miksi sitten en ole huolissani? Suomalaisessa alan tutkimuksessa on
lähtökohtaisesti aina korostettu tvt:n pedagogisesti mielekästä käyttöä.
• Hienoa, että suomalaisilla tervettä muutosvastarintaa, mutta sillä perusteella ei
saa sulkea silmiään koko asialta.

22. Sosiaalinen media
Somella viitataan sekä
työvälineisiin ja palveluihin
että toimintatapaan ja prosessiin.
Some on opetuksen näkö-
kulmasta on ”prosessi, jossa
yksilöt ja ryhmät rakentavat
yhteisiä merkityksiä
sisältöjen, yhteisöjen ja
verkkoteknologioiden avulla”.
(Kalliala & Toikkanen 2009)
Kuva: Scott Maxwell, CC BY-SA

23. Verkkoidentiteetti
- keskustelun aiheeksi myös
oppilaiden kanssa
• Alaikäiset avoimessa verkossa
– Riittäisikö pelkkä etunimi tai lempinimi,
silloin kun se on käyttöehtojen mukaista?
 Tämä ei tarkoita nimimerkin taakse
piiloutumista. Yhä suurempi osa
verkkoviestinnästä tapahtuu omilla nimillä
– Huoltajan lupa, kun kirjaudutaan palveluun tai viedään sinne materiaalia.
• Anonyymiys voi vapaa-ajalla olla myös tarpeellinen henkireikä
• Suosi EU-alueen palveluita (henkilötieto- ja tietosuojalaki)
• Ole tietoinen siitä, mitä nimelläsi verkosta löytyy
• Internetillä on pitkä muisti - kaikki jää talteen!
• Muista myös käyttöehdot (ks. edu.fi  käyttöehtotaulukko),
tekijänoikeudet, someketti ja netiketti!
Kuva: San Jose Library, CC BY-SA

24. Oppilaitoksen ulkopuoliset
verkkopalvelut opetuksessa
Ks. esim: tvt.tampereenseutu.fi/some
Palveluun tarvitaan tunnukset (rekisteröityminen)
• Kysyttävä oppijan suostumus (alle 18 v. myös huoltajan lupa)
• Vaihtoehtoinen suoritustapa tarjottava pyydettäessä
Palveluun ei tarvita tunnuksia, mutta sinne tallennetaan jotain
• Jos tallennus on julkinen ja verrattavissa teokseen (esim. esitelmä,
itse otettu valokuva), kysyttävä suostumus oppijalta (alle 18 v.
myös huoltajan lupa)
• Vaihtoehtoinen suoritustapa tarjottava pyydettäessä
Palveluun ei tarvita tunnuksia eikä sinne tallenneta yksilöityä tietoa
• Opettaja voi edellyttää, että palvelua käytetään

25. Nuorten mediankäyttö
Oppiminen ja koulutus digitaalisella aikakaudella, Kumpulainen & Mikkola, HY 2013
Pieni osa 9-16 -vuotiaista suomalaisista osallistuu monimutkaisiin
sosiaalisiin tai luoviin aktiviteetteihin digitaalisessa mediassa.
Nuoret käyttävät digitaalista teknologiaa yksinkertaisilla tavoilla:
• Netistä etsitään tietoa
• YouTubesta katsotaan videoita
• Pelataan pelejä
Nuoret siis käyttävät tietotekniikkaa
oppimisen tukena vanhanaikaisesti.

26. Marilyn once sang that
diamonds are a girl's best friend.
These days that's not true.
ICT skills are a girl's best friend.
Have them, and the diamonds will follow.
Neelie Kroes
Vice-President of the European Commission
responsible for the Digital Agenda
ICT and Women - Brussels, 25.4.2013 (bit.ly/11PHGbU)

27. Nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa
Mediakasvatusseura ry., Raina Rahna (toim.) 2013
www.mediakasvatus.fi/files/nuorten_mediamaailma_pahkinankuoressa.pdf
• Netti on osa elämäntyyliä tai tila, jossa aikaa vietetään monipuolisesti
ja sosiaalisesti.
• Kuluttajan, käyttäjän, kokijan ja tuottajan roolit lomittuvat.
• Nuoret käyttävät eri medioita samanaikaisesti, joka 5. on aina online.
• Nuorille netti pääasiassa viihdettä ja sosiaalista yhteisöllisyyttä, mutta
se myös kansalaistoiminnan mahdollisuus.
• Puolet vanhemmista seuraa lastensa netin käyttöä,
lähes kaikki rajoittavat sitä.
• ”Jotakin pysyvää nuori sukupolvi on kuitenkin
selvästi rakentunut: yhteisöllisyydestä, jakamisesta
ja oman osaamisen tarjoamisesta muiden käyttöön
ei ole puhuttu näin paljon vuosikausiin.”

28. Askel kerrallaan
• Mitä ja miten pitäisi oppia?
– Vaiheet, välineet, arviointi, roolit,
ohjaus? Valitse yksi sosiaalisen
median palvelu, jonka näet
pedagogisesti mielekkääksi välineeksi oppimiseen.
• Kokeile! Kerää palautetta ja arvioi onnistumista sekä
yksin, oppijoiden kanssa että kollegoiden kanssa
• Kehitä opetusta
– Siirrä vastuuta enemmän oppijoille
– Lisää somen välineiden määrää vähitellen
– Yksi osoite, mistä oppiaineen/luokan/kurssin asiat löytyvät
Kuva: Matleena Laakso CC BY

29. Webinaarit
Webinaarit eli verkkoseminaarit välitetään videoneuvottelu-
järjestelmän kautta, kestävät useimmiten tunnin ja ovat yleensä
katsottavissa myös tallenteina.
Koonti tvt:n ja somen opetuskäyttön webinaareista:
www.matleenalaakso.fi/p/webinaarit.html

30. Opi toisilta ja jaa osaamistasi
- yksin on liian työlästä!
Kollegoita löydät kahvihuoneen lisäksi verkosta:
opeverkostot.wikispaces.com
www.facebook.com/groups/TerveTie

31. Mobiilirata
www.slideshare.net/MatleenaLaakso/mobiilirata

32. Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansainvälinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan
osalta: Matleena Laakso, www.slideshare.net/MatleenaLaakso/verkkopedagogiikka-ja-
some-terveystiedon-opetuksessa-7414
Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voi olla saatavilla osoitteessa
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0