Metsätalous ja kaavoitus 7.11.2018 -tilaisuus. Kaavojen vaikutus metsätalouteen. Hannu Ripatti.

1. Kaavojen vaikutus metsätalouteen
Hannu Ripatti
Kenttäpäällikkö
MTK metsälinja
Metsätalous ja kaavoitus
Varjolan tila 7.11.2018

3. Kunta päättää kaavoittamisesta
Aloitusvaiheessa kunta päättää kaavoitettavasta alueesta ja tavoitteista
- Taustalla voi olla kunnan maankäyttöön liittyvät strategiat, maapoliittiset ohjelmat,
kaavoitusohjelmat, onko myös selvitykset metsien merkityksestä?
- Metsätalouden merkitys kunnalle elinkeinona, työllisyys vaikutukset, verotulot ym.
- Kuinka kunta voi omilla toimillaan edistää ja sujuvoittaa kunnan ja maakunnan
biotalouden kehittämistä?
- Tavoitteiden tueksi tarvitaan vaikutusten arviointia myös metsäalan osalta
- Keskusteluun mukaan metsäalan toimijat metsäelinkeinon edistämiseksi
- Sujuvan kaavaprosessin saamiseksi
- Tässä vaiheessa olisi oltava vuorovaikutuksessa maanomistajiin maankäytöllisistä
tavoitteista, niin kunnan kuin kaava-alueen maanomistajien
- Yhteensovittaa metsäalueiden käyttöä ilman kaavamääräyksiä

4. Yleiskaavoitus ja metsätalous
Yleiskaava on tärkein kaavamuoto metsätalouden kannalta, suoria oikeusvaikutuksia
- Kaavan tavoite: Miksi metsää aiotaan kaavoittaa?
- Aito maankäytön muutoksen/rakentamisen paine?
- Metsätaloutta ohjaa metsälaki ja muu lainsäädäntö
- Turhat rajoitukset vaikuttavat kunnan ja maanomistajan talouteen
- Kaava-alueen rajaus
- Kaavaan mukaan vain tavoitteiden mukaisesti tarpeellisia alueita, metsien osalta harkintaa
- Rantayleiskaavoissa yleensä 100 – 200 m vyöhyke kaava-aluetta, vaikutus metsiin?
- Tavoitteen kannalta olennaiset kaavaselvitykset
- Perusteltua kohdentaa metsien osalta alueille, joilla maankäyttö muuttuu
- Luontoselvitykset  voidaanko keventää?
- Metsätalousvaikutusten selvitykset ja arviointi osaksi kaavaa
- Maisematyölupa
- Lupamaksu (kielteinenkin usein maksaa)  naapurien kuuleminen  rajoitettu hakkuu/ kunnan korvausvelvollisuus
- MRL-muutos: ei voi vaatia enää M-alkuisille kohteille
 Lähtökohtaisesti metsiä ei tarve kaavoittaa13.11.2018

5. Kaavaselvitykset
MRL 9: ”Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan
suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan
vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus”
Kaavaselvityksiä tehdään paljon
- Kunta päättää kaavan tavoitteiden ja tarkoituksen mukaisesti mitä selvityksiä tehdään
ja mihin niitä kohdistetaan, lain mukaiset vaatimukset huomioiden
- Luontoselvitys
- Maisemaselvitys
- Kulttuuriympäristöselvitys jne.
- Selvitysten perusteella tehdään vaikutusten arviointia
- Metsätalouden ja sen elinkeinojen osalta selvitykset ovat usein hyvin pintapuolisia
MTK/Juha Marttila 14.11.2013

6. Vaikutusten arviointi
Kaavaselvitysten perusteella tehdään vaikutusten arviointia, vaihtoehtojen vertailua
- Selvitykset ovat tärkeitä tiedonlähteitä myös metsäalan toimijoille
Kaavan selvitysten ja arvioinnin pohjalta laaditaan aluevarauksia ja niiden
kaavamääräyksiä
- Erilaiset aluevaraukset asutukseen, teollisuuteen, liikenteeseen, energiahuoltoon
yms.
- Onko kaikki selvitysten perusteella tehdyt rajaukset oltava kaavassa, laki vs
muu?
- Aluevarauksilla on merkitystä, jos niitä kohdistuu metsätalousaluille
-  Onko alue metsätalousmaata vai muuta, miten metsää tulee käsitellä jne.
Kaavaselostuksessa selitetään miten kaavan vaikuttaa
- Metsätalouden osalta hyvin heikosti tehty vaikutusten arviointia  ei vaikutusta
- => Metsänomistajalle voi olla merkittäväkin vaikutusMTK/Juha Marttila 14.11.2013

7. Kaavan vaikutusten arviointi
- Metsätalousvaikutusten arviointi on syytä sisällyttää osaksi kaavoitusprosessia.
- Oikeudellisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi
- Vaikutus metsätalouden elinkeinoihin  vaikutukset kunnalle, elinkeinonharjoittajalle
- Vaikutusten arvioinnilla on merkitystä kaavaratkaisuiden päätöksenteossa,
arvioitaessa:
- Kaavan kohtuullisuutta metsänomistajalle
- Vaikutuksia metsänhoitoon, puukauppaan – välittömät ja välilliset
- Vaikutuksia metsäelinkeinoille
- Kunnan elinvoimalle, verotuloille, työllisyyteen jne.

8. Rajoittavien kaavamerkintöjen ja –määräysten vaikutuksia
- Metsien käyttörajoitukset heikentävät alueen elinvoimaa, puukauppatulot vähenee
- Vaikuttavat puumarkkinoiden toimivuuteen, vähentää hakkuumahdollisuuksia
- Vaikuttavat metsienhoidon tasoa heikentävästi
- Puunkorjuun ja metsänhoidon kustannukset nousevat
- Voivat vaikuttaa myös metsien monimuotoisuuteen heikentävästi
=> monimuotoisuus tulee metsätalousalueilla huolehdittua, kun metsälaki
voimassa
- Lisäävät byrokratiaa ja viranomaisten työtä (esim. maisematyölupa, valitusten käsittely,
kemera tukien käsittely, metsänkäyttöilmoitusten käsittely)
- Epäselvät kaavamerkinnät ja –määräykset aiheuttavat ylimääräistä selvitystyötä ja haittaa
toiminnalle, esimerkiksi puukaupassa
- Päällekkäisistä ohjauskeinoista epäselvyyttä, maanomistajan oikeusturva
-  ei päällekkäistä ohjausta

9. Metsätalouteen vaikuttavat kaavamerkinnät

10. Kaavamerkinnät ja -määräykset
- Metsätalousalueilla ei yleensä ole tarvetta antaa erillisiä kaavamerkintöjä ja
suojelumääräyksiä.
- Metsätalousalueilla mm. metsälaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki ohjaavat toimintaa
metsätaloudessa, turvaavat luontokohteet ja määrittävät alueelliset rajat
- Kaavaan ei sellaisia, jotka jo lakien mukaan huomioidaan
- Kaava soveltuu huonosti luonnonsuojelun välineeksi, luonnonsuojelulain
mukaisesti
- Esim. MRL korvaussäännökset ovat tältä osin toimimattomat verrattuna
luonnonsuojelulakiin
- Jos suojelulle on selkeä tarve, peruste ja lisäarvo suhteessa metsälain tai muiden
lakien mukaisiin velvoitteisiin, suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle
kohtuullisia. Siten ne voivat koskea vain rajattuja, suhteellisen pienialaisia alueita.

11. Kaavamerkinnät ja -määräykset
- Kaavamääräysten on oltava perusteltuja eikä tarpeettomia määräyksiä tule antaa.
- Yleiskaavan M- ja V-alueilla metsänkäyttö perustuu metsälakiin, joka
- ohjaa metsien hoitoa ja käyttöä
- turvaa monimuotoisuutta metsätalouden toimenpiteissä
-  ei tarvetta päällekkäisille kaavamääräyksille, aiheuttavat epäselvyyttä alueen käytölle
- Merkintöjen ja -määräysten tulee olla myös selkeitä ja yksiselitteisiä
- Epäselvyyttä ja tulkintavaikeuksia metsässä, esim. luo- merkinnät ja potentiaaliset alueet
- Potentiaalinen  selvityksissä ei lajeja tavattu (esim. liito-orava), alueet laajoja ja rajoittavia
kaavamääräyksiä
-  rajoittaa puunostajien kiinnostusta ja jopa estää kokonaan puukaupan tai metsänhoidon
- => Kaavoihin ei tule merkitä potentiaalisia / mahdollisia elinympäristöjä tai alueita
- Epäselvät luo-määräykset vaikeuttavat metsätalouden harjoittamista  toimijoiden käytännön
työ vaikeutuu, kun selvitettävä kaavamääräyksen vaikutusta
- Vaarantaa maanomistajien oikeusturvaa?

12. Kaavamerkintä muu kuin M- tai V -alkuinen
- Metsälaki ei ole voimassa, ongelmia aiheuttaneita
- Valkoiset alueet kaava-alueen sisällä
- Reservialueet, joiden toteutus kymmenien vuosien päässä, kun kaavaa jo kenties
uusitaan
- Neuvottelu kunnan ja metsänomistajan kesken
- metsänomistajan tavoitteet, kunnan tavoitteet  yhteensovittamista
- onko kaavassa hyvä olla maininta metsätalouskäytöstä, jos se on metsänomistajan
tosiasiallinen käyttötarkoitus  metsälain mukainen alue?

13. Jos ei metsälaki ole voimassa
- Metsänuudistamisvelvoitetta ei ole
- Metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä
=> myöskään ilmoitusta maanomistajalle, toimijoille ja eri viranomaisille
suojelu-, tms. kohteista ei silloin tule
- 10§elinympäristö ei ole voimassa eli kohteita ei tarvitse turvata
- Muut metsäpuolen lait ovat sidoksissa metsälain soveltamisalaan (metsätuholaki
ja kemera)
=> pinoja, vaurioituneita puita koskevat korjuuvelvoitteet, juurikäävän
torjuntavelvoite ja viranomaisten mahdollisuus torjua laajamittaisia tuhoja
eivät ole voimassa
=> maanomistajalla ei ole mahdollisuus saada kemera-tukea luonnonhoitoon,
eikä puuntuotantoon tukevista toimenpiteistä

14. Kaavamerkinnät
Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja
• Perusteet: mitä ympäristöarvoja, luontoselvityksestä.
• Rajausten oikeellisuus
• Onko määräyksessä tarve rajoittaa metsänkäyttöä?
• Huomioidaanko metsätaloudessa jo lakien perusteella, määräykseen ei enempää rajoitteita kuin
laista johtuisi
Virkistysalueet
Asukkaiden virkistykseen taajamien ja asutusten lähialueilla, sisältää usein ulkoilureittejä.
• Perusteet: virkistysalueiden tarveselvitykset
• Usein määräyksessä rajoitteita metsänkäytölle
• Tavoitteena, että kaavoitetaan kuntien maille
• Yksityisillä ei velvoitetta antaa maa-alueita, sopimalla ellei niin, kunnalle lunastus

15. Keski-Keiteleen rantaosayleiskaava

16. Kaavamerkinnät
Suojelualue
Suojelualuemerkintä on yleismerkintä suojeltaville alueille, joita ei ole suojeltu
erityislainsäädännön, kuten luonnonsuojelulain tai muinaismuistolain nojalla.
Voidaan toteuttaa useamman lainsäädännön perusteella.
• Perusteet luontoselvityksestä. Suojeltavat arvot kaavamerkinnän selosteessa.
• Rajaus, rajoitukset, suojelumääräykset, korvausperusteet epämääräiset johtuen
toteutustavasta
•  tulkinnanvaraisuutta
Luonnonsuojelualue
Luonnonsuojelualuemerkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla
perustetut tai perustettaviksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet.
• Perusteet luontoselvityksestä, rajaukset, rajoitteet (hoito- ja käyttösuunnitelma)
• Vain perustetut alueet, muussa tapauksessa aika tms. määre toteuttamiseksi.
• Korvaukset

17. Epäselvyyksiä aiheuttaneita kaavamerkintöjä
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue
Perinnebiotooppeja, luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä
elinympäristöjä ja erilaisia luontoarvoja
- Mistä elinympäristöstä kyse? Luontoselvitysten perusteet, vastaavatko todellisuutta, myös rajauksen
suhteen. Minkä lain tms. perusteella? Onko rajoitteita metsänkäsittelyyn?  Kaavamääräys
Viheryhteystarve
Viheryhteystarvemerkintää käytetään osoittamaan ekologisiin verkostoihin tai virkistysalueisiin
liittyviä yhteystarpeita. Onko yhteystarpeelle todellista tarvetta – metsäalueilla harvoin.
Kaavamääräykset?
Maisemallisesti arvokas alue
Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka ovat paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti
arvokkaita kulttuurimaisemia
• Valtakunnallisesti arvokas valtioneuvoston hyväksymä
• Kulttuurimaisema on ihmisen muovaama, peltoja, metsänreunoja  metsien käsittely?
• Muita, millaisiin selvityksiin perustuvat, aluerajaukset, liittyykö metsänkäsittelyyn määräyksiä?

18. Kuohun
osayleiskaava,
vireillä

19. Kaavamerkinnät
Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma
esimerkiksi valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti
arvokkaat harjualueet sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat
kallioalueet
Voi sisältää suojelumääräyksiä.
- Vaikutukset yleensä maa-aineksen ottoa rajoittavia, metsänkäyttöä ohjaa
metsälainsäädäntö
Natura 2000-verkostoon kuuluva tai siihen ehdotettu alue

20. Vapaaehtoinen sopiminen
Kaavalla ohjaamisen sijaan voidaan alueiden käyttöä ratkaista myös
vapaaehtoisesti sopimalla (esim. yritysten ja maanomistajien kesken)
- Ulkoilureitit ja niiden rakenteet MU, virkistyskäyttö V
- Tällöin myös mahdolliset korvaukset tulee käsiteltyä
- Hyödyntämällä Tapion tekemää mallia virkistysarvokaupasta
- Jokamiehenoikeuden nojalla voidaan metsiä käyttää virkistykseen
- Jokamiehenoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa
maanomistajan omaisuuden käytölle, eikä sen nojalla voida asettaa vaatimuksia
metsänkäytölle
- Elinkeinotoiminnasta tulee sopia maanomistajan kanssa erikseen

21. Maisematyölupa ennen 1.5.2017 kaavoissa
- Maisematyölupa vaade on osissa yleiskaavoja ja kaikissa asemakaavoissa
- Vanhoissa rantakaavoissa voi olla laajojakin alueita
- Lupa maksaa muutamista kympeistä jopa tuhanteen euroon
- Puun myynti tulee kannattamattomaksi
=> Luvan hinnalla on selkeä vaikutus esimerkiksi pienialalaisten
ensiharvennusten kannattavuuteen (2ha x 50 m3 x 10€/m3 = 1000 €, jos
lupa maksaa useita satoja, tulos lähentelee nollaa?)
- Puun myyjille ja ostajille lisää byrokratiaa
- Maisematyöluvasta valittaminen voi hidastaa tai jopa estää hakkuun
=> metsätuhot?

22. Todellinen tapaus
• Sikosalon saari kuuluu Lappeenrannan Läntisen saariston osayleiskaava-alueeseen
vuodelta 1987
• saari merkitty MU alueeksi, maisematyölupavelvoite
• puukaupat tehtiin elokuu 2013, 26 ha/ n. 6 000 m3, kaupan arvo n. 300 000 €, 9
metsänomistajaa, kuusikoissa kirjanpainajatuhoja
• naapurien kuuleminen talvi 2013/14
• kaupunki teki päätöksen maisematyöluvista toukokuu 2014
• Maisematyöluvasta tehtiin valitus Kuopion hallinto-oikeuteen kesäkuussa 2014
• Hallinto-oikeus kumosi Lappeenrannan kaupungin myöntämät maisematyöluvat
päätöksessä olevan muotovirheen perusteella syyskuu 2014
• kaupunki teki uudet päätöksen maisematyöluvista marraskuu 2014
• Kuopion hallinto-oikeuteen uusi valitus joulukuussa 2014
• 2016 prosessi kesken – odotetaan edelleen Kuopion hallinto-oikeuden päätöstä
• metsänomistajat ja puun ostaja alkavat olla tuskastuneita tilanteeseen

23. Maisematyölupa ennen 1.5.2017 kaavoissa
- Vaikutuksiltaan vähäiseen toimenpiteeseen ei tarvitse maisematyölupaa
=> Onko kunnissa mietitty miten sujuvoittaa byrokratiaa tältä osin?
- Mikä on vähäinen toimenpide?
=> Taimikonhoito, harvennushakkuu, yleensä kasvatushakkuut,
myrskytuhoalueet, tietyn kokoiset aukot?
- Maisematyölupaa on käytetty luontoarvojen turvaamiseen?
=> Lakien mukaisiin luontokohteisiin tulisi riittää lain mukainen toiminta
- Maisematyölupa voimassa 3 v kerrallaan
=> Mahdollisuus hakea metsäsuunnitelman mukaiseen toimintaan 10 vuodeksi
- Maisematyölupakäytännön sujuvoittamiseen Tapiolla selvittämishanke

24. Maisematyölupa
MRL 1.5.2017 voimaan tulleessa muutoksessa maisematyölupaa koskevaan
128§:ään tuli muutoksia
- Ranta-asemakaava alueella maisematyölupa tulee olla erikseen kaavassa
mainittu
=> Kaavan M-alueilla tarpeeton, kun metsälaki on voimassa
- Yleiskaava-alueilla M-alkuisille alueille ei puiden kaatoon ja metsänhoitoon voi
asettaa maisematyölupa velvoitetta
Maiseman hoitaminen tulisi hoitaa ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin

25. Kehitystarpeita
- Maisematyöluvan vähäiset toimenpiteet selkeiksi
- Kaavamääräykset yksiselitteiseksi, selkeiksi, rajapinnat päällekkäisohjaus pois
- Korvaukset kuntoon: MRL 101§, 140§  lunastuslaki
- Kaavan tavoitteen kannalta olennaiset selvitykset, digikartat laki yms. kohteet
valmiina
- Kaavojen nopeampi päivittäminen
- Koko kaavaprosessi yhden merkinnän takia?
- Hallinnollinen päätös?
- Virkistyskäyttö sopimalla
- Maanomistajan tavoitteet vahvasti mukaan kaavaprosessiin
- Metsäkeskus mukaan viranomaisneuvotteluihin  edennyt
- Metsäalan toimijat vahvemmin mukaan tiedotukseen ja kaavojen seuraamiseen
- Esim. metsänhoitoyhdistys mukaan prosessiin: metsän näkökulmasta tavoitteet, viestintä, ym.
www.mhy.fi/metsanhoitoyhdistykset
13.11.2018

26. Päättäjille ja kaavoittajille
13.11.2018

27. Avuksi
- Metsänomistajan kaavoitusapu –julkaisu (Tapio)
- http://tapio.fi/metsanomistajille-apua-kaavoitukseen-uusi-esite-tarjolla/
- Kaavoituksen metsäapu –julkaisu (Tapio)
- Metsien kaavoittamista vain, kun sinne suunnitellaan muuta maankäyttöä
kuin metsätaloutta
- Luo-merkinnän käyttö kyseenalaista
- Lakimuutokset: maisematyölupaa ei M-alueille ym.
- Kaavamääräyksiin tolkkua
- http://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/kaavoituksen-metsaapu/
13.11.2018

28. KIITOS
13.11.2018