More Related Content Similar to Korjuun kausivaihtelu (11) More from Suomen metsäkeskus (20) Korjuun kausivaihtelu1. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland
Harri Lindeman, Kari Väätäinen ja Matti Sirén
Korjuun kausivaihtelu, sen
vaikutuksia ja ratkaisuja
2. © Natural Resources Institute Finland
Puunkorjuun kausivaihtelu
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Hakkuut,1000m3
Kuukausi
Teollisuuspuun hakkuut kuukausittain 2013
Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2014
3. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
4. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
5. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
6. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
7. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
8. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
9. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Graafi: Luken tilasto, teksti: Jaakkola 2017
10. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lisää kuljettajia ja koneita vai
ympärivuotisempaa työtä
Kentällä selvä käsitys, että konemäärä on riittävä
Myös nykyinen hakijamäärä on riittävä 2-asteen
koulutukseen
Tällä hetkellä kausivaihtelua paikkaa +- 600
kuljettajaa (4500 - 5500 kuljettajaa)
Jos talven kuljettajareserville saadaan työtä
tasaisemmin, niin nykyisellä kalustolla saadaan
korjattua lisääntyvä puuntarve
Talven ennätyskuukauden aikana hakattiin 7 milj. m³/kk’
Vastaavalla tuottavuudella 10 kuukaudessa 70 milj m³ vuodessa
11. © Natural Resources Institute Finland
Kausivaihtelu korjuuyrittäjän näkökulmasta
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Jaakkola 2017
12. © Natural Resources Institute Finland
Kausivaihtelu korjuuyrittäjän näkökulmasta
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Keinoja parantaa kesäaikaista turvemaisen puunkorjuuta:
• Sulan maan aikaisen leimikon suunnittelussa tulee ottaa
huomioon:
– leimikon järkevä rajaus, kantavien maapohjien käyttö
kokoojaurina,
– Tienvarsivarastojen suunnittelu
– Piennarteiden rakentaminen ja käyttö jatkettuun
metsäkuljetukseen,
– Ajourien suunnittelu ja sijoittelu ojalinjoihin nähden sekä
– Tienvarsivarastoille johtavien kokoojaurien hajauttaminen
– Myös korjuun ajallinen porrastaminen, jossa hakkuu
tehdään useita viikkoja lähikuljetusta aikaisemmin, on ollut
esillä.
(Airavaara ym. 2008, Högnäs ym. 2009, Piennartieopas 2009).
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
13. © Natural Resources Institute Finland
Kausivaihtelu korjuuyrittäjän näkökulmasta
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Ympärivuotisemman puunkorjuun hyödyt:
• Tasaa metsäkoneyritysten työllisyyttä ja parantaa kaluston
käyttöastetta.
• Alalla paremmin pysyvä ja motivoitunut kuljettajakunta
– Yrittäjät pitävät sitoutunutta ammattitaitoista työvoimaa merkittävänä
vahvuutena. (Rummukainen, ym. 2014).
• Palvelujen tuottaminen usealle asiakkaalle eli moniasiakkuus
tehostaa työkoneiden siirtoja, koska keskimääräiset
siirtomatkat lyhentyvät. Kustannussäästöpotentiaali jopa 3 %.
• Tasaisempi, tehtaiden raaka-ainetarpeita vastaava
puunkorjuumäärä kuukausitasolla parantaa raaka-aineen
laatua ja sen hyötysuhdetta jalostusprosessissa, vähentää
varastotappioita ja pienentää varastoihin sitoutunutta
pääomaa.
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
14. © Natural Resources Institute Finland
Puunkorjuussa voimakas kausivaihtelu
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
15. © Natural Resources Institute Finland
Vaikutus puunkorjuukaluston käyttöön
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
16. © Natural Resources Institute Finland
Puunkorjuun kausivaihtelu ja sen vähentäminen -
tutkimuksen tuloksia
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
• Stora Enson johdolla toteutettu kyselytutkimus, jossa
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
17. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
18. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
19. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
20. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
21. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
22. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
23. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
24. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
MHY Keski-Suomi/Pehmeiden maiden puunkorjuu
Kärhä 2017
25. © Natural Resources Institute FinlandRyskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Kärhä 2017
26. © Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland
Harri Lindeman, Luonnonvarakeskus
Ajourien suunnittelu ja urien
leventäminen suometsissä
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin - Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
27. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lähde: Högnäs 1997
28. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
Lähde: Vanhatalo ym. 2014. Metsänhoidon suositukset
suometsien hoitoon, työopas
29. © Natural Resources Institute Finland
Ajouran sijainnin valinta
• Kantavuus perusteinen
– Kun kantavuus on heikko,
puustoisimmat kohdat
kantavat parhaiten
– Urien sijoitus ojien penkat
yms.
• Puusto perusteinen
– Pyritään jättämään paras
mahdollinen puusto
pääoma
– Urien sijoitus saran
keskelle yms.
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
30. © Natural Resources Institute Finland
Ajourien kuormitus
• Keruu-ura
– Vain uran oman tai
vähäisesti muiden urien
kuljetus
– Suuri osuus urastosta
– Vähäinen kuormitus
– Ei vaadi erityistä
huomiointia kantavuuden
suhteen
• Kokoojaura
– Useiden keruu-urien
puutavaran kuljetus
– Raskas kuormitus
– Vaativa kantavuuden
suhteen, kantavimmat osat
kuviosta, mikäli mahdollista
– Vahvistamisratkaisut
• Varastoura
– Varastolle vievä ura
– Erittäin raskas kuormitus
– Sijoittaminen
mahdollisimman
kantavalle kuvion
osalle/kuvion ulkopuolelle
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
31. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
32. © Natural Resources Institute Finland
Ajourien suunnittelu
laserkeilausaineistojen perusteella
• Kantavuusennuste
laserkeilausaineistojen
perusteella
– Puustomalli
• Ennuste esim.
m3/ha
• CHM
– Korkeusmalli
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
33. © Natural Resources Institute Finland
Ajourien suunnittelu
laserkeilausaineistojen
perusteella
• Mahdolliset ajokerrat
raiteenmuodostusmallien
perusteella
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
34. © Natural Resources Institute Finland
Ajourien leventäminen
• Ajourien
leventämistä
voidaan käyttää
– Raskaasti
kuormitetut
urat
– Uraston
heikoimmat
osat
• Leveämpi ura
mahdollistaa
ajamisen eri
jälkiä pitkin
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
35. © Natural Resources Institute Finland
Uran leventäminen
• Harvassa suopuustossa urien
leventäminen ei usein vaadi
kovin monen rungon poistoa
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
36. © Natural Resources Institute Finland
Kuusikoiden kesäkorjuu
Harri Lindeman
Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Kuva: Erkki Oksanen/Luke
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
37. © Natural Resources Institute Finland
Rys
kett
ä
Lou
nais
-
Suo
men
met
siin
-
Suo
met
säs
emi
naa
ri
11.-
12.4
.201
8
Työtekniikka vaikuttaa havutuksen määrään -
havutuksen paksuus ja havujen määrä, kg/m2
mitattiin. Havutusta voidaan saada yli 15 kg/m2
Työtekniikka vaikuttaa ajanmenekkiin. Kun lähes kaikki havut tuodaan uralle, hakkuutyön
kokonaisajanmenekki kasvaa taitavalla kuljettajalla noin 5 %. Syynä kauempana uran sivulta otettujen
puiden tuonti uran (>hakkuutähteet uralle) yli ja hakkuutähteiden järjestely.
38. © Natural Resources Institute Finland
Rys
kett
ä
Lou
nais
-
Suo
men
met
siin
-
Suo
met
säs
emi
naa
ri
11.-
12.4
.201
8
Raiteenmuodostus suhteessa ylimenneeseen massaan
(koneen + kuorman paino). Method 1= normaali työtapa,
Method 2 = kaikki hakkuutähteet uralle
39. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
40. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
41. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
42. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
43. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018
44. © Natural Resources Institute Finland
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -
Suometsäseminaari 11.-12.4.2018