Koonti Ylä-Savon alueella tehdystä kyselystä, jolla selvitettiin nuorten parissa toimivien ammattilaisten sosiaalisen median hyödyntämistä työkäytössä. Kyselyllä selvitettiin myös kiusaamiseen liittyviä asioita ja tukeeko työympäristö sosiaalisen median hyödyntämistä työssä.

1. WhatsApp Ylä-Savon nuorisotyössä -kyselyn kooste
Kyselyssä oli tarkoitus selvittää Ylä-Savon ammattilaisten sosiaalisen median käyttöä nuorten parissa
tehtävässä työssä. Lisäksi kyselyllä selvitettiin ovatko aikuiset huomanneet nuorten kiusaamista netissä,
tukeeko työympäristö sosiaalisen median hyödyntämistä työssä ja millaisia ohjeistuksia työntekijät
kaipaisivat WhatsApp -sovelluksen käyttöön nuorten parissa tehtävässä työssä.
Kyselyyn vastasi 41 henkilöä, joista kaikki eivät kuitenkaan vastanneet aivan kaikkiin kysymyksiin.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista 47% työskentelivät peruskoulussa. Vastaajia oli myös kunnallisesta
nuorisotyöstä, kirjastosta, sosiaalityöstä, etsivästä nuorisotyöstä, nuorisotyön hankkeista, seurakunnasta,
päihdetyöstä, kulttuurikeskuksesta ja lukiosta, sekä ammatillisesta koulutuksesta. Vastaajia oli täten
monipuolisesti erilaisista työympäristöistä.
Vajaa puolet vastaajista ei käytä sosiaalista mediaa tai pikaviestisovelluksia työssään nuorten parissa.
Vapaa-ajalla pikaviestisovelluksia tai sosiaalista mediaa käyttää kuitenkin lähes kaikki vastaajista, 90%.
Suosituin työssä käytetty sovellus oli WhatsApp. Muut työssä käytetyt sovellukset olivat Facebook
Messenger, Snapchat ja Instagram.
Sovellusten työkäytön määrät vaihtelivat vastaajilla siten, että 17 prosenttia vastaajista käytti jotain
sosiaalisen median palvelua päivittäin, 15 prosenttia käytti useita kertoja päivässä ja 10 prosenttia
vastaajista käytti noin kerran viikossa.
Yleisimmät tavat käyttää pikaviestisovelluksia tai sosiaalista mediaa olivat erilaiset tiedottamisviestit ja
tapaamisista muistuttamiset. Suurin osa työkäytöstä vaikuttaisi olevan yksipuolista viestintää, niin että
nuori on kohde eikä keskustelukumppani. Sovelluksia ja sosiaalista mediaa käytettiin vähäisemmissä
määrin myös esimerkiksi ryhmäkeskusteluihin, pienryhmätoimintaan ja harrastustoiminnan
suunnitteluun.
Kysyessämme tukeeko työympäristö sosiaalisen median käyttöä työssä 59% vastaajista kertoi, että
työpaikka tukee antamalla esimerkiksi laitteita tai antamalla mahdollisuuden kouluttautua jatkuvasti. Joka
kymmenes vastaajista ilmoitti, että työympäristö ei tue sosiaalisen median käyttöä työssä. Lähes
kolmasosa vastaajista ei osannut sanoa tukeeko työyhteisö sosiaalisen median käyttöä nuorten parissa
tehtävässä työssä.
"Enemmänkin soisin käytettävän. Esim. Facebook ja nuorten päihdetyö. Tämä työn alla"
”Työhöni olisi pikaviestimet hyvä lisä tavoitettavuuteen erityisesti nuorten kanssa. Sovellukset ovat helppoja käyttää”
"Pitää olla tässä ajassa mukana ja siellä, missä nuoretkin"
”Varmasti ihan helppoa ja kätevää, jos keksisi, miten käyttäisi,"
”Käytännöllistä, tavoittaa helposti kohderyhmän, helppo käyttää, matala kynnys osallistua myös nuorilla”
Osa vastaajista ei nähnyt sosiaalisen median tuovan lisäarvoa työhön, tai he kokivat sen vievän liikaa
aikaa. Lisäksi osa vastaajista ei saa käyttää sosiaalisen median palveluita työaikana tietosuojan, ja muiden
syiden takia.
”Tarpeetonta. Soitto puhelimella tai teksti-/wilma viesti riittää, jos/kun tarvitsee saada joku kiinni muuten kuin
tuntien yhteydessä. Liian monen eri sovelluksen suohon uppoaa helposti paljon aikaa, jonka voisi käyttää hyödyksi
huomattavasti paremmin"
"Minusta esim. Wilman käyttäminen on helpompaa, näppärämpää, '

2. Työnantaja kieltää Facebookin, ym. käytön työajalla. Emme saa tavoitettua nuoria sosiaalisen median tai
pikaviestimien kautta ”
67% vastaajista oli törmännyt nuorten kiusaamiseen tai syrjimiseen netissä. Kysyessämme millaisia
keinoja työntekijöillä on kiusaamiseen puuttumiseen, vastaukset vaihtelivat paljon. Suurin osa
ehdotuksista sisälsi kasvotusten keskustelua kiusaajan ja kiusatun kanssa. Osa oli epävarmoja siitä millä
tavalla puuttua ja myös nuorten nimettömänä nettipalveluissa esiintyminen aiheutti pohdintaa.
”Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma ”
”Poliisi, asiaan puuttuminen ja keskustelu osapuolien kanssa”
”Olen itse mukana WhatsApp ryhmissä”
”Aika vaikeaahan se on kun monessa tapauksessa kiusaaminen on nimetöntä. Keskustelu koululla huoltajien kanssa,
mutta kun kyse on usein vapaa-ajalla tapahtuneesta asiasta voin lähinnä ohjata poliisin puheille"
Lopuksi kysyimme vastaajilta, että jos pikaviestinten käyttöön nuorten parissa tehtävässä työssä tulisi
opas, mitä he toivoisivat oppaan sisältävän.
”teknisesti helppo, joten enemmänkin pelisääntöpohdintaa: kuinka pitkään asioita voidaan hoitaa viestittelyllä, mitä
asiaa ei voi hoitaa viestittelyllä...”
”selkeys, ymmärrettävyys, lukijaystävällisyys, keskeiset tarvittavat asiat"
”selkeitä rajoja joiden sisällä saisin toimia"
"Mistä ja millä välineellä nuoret tavoittaa parhaiten”
”lakiasioita ja vastuullisuutta käyttöön"
"Ei pelkästään varoittelua vaaroista, vaan myös hyvät puolet reilusti esille”
”yksinkertainen rautalankaopastus niille jotka eivät ole käyttäneet aiemmin ja pikaviestintäkulttuurin tietoutta
(esim. hymiöiden käyttö jne)”
"Oikeaa käyttöä, neuvo, että välillä voi olla kiinnikin"
Kyselyn taustalla on Nuorten Palvelu ry:n Whats Up Miten menee -mobiilikohtaamisen LANUKE
rahoitteinen projekti Iisalmessa. Projektissa selvitetään ja kehitetään tapoja verkkovälitteiseen työhön
nuorten kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön (esim. vertaistukiryhmät pikaviestisovelluksissa).
Keskeisiä aiheita nuorten nettiryhmissä ja tuen tarpeessa ovat mm. kiusaaminen ja yksinäisyyden
kokemukset. Projektin tuotoksina syntyy mm. loppuvuonna koulutusseminaari Iisalmessa sekä opas
nuorten kanssa toimiville WhatsApp -sovelluksen käytöstä
Nuorten Palvelu ry on valtakunnallinen nuorikasvatusjärjestö, joka toimii että nuorilla olisi tilaa ja tukea
kasvuun joka päivä arjessaan. Järjestö on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ja sen
keskustoimisto sijaitsee Kuopiossa.
Lisätietoja kyselystä ja Whats Up Miten menee -projektista:
Heli Rantanen: heli.rantanen@nuortenpalvelu.fi , 040 195 0502
Helmi Korhonen: helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi , 040 023 1693
www.nuortenpalvelu.fi