Näin me tehtiin foodhub - Uudenmaan ruoka
•
0 likes•913 views
Lyhyt kuvaus miten Suomen ensimmäinen food hub perustettiin. Kokeilussa oli mukana paikalliset pien- ja luomutilat plus paikalliset kotitaloudet. Lue mitä tehtiin ja ketkä olivat mukana. Projekti oli osa Sitran kiertotalouden avainaluetta. Projekti toteutti kiertotalouden tiekartan kestävän ruokajärjestelmän painopistettä, ja painopisteen yhtä pilottia: ”Edistetään ruuan yhteisöllistä tuottamista, uusia omistajuusmalleja ja jaettua kuluttamista. Mahdollistaa ruuantuotannon ja ruokaketjujen läpinäkyvyyttä, ruuan jakamista ja ruuan arvostuksen lisääntymistä. Ohjeistetaan ja levitetään uusia omistusmalleja kuten pelto-osuuskuntia. Huomioidaan myös koulutuksellinen näkökulma.”
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Näin me tehtiin foodhub - Uudenmaan ruoka
Similar to Näin me tehtiin foodhub - Uudenmaan ruoka (20)
More from Olli Repo
More from Olli Repo (20)
Näin me tehtiin foodhub - Uudenmaan ruoka
- 1. Näin me tehtiin foodhub! NÄIN ME TEHTIIN FOODHUB UUDENMAAN RUOKA
- 2. “Haluamme foodhubin kautta kokeilla, kuinka saisimme toimitettua tuotteita asiakkaille mahdollisimman lyhyen ja suoran ketjun kautta. Malli helpottaa myös tuottajan elämää enemmän kuin monet muut suoramyyntijärjestelmät.”
- 3. Tiivistelmä Mitä kokeiltiin? Mikä on Foodhub ja miten se toimii? Keskeisiä kysymyksiä hankkeen aikana Hankkeen eri vaiheet ja mitä niissä tehtiin Kyselyt ja muut kokeilut Mitä ollaan opittu? Hankkeen tekijät Liite 1 2 3 4 5 6 Projekti oli osa Sitran kiertotalouden avainaluetta. Projekti toteutti kiertotalouden tiekartan kestävän ruokajärjestelmän painopistettä, ja painopisteen yhtä pilottia: ”Edistetään ruuan yh- teisöllistä tuottamista, uusia omistajuusmalleja ja jaettua kuluttamista. Mahdollistaa ruuantuotannon ja ruokaketjujen lä- pinäkyvyyttä, ruuan jakamista ja ruuan arvostuksen lisääntymistä. Ohjeistetaan ja levitetään uusia omistusmalleja kuten pelto-osuuskuntia. Huomioidaan myös koulutuksellinen näkökulma.” ProAgria/SLF, SLC, Herttoniemen ruokaosuuskunta 10/2019 Kuvat © Olli Repo, paitsi sivut 1, 6, 20 ja 29 kuvapankki s.25 vasen Jere Makkonen ja oikea Delphine Rumo, s.30 Perho Sisällysluettelo
- 4. Foodhubin kautta voit tällä hetkellä tilata noin 100 erilaista lähiruokatuotetta Uudelta- maalta, tuotteet ja tuotemäärät vaihtelevat sesongin mukaan. Tilaukset tehdään aina etukäteen verkossa www.ekompi.net sivus- ton kautta kerran viikossa. Tällä hetkellä itsepalvelu kylmävarasto noutopisteitä on neljä, Herttoniemen kirjastossa Helsingissä, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen yh- teydessä Espoon Nihtisillassa, Töölössä Heal- thbox yrityksen tiloissa ja Vantaan Korsossa Herttoniemen ruokaosuuskunnan oman pel- lon yhteydessä. Tuotteiden nouto joustavasti kahden päivän aikana riippuen kyseisen noutopisteen aikataulusta. Mukana Foodhub lähiruoka allianssissa ja yhteistyössä on tällä hetkellä noin 30 tilaa ja lähiruokatuottajaa Bromarvista lännessä Penajaaan idässä. TIIVISTELMÄ
- 6. Mitä kokeiltiin? Miten käytännössä voidaan kehittää ja tehostaa paikallisen ja alueellisen ruuan keräilyä, markkinointia ja jakelua kuluttajille mm. digitalisaation avulla niin että se parantaa pienten ja keskisuurten tuottajien markkinoillepääsyä ja pääkaupunkiseudun kuluttajien lähiruuan saatavuutta vuoden ympäri. Miten voidaan lisätä tuottajien välistä yhteistyötä ja tuottajien ja kuluttajien välistä yhteistyötä niin että se hyödyttää kaikkia osapuolia mm kehittämällä sopimuspohjaista ruuantuotantoa tuottajien ja kuluttajien välillä
- 7. Yhä useampi meistä arvostaa paikallisia ruoka raaka-aineita ja erikoisuuksia, mut- ta niitä ei välttämättä ole aina helposti saatavissa. Tähän ongelmaan Foodhub kokeilu lähti hakemaan ratkaisua ja myös edistämään paikallisen ruokakulttuurin arvostusta ja tun- temusta. Uudellamaalla on upeita ja herkulli- sia lähiruokatuotteita, jotka rikastavat ruoka- tarjontaa ja josta voimme kaikki olla ylpeitä ja kuluttamalla paikallisesti toimimme monella tapaa kestävällä tavalla. Hankkeen aikana il- meni myös että useat ravintolat ovat kiinnostu- neita löytämään kanavan, jonka kautta voivat hankkia tuotteita paikallisilta tuottajilta. Parantaa markkinoiden avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja toimia sekä tuottajien ja kuluttajien näkökulmasta kustannustehokkaalla tavalla
- 8. Foodhub-malli jota lähdettiin kehittämään on saanut inspiraationsa USA:sta jossa lähiruoka liike on vahva erityisesti itä- ja länsirannikolla. Sen juuret lepäävät kumppaanuusmaatalou- dessa (Community Supported Agriculture, CSA) joka perustuu yksittäisten tuottajien innovatiivi- siin riskienjako ja yhteistyömalleihin kuluttajien kanssa. Foodhub-malli, joka kerää, markkinoi ja jakelee useamman maatilan tuotteita poh- jautuen moneen erilaiseen liiketoimintamalliin on vuodesta 2008 lähtien kasvanut vahvasti ja tänään USA:ssa on toiminnassa noin 400 Foodhubia. USA:n maatalousministeriö USDA ja useat edistykselliset osavaltiot USA:ssa ovat tehneet merkittävää työtä tutkimalla ja edistämällä eri tavoilla paikallista ja alueellista ruuantuotanto. Maaliskuussa 2018 julkaistiin jo kolmas laaja kansallinen tutkimus Foodhubeista “The 2017 National Food Hub Survey” jossa kyselyn avulla tutkittiin laajasti Foodhubien kannattavuutta, rakenteita, toimintaa, markkinoita, asiakkaita, toimittajia ja haasteita. http://www.ngfn.org/resources/ngfn-database/knowledge/2017%20 National%20Food%20Hub%20Survey%20Findings.pdf
- 9. • Kuluttajat saavat suoran yhteyden viljelijään ja lyhyemmän ruokaketjun pellolta pöytään. • Yhdessä tuottajat voivat tarjota kuluttajille mielenkiintoisemman ruuanhankintakanavan. • Yhdistämällä tuottajien toimintaa saavutetaan logistisempia ruokaketjuja, joissa kuljetukset eivät näyttele niin suurta roolia. • Foodhub-malli mahdollistaa aidon läpinäkyvyyden hinnoittelussa, tuoreudessa ja laadussa. • Ruuan arvostus kasvaa, koska kuluttaja voi tutustua tuotantoon ja tuottajaan. • Laadukkaammat ja tuoreemmat sesongin raaka-aineet kannustavat jäseniä kokeilemaan ja tutustumaan uusiin ruoka- aineisiin. Foodhubin edut
- 10. “Tulimme mukaan foodhubiin, koska olemme kiinnostuneita uusista myyntikanavista. Markkinointi ja myynti ovat työlästä viljelijöille, jotka kauppaavat tuotteensa suoraan asiakkaille. Ja koska kasvatamme vihanneksia sivutoimisesti, aika on todellakin usein kortilla.”
- 11. Mikä on Foodhub ja miten se toimii 2.
- 12. Verkko- ja alustatalous luo edellytykset uudenlaiselle ruokaketjulle Tuottajien ja kuluttajien yhteinen Uudenmaan ruoka foodhub-projekti lähti käyntiin syksyllä 2017 testauksen ja kokeilun kautta. Ryhmä Uudenmaan alueen lähi- ja luomutuottajia yhdessä Herttoniemen ruokapiirinkuluttajien kanssa asettivat yhteisen tavoitteen tuoda viljelijät ja kuluttajat yhteen kehit- tämään paremmin toimivaa lähiruuan arvoketjua. Uusi verkko- ja alustatalous avaa kiinnostavia mah- dollisuuksia tähän. Tuottajat hinnoittelevat palvelussa tuotteensa itse ja kuluttaja näkee palvelussa miten kuluttajahinta jakautuu ruokaketjun sisällä. Tällä hetkellä tuotta- jalle jää 71 %, foodhubille 16,7 % ja arvonlisäveron osuus on 12,3 % kuluttajahinnasta. Koska tuotteet aina maksetaan etukäteen eikä niitä toimiteta nou- topisteeseen ilman tilausta niin esimerkiksi hävik- kiä ja tuotteiden turhaa kuljetusta ei synny. 1. 2. Mikä on Foodhub-Uudenmaan ruoka ja miten se toimii
- 14. € € €
- 15. Tehdään yhdessä parempi ruokamaailma Toimintaa on ohjannut halu helpottaa lähi- ja luomuruuan ympäri- vuotista saatavuutta ja tarjota uudenlainen reilu kanava hankkia ja nauttia täysin siemauksin oman seudun paikallisesta ruuasta ja ruokakulttuurista yhdessä alueen parhaiden tuottajien kanssa. Paitsi itse korkealaatuiset ruoka raaka-aineet, erilaiset viljelyla- jikkeet, erikoistuotteet on myös kyse sitä, että ruoka on enemmän kuin vain se mitä syöt; ruuan ominaisuuksiin ja arvostukseen vaikuttaa myös missä se on viljelty, sen alkuperä, tuotantotapa ja -olosuhteet, viljelijäperheet, tuottajat ja kasvot ruuan takana. Foodhub haluaa kehittää pidempiaikaisia sopimusmalleja, jotka tu- kevat kestävää kehitystä kuluttajien ja foodhubin tuottajien välillä. Tämä helpottaa tuottajan tilannetta markkinoiden mylleryksessä ja auttaa tuotannon suunnittelussa. Nämä kaikki tekijät yhdessä auttavat meitä ymmärtämään ja arvostamaan sitä miten ruoka tuotetaan suomalaisilla perhe ja muilla viljelmillä. Kunnioitus vilje- lijän ja erilaisten ruokakäsityöläisten arvokasta työtä kohtaan ovat luotsanneet meitä eteenpäin toiminnan kehittämisessä. Toiminta perustuu luottamukseen tuottajan ja kuluttajan välillä Foodhub haluaa kasvattaa luottamusta tuottajien ja kuluttajien välillä. Foodhub tekee lähiruuan ostamisesta helppoa ja turvallista. Ylläpidämme palautejärjestelmää ja asiakaspalvelumme vastaa mielellään kysymyksiin. Jos jokin tilaamasi tuote puuttuu niin se hyvitetään aina asiakkaalle tilausjärjestelmän kautta. 2. 3. 2.MikäonFoodhub-Uudenmaanruokajamitensetoimii
- 16. “Olen kiinnostunut foodhubista, koska mielestäni on tärkeää, että tuottajat ja kuluttajat lähentyvät toisiaan. Välikäsiä tulisi olla mahdollisimman vähän. Ajan myötä kuluttajat voisivat osallistua tuotantoon ja riskienhallintaan tavalla tai toisella. Tätä kautta kykenisimme yhdessä löytämään tuotantotavan, joka olisi kestävä niin ympäristön kuin ihmisten kannalta.”
- 18. Mitkä ovat ongelmat nykyisessä ruokaketjussa, joita foodhub haluaa ratkaista? • Nykyinen ruokaketju toimii lyhytjänteisesti, jatkuva kilpailutus tekee pienen tuottajan tilanteen vaikeaksi. Tästä johtuu myös että tiettyjen tuottajien ja tiettyjen tuotteiden saatavuus omas- sa lähikaupassa on erittäin epävarmaa. Se voi myös vaihdella paljon tilanteesta riippuen • Pienemmät tuote-erät on tavallisesti vaikea myydä perinteisten kanavien kautta • Tuottajan saama osuus kuluttajahinnasta jää kuluttajalle epä- selväksi koska sitä ei kerrota • Yleinen käsitys on että perinteiset kanavat ovat kalliita myyn- tikanavia, viljelijän osuus kuluttajahinnasta jää liian pieneksi, varsinkin pienemmille tuottajille joiden tuotannon kannatta- vuus perustuu siihen että mahdollisen suuri osuus tuotannosta voidaan myydä mahdollisimman suoraan kuluttajalle ilman turhia välikäsiä • Lähiruokamarkkina ei toimi tarpeeksi tehokkaasti vastaamaan kasvavaa kysyntää. Yksittäisten tilojen kaupat maaseudulla, syksyn sadonkorjuumarkkinat ja REKO-ringit tavoittavat osan kuluttajista mutta tarvetta on kehittää rinnalle uusia toiminta- malleja jotka helpottavat lähiruuan saatavuutta ympärivuoti- sesti 3. Keskeisiä kysymyksiä hankkeen aikana
- 19. Foodhubin tulevaisuuden visiona on kehittää pidempiai- kaisia sopimuksia tuottajien ja kuluttajien välille kumppaa- nuusmaatalouden hengessä. Siitä olisi monta etua sekä tuottajan ja kuluttajan näkö- kulmasta: Se auttaa viljelijää suunnitte- lemaan tuotantoa pitkäjäntei- sesti jos tietää kenelle tuottaa ja löytyy kuluttajia jotka ovat valmiita sitoutumaan esi- merkiksi aina satokaudeksi kerrallaan Sopimuksen avulla kulut- taja voi varmistaa että saa toivomansa satokauden raaka-aineet ja erikoistuotteet tuoreena lähituottajalta. Food- hubin sopimusjärjestelmä muistuttaa koska tuotteet ovat haettavissa. Monia tuotteita on vain rajallinen määrä, joten kuluttajalla on intressi suunni- tella lähiruokahankintojaan. Kuluttaja voi tällä tavalla edistää kulutusvalinnoillaan paikallisen tuotannon kehitty- mistä Se lisää vuorovaikutusta kuluttajan ja tuottajan välillä ja edistää ymmärrystä kulutuk- sesta ja tuotannosta. Foodhub järjestää yhdessä tuottajien kanssa asiakkaille ja kiinnos- tuneille mahdollisuuden käydä tilavierailuilla tutustumassa tuotantoon, maistamaan tuotteita ja miten esimerkiksi tiettyä tuotetta kannattaa käyt- tää parhaalla tavalla Miksi sopimus? 1. 2. 3. 4.
- 20. 1. Laadukkaita raaka- aineita tuottajilta, jotka ovat sitoutuneet tuottamaan parastaan juuri sinulle. 2. Kiinnostavia erikois- ja sesonki- tuotteita (mm. riista, vihannekset, hedelmät, erikoisjauhoja), joita on harvemmin tarjolla ruokakaupassa. 3. Foodhubin kautta voit tilata uusmaalaisten tilojen tuotteita ja noutaa ne kätevästi kerralla samasta paikasta. Ensimmäinen nouto- piste Herttoniemessä. 4. Olet mukana kehittämässä paikallista ja kestävää ruokatuotantoa. Tämä vahvistaa alkutuottajan asemaa ruokaketjussa. Avoin hinnoittelu 5. Tiedät mistä ruokasi tulee ja kuka sen viljelee. Tuotteen jäljitettävyys tilalle on 100 %. 5 syytä, miksi kannattaa tehdäsopimus foodhubin kanssa.
- 21. Hankkeen eri vaiheet ja mitä niissä tehtiin 4. Trendit yhteiskunnassa joita foodhub haluaa hyödyntää? Kuluttajien lisääntynyt kiinnostus pai- kallista ruokaa, erilaisia tuotantotapoja, ruuan kestävyyttä ruokaraakaineita ja -erikoisuuksia kohtaan Lisääntynyt tietoisuus yhteiskunnassa ja kuluttajien piirissä paikallisen kestävän tuotannon tärkeästä merkityksestä yhteis- kunnan kestävän kehityksen kannalta Yhteiskunnan digitalisaatio ja sosiaalinen media antaa vahvat työkalut kytkeä tuotta- jat ja kuluttajat taas uudelleen yhteen.Ta- vanomaisessa ruokaketjussa tämä yhteys on katkennut.
- 22. 1. Pilottivaihe 9/2017 - 4/2018 Foodhub-mallin lanseerauksessa oli 2 vaihetta. Ensimmäisessä pilottivaiheessa kes- kityimme Itä-Helsingin Herttoniemen alueeseen. Foodhub yhdistettiin Herttoniemen ruokapiiriin, jolloin vapaaehtoistoimintaan perustuva ruokapiiri sai uusia resursseja ja sitoutuneet tuottajat ympärilleen. Ruokapiiriläiset otettiin mukaan konseptin kehit- tämiseen pilottivaiheessa. Ruokapiirin jäsenet ovat jo ottaneet ensimmäisen askeleen kohti uudenlaista ruokahankintaketjua. Ruokapiirin jäsenet ovat luonteva, ensimmäi- sen vaiheen testiryhmä. Ruokapiirin kyselyn mukaan ruokapiiriläiset ovat mukana toiminnassa, koska haluavat tukea paikallisia pientuottajia. Tästähän Foodhubissa on kyse, siksi ruokapiiriläisten siirtyminen Foodhubin ennakko-ostamiseen ja sopimus- malliseen ostamiseen, on helpompaa kuin tavallisen kuluttajan. Palvelun perustoimintaperiaate on ollut alusta alkaen että tuottaja hinnoittele itse tuotteensa kuluttajahinnan ja nostetaan näin ollen kuluttajarajapintaan taval- la, joka eroa perinteisen vähittäiskaupan toimintamallista. Syksyllä 2018 päädyttiin myös avoimeen hinnoitteluun osana liiketoimintamallia, jonka avulla kuluttaja näkee kuinka paljon lopputuotteen hinnasta menee tuottajalle, foodhubille ja veroihin. Mallin testaus ja kehittäminen Herttoniemessä Mallin luominen aloitettiin konkreettisilla tilauksilla. Ensimmäisen vaiheen tilaukset toteutettiin manuaalisesti. Uutta alustaa ja tilausjärjestelmää ei lähdetty heti koodaa- maan vaan kerättiin kokeilujen perusteella prosessikuvaus. Kuvauksen perusteella oli helppo määrittää tärkeimmät toiminnallisuudet tilausjärjestelmälle. Alkuvaiheessa tilausten hallintaan käytettiin olemassa olevia palveluita esimerkiksi Holvin verkko- kauppa maksuliikenteelle, Wordpress Gravity forms lomakkeita tilausten tekemiseen. Prosessikaaviosta syntyi hyvin tärkeä työkalu hahmottamaan kokonaisuutta mitä olimme rakentamassa. 4. Hankkeen eri vaiheet ja mitä niissä tehtiin
- 23. PALAUTE- KYSELY TUOTTAJILLE 3.12.2017 1.jakelu 4.10.2017 2vaihe 1.jakelu 28.2.2018 2vaihe 2.jakelu 14.3.2018 2vaihe 3.jakelu 28.3.2018 2vaihe 4.jakelu 11.4.2018 2vaihe 5.jakelu 25.4.2018 VAPPU Hanke käynnistyy 6.9.2017 2.jakelu 25.10.2017 3.jakelu 29.11.2017 1. tiedotus- tilaisuus 14.11.2017 2. tiedotus- tilaisuus 22.5.2018 Kehittämis- työpaja 1.2.2018 Tuottajien työpaja 15.1.2018 Uusien tuottajien aamu 25.1.2018 joulu glögit 9.12.2017 PALAUTE- KYSELY Asiakkaille 3.12.2017 Noutopisteen rakentaminen Noutopisteen rakentaminen 1. ohjaus- ryhmä 7.9.2017 2. ohjaus- ryhmä 9.10.2017 3. ohjaus- ryhmä 4.12.2017 4. ohjaus- ryhmä 23.3.2017 PALAUTE- KYSELY Asiakkaille 14.5.2018 1/2018 9/2017 6/2018 tuottajien TYÖPAJA 11.4.2018 digi työpaja 7.12.2017 digi työpaja 8.1.2018 Nettisivut julkaistaan 2/2018 Nettisivut swe + eng 5/2018 KESKO palaveri 8.2.2018 KESKO palaveri 3.5.2018 Lähetä lasku Tee lasku Ennakko- ostot Lähetä ovikoodi +ostoslista Sisältö Luo ovikoodi linkki Raportti Kotisivu www.uud enmaanru oka.fi Tuotteet + hinnat gmailgmailHolviHolviwordpresswww to do Foodhub Asiakkaan Ostoprosessi Tuottaja Tuottajan osuus Line of interaction Line of visibility Line of internal interaction coreorient Kopio sopimuksesta foodhubin emailiin Valitsee tuotteet + hyväksyy sopimusehdot Käännökset fin+swe+eng Tee sopimus Hyväksy sopimus Täyttää yhteistiedot Kuitti + vahvistus sopimuksesta emailiin Jakelu lähestyy Lasku + kuitti emailiin Tilaus vahvistus + ovikoodi Jakelupiste Tuotteiden nouto Ennakkotieto Tuottajalle Lasku Holvi- palvelun kautta Lasku maksettu Tilaus+ ovikoodi Tuottajalle KuljetusPakkaus Yhteis kuljetuksien sopiminen Laskutus Palaute Laskun maksu Holvi Sopimus foodhubin kanssa Sopimus pdf Sopimus wordpress Line of visibility Timeline ma 15.1 - to 25.1. tuottaja sopimus 1.jako Ke 14.2.- to15.2. jakelu pe 9.2. eräpäivä ma 5.2. lasku ma 29.1.- pe 9.2. kuluttaja sopimukset ti 13.2. tilaus ke14.2. kuljetus Ma 19.2. raportti Ma 19.2. laskutus ke 17.1. markkinointi Lasku EI maksettu Email Tilaus EI ole haettavissa to 12.1. ennakko kysely Suora- postitus / ei tavoiteta somessa Lähialueen mainonta sähköpostil istat Paikalliset fb ryhmät Email asikkaille Kirje mitä kuluttajasopi mus on? googledocs Yhteystiedot + kiinnostus + jonotuslista Pääviest: TEE SOPIMUS VILJELIJÄN KANSSA TAPAHTUMAT: Onko jotain paikallistapahtumia? KOULUT: Hertsikan ala-aste, Herttoniemen yhteiskoulu SEURAT: Herttoniemi-seura Roihuvuori -seura Herttoniemen ja Kivinokan palstaviljelijät Herttoniemen ruokapiiri, Herttoniemen vanhemmat, Herttoniemen äidit, Herttoniemi, Herttoniemenranta Kaupunkilaisten oma pelto FB mainos facebook ads Sähköinen Suoraposti pdf / linkki Esite, flyer KIRJASTO: juliste Painatus viestin levitys omissa kanavissa ma 15.1. Työpaja to 25.1. uusien tuottajien aamu Peruutus mahdollisuus
- 24. Pilottivaiheessa keräsimme tietoa ja ko- kemuksia, jotta pystyimme välittämään selkeästi koodareille oman näkemyksemme siitä miten verkkokauppapalvelua kannat- taa lähteä toteuttamaan. Verkkokauppa on kuitenkin liian suppea sana kuvaamaan alustaa jota lähdettiin kehittämään, jossa on mm. tuottajahallinta, verkkokauppa, ku- luvalvonta, myyntiraportit, palautekanava, palautustenseuranta, tiedotus. Verkkosivujen suunnittelu ja toteutus Uudenmaan ruoka verkkosivut uuden- maanruoka.fi, jossa foodhub palvelu ja kon- septi esitellään ovat erillään Ekompi tilaus- alustasta. Verkkosivujen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Olli Repo. Ensimmäisen noutopisteen rakentami- nen Herttoniemen kirjaston yhteyteen Konttimalli Pysyvien noutopisteiden malli, jossa nou- topisteet ovat käytössä vain muutamana päivänä viikossa, tilan käyttöastetta täytyi- si nostaa. Noutopiste saataisiin parempaan käyttöön, jos se liikkuisi eri alueelle. Selvi- timme kontin kustannukset alihankkijalta, joka on tehnyt kustomoituja konttiratkaisuja. Kontin hinta olisi 25.000 - 30.000 euroa. Myös investoinnille saataisiin parempi hyöty, jos kontti liikkuisi noutopisteenä lähiöstä toiseen. Siksi Herttoniemen ensimmäinen noutopiste rakennet- tiin kontin muotoon, jotta näkisimme mitä konttiin mah- tuisi ja miten asiakas liikkuisi kontissa. Lukko Kuluvalvonta toteutettiin Rollockin älylukko ratkaisulla. Oven lukko on noutopisteen kulun valvoja. Sen kautta näemme etänä ketä noutopisteessä on käynyt ja mihin aikaan. Kiinnostavampaa ja tärkeämpää on nähdä ketkä eivät ole käyneet, koska niistä syntyy konseptissa isompi ongelma. Jos tuottaja ei ole käynyt niin oven kautta huo- maamme, että tuotteita ei ole toimitettu noutopisteelle. Oven lukko on integroitu sivustoon, jolloin ovi on suurin yksittäinen logistiikkaratkaisu. Sopimuspohjainen ostaminen Ensimmäisen vaiheen lopussa lanseerasimme 2/2018- 5/2018 välisenä aikana kokeilun, jossa sopimuspohjaista ostamista kokeiltiin ensimmäisen kerran. Kokeilun ajan- kohtaan mahtui pääsiäinen ja vappu. Huomasimme, että pitempiaikainen ostaminen helpottuu, jos juhlasesonki on noutoajankohdan yhteydessä. Arkiviikolle oli huomattavas- ti haastavampaa saada myyntiä pidemmällä aikaikkunalla. 4. Hankkeen eri vaiheet ja mitä niissä tehtiin
- 25. 2. Optiovaihe 5/2018 - 4/2019 Tilausalustan kehittäminen Alustaa suunnitellessa ajatuksena on ollut alusta alkaen sivuston skaalautuvuus myös muille toimijoille jatkossa. Siksi verkkokaupalle luotiin oma nimi ekompi.net, joka ei oli- si sidottuna Uudenmaan ruoka -foodhubiin vaan voisi toimia jatkossa myös itsenäisesti. Uusi noutopiste perustettiin Espooseen 2. vaiheen eli optio-vaiheen aikana toiminta laajeni myös espoolaisille. Perustimme 2. Foodhub -jakelupisteen Nihtisillan kierrätyskeskuksen yhteyteen. Näin saimme testat- tua toisessa vaiheessa, kuinka uusi Foodhub-malli otetaan vastaan neitseellisemmässä ympäristössä. Noutopisteen palvelumuotoilusta ja rakentamisesta vastasi Olli Repo. Noutopiste suunniteltiin Herttoniemessä saatujen kokemusten mukaan. Kylmä- tilatarve otettiin huomioon ostamalla jääkaappien sijaan isompi kylmiö. Ovi ja kulku siirrettiin kontin pidemmälle sivulle. Ikkunat luovat noutopisteeseen helpommin lähes- tyttävän ilmeen. Noutopiste brändättiin Uudenmaan ruoka ilmeen näköiseksi. Jordägarförbundets stiftelse rahoitus auttoi perustamaan Espoon noutopisteen.
- 26. Alkuvaiheessa paikallisuus kuluttajien kohdalla on se mihin pyritään. Ideana on ettei ruuanhakeminen Food- hubin noutopisteistä tule liian raskaaksi ajatellen arjen aikatauluja. Tuottajat ovat uusmaalaisia ja siksi pystymme takaa- maan paikallisen talouden ja ruokaketjun tärkeyttä. Taloudellisesti raha pysyy lähialueella ja Foodhub-malli luo uudenlaista paikallistaloutta, joka tuo kestävyyttä alueelle. Foodhub-malli on skaalautuva kaikkialle Suomeen. Ke- hitämme mallin avulla uudenlaisen ruokakanavan, joka on mahdollista perustaa ja toteuttaa missä tahansa. Ensimmäinen konkreettinen kokeilu luo uskoa Foodhu- bien rantautumiselle Suomeen. Inspiroiva ja läpinäkyvä malli mahdollistaa konseptin perustamisen ja skaalau- tumisen helposti. Toimintamalli onnistuessaan luo hyvät edellytykset viljelijöille monipuolistaa tuotantoaan ja edellytyksiä tuotannon panostamiseen. Foodhub voi toimia tuotta- jalle hyvänä kokeilualustana esim. uusien lajikkeiden ja viljelykasvien kysynnän testaamiselle. Tämä vahvis- taa maatilojen kilpailukykyä ja elinmahdollisuuksia. Parhaimmassa tapauksessa Foodhub luo edellytyksiä uusien maatilojen perustamiselle. 4. Hankkeen eri vaiheet ja mitä niissä tehtiin
- 27. Tuotteiden keräily Kokeilun aikana lähtökohta oli että tuotta- jat itse toimittavat tuotteensa noutopistei- siin. Kun noutopisteiden määrä lisääntyi se lisäsi keräilylogistiikan haasteita ja jotkut tuottajat kokivat tuotteiden toimit- tamisen foodhubin noutopisteisiin haasta- vaan. Erilaisia kotiinkuljetuksiin ja logis- tiikkaan liittyviä vaihtoehtoja lähdettiin tutkimaan ja kartoittamaan. Hankkeen aikana keskusteluja käyty mm. Woltin ja Collico Oy:n kanssa. Käytännön kokemus- ten kautta tavoitteena on kehittää toimiva logistiikkaketju pienille tuotemäärille. Se vaati tarkkaa ohjeistamista että kustan- nukset saadaan pidettyä hallinnassa. Tä- hän liittyy yhdenmukaiset tuotemerkinnät ym. kysymykset. Kyselyt ja muut kokeilut 5.
- 28. Sopimusmalli Kuluttajien mielestä sopimuspohjaisen ostamisen suurimpia hyötyjä ovat tuotteen alkuperän tunteminen, tuoreus sekä paikallisen viljeli- jän tukeminen. Sopimuskaupasta kiinnostuneimpia ovat uusia ruoan ostamisen tapoja, kuten nettikauppoja, käyttävät kuluttajat. Tulokset käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Uuden- maan ruoka –foodhubin toteuttamasta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin kuluttajien kiinnostusta ostaa lähi- ja luomuruokaa sopi- muspohjaisesti etukäteen. Pienimuotoinen kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2019 Uudenmaan ruoan uuden Espoon Nihtisillan jakelupisteen avajais- ten yhteydessä. Kyselyyn vastasi 61 kuluttajaa, joista suurin osa asui Espoossa tai Helsingissä. Sopimuskauppaa tehdään tuoreista ja paikallisista tuotteista Neljä viidestä vastaajasta koki tuotteen alkuperän tuntemisen, tuot- teen tuoreuden ja oikea-aikaisuuden sekä paikallisen viljelijän tuke- misen olevan sopimuskaupan hyötyjä. Noin 70 prosenttia vastanneis- ta oli sitä mieltä, että sopimuskaupan etuna on myös ostetun ruoan laadukkuus. Yli puolet vastanneista valitsi sesonkituotteen saatavuu- den varmistumisen sopimuskaupan hyödyksi. Kyselyssä mainituista esimerkkituotteista mansikkaa oli kiinnos- tunut ostamaan sopimuspohjaisesti 80 prosenttia vastaajista sekä luonnonkalaa 60 prosenttia ja maissia 50 prosenttia vastaajista. 5. Kyselyt ja muut kokeilut
- 29. Kumppanuutta kaupantekoon Suomessa toimii erilaisia kumppanuusmaa- talousmalleja, joissa viljelijä tai kalastaja ei myy tuotteitaan esimerkiksi vähittäistavara- kauppaan tai sopimusostajalle, vaan suoraan kuluttajille. Yksi kumppanuusmaatalouden malli on sopimuspohjainen ruoan myynti, jossa kuluttaja ostaa viljelijältä haluamansa määrän tiettyä tuotetta ja maksaa siitä etu- käteen. Ostamalla osan tulevasta sadosta kuluttaja ja tuottaja luovat kumppanuussuhteen, joka hyödyttää molempia. Viljelijä tiedottaa sadon ajoittumisesta etukäteen ja toimittaa tuotteet kuluttajalle sadonkorjuuaikaan. Näin kulut- taja voi etukäteen varmistaa saavansa tietyn sesonkituotteen parhaaseen satoaikaan ja vil- jelijä voi paremmin suunnitella tuotantoaan etukäteen kysynnän mukaan.
- 30. Muita kokeiluja hankkeen aikana Ravintolat, yritykset Hankkeen aikana Uudenmaan ruoka sai yhteydenottoja myös yrityksiltä, joita kiinnostivat paikalliset raaka-aineet. Ravintoloille kehitettiin oma suljettu tilauskanava www.ekompi.net sivuston yhteyteen. Hankkeen aikana pieni joukko helsinkiläisiä ravintoloita on tes- tannut uutta lähiruoan tilausärjestelmää. Pilotoinnissa käytettiin Uudenmaan ruoan kehittämää ekompi.net-palvelua, jonka kautta tilattuja lähiruokatuottajien tuotteita myös kuljetetaan suoraan ravintoloihin. Kokeilussa ovat mukana muun muassa ravintola Perho, Clarion Hotelli Helsinki Airportin ravintola Kitchen&Table sekä vuoden 2019 ravintolaksi valittu Chapter. Ravintolapilotointi oli osa Urban Food -muutosprojektia. Ravintoloiden on haasteellista tilata ekologista ja puhdasta lähi- ruokaa pientuottajilta, sillä tilaukset tehdään yleensä tuottajakohtaisesti. Tilaaminen on vaatinut useita puhelinsoittoja useille eri tuottajille. Uusi ekompi.net digitaalinen tilaus- järjestelmää hyödyntäen ravintolat saivat lähiruokaa helposti ruokalistoillensa laadusta ja luottamuksesta tinkimättä. Tuottajista mukana ovat esimerkiksi luomuyrtteihin ja -salaatteihin erikoistunut Ahlbergin puutarha Sipoosta sekä viljatuotteita tarjoava Krannin tila & Kauramylly Nurmijärveltä. Kumpikin tuottaja haluaa laajentaa entistä enemmän ravintola- ja hotelliasiakkaisiin, mutta kaipaavat avuksi ekompi.net-palvelun kaltaista ulkoistettua tilaus- ja logistiikkajärjestel- mää. Ensimmäiset kokemukset lähiruoan toimituksista ovat olleet positiivisia. Pääkaupunkiseudun ravintolat ovat yhä kiinnos- tuneempia tarjoamaan asi- akkailleen lähellä tuotettua ruokaa. Uudenmaan ruoka mahdollistaa Uudenmaan pienviljelijöiden tuotteiden toimittamisen suoraan ravintoloihin. 5. Kyselyt ja muut kokeilut
- 31. Kirjaudu palveluun www.ekompi.net/ravintoloille Täytä ravintolan tiedot. Huom. puhelinnumerolla tekstiviesti muistutukset. Uudenmaan Ruoka – B2B-palvelu ravintoloille Hyväksy sopimusehdot. Tee ostokset tai inspiroidu tulevasta satokaudesta. Tieto tilauksesta menee suoraan tuottajalle. 1 2 3 4 5 Tilaus toimitetaan sovittuna toimituspäivänä ravintolalle. Ei erillisiä laskuja vaan ravintola ostaa tuotteet tilatessaan. Parhaat paikalliset raaka-aineet kätevästi yhdellä kerralla. Avoin hinnoittelu. Tilaaja näkee mikä osuus siirtyy suoraan tuottajalle. 6 7 8 9 ”Ravintolassamme lähiruokatuotteet ovat tulevaisuudessa suuressa roolissa. Lähiruoka-ajattelu yleistyy, sillä asiakkaat ovat tietoisia tekemiensä valinto- jen ilmastovaikutuksista. Tämä kokeilu on antanut meille mahdollisuuden tarjota asiakkaillemme jotain sellaista, mitä kilpailijamme eivät pysty tar- joamaan”, kertoo Clarion Hotelli Helsinki Airportin keittiöpäällikkö Mikko Hämäläinen. Lähiruokakokeilun tulevaisuuteen luottaa myös Juho Ekegren Chapter-ra- vintolasta. ”Tämä pilotointi tarjoaa suunnan, johon ravintoloiden tulee pyr- kiä. Ravintolaamme tulee lähiruokaraaka-aineita monesta eri paikasta. Olisi hienoa, jos tilauksia saisi yhdisteltyä. Uskon, että tulevaisuudessa ekompi. net-järjestelmä voisi toimia myös isossa mittakaavassa”, Ekegren sanoo. Sannan ruokakassi Hankkeen aikana toteutimme myös sopimusviljelyä Sannan ruokakassi yritykselle. Yritys tilasi Uuden- maan ruoka -foodhubin kautta niin isoja määriä salaatteja, pal- mukaalia, kesäkurpitsaa, papuja yms. että kukaan yksittäinen tila ei pystynyt toimittamaan sovit- tua määrää yritykselle. Foodhub yhdisti lopulta 8 maatilaa, jolloin pystyimme toimittamaan ennak- kotilatut tuotteet sovittuun aikaan yritykselle. Maailmalla Foodhubit toimit- tavat suurimmalta osalta tuot- teita vain yrityksille, kouluille, sairaaloille ja ravintoloille. Ku- luttajaasiakkaat ovat lähinnä paikallisten csa-tilojen kautta.
- 32. “Olemme mukana foodhubissa, koska uskomme tähän malliin. Maailma muuttuu ja samalla myös se, kuinka ihmiset tahtovat ostaa elintarvikkeensa. Riippuu asiakkaista ja heidän elämäntilanteistaan, miten, mistä ja kuinka suurina määrinä he haluavat hankkia ruokansa. Tämä on yksi uusi, joustava tapa, johon me luotamme vahvasti.”
- 34. www.ekompi.net Sopimukset Noutopiste Yhteisö Logistiikka Markkinointi omavalvonta kamera myynti Laskutus valvonta satokausi Kuljetukset Tapahtumat Lukko TULOSSa 6. Mitä ollaan opittu? Mitä ollaan opittu? Foodhubin palvelu yhdistää paikalliset tuottajat ja paikalliset asukkaat. Food- hub palvelukonsepti pitää sisällään 5 osa-aluetta, jotka muodostavat lopulli- sen palvelukokonaisuuden. Nämä ovat sivusto (ekompi.net), noutopiste, yhtei- sö (käyttäjät+viljelijät), logistiikka ja sopimukset. Kaikki osa-alueet täytyvät toimia, jotta palvelu todella yhdistäisi kuluttajat ja tuottajat.
- 35. UUDEN MAAN RUOKA NYLANDS MAT LOCAL FOODHUB Sivusto hoitaa myynnit ja ostot verkkokau- passa. Sivuston kautta kuluvalvonta, raportit ja myyntiseuranta. Kuluvalvonta noutopisteissa ja palautekanava löytyy sivustolta. Tärkeä ja näky- vin osa-alue Foodhubin toiminnassa. Noutopiste eli tilausten hakupiste on ke- hitetty tilauksien hakemiseen. Noutopisteet ovat miehittämättömiä ja itsepalvelupisteitä. Noutopiste on varustettu älylukolla, joka mah- dollistaa tilausten hakemisen automaattisesti ilman erillistä välivaihetta. Älylukko on integroi- tu ekompi.net sivustoon, jolloin kuluvalvonta on- nistuu älylukon ja sivuston avulla. Noutopistei- den valvontaa on helpotettu valvontakameroilla, joten noutopistettä voi valvoa etänä. Foodhub rakentaa tilojen ja kuluttajien välille yhteyttä ja se ei onnistu pelkästää teknisillä ominaisuuksilla ja laitteilla. Foodhubin palve- lussa pitää olla yhteisöllisiä elementtejä. Jokai- nen noutopiste pitäisi olla oma yhteisönsä, joka toimii paikallisesti. Tapahtumat ja retket tutustumaan mistä ruoka tulee on tärkeä ominaisuus Foodhubin konseptissa. Yhteisö ja paikalliset käyttäjät ovat oikea viestintäkanava uudenlaiselle ruokakanavalle. Kulutustottumus- ten muuttaminen on hankalaa ja huomasimme, että palvelun suosittelijat ovat tärkeä markki- nointikanava. Ensimmäisessä vaiheessa kun noutopisteitä oli vain yksi niin ei ollut kuljetus eikä logistiikka ongelmia. Heti kun avasimme toisen noutopis- teen niin logistiikka hankaloitui. Kuljetukset alkoivat viemään aikaa ja virheiden määrä suu- reni. Emme päässeet kokeilemaan käytännössä ulkopuolisia logistiikkapalveluita, mutta huo- masimme, että seuraava vaihe on terminaalin etsiminen. Yksi terminaali, jonne tuottajat toimittavat tuotteet on seuraava kehittä- miskohde varsinkin jos noutopisteiden luku- määrä kasvaa. Maailmalla Foodhub on juurikin terminaali, joka hallinnoi tilaukset ja jakelee tuotteet tilaajille markkinoinnin lisäksi.
- 36. Sopimuspohjainen ostomalli on se ratkaisu, joka lopulta muuttaa kulutus- tottumukset ja yhdistää tuottajan ja kuluttajan. Se on myös hankalin vaihe, koska esimerkiksi kumppanuusmaatalous on Suomessa hyvin uusi termi eikä kulttuuria ole tämän kaltaiseen malliin niin kuin muualla maailmassa, jossa Community Supported Agriculture - malli on jo vakiinnuttanut paik- kansa. Kokeilussa suunnittelimme ja kokeilimme pitempiaikaisia ostamis- malleja, mutta se jäi vaiheeseen. Tätä lähdemme nyt jatkossa kehittämään, koska se tekee myös foodhub palvelusta kestävämmän, koska asiakkaat sitoutuvat pitemmäksi ajaksi. Huomasimme myös, että pitempiaikainen ostaminen onnistui helpommin juhlapyhään, joka yhdistettiin sesonkiruo- kaan. Arkiruoan ostaminen useamman viikon päähän on haastavaa, mutta pääsiäiseksi on helppo varata lammas, valkosipulit, minttu, perunat yms. vaikka kuukausia aiemmin. Yksi malli lisätä sesonkiruoan ostamista on viestiä neljästä vuodenajasta. Uuden mallin lanseeraaminen on ollut haastavaa pienellä resurssilla. Näemme ison potentiaalin mallilla ja kokeilu on vahvistanut kon- septin toimivuutta. Myynnin kasvattaminen samalla kun kehitetään palvelua on ollut hyvin vaikeaa. Kehittäminen on vaatinut taukoja toi- minnassa ja asiakkaat on pitänyt taukojen jälkeen aina uudestaan ja uudes- taan löytää. Myös noutoaikojen vaihtuminen on ollut viestinnällinen haaste. Vakiintuneet ja säännöllinen tilausrytmi helpottaisi myynnin kasvattamis- ta. 6. Mitä ollaan opittu?
- 37. Yhteenveto • Palaute kuluttajilta on ollut erittäin positiivista, mutta kuluttaja- määrät eivät vielä ole toivotulla tasolla. • Tuottajat ovat olleet sitoutuneita, mutta heille on tärkeää myynti- määrien kasvattaminen mahdollisimman nopeasti. • Haasteita vielä käyttäjämäärien kasvattamisessa. Markkinoinnin te- rävöittäminen kohderyhmille noutopisteiden lähistöllä ja erityisesti lähiruuasta kiinnostuneet LOHAS (Lifestyles of Health and Sustai- nability) kuluttajat. Kuitenkin on hyvä huomioida että toiminta on ollut käynnissä suuremmassa mittakaavassa (4 noutopistettä) vasta noin puoli vuotta. • Viestintää on helpottaneet videot, joissa opastetaan palvelun käyttöä • Uuden mallin lanseeraaminen tuntemattomalle alueelle pienillä re- sursseilla on erittäin haastavaa. • Teknisten ongelmien ratkaisu ja uuden mallin rakentaminen samaan aikaan, kun toiminta on käynnissä, sisältää hyviä ja huonoja puolia. Hyvinä puolina on oppiminen ja kokeilun tuoma konkretia suun- nittelulle. Huonona puolena on ajan riittämättömyys. Toteutukseen ei jää aikaa. Osa suunnitelmista jää toteuttamatta kun aika menee toiminnan pyörittämiseen. Kokeilun resurssit eivät riitä toiminnassa huomattujen parannusehdotuksien ja mallin muuttamiseen. • Uuden mallin käyttöönotto asiakkaalle vaatii muutaman onnistu- neen käynnin ja silloin siitä voi tulla arkea helpottava ratkaisu. Ensimmäinen noutokerta aina vähän spesiaali. • Kehittämämme malli on ainutlaatuinen ja kiinnostava ratkaisu myös isojen toimijoiden silmissä.
- 38. Viestinnän ja markki- noinnin tarkentaminen, tehdään markkinointi- suunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan Miten me haluamme kehittää toimintaa tulevaisuudessa? Palvelun toiminnalli- suuden jatko- kehittäminen niin että se vastaa sekä kuluttajien ja tuottajien tarpeita. Verkkoalusta ja tuotteiden noutopisteet toimivat mutta niihin pitää satsata myös jatkossa että palvelu pysyy ajantasalla Palvelua ei voida vielä ylläpitää ainoastaan tulorahoituksella joten ulkopuolista rahoitusta tarvitaan myös jatkossa. Toiminnan pyörittämiseksi myynti pitäisi kasvattaa nykyisestään. Laskelmien mukaan esimerkiksi 50 euron keskiostossummalla viikossa tulevaisuuden visio on tuottajien ja kuluttajien välisten pidempiaikaisten sopimusten kehittäminen. Sopimuspohjaisuuden kehittäminen jossa tuottajat ja kuluttajat sitoutuisivat pidemmäksi aikaa keskenään, esim vuositasolla ostamaan ja toimittamaan erilaisia lähiruokatuotteita kestävästi ja kustannustehokkaasti, niin että se hyödyttää molempia osapuolia. Mallin testaaminen toisella paikkakunnalla tai maassa. Referenssi ja kokeilu siirtää konsepti toisen hallintaan ja olla vain palvelun tarjoajana Ravintolamyynnin kehittäminen Foodhubin liiketoiminta- malliksi kokeilujen pohjalta
- 39. Kehitystiimi Olli repo projektin vetäjä (food hub manageri), graafinen suunnittelu Herttoniemen ruokaosuuskunta / Kaupunkilaisten oma pelto www.omapelto.fi Innovatiivisen maaseutukehittäjän Maaseudun tulevaisuuden tekijä -palkinto (2014) uudenmaanruoka@gmail.com Rikard Korkman agronomi (MMM), viljelijä, ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n asiamies, www.slc.fi Kehittänyt omalla maatilalla Råbäck gård omenan sopimuspohjaisen suoramyyntimallin “Minun omenapuu” joka on viljelijävetoinen kumppanuusmaatalouden malli. Toimintamalli on ollut toiminnassa vuodesta 2013 lähtien. Suoritti 2016 Foodhub Management Certificate koulutuksen Vermontin yliopistossa USA:ssa. rikard.korkman@slc.fi Jussi Kauppi Verkkosovellus ekompi.net toteutus, pääarkkitehti, integraatiot ja rajapinnat Jere Makkonen Digitaalinen palvelumuotoilu, ux ja ui Hankkeen hallinto Peter Österman, ProAgria/SLF, www.slf.fi Taustajärjestöt SLC, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund, Herttoniemen ruokaosuuskunta, ProAgria/SLF, Svenska lantbrukssällskapens förbund Hankkeen ohjausryhmä Rikard Korkman,puheenjohtaja, SLC, Olli Repo, Herttoniemen ruokaosuuskunta, Hanna Mattila, Sitra ja Peter Österman, SLF Pro Agria Hankkeen rahoitus vaihe 1-2, 9/17-4/19, Sitra, Smart&Clean säätiö (Uudenmaan liitto) ja Jordägarförbundets stiftelse. Vaihe 3, 5/19-12/19 Stiftelsen finlandssvenska jordfonden Ravintola yhteistyökummppanit Clarion ravintola Kitchen&Table, Perhon liiketalousopisto, Ravintola Chapter Hankkeentekijät Logistiset ratkaisut vastaamaan useamman noutopaikan vaatimuksia. Logistiikan testaaminen ulkopuolisen palvelun tarjoajan kanssa 4 noutopisteen mallilla tarvitaan noin 50 viikottaista käyttäjää per noutopiste. Haemme yhteistyökumppaneita jonka avulla voimme kasvattaa myyntiä ja tulorahoitusta niin että toiminta on kestävällä pohjalla
- 40. Tuottajat Ahlbergin puutarha Kaijus Ahlberg ja Minna Tengvall, Sipoo, versot ja salaatit Airikkala Ilari Airikkala, Nurmijärvi, karitsanliha Anjan Luontoherkku Anja Kaha, Herttoniemi, makeiset Bosgård Charolais Aarne Schildt ja Marcus Walsh, Porvoo, naudanliha Bovikin luomutila Sebastian Nurmi, Raasepori, karitsanliha Folium Farms Oliver Paulig, Helsinki, yrtit, versot Hanhialan tila Markus Isotalo, Paimio, kalkkunanliha Heinolan tila Osmo Virta, Mäntsälä, kirsikkatomaatti Helsieni Stephanie Poirié, Vantaa, sienet Honkola Hunting Ari Anttila, Urjala, riistaliha Hultgårdin luomutila Natalia van den Hoek, Liljendal, kananmunat Iiskon poro Iisko Ruotsala, Enontekiö, poronliha Kalastaja Ben Henriksson Ben Henriksson, Ahvenkoski, kala Kaupunkilaisten oma pelto Orest Lazepka, Vantaa, vihanneksia Kirkkonummen Maatilapuoti Ingemo ja Henrik Fröberg, Kirkkonummi, mm leipä, sesonkituotteet Kiven säästöpossu Timo Koli, Karkkila, possunliha Kombucha Company Ulla Rantalainen, Helsinki, kombucha Krannin tila & Kauramylly Anne Lukana, Lepsämä, jauhot Kuorttisen luomukanala Lappeenranta, kananmunat Kärkäisen puutarha Ypäjä, mansikka Leipomo Väyrynen Helsinki, leivät, munkit Lehtokummun luomutila Kari Koppelmäki, Hyvinkää, valkosipuli ja vihannekset Hankkeessa ovat olleet seuraavat tuottajat (tilanne 17.9. 2019)
- 41. Lillklobb Permaculture Joshua Finch, Espoo, vihannekset Lohenojan Luomutila Ahti Lohenoja, Nurmijärvi, juurekset Lähtelän luomutila Paavo Karvinen, Tohmajärvi, marjat Majvik, Atte Hermansson, Sipoo, vihannekset Malmgårdin viljamakasiinit OY Henrik Creutz, Loviisa, viljatuotteet Mattssonin luomutila Anu Mattsson, Asikkala, vadelma Metsälän Luomutila Jukka Arponen-Morgernstern, Myrskylä, lampaanliha Mustikkamies Karre Loviisa, mustikka, puolukka Mäntymäen Luomutila Virva Latostenmaa, Hyvinkää, kananmunat Omenatila Krappe Timo Krappe, Lohja, omena Pickala gård Thure Lindeberg, Siuntio, maissi Riilahden luomutila Mikael Aminoff, Bromarv, naudanliha Råbäck gård Rikard Korkman, Espoo, omena Sappion luomutila Frans Jaatinen, Juva, valkosipuli Stadin puutarhuri Jan Liesaho, Helsinki, vihannekset Stanin Hani, Stanislav Jas’, Espoo, hunaja Ursinin Puutarha Niko af Ursin, Hyvinkää, vihannekset Uusi-Heikkilän tila Heli Kauriinoja, Porvoo, mansikka Viltgården Matti Korhonen, Inkoo, riistaliha Kiitokset kaikille kokeilussa mukana olleille tuottajille, kuluttajille, rahoittajille ja yrityksille.
- 42. “I have listed them in order of importance, according to our work with farmers over the past 7 years. I think they also apply to consumers but that is a difficult statement for me to make, as we work with buyers and we don’t often work with the end consumer. I will say that when a buyer shares ANY of these beliefs, it makes them easier to work with and better partners; if a buyer shares all of them, the barriers to that market seem to disappear”. Lisa Reeder Local Food Hub, Central Virginia, USA
- 43. 1. Integrity of relationships Integrity of Relationships - honesty, paying on time, mutual respect, commitment to the partnership (spen- ding time together in person, farm visits, honest input, etc.). 2. Commitment to food quality 3. Sense of shared destiny Shared Destiny – this is the belief or conviction that small regional farmers can’t succeed just working on their own; that there has to be a collaborative effort to build the awareness, infrastructure, market access points that are the appropriate scale for these small growers. 4. Regional cultural identity tied to agricul- tural values, work ethic, and working land- scapes 5. Multiplicative value of local economy Lisa Reeder, Local Food Hub, Central Virginia, USA https://www.localfoodhub.org/ Foodhubin 5 tärkeintä arvotekijää, kokemukset USA:sta 1. Clear policies, expectations, rules and weekly harves- ting/packing/ordering and payment cycles. Don’t allow for deviation or management will get very difficult quickly. 2. Clear communication guidelines and a manager that is always available. It’s important for farmers to be available by cell phone during ordering/delivery times in case you need to reach them. 3. An important value is buy-in from the farmers. Early on they won’t have huge sales, but encourage them to stay committed while the sales grow overtime. This is an impor- tant expectation to communicate early. Otherwise farmers will be Disappointed that the food hub wasn’t the “silver bullet” solving all of their logistics and financial issues. 4. It’s important for farmers and customers to share, sup- port and talk about the food hub to raise awareness. Some chefs were stingy and wanted us as “their special secret” and didn’t share widely with their professional networks. It’s best to have customers who want to share you so that you can get stronger. 5. Understanding the value of the food hub: that the food hub is taking on expenses like the truck, software, gas, emailing communications, staff, etc. For folks to realize you’re not a regular produce distributor, but one that va- lues the different players in the system. And to recognize your limits on accommodating folks because of your limit- ed means. Audrey Swanenberg, Chesapeake Farm to Table, Maryland, USA 5 Shared Values - Food Hub Stakeholders Molemmat henkilöt alla osallistuivat Vermontin yliopiston “Food hub management certificate” koulutusohjelmaan 2016 samaan aikaan Rikard Korkmanin kanssa.
- 44. uudenmaanruoka@gmail.com • 050-5715032 • www.uudenmaanruoka.fi