Esittäytyminen
Tutkimusalue METYK-projektissa:
Hydrometallurgia akkujen kierrätyksessä
Esitys käsittelee litiumioniakkumurskeen liuotusta ja siihen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.
Kertaus
Kertauksena aikaisemmista esityksistä:
Litiumioniakkujen kysynnän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa, erityisesti:
Litiumioniakkuja käytetään kuluttajaelektroniikassa.
Kasvua: Hybridi- ja sähköautoista, sähköpyöristä
Kasvua: Stationäärisistä energianvarastointiyksiköistä, ”ajoittaisten” energiantuotantomuotojen (esim. tuulivoima) yhteydessä.
Litiumioniakkuja kierrätetään:
Omissa kierrätyslaitoksissaan, esim.:
Umicore, joka ei ota litiumia talteen
Retirev Technologies, joka ottaa litiumin talteen karbonaattina
Osana metallien primäärituoantoa, esim.:
Glencore, joka tuottaa mm. kobolttia, litiumia ei talteenoteta
Litiumin kierrätys:
Maailmanlaajuisesti kierrätetään < 1 %.
Suomessa Li ei talteen akuista.
Tulevaisuus: Li + muita metalleja talteen.
Kirjallisuudessa kuluttajaelektroniikassa yleisen Li-ioniakun positiivisen elektrodimateriaalin, LiCoO2, liuotusta on tutkittu:
Epäorgaanisilla hapoilla liuottamisen avulla
Orgaanisilla hapoilla liuottamisen avulla
Pelkistävällä liuotuksella
Epäorgaanisista hapoista suola-, rikki- ja typpihapoilla saavutettu korkeita Li ja Co saantoja.
Tehokkain happo on vaikuttanut olleen suolahappo.
Orgaanisilla hapoilla liuottamista on myös tutkittu. Näissä on yleensä mukana jokin pelkistävä aine.
Pelkistävässä liuotuksessa happoliuokseen lisätään jotakin pelkistävää ainetta, esim. vetyperoksidia.
Vetyperoksidi nopeuttaa koboltin pelkistymistä helpommin liukenevaan muotoon.
Litiumin ja muiden metallien talteenoton tutkiminen on aloitettu litiumionimurskeen liuotuskokeilla, joiden tavoitteena on kartoittaa niitä liuotusolosuhteita, joissa liuotussaannot olisivat mahdollisimman hyvät . Myös mahdollinen selektiivisyys liuotuksessa on ollut mielenkiinnon kohteena. Litiumioniakkumurskeen liuotuksessa on ollut kaksi eri lähestymistapaa:
Taustatyön perusteella päädyttiin kokeilemaan suolahappoliuotusta, eri lämpötiloissa ja eri kiintoainepitoisuuksilla, 3 h liuotusajalla.
Kuten viime seminaarissa kerroin, kokeissa saannot:
Li: 77-100 %
Co: 80-100 %
Ni: 74-91 %
Toisena lähestymistapana kartoittavat liuotuskokeet, joissa:
Li-ioniakkumursketta liuotetaan eri hapoilla, melko alhaisissa lämpötiloissa, pitkällä liuotusajalla.
Viime seminaarin jälkeen on tehty toistokoe sekä uusia analyysejä.
Kertauksena kartoittavista liuotuskokeista:
Liuotettava murske sisältää:
Mielenkiintoisimpana: Co, Li, Ni
Myös: Cu, Al, Mn ja Fe.
2-3 % (w/w) Li, Ni, Cu, Al, Mn
Hieman vähemmän Fe
Co eniten, noin 20 % (w/w)
Murskeelle tehtiin XRD –analyysi, jossa:
Spektrista tunnistettavissa yleissimät kannettavien Li-ioniakkujen elektrodimateriaalit: grafiitti sekä litiumkobolttioksidi
Kertauksena kartoittavista liuotuskokeista:
Kokeet on tehty magneettilevyllä, jossa mahdollisuus usean liuoksen sekoitukselle sekä lämmitykselle (kuva).
Näytteet otettiin kokeen lopuksi, ja pH- sekä redox-arvot mitattiin samalla.
Käydään seuraavaksi läpi tehtyjen kokeiden olosuhteita.
Taulukossa ovat nähtävissä eri liuotusten olosuhteet: …
Seuraavaksi perehdytään litiumin ja koboltin saantoihin näissä kokeissa.
Kuvaajassa esitetty 1. kartoittavan liuotuskokeen saantoja:
Näytteistä analysoitiin Li, Co, Ni, Cu, Mn ja Al. Tuloksissa keskitytään Li, Co ja Ni.
Vaaka-akselilla nähtävissä käytetyt happoliuokset.
Pystyakselilla saannot prosentteina.
Litium:
Symbolina musta neliö.
Lähestulkoon kaikki litium on liuennut epäorgaanisilla hapoilla.
Sitruunahappoliuoksessa vähän yli puolet litiumista liuennut
Oksaalihappoliuoksessa lähes 80 %.
Koboltti:
Symbolina punainen ympyrä.
Oksaalihapolla liuoksessa ei juurikaan kobolttia.
Muilla hapoilla saannot ovat 35-87 % välillä.
Nikkeli:
Symbolina sininen kolmio.
Nikkelin saannot saman tyyppiset, kuin koboltilla.
Saannot välillä 30-95 %, paitsi oksaalihapolla.
Kuvaajassa esitetty 3. kartoittavan liuotuskokeen saantoja:
Mukana 1 tilavuusprosentti vetyperoksidia.
Litium:
Litiumin saannot ovat parantuneet.
Saannot yli 80 % kaikissa kokeissa.
Koboltti:
Vetyperoksidin lisäys vaikuttaa parantaneen myös koboltin saantoja epäorgaanisilla hapoilla liuotettaessa.
Nikkeli:
Nikkelin yli 83 % epäorgaanisilla hapoilla.
Kuvaajassa esitetty 4. kartoittavan liuotuskokeen saantoja:
Koboltin ja nikkelin saannot samaa luokkaa kuin kokeessa 2.
Litiumia analyysien mukaan liuennut 100 %.
Liuotuskokeiden alustavien tulosten perusteella voidaan sanoa:
Lämpötilan nosto parantaa koboltin ja nikkelin saantoja.
Vetyperoksidin lisäys parantaa:
Li saantoja kaikissa happoliuoksissa
Co ja Ni saantoja epäorgaanisissa happoliuoksissa
Vetyperoksidia lisäämällä päästiin parhaisiin litiumin saantoihin.
Liuoksista tehokkain vaikutti olevan 4 molaarinen suolahappo, kaikissa koeolosuhteissa.
Mielenkiintoisena seikkana: oksaalihappo vaikuttaa liuottavan selektiivisesti Li ja Al.
Seuraavaksi hieman lisää oksaalihappoliuotuksesta.
Kartoittavien liuotuskokeiden oksaalihappoliuotukseen perehdyttiin lisää:
1. kartoittavan liuotuskokeen liuosjäännökselle tehtiin XRD-analyysi.
Spektrin perusteella liuosjäännös sisältää grafiittia sekä kobolttioksalaattia, mikä tukee liuotuskokeista tehtyjä kemiallisia analyysejä.
Voidaan myös olettaa, että muut divalentit saostuvat oksalaatteina.
Huomattiin, että kolmen kartoittavan liuotuskokeen oksaalihapponäytteet olivat muuttuneet säilytyksen aikana.
Näytteen väri on muuttunut ja liuoksesta oli muodostunut sakkaa:
Kemiallisten analyysien perusteella säilytetty liuos sisältää litiumia, alumiinia ja rautaa samoissa pitoisuuksissa kuin tuore näyte.
Sakka puolestaan sisältää kobolttia, kuparia, nikkeliä sekä mangaania ja hiukan myös alumiinia.
XRD- ja kemialliset analyysit:
Kaikki liukenee, koboltti, kupari, nikkeli sekä mangaani saostuvat oksalaatteina.
Miten tehdyistä kokeista voitaisiin saada liiketoimintaa:
Vaikuttaa, että Li, Co ja Ni on mahdollista liuottaa huoneenlämpötilassa.
Lisäksi oksaalihappo vaikuttaa olevan selektiivinen ainakin Li ja Al suhteen, mitä voisi hyödyntää esim. seuraavaksi esiteltävän prosessikaavion mukaisesti.
Toki jatkotutkimuksia talteenotosta tarvitaan.