Thalasemia

2. TTAALLAASSEEMMIIAA DDeeffeenniissii  TTaallaasseemmiiaa mmeerruuppaakkaann ssuuaattuu ssiinnddrroomm kkeelloommppookk ppeennyyaakkiitt aanneemmiiaa kkrroonniiss yyaanngg hheetteerrooggeenn,, ddiimmaannaa sseebbaaggiiaann bbeessaarr aaddaallaahh aanneemmiiaa hheemmoolliittiikk,, tteettaappii ddeeffeekknnyyaa yyaanngg tteerruuttaammaa aaddaallaahh kkaarreennaa mmeennuurruunnnnyyaa pprroodduukkssii rraannttaaii ppoolliippeeppttiiddaa hheemmoogglloobbiinn ((a,, ee,, g aattaauu d)).. ((JJhhoonn RReennddllee,, 11999922 :: 116644))

3.  TTaallaasseemmiiaa mmeerruuppaakkaann ppeennyyaakkiitt aanneemmiiaa hheemmoolliittiikk,, hheerriiddeetteerr,, kkrroonniikk ddiimmaannaa tteerrjjaaddii kkeellaaiinnaann ppeemmbbeennttuukkaann rraannttaaii hheemmoogglloobbiinn((TTaarrwwoottoo,, 22000088::5599))  KKllaassiiffiikkaassii TTaallaasseemmiiaa BBeerrddaassaarrkkaann ssiinntteessiiss rraannttaaii gglloobbiinnnnyyaa tthhaallaasseemmiiaa ddii kkeelloommppookkkkaann mmeennjjaaddii 22 yyaaiittuu tthhaallaasseemmiiaa aallffaa ddaann tthhaallaasseemmiiaa bbeettaa..

4.  TThhaallaasseemmiiaa aallffaa ((a))  DDiimmaannaa tteerrjjaaddii ppeennuurruunnaann ssiinntteessiiss rraannttaaii aallffaa.. TThhaallaasseemmiiaa iinnii mmeemmiilliikkii ggeejjaallaa yyaanngg lleebbiihh rriinnggaann,, bbaahhkkaann ttaannppaa ggeejjaallaa.. KKeeaaddaaaann sseell ddaarraahh mmeerraahhnnyyaa mmiikkrroossttiikk.. TThhaallaasseemmiiaa aallffaa bbaannyyaakk ddiijjuummppaaii ddii AAssiiaa TTeennggggaarraa..  TThhaallaasseemmiiaa bbeettaa ((b))  MMeerruuppaakkaann tthhaallaasseemmiiaa yyaanngg sseerriinngg tteerrjjaaddii,, bbiiaassaannyyaa mmeemmppuunnyyaaii ttaannddaa ddaann ggeejjaallaa bbeerrvvaarriiaassii.. TThhaallaasseemmiiaa aattaauu ttrraaiitt ddii bbaaggii mmeennjjaaddii::

5.  TThhaallaasseemmiiaa mmiinnoorr aattaauu ttrraaiitt mmeerruuppaakkaann bbeennttuukk hheetteerroozziiggoott,, mmiikkrroossiittiikk aanneemmiiaa ddaann sseerriinngg ttaannppaa ggeejjaallaa..  TThhaallaasseemmiiaa iinntteerrmmeeddiiaa,, ppaaddaa tthhaallaasseemmiiaa bbeettaa iinnii ddiiddaappaattkkaann aaddaannyyaa sspplleennoommeeggaallii,, aanneemmiiaa sseeddaanngg ssaammppaaii bbeerraatt..  TThhaallaasseemmiiaa mmaayyoorr aattaauu ccoooolleeyy aanneemmiiaa,, bbeennttuukk hhoommoozziiggoott ddiisseerrttaaii aanneemmiiaa bbeerraatt.. JJiikkaa ddiillaakkuukkaann ttrraannssffuussii ddaarraahh yyaanngg tteerruuss mmeenneerruuss aakkaann tteerrjjaaddii ppeennuummppuukkaann zzaatt bbeessii yyaanngg bbeerreessiikkoo tteerrhhaaddaapp kkeeggaaggaallaann ffuunnggssii jjaannttuunngg,, ggiinnjjaall,, hhaattii,, ggoonnaadd aattaauu ddiisseebbuutt hheemmookkrroommaattoossiiss..

6.  Pada thalasemia mmaayyoorr mmeemmppuunnyyaaii cciirrii aanneemmiiaa yyaanngg kkhhaass,, ddiiaannttaarraannyyaa::  PPuuccaatt,, aanneemmiiaa,, kkuurruuss,, hheeppaattoosspplleennoommeeggaallii,, ddaann iikktteerruuss rriinnggaann,, mmuullaaii nnaammppaakk ppaaddaa bbaayyii bbeerruummuurr 33 –– 66 bbuullaann  PPeerrttuummbbuuhhaann llaammbbaatt ((kkeerrddiill))..  HHiidduunngg ppeesseekk ttaannppaa ppaannggkkaa hhiidduunngg,, jjaarraakk aannttaarraa kkeedduuaa mmaattaa lleebbaarr ddaann ttuullaanngg ddaahhii lleebbaarr..  KKuulliitt ppuuccaatt kkeekkuunniinngg--kkuunniinnggaann,, jjiikkaa sseerriinngg ddiillaakkuukkaann ttrraannssffuussii wwaarrnnaa kkuulliitt mmeennjjaaddii kkeellaabbuu kkaarreennaa ppeenniimmbbuunnaann bbeessii ppaaddaa jjaarriinnggaann kkuulliitt aaddaannyyaa ppeennyyaakkiitt DDMM,, ssiirroossiiss hheeppaattiikk,, kkeeggaaggaallaann ggoonnaadd..

7.  EEttiioollooggii  FFaakkttoorr ggeenneettiikk  DDiippeerrkkiirraakkaann tteerrddaappaatt ddeeffeekk mmRRNNAA ggeenneettiikk ddiimmaannaa eerriittrroossiitt tteerrssiissii ddeennggaann gglloobbiinn yyaanngg jjeelleekk sseehhiinnggggaa kkoonnssttrruukkssii eerriittrroossiikk lleemmaahh ddaann mmuuddaahh tteerrlliissiiss ssaammppaaii tteerrjjaaddii aanneemmiiaa rriinnggaann yyaanngg mmeenneettaapp..

8. TTaannddaa ddaann GGeejjaallaa  AAnneemmiiaa sseeddaanngg ((HHbb == 7 –– 1100 ggrr//ddll)),, aanneemmiiaa bbeerraatt ((HHbb 33 –– 99 gg//ddll))  AAddaannyyaa ttaannddaa--ttaannddaa hhiippookkssiiaa kkrroonniikk :: nnyyeerrii kkeeppaallaa,, nnyyeerrii ttuullaanngg,, iinnttoolleerraann aakkttiivviittaass,, aannoorreekkssiiaa,, kkeelleellaahhaann  KKeetteerrllaammbbaattaann kkeemmaattaannggaann ffuunnggssii sseekkssuuaall  PPaaddaa aannaakk--aannaakk yyaanngg ttiiddaakk ddiittaannggaannii ddaappaatt mmeennggaakkiibbaattkkaann ppeemmbbeessaarraann kkeeppaallaa,, ppeemmbbeessaarraann mmaakkssiillaa,, hhiidduunngg ppeesseekk ttaannppaa ppaannggkkaall hhiidduunngg..

9. MMaanniiffeessttaassii KKlliinniiss  BBaayyii bbaarruu llaahhiirr ddeennggaann tthhaallaasseemmiiaa bbeettaa mmaayyoorr ttiiddaakk aanneemmiiss..  GGeejjaallaa aawwaall ppuuccaatt mmuullaannyyaa ttiiddaakk jjeellaass,, bbiiaassaannyyaa mmeennjjaaddii lleebbiihh bbeerraatt ddaallaamm ttaahhuunn ppeerrttaammaa kkeehhiidduuppaann ddaann ppaaddaa kkaassuuss yyaanngg bbeerraatt tteerrjjaaddii ddaallaamm bbeebbeerraappaa mmiinngggguu sseetteellaahh llaahhiirr..

10. BBiillaa ppeennyyaakkiitt iinnii ttiiddaakk ddiittaannggaannii ddeennggaann bbaaiikk,, ttuummbbuuhh kkeemmbbaanngg mmaassaa kkeehhiidduuppaann aannaakk aakkaann tteerrhhaammbbaatt.. AAnnaakk ttiiddaakk nnaaffssuu mmaakkaann,, ddiiaarree,, kkeehhiillaannggaann lleemmaakk ttuubbuuhh,, ddaann ddaappaatt ddiisseerrttaaii ddeemmaamm bbeerruullaanngg aakkiibbaatt iinnffeekkssii.. AAnneemmiiaa bbeerraatt ddaann llaammaa bbiiaassaannyyaa mmeennyyeebbaabbkkaann ppeemmbbeessaarraann jjaannttuunngg.. ((MMaannssjjooeerr AArriiff.. 22000000 :: 449977))..

11.  PPeemmeerriikkssaaaann PPeennuunnjjaanngg  AAnneemmiiaa bbiiaassaannyyaa bbeerraatt,, ddeennggaann kkaaddaarr HHbb bbeerrkkiissaarr aannttaarraa 33 –– 99 gg//ddll..  DDiiaaggnnoossiiss ddeeffeenniittiiff ddiitteeggaakkkkaann ddeennggaann ppeemmeerriikkssaaaann eelleekkttrrooffoorreessiiss HHbb..  PPeettuunnjjuukk aaddaannyyaa tthhaallaasseemmiiaa aallffaa aaddaallaahh ddiitteemmuukkaannnnyyaa HHbb BBaarrtt’’ss ddaann HHbbHH..  PPaaddaa tthhaallaasseemmiiaa bbeettaa kkaaddaarr HHbbFF bbeerrvvaarriiaassii aannttaarraa 1100 –– 9900 %%,, sseeddaannggkkaann ddaallaamm kkeeaaddaaaann nnoorrmmaall kkaaddaarrnnyyaa ttiiddaakk mmeelleebbiihhii 11%%

12.  DDiiaaggnnoossiiss LLaabboorraattoorriiuumm – TTeerrddaappaatt aanneemmiiaa mmiikkrroossttiikk hhiippookkrroomm bbeerraatt ddeennggaann ppeerrsseennttaassee rreettiikkuulloossiitt yyaanngg ttiinnggggii ddiisseerrttaaii ddeennggaann nnoorrmmoobbllaass,, sseell ttaarrggeett ddaann ttiittiikk bbaassooffiilliikk ppaaddaa sseeddiiaaaann aappuuss ddaarraahh tteeppii.. – EElleekkttrrooffoorreessiiss hheemmoogglloobbiinn mmeemmppeerrlliihhaattkkaann ttiiddaakk aaddaannyyaa aattaauu hhaammppiirr ttiiddaakk aaddaannyyaa HHbb AA,, ddaann hhaammppiirr sseemmuuaa HHbb ddaallaamm ddaarraahh aaddaallaahh HHbb..FF.. – PPeerrsseennttaassee HHbb AA22 nnoorrmmaall,, rreennddaahh,, aattaauu sseeddiikkiitt ttiinnggggii..

13. PPeennggoobbaattaann  TTrraannssffuussii ddaarraahh yyaanngg tteerraattuurr ppeerrlluu ddiillaakkuukkaann uunnttuukk mmeemmppeerrttaahhaannkkaann HHbb >> 1100 ggrr//ddll sseettiiaapp ssaaaatt  AAssaamm ffoollaatt ddiibbeerriikkaann sseeccaarraa tteerraattuurr ((mmiissaall 55 mmgg//hhaarrii)) jjiikkaa aassuuppaann ddiieett bbuurruukk..  TTeerraappii kkhheellaassii bbeessii ddii gguunnaakkaann uunnttuukk mmeennggaattaassii kkeelleebbiihhaann bbeessii..  VViittaammiinn CC ((220000 mmgg//hhaarrii)) mmeenniinnggkkaattkkaann bbeessii yyaanngg ddiisseebbaabbkkaann oolleehh ddeessffeerriiookkssaammiinn..  SSpplleenneekkttoommii

14.  TTeerraappii eennddookkrriinn  IImmuunniissaassii hhiippaattiittiiss BB hhaarruuss ddiillaakkuukkaann ppaaddaa sseemmuuaa ppaassiieenn nnoonn iimmuunn  TTrraannssppaallaannttaassii ssuummssuumm ttuullaanngg aallooggeenniikk mmeemmbbeerrii pprroossppeekk kkeesseemmbbuuhhaann yyaanngg ppeerrmmaanneenn..  DDuukkuunnggaann bbaaggii oorraanngg ttuuaa..

15. AASSUUHHAANN KKEEPPEERRAAWWAATTAANN TTHHAALLAASSEEMMIIAA  PPeennggkkaajjiiaann – AAssaall kkeettuurruunnaann//kkeewwaarrggaanneeggaarraaaann – UUmmuurr – RRiiwwaayyaatt kkeesseehhaattaann aannaakk – PPeerrttuummbbuuhhaann ddaann ppeerrkkeemmbbaannggaann – PPoollaa mmaakkaann – PPoollaa aakkttiivviittaass – RRiiwwaayyaatt kkeesseehhaattaann kkeelluuaarrggaa – RRiiwwaayyaatt iibbuu ssaaaatt hhaammiill ((AAnnttee NNaattaall CCaarree –– AANNCC)) – DDaattaa kkeeaaddaaaann ffiissiikk tthhaallaasseemmiiaa yyaanngg sseerriinngg ddiiddaappaattkkaann ddii aannttaarraa aaddaallaahh::

16.  KKeeaaddaaaann uummuumm  KKeeppaallaa ddaann bbeennttuukk mmuukkaa  MMaattaa ddaann kkoonnjjuunnggttiivvaa tteerrlliihhaatt ppuuccaatt kkeekkuunniinnggaann  MMuulluutt ddaann bbiibbiirr tteerrlliihhaatt ppuuccaatt kkeehhiittaammaann..  AAbbddoommeenn KKeelliihhaattaann mmeemmbbuunncciitt ddaann ppaaddaa ppaallppaassii tteerrddaappaatt ppeemmbbeessaarraann lliimmffaa ddaann hhaattii ((hheeppaattoosspplleemmaaggaallii))  PPeerrttuummbbuuhhaann ffiissiikknnyyaa tteerrllaalluu kkeecciill uunnttuukk uummuurrnnyyaa ddaann bbeerraatt bbaaddaannnnyyaa kkuurraanngg ddaarrii nnoorrmmaall..  PPeerrttuummbbuuhhaann oorrggaann sseekkss sseekkuunnddeerr uunnttuukk ppaaddaa uussiiaa ppuubbeerrttaass..

17.  MMaassaallaahh – DDiiaaggnnoossiiss mmeeddiiss :: dduuggaaaann ((ssuussppeecctt)) tthhaallaasseemmiiaa – MMaassaallaahh yyaanngg sseerriinngg ddiiaallaammii aaddaallaahh ((bbrrooyykkeess,, 11999977))::  PPeerrffuussii jjaarriinnggaann yyaanngg ttiiddaakk mmeennccuukkuuppii  KKeecceemmaassaann ((kkeelluuaarrggaa ddaann aannaakk))  GGaanngggguuaann ppeemmeennuuhhaann nnuuttrriissii  GGaanngggguuaann aakkttiivviittaass ffiissiikk  GGaanngggguuaann ppeerrttuummbbuuhhaann ffiissiikk  RReessiikkoo ((ppootteennssiiaall)) tteerrjjaaddii iinnffeekkssii//kkoommpplliikkaassii

18. PPeerreennccaannaaaann//IInntteerrvveennssii TTuujjuuaann::  AAnnaakk aakkaann tteerrppeennuuhhii kkeebbuuttuuhhaann nnuuttrriissii jjaarriinnggaannnnyyaa sseehhiinnggggaa ddaappaatt mmeellaakkssaannaakkaann aakkttiivviittaass yyaanngg llaayyaakk sseessuuaaii ddeennggaann kkeemmaammppuuaannnnyyaa..  KKeelluuaarrggaa ddaappaatt mmeemmaahhaammii kkeeaaddaaaann aannaakk sseehhiinnggggaa rraassaa lleemmaassnnyyaa bbeerrkkuurraanngg ddaappaatt mmeemmbbaannttuu pprrooggrraamm tteerraappii aannaakknnyyaa,, ddaann bbeerrsseeddiiaa uunnttuukk mmeennggiikkuuttii kkoonnsseelliinngg ggeenneettiikk..  TTeerrhhiinnddaarr ddaarrii rriissiikkoo iinnffeekkssii//kkoommpplliikkaassii sseeppeerrttii IISSPPAA,, ggaaggaall jjaannttuunngg,, ddaann ppeerrddaarraahhaann kklliieenn..  TTeerrppeennuuhhii kkeebbuuttuuhhaann nnuuttrriissii aannaakk ddaann aannaakk ddaappaatt ttuummbbuuhh nnoorrmmaall

19. RReennccaannaa ttiinnddaakkaann  MMeemmuulliihhkkaann//mmeennggeemmbbaalliikkaann ppeerrffuussii jjaarriinnggaann sseeccaarraa mmeennccuukkuuppii,, yyaaiittuu ddeennggaann jjaallaann mmeellaakkuukkaann ttrraannssffuussii sseessuuaaii ddeennggaann pprroottookkooll ((mmaaccaamm ddaarraahh sseessuuaaii pprrooggrraamm ddookktteerr)).. – JJeellaasskkaann sseemmuuaa pprroosseedduurr uunnttuukk mmeenngguurraannggii kkeecceemmaassaann – CCaarrii llookkaassii vveennaa yyaanngg mmuuddaahh – MMoonniittoorr ttaannddaa vviittaall sseebbeelluumm,, sseellaammaa,, ddaann sseessuuddaahh ttrraannssffuussii sseerrttaa rreeaakkssiinnyyaa ((mmiissaallnnyyaa:: ppaannaass,, mmeennggggiiggiill,, ddaann uurrttiikkaanniiaa)).. AAppaabbiillaa tteerrjjaaddii rreeaakkssii,, hheennttiikkaann ttrraannssffuussii ddaann sseeggeerraa bbeerriittaahhuu ddookktteerr.. – SSppooeell ddeennggaann ccaaiirraann iinnffuuss 00,,99 %%.. NNoorrmmaall ssaalliinnee //RRll,, sseebbeelluumm ddaa sseessuuddaahh ttrraannssffuussii..

20.  Beri dukungan ppssiikkoossoossiiaall ppaaddaa aannaakk ddaann kkeelluuaarrggaa uunnttuukk mmeenngguurraannggii kkeecceemmaassaann ddaann kkeettiiddaakkttaahhuuaann..  MMeemmeennuuhhii kkeebbuuttuuhhaann nnuuttrriissii 11.. DDiieett TTKKTTPP ((TTiinnggggii KKaalloorrii TTiinnggggii PPrrootteeiinn)) 22.. HHiinnddaarrii ppeemmbbeerriiaann mmaakkaannaann yyaanngg bbaannyyaakk mmeennggaanndduunngg FFee 33.. BBeerrii mmaakkaannaann ddaallaamm ppoorrssii kkeecciill tteettaappii sseerriinngg 44.. AAjjaakk aannaakk mmaakkaann bbeerrssaammaa--ssaammaa  MMeennggooppttiimmaallkkaann ppeerrttuummbbuuhhaann ddaann ppeerrkkeemmbbaannggaann aannaakk  MMeenncceeggaahh tteerrjjaaddiinnyyaa iinnffeekkssii

21. IDIOPATHIC TTHHRROOMMBBOOCCYYTTOOPPEENNIIAA PPUURRPPUURRAA ((IITTPP)) DDeeffeenniissii IITTPP mmeerruuppaakkaann kkeellaaiinnaann ppeerrddaarraahhaann yyaanngg ddii ddaappaatt ddeennggaann ddiittaannddaaii oolleehh:: ttrroommbboossiittooppeenniiaa yyaaiittuu ppeenngghhaannccuurraann ttrroommbboossiitt yyaanngg bbeerrlleebbiihhaann ddaann ppuurrppuurraa yyaaiittuu ppeerruubbaahhaann wwaarrnnaa kkuulliitt yyaanngg tteerrjjaaddii kkaarreennaa ppeetteekkiiee ddiibbaawwaahh kkuulliitt ((WWoonngg.. 22000088.. hhaall.. 11113344)).. IITTPP mmeerruuppaakkaann ttiippee ppaalliinngg uummuumm ppaaddaa mmaassaa kkaannaakk--kkaannaakk,, bbeerrkkaaiittaann ddeennggaann ppeerrddaarraahhaann mmuukkookkuuttaann ddaann ppeerrddaarraahhaann kkeeddaallaamm jjaarriinnggaann ((SSaacchhaarriinn,, 11999933..441177))..

22. KKllaassiiffiikkaassii  AAddaa 22 jjeenniiss IITTPP yyaakknnii:: 11.. IITTPP kkrroonniiss  HHaall iinnii mmeerruuppaakkaann kkeellaaiinnaann yyaanngg rreellaattiiff sseerriinngg tteerrjjaaddii,, llaassiiddeennssii tteerrttiinnggggii ddiippeerrkkiirraakkaann tteerrjjaaddii ppaaddaa wwaanniittaa bbeerruussiiaa 1155--3300 ttaahhuunn,, wwaallaauuppuunn bbeebbeerraappaa llaappoorraann mmeennuunnjjuukkkkaann iinnssiiddeennssii yyaanngg mmeenniinnggkkaatt sseejjaallaann bbeerrttaammbbaahhnnyyaa uussiiaa.. 22.. IITTPP aakkuutt  IITTPP aakkuutt sseerriinngg tteerrjjaaddii ppaaddaa aannaakk,, ppaaddaa sseekkiittaarr 7755 %% ppaassiieenn eeppiissooddee tteerrsseebbuutt tteerrjjaaddii sseetteellaahh vvaakkssiinnaassii//iinnffeekkssii sseeppeerrttii ccaaccaarr aaiirr..

23. EEttiioollooggii  PPeennyyeebbaabb IITTPP ttiiddaakk ddiikkeettaahhuuii,, tteettaappii ddiiyyaakkiinnii ddiisseebbaabbkkaann oolleehh aauuttooiimmuunn,, nnoorrmmaallnnyyaa ssiisstteemm iimmuunn mmeemmbbeennttuukk aannttiibbooddii yyaanngg bbeerrppeerraann ddaallaamm mmeellaawwaann aannttiiggeenn yyaanngg mmaassuukk ddaallaamm ttuubbuuhh.. PPeemmbbeerriiaann oobbaatt--oobbaattaann ssuuffffii,, kkoonnddiissii ssiisstteemm lluuppuuss eerriittrroommaattoouuss ddaann kkeehhaammiillaann mmeerruuppaakkaann ppeennyyeebbaabb IITTPP.. AAddaannyyaa iiuuffeekkssii kkaarreennaa vviirruuss mmeemmiiccuu rreeaakkssii iimmuunn yyaanngg tteerrnnyyaattaa mmeerruussaakk ttrroommbboossiitt MMaanniiffeessttaassii KKlliinniiss  MMuuddaahh mmeemmaarr  PPeerrddaarraahhaann ddaann mmeemmbbrraann mmuukkoossaa  PPeetteekkiiee  EEppiissttaakkssiiss  EEkkiimmoossiiss  PPeerrddaarraahhaann gguussii

24.  Paling sseerriinngg tteerrjjaaddii ppaaddaa ttoonnjjoollaann ttuullaanngg  PPeerrddaarraahhaann iinntteerrnnaall yyaanngg ddiibbuukkttiikkaann oolleehh:: 11.. HHeemmaattoommaa ppaaddaa eekksstteerrmmiittaass bbaawwaahh 22.. HHeemmaattuurriiaa 33.. HHeemmaarrttrroossiiss 44.. HHeemmaatteemmeessiiss 55.. MMeennoorraaggiiaa 66.. MMeelleennaa

25. PPeemmeerriikkssaaaann LLaabboorraattoorriiuumm  PPeemmeerriikkssaaaann ddaarraahh lleennggkkaapp,, sseell ddaarraahh ppuuttiihh ddaann mmeerraahh nnoorrmmaall.. TTrroommbboossiitt mmeennuurruunn ddiibbaawwaahh 110000..000000//mmmm33,, sseerriinngg ssaammppaaii kkuurraanngg ddaarrii 2200..000000//mmmm33  BBlleeeeddiinngg ttiimmee mmeemmaannjjaanngg ddeennggaann wwaakkttuu ppeemmbbeekkuuaann nnoorrmmaall  PPeemmeerriikkssaaaann BBMMPP ((bbaannee mmaarrrrooww ppuunnggttiioonn)) mmeennuunnjjuukkkkaann mmeenniinnggkkaattnnyyaa mmeeggaakkaarriioossiittiikk PPeennaattaallaakkssaannaaaann  SSpplleenneekkttoommii  TTeerraappii iimmuunnoogglloobbuulliinn iinnttrraavveennaa ddoossiiss ttiinnggggii  OObbaatt--oobbaatt iimmuunnoossuupprreessiiff,, mmiissaall vviiaakkrriissttiinn,, ssiikklloossffoossffaammiidd,, aazzaalliioopprriinn,, aattaauu ssiikklloossppoorriinn  PPeennggoobbaattaann llaaiinn yyaanngg ddaappaatt mmeenncceettuusskkaann rreemmiissii aaddaallaahh ddaannaazzooll ddaann iimmuunnoogglloobbuulliinn aannttii –– DD

26.  TTrraannssffuussii ttrroommbboossiitt  MMeennggaattaassii iinnffeekkssii  MMeemmbbeerriikkaann kkoorrttiikkoosstteerrooiidd sseeppeerrttii pprreeddnniissoonn

27. AASSUUHHAANN KKEEPPEERRAAWWAATTAANN IITTPP 11.. PPeennggkkaajjiiaann  KKaajjii rriiwwaayyaatt ppeerrddaarraahhaann  PPeemmeerriikkssaaaann aaddaannyyaa ppeetteekkiiee,, ppeerrddaarraahhaann hhiidduunngg ddaann ssaalluurraann cceerrnnaa  PPeemmeerriikkssaaaann llaabboorraattoorriiuumm jjuummllaahh ttrroommbboossiitt yyaanngg mmeennuurruunn 22.. DDiiaaggnnoossaa KKeeppeerraawwaattaann ddaann IInntteerrvveennssii – RReessiikkoo ttiinnggggii//uujjuunngg bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann mmeenniinnggkkaattnnyyaa rreessiikkoo ppeerrddaarraahhaann sseekkuunnddeerr,, mmeennuurruunnnnyyaa jjuummllaahh ttoommbboossiitt

28.  TTuujjuuaannnnyyaa :: PPaassiieenn tteerrhhiinnddaarr ddaarrii ppeerrddaarraahhaann,, ddiittaannddaaii ttiiddaakk aaddaannyyaa ttaannddaa--ttaannddaa ppeerrddaarraahhaann,, TTDD ddaallaamm bbaattaass nnoorrmmaall,, ttrroommbboossiitt ddaallaamm bbaattaass nnoorrmmaall..  RReennccaannaaTTiinnddaakkaann::  OObbsseerrvvaassii ttaannddaa--ttaannddaa ppeerrddaarraahhaann sseeppeerrttii ppeetteekkiiee,, eekkiimmoossiiss,, eeppiissttaakkssiiss,, ppeerrddaarraahhaann ppeerrvvaaggiinnaa aattaauu rreekkttuumm..  BBeerriikkaann EEss aattaauu aaggeenn ttooppiiccaall ppaaddaa ddaaeerraahh yyaanngg mmeemmaarr  HHiinnddaarrii ppeenngggguunnaaaann aallaatt--aallaatt iinnvvaassiiff,, jjiikkaa mmeemmuunnggkkiinnkkaann..  AAnnjjuurrkkaann ppaassiieenn uunnttuukk mmeenngghhiinnddaarrii ppeemmaakkaaiiaann oobbaatt--oobbaattaann yyaanngg mmeennggaanndduunngg aassppiirriinn,, oobbaatt nnoonn sstteerrooiidd,, aannttii iinnffllaammaassii ((NNSSAAIIDDSS))

29.  Anjurkan ppaassiieenn uunnttuukk hhaattii--hhaattii mmeennggggoossookk ggiiggii aattaauu gguunnaakkaann ssiikkaatt ggiiggii yyaanngg lleemmbbuutt..  JJiikkaa ppaassiieenn mmeennssttrruuaassii uukkuurr jjuummllaahh ppeerrddaarraahhaann ddeennggaann mmeenniimmbbaanngg ppeemmbbaalluutt sseebbeelluumm ddaann sseessuuddaahh ppeemmaassaannggaann..  BBeerriikkaann oobbaatt--oobbaattaann uunnttuukk mmeenncceeggaahh ppeerrddaarraahhaann ddeennggaann kkoollaabboorraassii ddookktteerr  JJeellaasskkaann ppaaddaa ppaassiieenn ddaann kkeelluuaarrggaa ttaannddaa ddaann ggeejjaallaa ppeerrddaarraahhaann bbeerraatt ddaann ppeerrddaarraahhaann aakkuutt..  MMoonniittoorr nniillaaii llaabboorraattoorriiuumm sseeppeerrttii jjuummllaahh ttrroommbboossiitt,, hheemmaattookkssiitt,, ffaakkttoorr kkooaagguullaassii..  BBeerriikkaann ttrraannssffuussii ddaarraahh sseessuuaaii pprrooggrraamm..

30. – Kerusakan integritas jjaarriinnggaann kkuulliitt bb//dd ppeerrddaarraahhaann iinnttrraaddeerrmmaall,, ppeetteekkhhiiee,, ddaann ppuurrppuurraa.. TTuujjuuaannnnyyaa ::KKeerruussaakkaann iinntteerrggrriittaass kkuulliitt yyaanngg ttiiddaakk mmeelluuaass aattaauu bbeerrkkuurraanngg,, ddeetteekkssii ddiinnii ddaann ppeennggoobbaattaann tteerrhhaaddaapp ppeerrddaarraahhaann RReennccaahhaann TTiinnddaakkaann::  OObbsseerrvvaassii ddaann ccaattaatt kkeeaaddaaaann kkuulliitt ppaassiieenn sseeppeerrttii aaddaannyyaa ppeetteekkiiee,, ppuurrppuurraa,, mmeemmaarr..  BBeerriikkaann EEss aattaauu aaggeenn ttooppiiccaall ppaaddaa ddaaeerraahh yyaanngg mmeemmaarr  HHiinnddaarrii ppeenngggguunnaaaann aallaatt--aallaatt iinnvvaassiiff jjiikkaa mmeemmuunnggkkiinnkkaann  JJeellaasskkaann ppaassiieenn ddaann kkeelluuaarrggaa ttiinnddaakkaann yyaanngg mmeemmuunnggkkiinnkkaann ddiillaakkuukkaann jjiikkaa tteerrjjaaddii ppeerrddaarraahhaann..

Thalasemia

Thalasemia

Recommandé

Contenu connexe

Tendances

Tendances(20)

En vedette

En vedette(20)

Similaire à Thalasemia

Similaire à Thalasemia(20)

Thalasemia