SlideShare a Scribd company logo
1 of 64
Download to read offline
1
2018
2
Suomen Ammattiliittojen
Keskusjärjestö SAK
Valkealan Paino-Karelia Oy 2018
978-951-714-310-3
Selkokielinen teksti: Selkokeskus
3
SISÄLTÖ
Lukijalle................................................................................................ 8
1 TYÖELÄMÄN LAKEJA JA SOPIMUKSIA	
Tee kirjallinen työsopimus................................................................12
Työn alussa on yleensä koeaika......................................................13
Tutustu työehtosopimukseen...........................................................14
Palkka................................................................................................14
Työaika...............................................................................................16
Muista tauot ja lepoaika...................................................................18
Vuosiloma.........................................................................................20
Kun sairastut.....................................................................................20
Perhe..................................................................................................21
Kun palkka ei riitä elämiseen...........................................................23
4
2 ERILAISIA TYÖSUHTEITA
Vakituinen vai määräaikainen työ....................................................26
Kokoaikainen vai osa-aikainen työ..................................................28
Nollatuntisopimus............................................................................28
Vuokratyö..........................................................................................29
Oppisopimus ja työharjoittelu..........................................................29
3 TYÖHYVINVOINTI JA
TYÖTURVALLISUUS
Työsuojelu.........................................................................................32
Sinulla on oikeus saada opastusta..................................................33
Työterveyshuolto...............................................................................35
Nuoria työntekijöitä suojelee laki.....................................................36
Kiusaaminen ja häirintä....................................................................37
4 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN
Vakituisen työsuhteen irtisanominen..............................................40
Irtisanomisajat..................................................................................41
5
Määräaikaista työsuhdetta ei voi irtisanoa.....................................42
Työsopimuksen purkaminen............................................................42
Työtodistus........................................................................................43
Työttömyysturva................................................................................44
Työttömäksi jäävän muistilista........................................................45
Lomauttaminen.................................................................................46
Työnantajan konkurssi ja palkkaturva.............................................46
Työnhaku...........................................................................................47
5 LIITY AMMATTILIITTOON
Seitsemän syytä liittyä ammattiliittoon...........................................50
Miten liityt ammattiliittoon?.............................................................52
Mistä muualta saat apua ongelmiisi?.............................................53
SAK:n ammattiliitot...........................................................................54
6 MUISTILISTA TYÖSSÄ ALOITTAVALLE
Muistilista..........................................................................................58
Aakkosellinen hakemisto.................................................................62
6
7
8
LUKIJALLE
Kerromme tässä esitteessä
perusasioita työelämästä.
Esitteessä on tärkeää tietoa sinulle,
joka aloitat uuden työn.
Saat tietoa esimerkiksi
•	 työelämän säännöistä
•	 erilaisista työsuhteista
•	 työsuhteen päättymisestä
•	 uuden työn hakemisesta
•	 ammattiliitosta.
Esitteen lopussa on muistilista työssä aloittavalle.
Siihen on koottu tärkeimmät asiat,
jotka on hyvä muistaa, kun aloittaa uuden työn.
Esitteen lopusta löydät myös aakkosellisen
hakemiston.
Sen avulla löydät nopeasti asian, jota etsit.
Työelämän pelisäännöt tarkoittavat
oikeuksia ja velvollisuuksia.
Sinun kannattaa pitää kiinni omista oikeuksistasi,
mutta myös omat velvollisuudet täytyy muistaa.
Kun osaat työelämän pelisäännöt,
vältät monet ongelmat.
Työhön liittyvät asiat ovat usein monimutkaisia.
Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä.
Jos et ymmärrä jotain asiaa,
kysy rohkeasti apua esimieheltäsi,
työpaikkasi luottamusmieheltä tai ammattiliitosta.
Heiltä saat myös apua, jos kohtaat ongelmia
työelämässä.
Lisää tietoa työelämästä löydät osoitteesta:
www.sak.fi
9
TYÖNTEKIJÄN
VELVOLLISUUDET
•	 Tee työsi huolellisesti.
•	 Noudata työnantajan ohjeita.
•	 Mene töihin ajoissa.
•	 Käyttäydy asiallisesti
kaikkia työtovereitasi kohtaan.
•	 Käytä työnantajan antamia
suojaimia ja apuvälineitä.
•	 Älä vaaranna omaa tai toisten
turvallisuutta.
•	 Kysy lisää töitä, jos työt loppuvat.
•	 Älä tee toiselle yritykselle työtä,
joka vahingoittaa työnantajaasi.
•	 Älä kerro työnantajan salaisia
asioita muille.
TYÖNANTAJAN
VELVOLLISUUDET
•	 Noudattaa lakia ja
työehtosopimusta
•	 Maksaa palkka palkkapäivänä
•	 Kertoa työvuorot ajoissa
•	 Kunnioittaa työntekijöiden
taukoja ja lepoaikoja
•	 Tehdä työpaikasta turvallinen
•	 Opastaa uusia työntekijöitä
•	 Kohdella kaikkia työntekijöitä
tasapuolisesti
•	 Puuttua kiusaamiseen
mahdollisimman nopeasti
•	 Maksaa palkka ja lomakorvaus
heti, jos työsuhde päättyy
10
11
12
1 TYÖELÄMÄN LAKEJA
JA SOPIMUKSIA
Työelämässä on paljon sääntöjä,
joita työntekijän ja työnantajan täytyy noudattaa.
Säännöt perustuvat työehtosopimukseen
ja lakeihin.
Työntekijän täytyy esimerkiksi noudattaa työaikoja,
ja työnantajan täytyy maksaa palkkaa,
joka on työehtosopimuksen mukainen.
TEE KIRJALLINEN TYÖSOPIMUS
Kun aloitat uuden työn,
sinä ja työnantaja teette työsopimuksen.
Sopimuksessa sinä lupaat tehdä sovittua työtä,
ja työnantaja lupaa maksaa sinulle työstä palkkaa.
Palkka ja muut edut eivät saa olla huonompia
kuin mitä työehtosopimuksessa tai laissa
sanotaan.
Palkan lisäksi työsopimuksessa
sovitaan esimerkiksi työajasta,
työn kestosta ja työtehtävistä.
Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti,
ja se on myös yleisin tapa tehdä työsopimus.
Myös suullinen työsopimus riittää,
mutta kirjallinen on parempi.
Jos tulee riitaa, kirjallisesta työsopimuksesta
on helppo tarkistaa, mitä on sovittu.
Jos et tee työsopimusta kirjallisesti,
työnantajan täytyy antaa sinulle
kirjallinen selvitys työehdoista.
Selvitys täytyy antaa kuukauden kuluessa siitä,
kun työsuhteesi on alkanut.
Jos työnantaja ei anna sinulle selvitystä,
hän rikkoo työsopimuslakia.
Lue työsopimus tarkasti,
ennen kuin allekirjoitat sen.
Jos et ymmärrä jotain, älä allekirjoita sopimusta.
13
TYÖSOPIMUKSEN SISÄLTÖ:
•	 työnantajan nimi
•	 työntekijän eli sinun nimesi
•	 milloin työ alkaa
•	 onko työssä koeaikaa ja kuinka pitkä se on
•	 työn kesto eli onko työsopimus
vakituinen vai määräaikainen
•	 missä työtä tehdään
•	 työtehtävät
•	 palkkaus eli palkan määrä ja maksupäivä
•	 työaika
•	 vuosiloma
•	 irtisanomisaika
•	 mitä työehtosopimusta työsuhteessasi
noudatetaan
•	 päivämäärä ja allekirjoitus.
Määräaikaisessa työsopimuksessa
täytyy olla lisäksi
•	 miksi työsopimus on määräaikainen
•	 kuinka kauan työsuhde kestää.
TYÖN ALUSSA ON YLEENSÄ
KOEAIKA
Työntekijällä on yleensä koeaika,
kun hän aloittaa uuden työn.
Koeajasta täytyy sopia ja
se täytyy merkitä työsopimukseen.
Koeaikana työnantaja katsoo,
sopiiko työntekijä uuteen työhön.
Työntekijä voi koeaikana selvittää,
vastaako työ hänen toiveitaan.
Työntekijä tai työnantaja voi päättää
työsopimuksen koeaikana.
Päättäminen ei saa olla syrjivää tai epäasiallista.
Koeaika saa kestää enintään 6 kuukautta.
Jos työ on määräaikainen,
koeaika saa olla enintään puolet työn kestosta.
Esimerkiksi jos työ kestää neljä kuukautta,
koeaika saa olla kaksi kuukautta.
14
TUTUSTU
TYÖEHTOSOPIMUKSEEN
Työehtosopimus eli tes on
sopimus alan vähimmäistyöehdoista.
Työehtoja ovat esimerkiksi palkka,
työaika ja lomat.
Suomessa laki määrää osan
työelämän asioista, mutta ei kaikkia.
Monista asioista määrää työehtosopimus.
Työehtosopimuksen tekevät
työnantajien liitto ja ammattiliitto,
joka edustaa työntekijöitä.
Jos työnantajasi ei ole velvollinen
noudattamaan työehtosopimusta,
hänen täytyy silti noudattaa
Suomen lainsäädäntöä.
Melkein jokaisella alalla on oma työehtosopimus.
Esimerkiksi kaupan alalla,
siivousalalla ja rakennusalalla on oma tes.
Kun aloitat uudessa työpaikassa, kysy,
mitä työehtosopimusta siellä noudatetaan.
Oman alasi työehtosopimuksen saat
•	 työpaikalta
•	 ammattiliitosta
•	 osoitteesta www.finlex.fi.
PALKKA
Palkka on korvaus työstä.
Palkka ei saa olla pienempi kuin vähimmäispalkka,
joka kerrotaan oman alasi työehtosopimuksessa.
Jos alalla ei ole työehtosopimusta,
palkan täytyy kuitenkin olla kohtuullinen.
Kohtuullinen tarkoittaa palkkaa,
joka maksetaan muissa samanlaisissa töissä.
Palkka voi olla esimerkiksi
kuukausipalkka tai tuntipalkka.
15
Jos sinulla on kuukausipalkka,
palkka maksetaan kerran kuukaudessa.
Palkanmaksukausi on siis yksi kuukausi.
Jos sinulla on tuntipalkka,
palkka maksetaan kahden viikon välein.
Tuntipalkkaa maksetaan sen mukaan,
kuinka monta tuntia olet ollut töissä.
Palkka pitää maksaa pankkitilille.
Aina kun saat palkkaa,
maksat palkasta myös veroja.
Työnantaja vähentää verot eli ennakonpidätyksen
suoraan palkastasi.
Luontoisetu on palkkaa,
joka voidaan maksaa rahana
tai jonakin muuna kuin rahana.
Yleinen luontoisetu on puhelin,
jonka käytöstä työntekijän ei tarvitse maksaa.
Luontoisetu voi myös olla esimerkiksi
lounasseteli, liikuntaseteli tai auto.
Luontoiseduista pitää maksaa veroja,
kuten muustakin palkasta.
Palkassa voi olla myös erilaisia lisiä.
Lisät ovat peruspalkan lisäksi
maksettavia korvauksia.
Voit saada esimerkiksi iltalisää, yötyölisää,
lauantailisää tai sunnuntailisää.
Esimerkiksi sunnuntaina tehdystä työstä
maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.
Saat siis kaksinkertaisen palkan
ellei työehtosopimuksessa ole sovittu muuta.
Palkkakuitti eli palkkalaskelma
Palkkakuitti kertoo, kuinka paljon saat palkkaa.
Työnantajan täytyy antaa palkkakuitti aina,
kun hän maksaa palkkaa sinulle.
Palkkakuittia kutsutaan myös nimellä
palkkalaskelma, palkkatodistus ja tilinauha.
Tarkista palkkakuittisi aina huolellisesti.
16
Palkanmaksu, kun työsuhde päättyy
Kun työsuhteesi päättyy, työnantajan täytyy
maksaa viimeinen palkka eli lopputili heti.
Jos et ole pitänyt kaikkia vuosilomapäiviäsi,
ne korvataan sinulle rahana eli lomakorvauksena.
Lopputiliin sisältyy myös vuosilomakorvaus.
TYÖAIKA
Työaikaa on se aika, jonka käytät työntekoon
tai olet työnantajan käytettävissä.
Matka kodin ja työpaikan välillä
ei yleensä ole työaikaa.
Työaika vaihtelee eri aloilla.
Lain mukaan säännöllinen työaika on enintään
8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu
tätä lyhyemmästä työajasta.
17
Vuorotyö, jaksotyö ja yötyö
Työ voi olla myös vuorotyötä tai jaksotyötä.
Vuoro- ja jaksotyössä tehdään usein yötyötä.
Yötyö tehdään kello 23–6 välillä.
Vuoro- ja jaksotyössä työvuorot vaihtelevat.
Esimerkiksi sairaalassa tehdään aamuvuoroja,
iltavuoroja ja yövuoroja.
Työaikalaki rajoittaa yöllä työskentelyä,
koska yötyö on raskaampaa kuin päivätyö.
Siksi työnantajan täytyy järjestää terveystarkastus
työntekijöille, jotka tekevät yötyötä.
Yötyö on sallittua vain
tietyissä töissä ja tilanteissa.
Esimerkiksi alle 18-vuotiaat
eivät yleensä saa tehdä yötyötä.
Yötyöstä ja vuorotyöstä maksetaan yleensä
erillinen korvaus eli yötyölisä tai vuorotyölisä.
Lisätietoa löydät oman alasi
työehtosopimuksesta.
18
Työvuorolista
Työnantajan täytyy tehdä etukäteen
työvuorolista eli työvuoroluettelo.
Työvuorolistaan on merkitty
•	 	 mihin aikaan työvuoro alkaa
•	 	 mihin aikaan työvuoro loppuu
•	 	 päivittäiset lepoajat eli tauot
•	 	vapaapäivät.
Sinulla on oikeus saada
työvuorolista hyvissä ajoin,
viimeistään viikkoa ennen kuin työviikko alkaa.
Lisätyö ja ylityö
Jos töitä on paljon, työnantaja voi pyytää sinua
tekemään lisätöitä tai ylitöitä.
Lisätyö on työtä, jota tehdään työsopimuksessa
sovitun työajan lisäksi.
Lisätyö ei ylitä lainmukaista säännöllistä työaikaa
eli 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Lisätyöstä pitää maksaa vähintään sama palkka
kuin muusta säännöllisestä työstä.
Ylityö on työtä, jota tehdään
säännöllisen työajan lisäksi.
Ylityöstä täytyy maksaa korotettua palkkaa.
Jos 8 tunnin työaika ylittyy vuorokaudessa,
palkkaa korotetaan seuraavalla tavalla:
•	 2 ensimmäistä työtuntia:
korotus 50 prosenttia
•	 seuraavat työtunnit: korotus 100 prosenttia
eli saat rahaa kaksi kertaa enemmän.
MUISTA TAUOT JA LEPOAIKA
Työaikalaki määrää, kuinka paljon voit tehdä työtä.
Sinulla on oikeus pitää lepotaukoja työaikana.
Lisäksi sinulla on oikeus levätä työpäivien välillä.
On tärkeää, että työnantaja noudattaa
lakia ja työehtosopimusta.
19
Lisää sääntöjä taukoihin ja lepoaikoihin
löydät työehtosopimuksesta.
Sinulla on oikeus taukoihin
Ruokatauko on työpäivän aikana oleva tauko,
jolloin sinä voit levätä ja syödä.
Ruokatauko on vähintään puoli tuntia.
Sinulla on oikeus ruokataukoon,
jos työpäiväsi on yli kuusi tuntia.
Yleensä ruokatauko ei ole työaikaa.
Sinulla on oikeus myös kahvitaukoihin.
Ne ovat 10 tai 15 minuutin pituisia taukoja.
Kahvitauot ovat työaikaa.
Alle kuuden tunnin työpäivään
ei välttämättä kuulu ruokataukoa.
Usein esimerkiksi kaupan myyjillä
on vain yksi kahvitauko,
jos he ovat työssä alle 6 tuntia.
Vuorokausilepo
Sinulla on oikeus levätä työvuorojen välissä.
Lepoaika on vähintään 11 tuntia.
Jos teet jaksotyötä, lepoaika on vähintään 9 tuntia.
Viikkolepo
Sinulla on oikeus pidempään lepoon
kerran viikossa.
Tavallisesti viikkolepo on vähintään 35 tuntia.
Joskus viikkolepo voi olla lyhyempi,
mutta sen täytyy aina olla vähintään 24 tuntia.
Viikkolepoa ei saa keskeyttää,
eli sinua ei saa kutsua sen aikana töihin.
Vapaapäivän pitää olla sunnuntaina,
jos mahdollista.
20
KUN SAIRASTUT
Jos sinä sairastut, työnantajan täytyy maksaa
sinulle palkkaa sairastumispäivältä.
Palkkaa saat myös yhdeksältä muulta arkipäivältä,
jos olet edelleen sairas.
Jos olet ollut töissä vähintään kuukauden,
saat täyden palkan.
Jos olet ollut töissä alle kuukauden,
saat puolet normaalista palkastasi.
Työehtosopimuksessa on voitu sopia myös toisin.
Yleensä työehtosopimuksessa on sovittu
tätä paremmin, eli saat täyden palkan
useammalta päivältä.
Jos sairautesi kestää yli 10 päivää,
Kela eli Kansaneläkelaitos maksaa sinulle
sairauspäivärahaa.
Sairauspäivärahan määrä riippuu
sinun tuloistasi eli palkkasi suuruudesta.
Katso lisää sairauspäivärahasta:
www.kela.fi/sairauspaivaraha-laskukaava
VUOSILOMA
Kun teet työtä, sinulle kertyy vuosilomaa.
Lomaa kertyy, jos työskentelet
vähintään 35 tuntia kuukaudessa
tai 14 päivää kuukaudessa.
Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden,
lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa.
Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden,
lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa.
Saat siis 24 päivää kesälomaa
ja 6 päivää talvilomaa.
Työntekijä saa vuosiloman ajalta palkkaa.
Loma-ajan palkkaa kutsutaan lomapalkaksi.
Lisäksi monilla työpaikoilla työntekijä saa
lomarahaa, joka on noin puolet
lomapalkan määrästä.
Jos et ehdi pitää kaikkia lomapäiviäsi,
saat loman sijasta rahaa eli lomakorvausta.
Vuosilomasta saat tarkempia tietoja osoitteesta:
www.vuosilomaopas.fi.
21
Esimerkki
Tuija sairastaa nivelreumaa
ja on ollut sairauslomalla.
Hän haluaisi palata töihin, mutta hän ei jaksa
tehdä töitä yhtä paljon kuin tavallisesti.
Tuija palaa töihin osa-aikaisesti
ja saa palkkaa työajalta.
Lisäksi Kela maksaa hänelle
osasairauspäivärahaa.
Katso lisää osasairauspäivärahasta:
www.kela.fi/osasairauspaivaraha
PERHE
Lapsen syntymän jälkeen vanhemmat
saavat olla lapsen kanssa kotona.
Vanhemmilla on oikeus perhevapaisiin myös,
jos he adoptoivat lapsen.
Kela maksaa perhevapaiden ajalta tukea,
joka turvaa perheen toimeentulon
perhevapaiden aikana.
Yleensä työehtosopimuksissa on sovittu,
että äitiysvapaan ajalta saa palkkaa 3 kuukaudelta
ja isyysvapaan ajalta kahdelta viikolta.
Jos saat perhevapaiden ajalta palkkaa,
Kela maksaa tuen työnantajallesi.
Kela myöntää tukia vain hakemusten perusteella.
Hae tukia verkossa osoitteessa
www.kela.fi/asiointi.
Voit hakea tukia myös hakulomakkeilla,
joita saat verkosta tai Kelan toimistosta.
Lisää tietoa perhevapaista saat osoitteesta:
www.kela.fi/lapsiperheet.
22
Kun lapsi sairastuu
Kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu,
voit jäädä hoitamaan häntä kotiin
tilapäiselle hoitovapaalle.
Se voi kestää enintään 4 työpäivää.
Lain mukaan työnantajan ei tarvitse maksaa
palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta.
Tarkista kuitenkin oma työehtosopimuksesi,
siinä saattaa olla parempia ehtoja.
Voit ehkä saada palkkaa
tilapäisen hoitovapaan ajalta.
Raskaana ja perhevapaalla olevia ei saa
syrjiä
Työnantaja ei saa irtisanoa sinua siksi, että
•	 olet raskaana
•	 olet perhevapaalla
•	 olet kertonut, että aiot jäädä perhevapaalle.
Perhevapaiden jälkeen sinulla on oikeus palata
aikaisempiin töihisi.
23
KUN PALKKA EI RIITÄ
ELÄMISEEN
Voit saada tukea asumiseen,
jos sinulla on vain vähän tuloja,
teet osa-aikaista työtä tai opiskelet.
Kela maksaa yleistä asumistukea
asumisesta aiheutuviin menoihin.
Tukea voi saada kaikenlaisiin asuntoihin,
esimerkiksi vuokra-asuntoon
ja omistusasuntoon, kuten omakotitaloon.
Asumistuen määrään vaikuttavat
tulot ja asumismenot.
Tuloja ovat esimerkiksi palkka ja työmarkkinatuki,
asumismenoja vuokra ja vesimaksut.
Tarkempia tietoja asumistuesta saat Kelasta:
www.kela.fi/asumistuki.
Toimeentulotuki
Voit saada toimeentulotukea,
jos palkkasi tai muu tuki
on pienempi kuin toimeentulotuki.
Voit saada toimeentulotukea myös silloin,
jos sinulla ei ole työtä
etkä ole oikeutettu muuhun tukeen.
Tarkempia tietoja toimeentulotuesta:
www.kela.fi/toimeentulotuki
24
25
26
2 ERILAISIA
TYÖSUHTEITA
Tarkista aina työsopimuksesta,
millainen työsopimus sinulla on.
Työsopimus voi olla vakituinen tai määräaikainen.
Jos työsi on määräaikainen,
varmista, että siihen on pätevä syy.
Työ voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen.
Jos mahdollista, älä tee nollatuntisopimusta.
Silloin et ehkä saa palkkaa.
VAKITUINEN VAI
MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ?
Vakituinen työ tarkoittaa,
että työsopimus on voimassa toistaiseksi.
Työsopimukseen ei ole kirjoitettu
työn päättymisaikaa.
Työ jatkuu niin kauan,
kunnes työntekijä tai työnantaja
haluaa lopettaa eli irtisanoa työsuhteen.
Yleensä työsopimuksen pitää olla vakituinen.
Jos työsopimuksesi on vakituinen,
sinua kutsutaan vakituiseksi työntekijäksi.
Määräaikainen työ kestää vain sen ajan,
joka työsopimuksessa lukee.
Työsopimukseen on kirjoitettu työn päättymisaika.
27
Jos työsopimus on määräaikainen,
siihen pitää aina olla pätevä syy.
Tämä syy pitää kirjoittaa työsopimukseen.
Esimerkiksi sijaisella on tavallisesti
määräaikainen työ.
Määräaikaista työtä sanotaan usein pätkätyöksi.
Määräaikainen työsopimus sitoo
sekä sinua että työnantajaa.
Määräaikaista työtä ei voi tavallisesti lopettaa
aikaisemmin kuin mitä työsopimuksessa lukee.
Jos työnantaja tarvitsee sinua jatkuvasti,
työsopimuksesi täytyy olla vakituinen.
Yhtään määräaikaista työsopimusta
ei saa tehdä ilman painavaa syytä.
ONKO TYÖSOPIMUKSESI
LAILLISESTI
MÄÄRÄAIKAINEN?
Työsopimus voi olla määräaikainen
esimerkiksi näistä syistä:
•	 olet jonkun sijainen
•	 olet kausityössä,
esimerkiksi kesätyöntekijänä
tai jouluapulaisena
•	 olet työharjoittelussa
•	 opiskelet oppisopimuksella
•	 olet itse pyytänyt määräaikaista työtä
•	 työ on määräaikainen hanke
eli se kestää vain tietyn aikaa
•	 olet ollut vähintään vuoden työttömänä
Jos epäilet, että työsi on määräaikainen
ilman pätevää syytä, ota yhteyttä
työpaikkasi luottamusmieheen tai
ammattiliittoon.
28
KOKOAIKAINEN VAI
OSA-AIKAINEN TYÖ?
Kokoaikainen työ tarkoittaa,
että teet työtä koko päivän.
Työtä on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Yleensä työaika on tätä lyhyempi,
esimerkiksi 7,5 tuntia päivässä
ja 37,5 tuntia viikossa.
Työtä tehdään yleensä viisi päivää viikossa.
Osa-aikainen työ tarkoittaa,
että teet työtä vain osan päivästä tai osan viikosta.
Työtä on siis vähemmän kuin kokoaikaisessa
työssä.
Jos olet osa-aikainen työntekijä,
sinulla on oikeus lisätyöhön.
Se tarkoittaa, että jos työnantaja tarvitsee
lisää työntekijöitä,
työtä täytyy tarjota ensin sinulle.
Uusia työntekijöitä ei siis saa palkata,
ennen kuin työtä tarjotaan osa-aikaiselle
työntekijälle.
NOLLATUNTISOPIMUS
Älä tee nollatuntisopimusta, jos mahdollista.
Nollatuntisopimus tarkoittaa,
että työnantajan ei ole pakko
antaa sinulle työtunteja.
Sopimuksessa voi lukea esimerkiksi,
että työaikasi on 0–20 tuntia viikossa.
Jos sinulla on 0 työtuntia, et saa palkkaa.
Jos työnantaja tarjoaa nollatuntisopimusta,
neuvottele vähimmäistuntimäärä.
Kun työsopimukseesi on merkitty
vähimmäistuntimäärä,
työnantajan täytyy maksaa sinulle palkkaa
vähintään niistä työtunneista,
vaikka sinulla ei ole töitä.
29
VUOKRATYÖ
Vuokratyö tarkoittaa,
että yritys palkkaa työntekijöitä
ja vuokraa heitä edelleen eri yrityksille.
Teet työsopimuksen vuokratyöyrityksen kanssa.
Olet siis työsuhteessa vuokratyöyritykseen,
joka on työnantajasi.
Työ tehdään toisessa paikassa.
Työntekopaikka voi vaihdella.
Sinun palkkasi maksaa vuokratyöyritys.
Yritys, jossa teet töitä,
määrää työtehtäväsi ja valvoo työntekoasi.
Palkka vuokratyössä ei saa olla huonompi
kuin mitä työehtosopimuksessa sanotaan.
Vuokratyössä on samat säännökset
kuin muissakin työsuhteissa.
Saat lisätietoja vuokratyöstä osoitteesta
www.vuokratyoopas.fi.
OPPISOPIMUS JA
TYÖHARJOITTELU
Oppisopimus on yksi tapa oppia uusi ammatti.
Teet työtä työpaikalla ja opiskelet
samaan aikaan oppilaitoksessa.
Suurin osa opiskelusta tapahtuu työpaikalla.
Opiskelija ja työnantaja tekevät työsopimuksen,
ja opiskelija saa palkkaa.
Osa opiskelusta tapahtuu oppilaitoksessa.
Silloin opiskelija voi saada erilaisia tukia.
Työharjoittelu on työntekoa,
joka lisää työntekijän ammattitaitoa.
Tavallisesti työharjoittelija on opiskelija
tai joku muu henkilö, joka aloittaa työelämässä.
Työharjoittelusta voi saada palkkaa,
tai se voi olla palkatonta.
Jos olet osallistunut työttömänä työkokeiluun,
voit saada työskentelysi ajalta työmarkkinatukea,
peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa.
30
31
32
3 TYÖHYVINVOINTI
JA TYÖTURVALLISUUS
Työturvallisuuslain mukaan työpaikan
täytyy olla turvallinen ja terveellinen.
Turvallisuus on työnantajan vastuulla.
Sinun täytyy noudattaa työnantajan ohjeita.
Sinun täytyy esimerkiksi käyttää
työnantajan määräämiä suojavälineitä,
kuten kypärää.
Jos huomaat työpaikallasi vaaran,
ilmoita siitä heti esimiehellesi tai
työsuojeluvaltuutetulle.
Jos jokin työtehtävä on vaarallinen,
sinulla on oikeus kieltäytyä siitä,
kunnes vaara on poistettu.
TYÖSUOJELU
Työsuojelu tarkoittaa toimenpiteitä,
joiden avulla huolehditaan,
että työpaikalla on turvallista.
Arvioinnin perusteella työpaikalle laaditaan
suunnitelmia ja turvallisuusohjeita,
joilla työpaikka varautuu vaaroihin.
Vaaroja voivat aiheuttaa esimerkiksi
•	 melu, pöly, kylmyys, kuumuus,
myrkyt, tärinä, säteily tai sähkö
•	 vaaralliset koneet ja laitteet
•	 liiallinen kiire tai liian pitkät työajat
•	 bakteerit ja virukset, homeitiöt
•	 huono työskentelyasento,
liian raskaat taakat tai
huonot työskentelyvälineet
•	 väkivallan uhka.
33
Työnantajan täytyy huolehtia siitä,
että mikään työpaikalla ei aiheuta
onnettomuutta tai sairastumista.
Työnantajan täytyy myös ottaa sinulle vakuutus
tapaturmien ja ammattitautien varalta.
Jos esimerkiksi loukkaannut työmatkalla tai
työpaikalla, vakuutus korvaa tapaturman.
SINULLA ON OIKEUS SAADA
OPASTUSTA
Kun aloitat uuden työn, sinun pitää saada
ohjausta ja opastusta työhösi.
Laki määrää, että työnantajan täytyy opastaa
eli perehdyttää sinut uusiin työtehtäviin.
Perehdytyksen avulla opit tuntemaan
työpaikkasi, työtehtävät ja työkaverit.
Sinun täytyy saada tietoa esimerkiksi
•	 työstä ja työpaikasta
•	 työpaikan pelisäännöistä
ja yhteisistä ohjeista
•	 koneiden ja laitteiden käytöstä
•	 suojavälineiden, kuten kypärän, käytöstä
•	 turvallisesta työskentelystä
•	 työhön liittyvistä vaaroista ja riskeistä.
34
Työntekijällä on oikeus ehdottaa asioita,
jotka parantavat työoloja.
Työnantajan pitää kuunnella ehdotukset
ja antaa niihin vastaus.
Yhteistoiminta (yt) on neuvottelua työpaikan
asioista työnantajan ja työntekijöiden kesken.
Isoilla työpaikoilla täytyy käydä yt-neuvottelut
ennen työntekijöiden vähentämistä.
Neuvotteluissa etsitään muita ratkaisuja
irtisanomisten tilalle.
Lue lisää yt-neuvotteluista
www.yhteistoimintaops.fi
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
Työsuojeluvaltuutettu edustaa
sinua työsuojeluasioissa.
Voit aina kääntyä hänen puoleensa.
Hän on joku työtovereistasi,
sillä työsuojeluvaltuutetun valitsevat
aina työntekijät.
Työsuojeluvaltuutettu täytyy valita työpaikalle,
jossa on vähintään kymmenen työntekijää.
YHTEISTOIMINTA JA
YT-NEUVOTTELUT
Yhteistoiminta (yt) on neuvottelua työpaikan
asioista työnantajan ja työntekijöiden kesken.
Lain tavoitteena on, että työnantaja ja työntekijät
kehittävät yhdessä työtä ja työoloja.
Lain mukaan työnantajan täytyy keskustella
työntekijöiden kanssa työhön liittyvistä asioista.
Työnantajan täytyy antaa työntekijöille
tarpeellista tietoa ajoissa.
35
TYÖTERVEYSHUOLTO
Laki sanoo, että jokaisella työpaikalla
täytyy olla työterveyshuolto,
jonka työnantaja järjestää työntekijöille.
Sinulla on aina oikeus työterveyshuoltoon.
Työterveyshuolto on työntekijälle maksuton.
Oikeus työterveyshuoltoon on myös,
kun sinulla on määräaikainen työsopimus tai
nollatuntisopimus.
Työterveyshuollon tehtävänä on
•	 estää sairauksia,
onnettomuuksia tai vammoja,
joita työ voi aiheuttaa
•	 huolehtia, että työntekijän oma sairaus
ei pahene työssä, esimerkiksi reuma tai
mielenterveysongelma
•	 antaa apua kriisitilanteessa,
esimerkiksi onnettomuuden tai väkivallan
jälkeen järjestää terveystarkastus uudelle
työntekijälle, jos hän voi sairastua työssä
•	 arvioida työolojen vaikutuksia terveyteen
•	 neuvoa työnantajaa ja työntekijöitä.
Työterveyshuollon laajuus
ja sisältö voivat vaihdella.
Kysy esimieheltäsi, millaisia terveyspalveluita
työpaikkasi tarjoaa.
Työpaikalla voi esimerkiksi olla sopimus
lääkäriaseman kanssa.
36
NUORIA TYÖNTEKIJÖITÄ
SUOJELEE LAKI
Laki suojelee alle 18-vuotiaita nuoria työntekijöitä.
Alle 18-vuotias nuori ei saa tehdä työtä,
joka voi vahingoittaa hänen terveyttään,
kehitystään tai koulunkäyntiä.
Laki rajoittaa myös työaikojen pituutta
sekä yötyön tekemistä.
Jos olet täyttänyt 15 vuotta
ja suorittanut oppivelvollisuuden,
työnantaja saa ottaa sinut vakituiseen työhön.
Jos sinulla on oppivelvollisuus
eli peruskoulu kesken,
saat tehdä työtä puolet loma-ajastasi.
Laki rajoittaa työaikaasi myös
lukukauden aikana.
Jos olet 14-vuotias, saat tehdä kevyttä työtä,
jos huoltaja antaa siihen luvan.
Voit allekirjoittaa työsopimuksen itse,
kun olet täyttänyt 15 vuotta.
Jos olet alle 15-vuotias,
työsopimuksen allekirjoittaa huoltaja.
37
Jos kohtaat työpaikallasi syrjintää,
pyydä työnantajaa antamaan selvitys asiasta.
Ota yhteyttä luottamusmieheen
tai omaan ammattiliittosi.
He auttavat sinua viemään asiaa eteenpäin,
jos epäilet edelleen syrjintää.
Voit pyytää apua myös työterveyshuollosta
tai työsuojeluviranomaiselta.
Lisää tietoa osoitteessa:
www.tyosuojelu.fi.
Mitä sinun pitää tehdä,
jos sinua kiusataan tai häiritään?
Kerro kiusaajalle tai häiritsijälle,
että hänen tekonsa tai puheensa
tuntuvat sinusta pahalta.
Pyydä häntä lopettamaan.
Jos kiusaaminen ei lopu,
ilmoita kiusaamisesta tai häirinnästä
heti työnantajalle.
Lain mukaan työnantajan täytyy puuttua
kiusaamiseen mahdollisimman nopeasti.
Jos et uskalla puhua kiusaajalle,
esimiehesi, työpaikan luottamusmies,
työsuojeluvaltuutettu tai ammattiliitto
voi auttaa sinua.
38
39
40
4 TYÖSUHTEEN
PÄÄTTYMINEN
Työsuhde voi päättyä monella eri tavalla.
Työnantaja tai työntekijä voi irtisanoa
eli lopettaa vakituisen työsopimuksen.
Määräaikainen työsuhde päättyy
etukäteen sovittuna päivänä.
Sitä ei voi irtisanoa,
jos et ole sopinut, että sinulla on mahdollisuus
irtisanoa sopimus työnantajasi kanssa.
Työsopimuksen voi purkaa heti vain koeaikana
tai jos sinä tai työnantajasi laiminlyötte
velvollisuuksianne.
VAKITUISEN TYÖSUHTEEN
IRTISANOMINEN
Kun työnantaja irtisanoo työsuhteen,
hän sanoo, että työntekijän työ loppuu.
Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen
vain asiallisen ja painavan syyn takia.
Työnantajan täytyy aina perustella syy
työntekijälle.
Syy voi olla esimerkiksi se,
että yrityksen tuotteilla tai palveluilla
ei ole tarpeeksi ostajia.
Syynä voi myös olla yrityksen
huono taloudellinen tilanne.
Työnantaja voi irtisanoa työntekijän
myös syystä, joka johtuu työntekijästä.
Sellainen syy on esimerkiksi jatkuva myöhästely
tai työn tekeminen huonosti.
Irtisanomisen syynä ei saa olla raskaus
tai perhevapaa.
41
Työntekijää ei yleensä saa irtisanoa,
ennen kuin hän on saanut varoituksen
ja mahdollisuuden korjata tapansa.
Työntekijä voi irtisanoa työsuhteen
Jos työsopimus on vakituinen,
sinun täytyy irtisanoa itsesi,
jos haluat lopettaa työsuhteesi.
Vie siitä kirjallinen ilmoitus työnantajalle.
Sinun ei tarvitse kertoa syytä.
Et voi kuitenkaan lopettaa työntekoa heti,
vaan vasta irtisanomisajan jälkeen.
Irtisanomisaika
Irtisanomisen jälkeen alkaa irtisanomisaika.
Laki määrää irtisanomisajan pituuden.
Työsopimus päättyy vasta irtisanomisajan jälkeen.
Irtisanomisaikana työntekijä tekee töitä
normaalisti, ja hän saa siltä ajalta
normaalin palkan.
IRTISANOMISAJAT
Jos sinä irtisanot työsopimuksen,
irtisanomisaika on
•	 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut
enintään 5 vuotta
•	 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut
yli 5 vuotta
Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen,
irtisanomisaika on
•	 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut
enintään vuoden
•	 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut
1–4 vuotta
•	 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut
4–8 vuotta
•	 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut
8–12 vuotta
•	 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut
yli 12 vuotta
42
MÄÄRÄAIKAISTA
TYÖSUHDETTA
EI VOI IRTISANOA
Määräaikainen työsuhde päättyy sinä päivänä,
joka on sovittu etukäteen työsopimuksessa.
Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa,
jos siitä ei ole erikseen sovittu työsopimuksessa.
Sinä et siis voi lopettaa töitä,
kun työsopimus on kesken.
Sama sääntö koskee työnantajaa.
Hän ei saa irtisanoa sinua,
kun työsuhde on kesken.
Määräaikainen työsopimus
sitoo teitä molempia.
Kumpikaan ei voi peruuttaa sopimusta
ilman toisen lupaa.
TYÖSOPIMUKSEN
PURKAMINEN
Työsopimuksen purkaminen tarkoittaa,
että työsopimus loppuu heti
ilman irtisanomisaikaa.
Työsopimuksen voi purkaa koeaikana heti.
Muuten työsopimuksen saa purkaa
vain erittäin painavan syyn takia.
Työnantaja voi purkaa työsopimuksen,
jos työntekijä laiminlyö
tai rikkoo velvollisuuksiaan vakavasti.
Tällainen syy saattaa olla esimerkiksi se,
että työntekijä varastaa työpaikalta
tai saapuu töihin humalassa.
Sinä voit purkaa työsopimuksen,
jos työnantajasi laiminlyö
tai rikkoo vakavasti velvollisuuksiaan.
43
Esimerkiksi jos työnantaja ei maksa palkkaa
tai hän ei huolehdi työturvallisuudesta,
voit purkaa työsopimuksen.
Takaisinottovelvollisuus
Jos sinut on irtisanottu,
työnantajalla on takaisinottovelvollisuus.
Se tarkoittaa, että työnantajan
täytyy palkata sinut uudelleen töihin,
jos hänellä on samoja tehtäviä tarjolla.
Hän ei siis saa palkata uusia työntekijöitä,
vaan töitä on tarjottava ensin sinulle.
Takaisinottovelvollisuus on yleensä
voimassa 4 kuukauden ajan siitä,
kun työsuhde päättyi.
TYÖTODISTUS
Kun työsuhde päättyy,
sinulla on oikeus saada työtodistus.
Tarvitset sitä, kun haet uutta työpaikkaa.
Se on tärkeä myös silloin,
jos joudut työttömäksi ja haet työttömyysetuutta.
Työtodistus kertoo, kuinka kauan olet ollut töissä
ja mitä olet tehnyt.
Lisäksi voit pyytää,
että työnantaja kirjoittaa arvion taidoistasi
ja syyn, miksi työsuhde päättyi.
Työnantaja ei saa kirjoittaa näitä tietoja,
jos et pyydä niitä.
Jos et muista pyytää työtodistusta,
voit pyytää sen myöhemmin.
Työnantajan täytyy antaa työtodistus
vielä 10 vuoden kuluessa siitä, kun työ loppui.
44
TYÖTTÖMYYSTURVA
Työttömyysturva tarkoittaa rahallista tukea,
jota saat työttömyyden aikana.
Työttömyysturvaa kutsutaan usein myös nimellä
työttömyystuki tai työttömyysetuus.
Voit saada tukea myös
lomautuksen eli pakkoloman aikana.
Työttömyysaikana sinulla on velvollisuus
hakea aktiivisesti työtä.
Sinun pitää myös ottaa vastaan työpaikka
tai koulutuspaikka, jota sinulle tarjotaan.
Jos kieltäydyt siitä ilman syytä,
saatat menettää etuuden.
Muista pitää työnhakusi voimassa TE-toimistossa.
Jos sinulla on työttömyysaikana työtuloja,
muista ilmoittaa niistä Kelalle tai
työttömyyskassaan.
Silloin työttömyystuki sovitellaan yhteen
palkkasi kanssa eli saat tukea vähemmän.
Työttömyystukia ovat
•	 ansiopäiväraha
•	 peruspäiväraha
•	 työmarkkinatuki.
Ansiopäiväraha
Jos olet ammattiliiton jäsen,
saatat kuulua myös työttömyyskassaan.
Jos jäät työttömäksi, työttömyyskassa maksaa
sinulle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa
eli ansiopäivärahaa.
Se on suurempi kuin Kelan työttömyysetuudet.
Kysy lisätietoja ansiopäivärahasta
omasta työttömyyskassasta tai
Työttömyyskassojen yhteisjärjestöstä
www.tyj.fi.
45
TYÖTTÖMÄKSI JÄÄVÄN
MUISTILISTA
1. Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi
viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.
Voit ilmoittautua myös verkossa
www.te-palvelut.fi.
2. Tarkista Kelasta tai työttömyyskassasta,
millaista työttömyysetuutta voit saada.
Kela maksaa työmarkkinatukea
ja peruspäivärahaa.
Työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahaa.
3. Hae työttömyysetuutta.
Saat hakemuksen Kelan tai
työttömyyskassan verkkosivuilta.
Voit hakea tukia myös lomakkeilla,
joita voit tulostaa Kelan verkkosivuilta
tai hakea Kelan toimistoista.
Lähetä hakemus mahdollisimman pian,
sillä tukien hakuaika on 3 kuukautta.
Tarkista hakemuksesta,
mitä liitteitä siinä pitää olla mukana.
Voit lähettää liitteet myöhemmin.
4. Pyydä työnantajaltasi kirjallinen työtodistus.
5. Pyydä työnantajaltasi palkkatodistus.
Palkkatodistuksen pitää olla
vähintään viimeksi kuluneiden 26 viikon ajalta.
Tarvitset sen liitteeksi
työttömyysturvahakemukseen.
6. Kun sinun hakemuksesi on käsitelty,
saat kotiin tukea koskevan päätöksen.
Päätökseen on merkitty tuen määrä,
perustelut ja maksupäivä.
Lisäksi saat jatkohakemuslomakkeen.
Saat päätöksen myös, jos se on kielteinen.
Lisätietoja työttömyysturvasta on
Kelan verkkosivuilla: www.kela.fi/tyottomat
46
LOMAUTTAMINEN
Lomauttaminen eli pakkoloma tarkoittaa,
että työnantaja käskee sinun jäädä
lomalle ilman palkkaa.
Sinulle täytyy kertoa lomautuksesta
vähintään 14 päivää etukäteen.
Voit joutua pakkolomalle,
jos työnantajalla ei ole tarpeeksi töitä.
Lomauttaminen voi kestää jonkin aikaa,
mutta sinun työsopimuksesi ei pääty.
Lomautuksen aikana saat työttömyyspäivärahaa,
jos olet ilmoittautunut TE-toimistoon.
Muista ilmoittautua viimeistään
ensimmäisenä lomautuspäivänä.
TYÖNANTAJAN KONKURSSI
JA PALKKATURVA
Työnantajan konkurssi tarkoittaa,
että yritys lopettaa toimintansa
rahanpuutteen takia.
Silloin myös sinun työsi loppuvat,
ja jäät ehkä ilman viimeistä palkkaa.
Jos työnantaja ei voi maksaa sinulle palkkaa,
saat palkan palkkaturvasta.
Palkkaturvaa täytyy hakea lomakkeella,
jonka saat suomi.fi -verkkopalvelusta
tai TE-toimistosta.
Muista hakea palkkaturvaa kolmen kuukauden
kuluessa siitä, kun työ loppuu.
47
TYÖNHAKU
Kun etsit töitä,
ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon.
Voit ilmoittautua verkossa, soittamalla
tai käymällä TE-toimistossa.
Saat TE-toimistosta monenlaista apua,
kun etsit työpaikkaa tai koulutuspaikkaa.
Voit saada ammatinvalinnanohjausta,
jos et tiedä, mitä työtä haluat tehdä
tai mitä haluat opiskella.
Työpaikkaa haetaan usein työhakemuksella.
Tee työhakemus huolellisesti.
Jos työnantaja kiinnostuu sinusta,
saat kutsun työhaastatteluun.
Työnantaja valitsee uuden työntekijän
työhaastattelun perusteella.
Valmistaudu haastatteluun huolellisesti.
Silloin jännität vähemmän ja onnistut paremmin.
Työhaastattelussa
sinun ei tarvitse vastata
esimerkiksi näihin kysymyksiin:
•	 Asutko parisuhteessa?
•	 Onko sinulla lapsia?
•	 Oletko raskaana?
•	 Aiotko hankkia lapsia?
•	 Onko sinulla jokin vakava sairaus?
•	 Miten usein käytät alkoholia?
•	 Mikä on uskontosi?
•	 Oletko suorittanut
asevelvollisuuden?
•	 Oletko jonkin puolueen jäsen?
•	 Oletko ammattiliiton jäsen?
Vinkkejä työnhakuun löydät TE-toimistojen
sivuilta: www.te-palvelut.fi
48
49
50
5 LIITY
AMMATTILIITTOON
Ammattiliitto on järjestö,
johon kuuluu paljon saman alan työntekijöitä.
Eri aloilla on omat ammattiliitot,
kuten Rakennusliitto ja Teollisuusliitto.
Ammattiliitto neuvottelee työnantajien kanssa
työehdoista, esimerkiksi palkasta ja työajasta.
Ammattiliitto valvoo työntekijöiden etuja
koko maassa.
Suuri osa suomalaisista kuuluu ammattiliittoon.
Ammattiliittoon ei ole pakko kuulua,
mutta usein jäsenyys kannattaa.
Ammattiliitosta saa esimerkiksi tietoa
omasta työehtosopimuksesta.
Ammattiliitosta saa apua
ja neuvoja muissakin työelämän asioissa.
Ammattiliitto neuvottelee alan palkankorotukset.
Se neuvottelee myös työehtosopimuksen,
joka takaa sinulle lakia paremmat edut.
SEITSEMÄN SYYTÄ LIITTYÄ
AMMATTILIITTOON
1. Ammattiliitto neuvottelee työehdoista
sinun puolestasi
Tärkein syy liittyä ammattiliittoon
on työehtosopimus.
Kun ammattiliitto tekee työehtosopimuksen
työnantajien kanssa, se neuvottelee
puolestasi palkoista.
Samalla se neuvottelee esimerkiksi työajoista ja
lomista tai muista eduista, jotka ovat paremmin
kuin laissa.
2. Luottamushenkilöt auttavat sinua
Työpaikalla ammattiliittoa edustaa luottamusmies.
Luottamusmies valvoo,
että työnantaja noudattaa työehtosopimusta
ja lakeja.
51
Hän myös neuvoo ja auttaa,
jos sinulla on ongelmia työnantajan kanssa.
Ammattiliitot kouluttavat myös
työsuojeluvaltuutettuja.
Työsuojeluvaltuutettu neuvoo sinua
työsuojeluasioissa ja seuraa,
että työnantaja huolehtii työn turvallisuudesta
ja terveellisyydestä.
3. Ammattiliitto auttaa sinua
Ammattiliitto auttaa sinua ongelmissa,
jotka liittyvät työelämään.
Voit kysyä neuvoja liittosi puhelinpäivystyksestä.
Saat tarvittaessa apua myös
ammattiliiton lakimieheltä.
Hän voi myös sovitella riita-asioita
ja antaa oikeusapua.
4. Ammattiliitto vaikuttaa lakeihin
ja kehittää työelämää
Ammattiliitto valvoo työntekijöiden etuja,
kun uusia lakeja säädetään.
Liitot tekevät ehdotuksia parannuksista
ja kommentoivat hallituksen esityksiä.
Ammattiliittojen ansiosta työntekijöillä
on paljon oikeuksia.
Sellaisia ovat esimerkiksi
•	 8 tunnin työpäivä
•	 5-päiväinen työviikko
•	 kesäloma
•	 talviloma
•	 sairausajan palkka
•	 ylityökorvaukset
•	 lomaraha.
5. Pääset koulutuksiin ja tapahtumiin
Ammattiliitot järjestävät kursseja,
joilla voi oppia työelämän asioita.
Lisäksi voit osallistua muuhun toimintaan.
Lisätietoja saat esimerkiksi oman liittosi
lehdestä ja verkkosivuilta.
52
6. Työttömyysturvasi paranee
Jos olet ammattiliiton jäsen,
kuulut myös liiton työttömyyskassaan.
Jos jäät työttömäksi, voit saada ansiopäivärahaa.
Ansiopäivärahan suuruus riippuu siitä,
kuinka paljon palkkaa olet saanut työssä.
Ansiopäiväraha on yleensä suurempi
kuin Kelan työttömyysetuus.
7. Saat etuja
Kun olet ammattiliiton jäsen,
saat myös muita etuja.
Saat alennuksia esimerkiksi bensiinistä,
vakuutuksista ja hotellimaksuista.
Saat myös lomaetuja,
sekä voit vuokrata edullisia lomapaikkoja.
Lisää tietoa saat oman liittosi verkkosivuilta.
MITEN LIITYT
AMMATTILIITTOON?
Liittyminen on helppoa.
Selvitä ensin oman ammattiliittosi nimi
•	 työpaikan luottamushenkilöltä
•	 soittamalla numeroon 0800 179 279
•	 osoitteesta www.liitot.fi.
Työpaikkasi luottamusmies auttaa liittymisessä.
Voit myös täyttää liittymislomakkeen
ammattiliiton verkkosivuilla tai osoitteessa
www.liitot.fi.
Ammattiliiton jäsenet maksavat
liitolle jäsenmaksua.
Voit maksaa jäsenmaksut kahdella tavalla:
•	 työnantaja voi vähentää jäsenmaksut
suoraan palkastasi
•	 voit maksaa jäsenmaksut itse.
53
Ensimmäinen tapa on helpompi.
Jäsenmaksu vähennetään verotuksessa.
Vähennettävät jäsenmaksut näkyvät
automaattisesti veroehdotuksessa.
MISTÄ MUUALTA SAAT APUA
ONGELMIISI?
Jos sinulla on työhön liittyviä ongelmia,
pyydä rohkeasti apua ammattiliitosta
ja työpaikan luottamushenkilöiltä.
Jos et ole ammattiliiton jäsen,
apua antavat esimerkiksi:
•	 Kesäduunari-info, joka on auki kesäisin.
Palvelu on maksuton.
Puhelinnumero on 0800 179 279
ja verkko-osoite www.kesaduunari.fi.
•	 Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta.
Neuvonta auttaa ulkomaalaistaustaisia
työntekijöitä. Palvelu on maksuton.
Puhelinnumero on 0800 414 004,
sähköpostiosoite on workinfinland@sak.fi
ja verkko-osoite on www.sak.fi/
toissasuomessa.
•	 Työsuojeluhallinnon neuvontapalvelu.
Puhelinnumero on 0295 016 620 ja
verkko-osoite on www.tyosuojelu.fi/
tietoa-meista/asiointi/puhelinneuvonta
	
•	 Rikosuhripäivystys Riku.
Auttava puhelin 116 006.
Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177.
Verkko-osoite on www.riku.fi
54
SAK:N AMMATTILIITOT
SAK on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö,
johon kuuluu monta ammattiliittoa.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT
www.akt.fi
Ilmailualan Unioni IAU
www.iau.fi
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
www.jhl.fi
Yhteisöjäsenet:
Aliupseeriliitto
www.aliupseeriliitto.fi
Tulliliitto
www.tulliliitto.fi
Rajaturvallisuusunioni
www.rtu.fi
Vankilavirkailijain Liitto VVL
www.vankilavirkailija.fi
Kaupanalan esimiesliitto KEY
(Palvelualan Unionin kautta)
www.esimiesliitto.com
Merimies-Unioni
www.smu.fi
Palvelualojen ammattiliitto PAM
www.pam.fi
Paperiliitto
www.paperiliitto.fi
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU
www.pau.fi
Rakennusliitto
www.rakennusliitto.fi
Rautatievirkamiesliitto
www.rvlry.fi
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL
www.selry.fi
Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU
55
Suomen Muusikkojen Liitto
www.muusikkojenliitto.fi
Suomen Sosialidemokraattinen
Sanomalehtimiesliitto SSSL
www.sssl.fi
Sähköalojen ammattiliitto
www.sahkoliitto.fi
Teollisuusliitto
www.teollisuusliitto.fi
Vuoden 2018 alussa aloittaneeseen
Teollisuusliittoon yhdistyivät:
Metalliliitto
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto
Puuliitto
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme
www.teme.fi
Veturimiesten liitto
www.vml.fi
Yleinen Lehtimiesliitto YLL
www.yleinenlehtimiesliitto.fi
56
57
58
6 MUISTILISTA TYÖSSÄ
ALOITTAVALLE
Voit välttää useimmat työelämän ongelmat,
kun tiedät oikeutesi ja velvollisuutesi.
Jos kohtaat ongelmia, saat apua
ammattiliitosta tai työpaikkasi luottamusmieheltä.
Ota meihin rohkeasti yhteyttä!
Huolehdi vähintään seuraavista asioista:
1. Tee aina kirjallinen työsopimus.
Älä allekirjoita papereita, jos et ymmärrä niitä.
2. Sinulla on oikeus saada opastusta,
kun aloitat uuden työn.
Kysy neuvoja työpaikalta rohkeasti.
3. Etsi työehtosopimus eli tes,
joka on voimassa omalla työpaikallasi.
Työehtosopimuksesta saat tietää,
mitkä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet.
Jos työnantajasi ei ole velvollinen
noudattamaan työehtosopimusta,
hänen täytyy silti noudattaa Suomen lakia.
Myös laki kertoo työntekijän yleiset
oikeudet ja velvollisuudet.
4. Neuvottele vähimmäistuntimäärä,
jos työnantaja tarjoaa sinulle
nollatuntisopimusta.
Nollatuntisopimus tarkoittaa,
että työnantajan ei ole pakko
antaa sinulle työtunteja.
Sinun työaikasi voi olla esimerkiksi
0–20 tuntia viikossa.
Jos sinulla on työsopimuksessasi 0 työtuntia,
et ehkä saa palkkaa.
59
Kun työsopimukseesi on merkitty
vähimmäistuntimäärä,
työnantajan täytyy maksaa sinulle
vähintään ne työtunnit.
5. Sinun täytyy saada palkkakuitti,
aina kun saat palkkaa.
Tarkista joka kerta,
että palkkakuitin tiedot ovat oikein.
Palkkakuitissa lukee palkkasi, verot
ja muut maksut.
6. Jos teet töitä työvuorolistan mukaan,
säilytä kopiot työvuorolistoista.
Jos työvuorolista muuttuu, kirjoita muutokset
muistiin.
7. Kun työsopimus loppuu, huolehdi siitä,
että saat lomakorvauksen oikein.
Saat lomakorvauksen,
jos et ole käyttänyt kaikkia lomapäiviäsi.
Lomakorvauksen voit katsoa palkkakuitista.
8. Kun työsopimus loppuu,
pyydä aina työtodistus työstäsi.
9. Tutustu työpaikkasi luottamusmieheen
ja työsuojeluvaltuutettuun.
He hoitavat työntekijöiden asioita
työnantajan kanssa.
Luottamusmies voi auttaa työntekijää,
jolla on ongelmia työnantajan kanssa.
10. Liity ammattiliittoon.
Ammattiliitto on järjestö,
johon kuuluu saman alan työntekijöitä.
Ammattiliitto keskustelee työnantajien kanssa
siitä, millaisia ovat työehdot.
60
61
62
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO
Ammattiliitto 8, 14, 27, 37, 44, 47, 50–55, 58–59
Ansiopäiväraha 44–45, 52
Irtisanominen 34, 40–41
Irtisanomisajat 13, 41–42
Kiusaaminen 9, 37
Koeaika 13, 40, 42
Kokoaikainen työ 26, 28
Lepoaika 9, 18–20
Lisät 15, 18
Lisätyö 18, 28
Lomakorvaus 9, 16, 19, 21, 59
Lomaraha 21, 51
Lomauttaminen, lomautus 44, 46
Luontoisetu 15
Luottamusmies 8, 27, 37, 50, 52–53, 58–59
Muistilista työssä aloittavalle 8, 58
Määräaikainen työ 13, 26–27, 35, 40, 42
Nollatuntisopimus 26, 28, 35, 58
Nuori työntekijä 36
Opastus eli perehdytys 33, 58
Oppisopimus 27, 29
Osa-aikainen työ 21, 26, 28
Palkanmaksu työsuhteen päättyessä 16
Palkka ja palkkakuitti 9, 12–16, 18–23, 26, 28–29,
43–46, 51–52, 58–59
Palkkaturva 46
Perehdytys 33
Perhevapaat 22, 40
Peruspäiväraha 29, 44–45
Sairaus 20–23, 33, 35, 47, 51
Syrjintä 37
Takaisinottovelvollisuus 43
Tauot 9, 18–20
Toimeentulotuki 23
Toistaiseksi voimassa oleva eli vakituinen työ 13,
26–27, 36, 40–41
63
Työaika 12–14, 17–20, 28, 32, 36, 50, 58
Työehtosopimus eli tes 9, 12–19, 21–23, 29, 50, 58
Työhaastattelu 47
Työhakemus 47
Työharjoittelu 27, 29
Työmarkkinatuki 29, 44, 45
Työsopimus 12–14, 18, 26–29, 35–36, 40–42, 46,
58–59
Työsopimuksen purkaminen 42
Työsuojelu 32, 34, 37, 51, 53, 59
Työsuhde 8–9, 12–13, 16, 21, 26, 29, 40–43, 53
Työterveyshuolto 35, 37
Työtodistus 43, 45, 59
Työttömyysetuudet 43–45, 52
Työttömyyskassa 44–45, 52
Työttömyysturva 8, 44–45, 52
Työttömäksi jäävän muistilista 45
Työturvallisuus 32, 43
Työvuorolista 18, 59
Vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva työ 13,
26–27, 36, 40–41
Velvollisuudet 8–9, 14, 36, 40, 42–44, 47, 58,
Vuokratyö 29
Vuorotyö 17–18
Vuosiloma 13, 16, 21
Yhteistoiminta 34
Ylityö 18, 51
Yt-neuvottelut 34
Yötyö 15, 17–18, 36
64

More Related Content

Similar to Työelämän pelisäännöt 2018

Ekonomina työelämään, työsuhdejuridiikka
Ekonomina työelämään, työsuhdejuridiikkaEkonomina työelämään, työsuhdejuridiikka
Ekonomina työelämään, työsuhdejuridiikkaSuomen Ekonomit
 
Työoikeudellinen iltapäivä osa 3
Työoikeudellinen iltapäivä osa 3Työoikeudellinen iltapäivä osa 3
Työoikeudellinen iltapäivä osa 3Suomen Ekonomit
 
Kestävä johtaminen tulevaisuuden menestystekijänä 16.9.2014
Kestävä johtaminen tulevaisuuden menestystekijänä 16.9.2014Kestävä johtaminen tulevaisuuden menestystekijänä 16.9.2014
Kestävä johtaminen tulevaisuuden menestystekijänä 16.9.2014Suomen Ekonomit
 
Työoikeudellinen iltapäivä osa 1
Työoikeudellinen iltapäivä osa 1Työoikeudellinen iltapäivä osa 1
Työoikeudellinen iltapäivä osa 1Suomen Ekonomit
 
Opas työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta rahoitusalalla
Opas työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta rahoitusalallaOpas työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta rahoitusalalla
Opas työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta rahoitusalallaSuomen Ekonomit
 
Kestävä johtajuus degerlund_30102014
Kestävä johtajuus degerlund_30102014Kestävä johtajuus degerlund_30102014
Kestävä johtajuus degerlund_30102014Suomen Ekonomit
 
Kestävä johtajuus degerlund_21102014
Kestävä johtajuus degerlund_21102014Kestävä johtajuus degerlund_21102014
Kestävä johtajuus degerlund_21102014Suomen Ekonomit
 
Kestävä johtajuus degerlund
Kestävä johtajuus degerlundKestävä johtajuus degerlund
Kestävä johtajuus degerlundSuomen Ekonomit
 
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Ville Kukkonen: Työsopimuslaki: ...
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Ville Kukkonen: Työsopimuslaki: ...Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Ville Kukkonen: Työsopimuslaki: ...
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Ville Kukkonen: Työsopimuslaki: ...Suomen Yrittäjät
 
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestyksentekijänä - Lotta Savinko
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestyksentekijänä - Lotta SavinkoKestävä johtajuus tulevaisuuden menestyksentekijänä - Lotta Savinko
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestyksentekijänä - Lotta SavinkoSuomen Ekonomit
 
Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
Kestäväjohtaminen 21102014 savinkoKestäväjohtaminen 21102014 savinko
Kestäväjohtaminen 21102014 savinkoSuomen Ekonomit
 
Kestäväjohtaminen savinko
Kestäväjohtaminen savinkoKestäväjohtaminen savinko
Kestäväjohtaminen savinkoSuomen Ekonomit
 
Kestäväjohtaminen 30102014 savinko
Kestäväjohtaminen 30102014 savinkoKestäväjohtaminen 30102014 savinko
Kestäväjohtaminen 30102014 savinkoSuomen Ekonomit
 

Similar to Työelämän pelisäännöt 2018 (20)

Ekonomina työelämään, työsuhdejuridiikka
Ekonomina työelämään, työsuhdejuridiikkaEkonomina työelämään, työsuhdejuridiikka
Ekonomina työelämään, työsuhdejuridiikka
 
Oppisopimusopas
OppisopimusopasOppisopimusopas
Oppisopimusopas
 
Työelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännötTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt
 
Työoikeudellinen iltapäivä osa 3
Työoikeudellinen iltapäivä osa 3Työoikeudellinen iltapäivä osa 3
Työoikeudellinen iltapäivä osa 3
 
Työsuhteen päättyminen ja työntekijän oikeudet
Työsuhteen päättyminen ja työntekijän oikeudetTyösuhteen päättyminen ja työntekijän oikeudet
Työsuhteen päättyminen ja työntekijän oikeudet
 
Kestävä johtaminen tulevaisuuden menestystekijänä 16.9.2014
Kestävä johtaminen tulevaisuuden menestystekijänä 16.9.2014Kestävä johtaminen tulevaisuuden menestystekijänä 16.9.2014
Kestävä johtaminen tulevaisuuden menestystekijänä 16.9.2014
 
Työllisyys- ja kasvusopimus 2013
Työllisyys- ja kasvusopimus 2013Työllisyys- ja kasvusopimus 2013
Työllisyys- ja kasvusopimus 2013
 
Työoikeudellinen iltapäivä osa 1
Työoikeudellinen iltapäivä osa 1Työoikeudellinen iltapäivä osa 1
Työoikeudellinen iltapäivä osa 1
 
Opas työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta rahoitusalalla
Opas työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta rahoitusalallaOpas työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta rahoitusalalla
Opas työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta rahoitusalalla
 
Pelisäännöt nollatuntisopimusten käytölle
Pelisäännöt nollatuntisopimusten käytöllePelisäännöt nollatuntisopimusten käytölle
Pelisäännöt nollatuntisopimusten käytölle
 
Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen
Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleenPätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen
Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava edelleen
 
Kestävä johtajuus degerlund_30102014
Kestävä johtajuus degerlund_30102014Kestävä johtajuus degerlund_30102014
Kestävä johtajuus degerlund_30102014
 
Kestävä johtajuus degerlund_21102014
Kestävä johtajuus degerlund_21102014Kestävä johtajuus degerlund_21102014
Kestävä johtajuus degerlund_21102014
 
Kestävä johtajuus degerlund
Kestävä johtajuus degerlundKestävä johtajuus degerlund
Kestävä johtajuus degerlund
 
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Ville Kukkonen: Työsopimuslaki: ...
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Ville Kukkonen: Työsopimuslaki: ...Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Ville Kukkonen: Työsopimuslaki: ...
Suomen suurin yrittäjäristeily 23.–24.4.2016 Ville Kukkonen: Työsopimuslaki: ...
 
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestyksentekijänä - Lotta Savinko
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestyksentekijänä - Lotta SavinkoKestävä johtajuus tulevaisuuden menestyksentekijänä - Lotta Savinko
Kestävä johtajuus tulevaisuuden menestyksentekijänä - Lotta Savinko
 
Työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet
Työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeetTyöaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet
Työaikapankin palkkahallinnolliset ohjeet
 
Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
Kestäväjohtaminen 21102014 savinkoKestäväjohtaminen 21102014 savinko
Kestäväjohtaminen 21102014 savinko
 
Kestäväjohtaminen savinko
Kestäväjohtaminen savinkoKestäväjohtaminen savinko
Kestäväjohtaminen savinko
 
Kestäväjohtaminen 30102014 savinko
Kestäväjohtaminen 30102014 savinkoKestäväjohtaminen 30102014 savinko
Kestäväjohtaminen 30102014 savinko
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdfkesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloillaDigiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdfluottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslistaPainava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissaSAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
 
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
SAK:n vero-ohjelma 2023–2027
 
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
Ilmastonmuutoksen huomiointi SAK:laisilla aloilla 2019 ja 2023
 
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdfkoyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
koyhyysriski-sak-aloilla-jasentutkimus-2023.pdf
 
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdfhaastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
haastattelututkimus-duunareiden-palkkakoyhyydesta.pdf
 
Occupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshellOccupational health care in a nutshell
Occupational health care in a nutshell
 
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdfluottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
luottamus-tyopaikan-supervoima.pdf
 
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cutsA catalogue of Orpo-Purra Government cuts
A catalogue of Orpo-Purra Government cuts
 
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
Regeringen Orpo-Purras lista över nedskärningar
 
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressaTyöterveyshuolto pähkinänkuoressa
Työterveyshuolto pähkinänkuoressa
 
Painava syy -esite
Painava syy -esitePainava syy -esite
Painava syy -esite
 
Pienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman laskuPienituloisten ostovoiman lasku
Pienituloisten ostovoiman lasku
 

Työelämän pelisäännöt 2018

  • 2. 2 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Valkealan Paino-Karelia Oy 2018 978-951-714-310-3 Selkokielinen teksti: Selkokeskus
  • 3. 3 SISÄLTÖ Lukijalle................................................................................................ 8 1 TYÖELÄMÄN LAKEJA JA SOPIMUKSIA Tee kirjallinen työsopimus................................................................12 Työn alussa on yleensä koeaika......................................................13 Tutustu työehtosopimukseen...........................................................14 Palkka................................................................................................14 Työaika...............................................................................................16 Muista tauot ja lepoaika...................................................................18 Vuosiloma.........................................................................................20 Kun sairastut.....................................................................................20 Perhe..................................................................................................21 Kun palkka ei riitä elämiseen...........................................................23
  • 4. 4 2 ERILAISIA TYÖSUHTEITA Vakituinen vai määräaikainen työ....................................................26 Kokoaikainen vai osa-aikainen työ..................................................28 Nollatuntisopimus............................................................................28 Vuokratyö..........................................................................................29 Oppisopimus ja työharjoittelu..........................................................29 3 TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTURVALLISUUS Työsuojelu.........................................................................................32 Sinulla on oikeus saada opastusta..................................................33 Työterveyshuolto...............................................................................35 Nuoria työntekijöitä suojelee laki.....................................................36 Kiusaaminen ja häirintä....................................................................37 4 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN Vakituisen työsuhteen irtisanominen..............................................40 Irtisanomisajat..................................................................................41
  • 5. 5 Määräaikaista työsuhdetta ei voi irtisanoa.....................................42 Työsopimuksen purkaminen............................................................42 Työtodistus........................................................................................43 Työttömyysturva................................................................................44 Työttömäksi jäävän muistilista........................................................45 Lomauttaminen.................................................................................46 Työnantajan konkurssi ja palkkaturva.............................................46 Työnhaku...........................................................................................47 5 LIITY AMMATTILIITTOON Seitsemän syytä liittyä ammattiliittoon...........................................50 Miten liityt ammattiliittoon?.............................................................52 Mistä muualta saat apua ongelmiisi?.............................................53 SAK:n ammattiliitot...........................................................................54 6 MUISTILISTA TYÖSSÄ ALOITTAVALLE Muistilista..........................................................................................58 Aakkosellinen hakemisto.................................................................62
  • 6. 6
  • 7. 7
  • 8. 8 LUKIJALLE Kerromme tässä esitteessä perusasioita työelämästä. Esitteessä on tärkeää tietoa sinulle, joka aloitat uuden työn. Saat tietoa esimerkiksi • työelämän säännöistä • erilaisista työsuhteista • työsuhteen päättymisestä • uuden työn hakemisesta • ammattiliitosta. Esitteen lopussa on muistilista työssä aloittavalle. Siihen on koottu tärkeimmät asiat, jotka on hyvä muistaa, kun aloittaa uuden työn. Esitteen lopusta löydät myös aakkosellisen hakemiston. Sen avulla löydät nopeasti asian, jota etsit. Työelämän pelisäännöt tarkoittavat oikeuksia ja velvollisuuksia. Sinun kannattaa pitää kiinni omista oikeuksistasi, mutta myös omat velvollisuudet täytyy muistaa. Kun osaat työelämän pelisäännöt, vältät monet ongelmat. Työhön liittyvät asiat ovat usein monimutkaisia. Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä. Jos et ymmärrä jotain asiaa, kysy rohkeasti apua esimieheltäsi, työpaikkasi luottamusmieheltä tai ammattiliitosta. Heiltä saat myös apua, jos kohtaat ongelmia työelämässä. Lisää tietoa työelämästä löydät osoitteesta: www.sak.fi
  • 9. 9 TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET • Tee työsi huolellisesti. • Noudata työnantajan ohjeita. • Mene töihin ajoissa. • Käyttäydy asiallisesti kaikkia työtovereitasi kohtaan. • Käytä työnantajan antamia suojaimia ja apuvälineitä. • Älä vaaranna omaa tai toisten turvallisuutta. • Kysy lisää töitä, jos työt loppuvat. • Älä tee toiselle yritykselle työtä, joka vahingoittaa työnantajaasi. • Älä kerro työnantajan salaisia asioita muille. TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET • Noudattaa lakia ja työehtosopimusta • Maksaa palkka palkkapäivänä • Kertoa työvuorot ajoissa • Kunnioittaa työntekijöiden taukoja ja lepoaikoja • Tehdä työpaikasta turvallinen • Opastaa uusia työntekijöitä • Kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti • Puuttua kiusaamiseen mahdollisimman nopeasti • Maksaa palkka ja lomakorvaus heti, jos työsuhde päättyy
  • 10. 10
  • 11. 11
  • 12. 12 1 TYÖELÄMÄN LAKEJA JA SOPIMUKSIA Työelämässä on paljon sääntöjä, joita työntekijän ja työnantajan täytyy noudattaa. Säännöt perustuvat työehtosopimukseen ja lakeihin. Työntekijän täytyy esimerkiksi noudattaa työaikoja, ja työnantajan täytyy maksaa palkkaa, joka on työehtosopimuksen mukainen. TEE KIRJALLINEN TYÖSOPIMUS Kun aloitat uuden työn, sinä ja työnantaja teette työsopimuksen. Sopimuksessa sinä lupaat tehdä sovittua työtä, ja työnantaja lupaa maksaa sinulle työstä palkkaa. Palkka ja muut edut eivät saa olla huonompia kuin mitä työehtosopimuksessa tai laissa sanotaan. Palkan lisäksi työsopimuksessa sovitaan esimerkiksi työajasta, työn kestosta ja työtehtävistä. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, ja se on myös yleisin tapa tehdä työsopimus. Myös suullinen työsopimus riittää, mutta kirjallinen on parempi. Jos tulee riitaa, kirjallisesta työsopimuksesta on helppo tarkistaa, mitä on sovittu. Jos et tee työsopimusta kirjallisesti, työnantajan täytyy antaa sinulle kirjallinen selvitys työehdoista. Selvitys täytyy antaa kuukauden kuluessa siitä, kun työsuhteesi on alkanut. Jos työnantaja ei anna sinulle selvitystä, hän rikkoo työsopimuslakia. Lue työsopimus tarkasti, ennen kuin allekirjoitat sen. Jos et ymmärrä jotain, älä allekirjoita sopimusta.
  • 13. 13 TYÖSOPIMUKSEN SISÄLTÖ: • työnantajan nimi • työntekijän eli sinun nimesi • milloin työ alkaa • onko työssä koeaikaa ja kuinka pitkä se on • työn kesto eli onko työsopimus vakituinen vai määräaikainen • missä työtä tehdään • työtehtävät • palkkaus eli palkan määrä ja maksupäivä • työaika • vuosiloma • irtisanomisaika • mitä työehtosopimusta työsuhteessasi noudatetaan • päivämäärä ja allekirjoitus. Määräaikaisessa työsopimuksessa täytyy olla lisäksi • miksi työsopimus on määräaikainen • kuinka kauan työsuhde kestää. TYÖN ALUSSA ON YLEENSÄ KOEAIKA Työntekijällä on yleensä koeaika, kun hän aloittaa uuden työn. Koeajasta täytyy sopia ja se täytyy merkitä työsopimukseen. Koeaikana työnantaja katsoo, sopiiko työntekijä uuteen työhön. Työntekijä voi koeaikana selvittää, vastaako työ hänen toiveitaan. Työntekijä tai työnantaja voi päättää työsopimuksen koeaikana. Päättäminen ei saa olla syrjivää tai epäasiallista. Koeaika saa kestää enintään 6 kuukautta. Jos työ on määräaikainen, koeaika saa olla enintään puolet työn kestosta. Esimerkiksi jos työ kestää neljä kuukautta, koeaika saa olla kaksi kuukautta.
  • 14. 14 TUTUSTU TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Työehtosopimus eli tes on sopimus alan vähimmäistyöehdoista. Työehtoja ovat esimerkiksi palkka, työaika ja lomat. Suomessa laki määrää osan työelämän asioista, mutta ei kaikkia. Monista asioista määrää työehtosopimus. Työehtosopimuksen tekevät työnantajien liitto ja ammattiliitto, joka edustaa työntekijöitä. Jos työnantajasi ei ole velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, hänen täytyy silti noudattaa Suomen lainsäädäntöä. Melkein jokaisella alalla on oma työehtosopimus. Esimerkiksi kaupan alalla, siivousalalla ja rakennusalalla on oma tes. Kun aloitat uudessa työpaikassa, kysy, mitä työehtosopimusta siellä noudatetaan. Oman alasi työehtosopimuksen saat • työpaikalta • ammattiliitosta • osoitteesta www.finlex.fi. PALKKA Palkka on korvaus työstä. Palkka ei saa olla pienempi kuin vähimmäispalkka, joka kerrotaan oman alasi työehtosopimuksessa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkan täytyy kuitenkin olla kohtuullinen. Kohtuullinen tarkoittaa palkkaa, joka maksetaan muissa samanlaisissa töissä. Palkka voi olla esimerkiksi kuukausipalkka tai tuntipalkka.
  • 15. 15 Jos sinulla on kuukausipalkka, palkka maksetaan kerran kuukaudessa. Palkanmaksukausi on siis yksi kuukausi. Jos sinulla on tuntipalkka, palkka maksetaan kahden viikon välein. Tuntipalkkaa maksetaan sen mukaan, kuinka monta tuntia olet ollut töissä. Palkka pitää maksaa pankkitilille. Aina kun saat palkkaa, maksat palkasta myös veroja. Työnantaja vähentää verot eli ennakonpidätyksen suoraan palkastasi. Luontoisetu on palkkaa, joka voidaan maksaa rahana tai jonakin muuna kuin rahana. Yleinen luontoisetu on puhelin, jonka käytöstä työntekijän ei tarvitse maksaa. Luontoisetu voi myös olla esimerkiksi lounasseteli, liikuntaseteli tai auto. Luontoiseduista pitää maksaa veroja, kuten muustakin palkasta. Palkassa voi olla myös erilaisia lisiä. Lisät ovat peruspalkan lisäksi maksettavia korvauksia. Voit saada esimerkiksi iltalisää, yötyölisää, lauantailisää tai sunnuntailisää. Esimerkiksi sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Saat siis kaksinkertaisen palkan ellei työehtosopimuksessa ole sovittu muuta. Palkkakuitti eli palkkalaskelma Palkkakuitti kertoo, kuinka paljon saat palkkaa. Työnantajan täytyy antaa palkkakuitti aina, kun hän maksaa palkkaa sinulle. Palkkakuittia kutsutaan myös nimellä palkkalaskelma, palkkatodistus ja tilinauha. Tarkista palkkakuittisi aina huolellisesti.
  • 16. 16 Palkanmaksu, kun työsuhde päättyy Kun työsuhteesi päättyy, työnantajan täytyy maksaa viimeinen palkka eli lopputili heti. Jos et ole pitänyt kaikkia vuosilomapäiviäsi, ne korvataan sinulle rahana eli lomakorvauksena. Lopputiliin sisältyy myös vuosilomakorvaus. TYÖAIKA Työaikaa on se aika, jonka käytät työntekoon tai olet työnantajan käytettävissä. Matka kodin ja työpaikan välillä ei yleensä ole työaikaa. Työaika vaihtelee eri aloilla. Lain mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu tätä lyhyemmästä työajasta.
  • 17. 17 Vuorotyö, jaksotyö ja yötyö Työ voi olla myös vuorotyötä tai jaksotyötä. Vuoro- ja jaksotyössä tehdään usein yötyötä. Yötyö tehdään kello 23–6 välillä. Vuoro- ja jaksotyössä työvuorot vaihtelevat. Esimerkiksi sairaalassa tehdään aamuvuoroja, iltavuoroja ja yövuoroja. Työaikalaki rajoittaa yöllä työskentelyä, koska yötyö on raskaampaa kuin päivätyö. Siksi työnantajan täytyy järjestää terveystarkastus työntekijöille, jotka tekevät yötyötä. Yötyö on sallittua vain tietyissä töissä ja tilanteissa. Esimerkiksi alle 18-vuotiaat eivät yleensä saa tehdä yötyötä. Yötyöstä ja vuorotyöstä maksetaan yleensä erillinen korvaus eli yötyölisä tai vuorotyölisä. Lisätietoa löydät oman alasi työehtosopimuksesta.
  • 18. 18 Työvuorolista Työnantajan täytyy tehdä etukäteen työvuorolista eli työvuoroluettelo. Työvuorolistaan on merkitty • mihin aikaan työvuoro alkaa • mihin aikaan työvuoro loppuu • päivittäiset lepoajat eli tauot • vapaapäivät. Sinulla on oikeus saada työvuorolista hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen kuin työviikko alkaa. Lisätyö ja ylityö Jos töitä on paljon, työnantaja voi pyytää sinua tekemään lisätöitä tai ylitöitä. Lisätyö on työtä, jota tehdään työsopimuksessa sovitun työajan lisäksi. Lisätyö ei ylitä lainmukaista säännöllistä työaikaa eli 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Lisätyöstä pitää maksaa vähintään sama palkka kuin muusta säännöllisestä työstä. Ylityö on työtä, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi. Ylityöstä täytyy maksaa korotettua palkkaa. Jos 8 tunnin työaika ylittyy vuorokaudessa, palkkaa korotetaan seuraavalla tavalla: • 2 ensimmäistä työtuntia: korotus 50 prosenttia • seuraavat työtunnit: korotus 100 prosenttia eli saat rahaa kaksi kertaa enemmän. MUISTA TAUOT JA LEPOAIKA Työaikalaki määrää, kuinka paljon voit tehdä työtä. Sinulla on oikeus pitää lepotaukoja työaikana. Lisäksi sinulla on oikeus levätä työpäivien välillä. On tärkeää, että työnantaja noudattaa lakia ja työehtosopimusta.
  • 19. 19 Lisää sääntöjä taukoihin ja lepoaikoihin löydät työehtosopimuksesta. Sinulla on oikeus taukoihin Ruokatauko on työpäivän aikana oleva tauko, jolloin sinä voit levätä ja syödä. Ruokatauko on vähintään puoli tuntia. Sinulla on oikeus ruokataukoon, jos työpäiväsi on yli kuusi tuntia. Yleensä ruokatauko ei ole työaikaa. Sinulla on oikeus myös kahvitaukoihin. Ne ovat 10 tai 15 minuutin pituisia taukoja. Kahvitauot ovat työaikaa. Alle kuuden tunnin työpäivään ei välttämättä kuulu ruokataukoa. Usein esimerkiksi kaupan myyjillä on vain yksi kahvitauko, jos he ovat työssä alle 6 tuntia. Vuorokausilepo Sinulla on oikeus levätä työvuorojen välissä. Lepoaika on vähintään 11 tuntia. Jos teet jaksotyötä, lepoaika on vähintään 9 tuntia. Viikkolepo Sinulla on oikeus pidempään lepoon kerran viikossa. Tavallisesti viikkolepo on vähintään 35 tuntia. Joskus viikkolepo voi olla lyhyempi, mutta sen täytyy aina olla vähintään 24 tuntia. Viikkolepoa ei saa keskeyttää, eli sinua ei saa kutsua sen aikana töihin. Vapaapäivän pitää olla sunnuntaina, jos mahdollista.
  • 20. 20 KUN SAIRASTUT Jos sinä sairastut, työnantajan täytyy maksaa sinulle palkkaa sairastumispäivältä. Palkkaa saat myös yhdeksältä muulta arkipäivältä, jos olet edelleen sairas. Jos olet ollut töissä vähintään kuukauden, saat täyden palkan. Jos olet ollut töissä alle kuukauden, saat puolet normaalista palkastasi. Työehtosopimuksessa on voitu sopia myös toisin. Yleensä työehtosopimuksessa on sovittu tätä paremmin, eli saat täyden palkan useammalta päivältä. Jos sairautesi kestää yli 10 päivää, Kela eli Kansaneläkelaitos maksaa sinulle sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahan määrä riippuu sinun tuloistasi eli palkkasi suuruudesta. Katso lisää sairauspäivärahasta: www.kela.fi/sairauspaivaraha-laskukaava VUOSILOMA Kun teet työtä, sinulle kertyy vuosilomaa. Lomaa kertyy, jos työskentelet vähintään 35 tuntia kuukaudessa tai 14 päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Saat siis 24 päivää kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa. Työntekijä saa vuosiloman ajalta palkkaa. Loma-ajan palkkaa kutsutaan lomapalkaksi. Lisäksi monilla työpaikoilla työntekijä saa lomarahaa, joka on noin puolet lomapalkan määrästä. Jos et ehdi pitää kaikkia lomapäiviäsi, saat loman sijasta rahaa eli lomakorvausta. Vuosilomasta saat tarkempia tietoja osoitteesta: www.vuosilomaopas.fi.
  • 21. 21 Esimerkki Tuija sairastaa nivelreumaa ja on ollut sairauslomalla. Hän haluaisi palata töihin, mutta hän ei jaksa tehdä töitä yhtä paljon kuin tavallisesti. Tuija palaa töihin osa-aikaisesti ja saa palkkaa työajalta. Lisäksi Kela maksaa hänelle osasairauspäivärahaa. Katso lisää osasairauspäivärahasta: www.kela.fi/osasairauspaivaraha PERHE Lapsen syntymän jälkeen vanhemmat saavat olla lapsen kanssa kotona. Vanhemmilla on oikeus perhevapaisiin myös, jos he adoptoivat lapsen. Kela maksaa perhevapaiden ajalta tukea, joka turvaa perheen toimeentulon perhevapaiden aikana. Yleensä työehtosopimuksissa on sovittu, että äitiysvapaan ajalta saa palkkaa 3 kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta kahdelta viikolta. Jos saat perhevapaiden ajalta palkkaa, Kela maksaa tuen työnantajallesi. Kela myöntää tukia vain hakemusten perusteella. Hae tukia verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Voit hakea tukia myös hakulomakkeilla, joita saat verkosta tai Kelan toimistosta. Lisää tietoa perhevapaista saat osoitteesta: www.kela.fi/lapsiperheet.
  • 22. 22 Kun lapsi sairastuu Kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu, voit jäädä hoitamaan häntä kotiin tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään 4 työpäivää. Lain mukaan työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Tarkista kuitenkin oma työehtosopimuksesi, siinä saattaa olla parempia ehtoja. Voit ehkä saada palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Raskaana ja perhevapaalla olevia ei saa syrjiä Työnantaja ei saa irtisanoa sinua siksi, että • olet raskaana • olet perhevapaalla • olet kertonut, että aiot jäädä perhevapaalle. Perhevapaiden jälkeen sinulla on oikeus palata aikaisempiin töihisi.
  • 23. 23 KUN PALKKA EI RIITÄ ELÄMISEEN Voit saada tukea asumiseen, jos sinulla on vain vähän tuloja, teet osa-aikaista työtä tai opiskelet. Kela maksaa yleistä asumistukea asumisesta aiheutuviin menoihin. Tukea voi saada kaikenlaisiin asuntoihin, esimerkiksi vuokra-asuntoon ja omistusasuntoon, kuten omakotitaloon. Asumistuen määrään vaikuttavat tulot ja asumismenot. Tuloja ovat esimerkiksi palkka ja työmarkkinatuki, asumismenoja vuokra ja vesimaksut. Tarkempia tietoja asumistuesta saat Kelasta: www.kela.fi/asumistuki. Toimeentulotuki Voit saada toimeentulotukea, jos palkkasi tai muu tuki on pienempi kuin toimeentulotuki. Voit saada toimeentulotukea myös silloin, jos sinulla ei ole työtä etkä ole oikeutettu muuhun tukeen. Tarkempia tietoja toimeentulotuesta: www.kela.fi/toimeentulotuki
  • 24. 24
  • 25. 25
  • 26. 26 2 ERILAISIA TYÖSUHTEITA Tarkista aina työsopimuksesta, millainen työsopimus sinulla on. Työsopimus voi olla vakituinen tai määräaikainen. Jos työsi on määräaikainen, varmista, että siihen on pätevä syy. Työ voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen. Jos mahdollista, älä tee nollatuntisopimusta. Silloin et ehkä saa palkkaa. VAKITUINEN VAI MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ? Vakituinen työ tarkoittaa, että työsopimus on voimassa toistaiseksi. Työsopimukseen ei ole kirjoitettu työn päättymisaikaa. Työ jatkuu niin kauan, kunnes työntekijä tai työnantaja haluaa lopettaa eli irtisanoa työsuhteen. Yleensä työsopimuksen pitää olla vakituinen. Jos työsopimuksesi on vakituinen, sinua kutsutaan vakituiseksi työntekijäksi. Määräaikainen työ kestää vain sen ajan, joka työsopimuksessa lukee. Työsopimukseen on kirjoitettu työn päättymisaika.
  • 27. 27 Jos työsopimus on määräaikainen, siihen pitää aina olla pätevä syy. Tämä syy pitää kirjoittaa työsopimukseen. Esimerkiksi sijaisella on tavallisesti määräaikainen työ. Määräaikaista työtä sanotaan usein pätkätyöksi. Määräaikainen työsopimus sitoo sekä sinua että työnantajaa. Määräaikaista työtä ei voi tavallisesti lopettaa aikaisemmin kuin mitä työsopimuksessa lukee. Jos työnantaja tarvitsee sinua jatkuvasti, työsopimuksesi täytyy olla vakituinen. Yhtään määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä ilman painavaa syytä. ONKO TYÖSOPIMUKSESI LAILLISESTI MÄÄRÄAIKAINEN? Työsopimus voi olla määräaikainen esimerkiksi näistä syistä: • olet jonkun sijainen • olet kausityössä, esimerkiksi kesätyöntekijänä tai jouluapulaisena • olet työharjoittelussa • opiskelet oppisopimuksella • olet itse pyytänyt määräaikaista työtä • työ on määräaikainen hanke eli se kestää vain tietyn aikaa • olet ollut vähintään vuoden työttömänä Jos epäilet, että työsi on määräaikainen ilman pätevää syytä, ota yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen tai ammattiliittoon.
  • 28. 28 KOKOAIKAINEN VAI OSA-AIKAINEN TYÖ? Kokoaikainen työ tarkoittaa, että teet työtä koko päivän. Työtä on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Yleensä työaika on tätä lyhyempi, esimerkiksi 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Työtä tehdään yleensä viisi päivää viikossa. Osa-aikainen työ tarkoittaa, että teet työtä vain osan päivästä tai osan viikosta. Työtä on siis vähemmän kuin kokoaikaisessa työssä. Jos olet osa-aikainen työntekijä, sinulla on oikeus lisätyöhön. Se tarkoittaa, että jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä, työtä täytyy tarjota ensin sinulle. Uusia työntekijöitä ei siis saa palkata, ennen kuin työtä tarjotaan osa-aikaiselle työntekijälle. NOLLATUNTISOPIMUS Älä tee nollatuntisopimusta, jos mahdollista. Nollatuntisopimus tarkoittaa, että työnantajan ei ole pakko antaa sinulle työtunteja. Sopimuksessa voi lukea esimerkiksi, että työaikasi on 0–20 tuntia viikossa. Jos sinulla on 0 työtuntia, et saa palkkaa. Jos työnantaja tarjoaa nollatuntisopimusta, neuvottele vähimmäistuntimäärä. Kun työsopimukseesi on merkitty vähimmäistuntimäärä, työnantajan täytyy maksaa sinulle palkkaa vähintään niistä työtunneista, vaikka sinulla ei ole töitä.
  • 29. 29 VUOKRATYÖ Vuokratyö tarkoittaa, että yritys palkkaa työntekijöitä ja vuokraa heitä edelleen eri yrityksille. Teet työsopimuksen vuokratyöyrityksen kanssa. Olet siis työsuhteessa vuokratyöyritykseen, joka on työnantajasi. Työ tehdään toisessa paikassa. Työntekopaikka voi vaihdella. Sinun palkkasi maksaa vuokratyöyritys. Yritys, jossa teet töitä, määrää työtehtäväsi ja valvoo työntekoasi. Palkka vuokratyössä ei saa olla huonompi kuin mitä työehtosopimuksessa sanotaan. Vuokratyössä on samat säännökset kuin muissakin työsuhteissa. Saat lisätietoja vuokratyöstä osoitteesta www.vuokratyoopas.fi. OPPISOPIMUS JA TYÖHARJOITTELU Oppisopimus on yksi tapa oppia uusi ammatti. Teet työtä työpaikalla ja opiskelet samaan aikaan oppilaitoksessa. Suurin osa opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Opiskelija ja työnantaja tekevät työsopimuksen, ja opiskelija saa palkkaa. Osa opiskelusta tapahtuu oppilaitoksessa. Silloin opiskelija voi saada erilaisia tukia. Työharjoittelu on työntekoa, joka lisää työntekijän ammattitaitoa. Tavallisesti työharjoittelija on opiskelija tai joku muu henkilö, joka aloittaa työelämässä. Työharjoittelusta voi saada palkkaa, tai se voi olla palkatonta. Jos olet osallistunut työttömänä työkokeiluun, voit saada työskentelysi ajalta työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa.
  • 30. 30
  • 31. 31
  • 32. 32 3 TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTURVALLISUUS Työturvallisuuslain mukaan työpaikan täytyy olla turvallinen ja terveellinen. Turvallisuus on työnantajan vastuulla. Sinun täytyy noudattaa työnantajan ohjeita. Sinun täytyy esimerkiksi käyttää työnantajan määräämiä suojavälineitä, kuten kypärää. Jos huomaat työpaikallasi vaaran, ilmoita siitä heti esimiehellesi tai työsuojeluvaltuutetulle. Jos jokin työtehtävä on vaarallinen, sinulla on oikeus kieltäytyä siitä, kunnes vaara on poistettu. TYÖSUOJELU Työsuojelu tarkoittaa toimenpiteitä, joiden avulla huolehditaan, että työpaikalla on turvallista. Arvioinnin perusteella työpaikalle laaditaan suunnitelmia ja turvallisuusohjeita, joilla työpaikka varautuu vaaroihin. Vaaroja voivat aiheuttaa esimerkiksi • melu, pöly, kylmyys, kuumuus, myrkyt, tärinä, säteily tai sähkö • vaaralliset koneet ja laitteet • liiallinen kiire tai liian pitkät työajat • bakteerit ja virukset, homeitiöt • huono työskentelyasento, liian raskaat taakat tai huonot työskentelyvälineet • väkivallan uhka.
  • 33. 33 Työnantajan täytyy huolehtia siitä, että mikään työpaikalla ei aiheuta onnettomuutta tai sairastumista. Työnantajan täytyy myös ottaa sinulle vakuutus tapaturmien ja ammattitautien varalta. Jos esimerkiksi loukkaannut työmatkalla tai työpaikalla, vakuutus korvaa tapaturman. SINULLA ON OIKEUS SAADA OPASTUSTA Kun aloitat uuden työn, sinun pitää saada ohjausta ja opastusta työhösi. Laki määrää, että työnantajan täytyy opastaa eli perehdyttää sinut uusiin työtehtäviin. Perehdytyksen avulla opit tuntemaan työpaikkasi, työtehtävät ja työkaverit. Sinun täytyy saada tietoa esimerkiksi • työstä ja työpaikasta • työpaikan pelisäännöistä ja yhteisistä ohjeista • koneiden ja laitteiden käytöstä • suojavälineiden, kuten kypärän, käytöstä • turvallisesta työskentelystä • työhön liittyvistä vaaroista ja riskeistä.
  • 34. 34 Työntekijällä on oikeus ehdottaa asioita, jotka parantavat työoloja. Työnantajan pitää kuunnella ehdotukset ja antaa niihin vastaus. Yhteistoiminta (yt) on neuvottelua työpaikan asioista työnantajan ja työntekijöiden kesken. Isoilla työpaikoilla täytyy käydä yt-neuvottelut ennen työntekijöiden vähentämistä. Neuvotteluissa etsitään muita ratkaisuja irtisanomisten tilalle. Lue lisää yt-neuvotteluista www.yhteistoimintaops.fi TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Työsuojeluvaltuutettu edustaa sinua työsuojeluasioissa. Voit aina kääntyä hänen puoleensa. Hän on joku työtovereistasi, sillä työsuojeluvaltuutetun valitsevat aina työntekijät. Työsuojeluvaltuutettu täytyy valita työpaikalle, jossa on vähintään kymmenen työntekijää. YHTEISTOIMINTA JA YT-NEUVOTTELUT Yhteistoiminta (yt) on neuvottelua työpaikan asioista työnantajan ja työntekijöiden kesken. Lain tavoitteena on, että työnantaja ja työntekijät kehittävät yhdessä työtä ja työoloja. Lain mukaan työnantajan täytyy keskustella työntekijöiden kanssa työhön liittyvistä asioista. Työnantajan täytyy antaa työntekijöille tarpeellista tietoa ajoissa.
  • 35. 35 TYÖTERVEYSHUOLTO Laki sanoo, että jokaisella työpaikalla täytyy olla työterveyshuolto, jonka työnantaja järjestää työntekijöille. Sinulla on aina oikeus työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto on työntekijälle maksuton. Oikeus työterveyshuoltoon on myös, kun sinulla on määräaikainen työsopimus tai nollatuntisopimus. Työterveyshuollon tehtävänä on • estää sairauksia, onnettomuuksia tai vammoja, joita työ voi aiheuttaa • huolehtia, että työntekijän oma sairaus ei pahene työssä, esimerkiksi reuma tai mielenterveysongelma • antaa apua kriisitilanteessa, esimerkiksi onnettomuuden tai väkivallan jälkeen järjestää terveystarkastus uudelle työntekijälle, jos hän voi sairastua työssä • arvioida työolojen vaikutuksia terveyteen • neuvoa työnantajaa ja työntekijöitä. Työterveyshuollon laajuus ja sisältö voivat vaihdella. Kysy esimieheltäsi, millaisia terveyspalveluita työpaikkasi tarjoaa. Työpaikalla voi esimerkiksi olla sopimus lääkäriaseman kanssa.
  • 36. 36 NUORIA TYÖNTEKIJÖITÄ SUOJELEE LAKI Laki suojelee alle 18-vuotiaita nuoria työntekijöitä. Alle 18-vuotias nuori ei saa tehdä työtä, joka voi vahingoittaa hänen terveyttään, kehitystään tai koulunkäyntiä. Laki rajoittaa myös työaikojen pituutta sekä yötyön tekemistä. Jos olet täyttänyt 15 vuotta ja suorittanut oppivelvollisuuden, työnantaja saa ottaa sinut vakituiseen työhön. Jos sinulla on oppivelvollisuus eli peruskoulu kesken, saat tehdä työtä puolet loma-ajastasi. Laki rajoittaa työaikaasi myös lukukauden aikana. Jos olet 14-vuotias, saat tehdä kevyttä työtä, jos huoltaja antaa siihen luvan. Voit allekirjoittaa työsopimuksen itse, kun olet täyttänyt 15 vuotta. Jos olet alle 15-vuotias, työsopimuksen allekirjoittaa huoltaja.
  • 37. 37 Jos kohtaat työpaikallasi syrjintää, pyydä työnantajaa antamaan selvitys asiasta. Ota yhteyttä luottamusmieheen tai omaan ammattiliittosi. He auttavat sinua viemään asiaa eteenpäin, jos epäilet edelleen syrjintää. Voit pyytää apua myös työterveyshuollosta tai työsuojeluviranomaiselta. Lisää tietoa osoitteessa: www.tyosuojelu.fi. Mitä sinun pitää tehdä, jos sinua kiusataan tai häiritään? Kerro kiusaajalle tai häiritsijälle, että hänen tekonsa tai puheensa tuntuvat sinusta pahalta. Pyydä häntä lopettamaan. Jos kiusaaminen ei lopu, ilmoita kiusaamisesta tai häirinnästä heti työnantajalle. Lain mukaan työnantajan täytyy puuttua kiusaamiseen mahdollisimman nopeasti. Jos et uskalla puhua kiusaajalle, esimiehesi, työpaikan luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai ammattiliitto voi auttaa sinua.
  • 38. 38
  • 39. 39
  • 40. 40 4 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN Työsuhde voi päättyä monella eri tavalla. Työnantaja tai työntekijä voi irtisanoa eli lopettaa vakituisen työsopimuksen. Määräaikainen työsuhde päättyy etukäteen sovittuna päivänä. Sitä ei voi irtisanoa, jos et ole sopinut, että sinulla on mahdollisuus irtisanoa sopimus työnantajasi kanssa. Työsopimuksen voi purkaa heti vain koeaikana tai jos sinä tai työnantajasi laiminlyötte velvollisuuksianne. VAKITUISEN TYÖSUHTEEN IRTISANOMINEN Kun työnantaja irtisanoo työsuhteen, hän sanoo, että työntekijän työ loppuu. Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain asiallisen ja painavan syyn takia. Työnantajan täytyy aina perustella syy työntekijälle. Syy voi olla esimerkiksi se, että yrityksen tuotteilla tai palveluilla ei ole tarpeeksi ostajia. Syynä voi myös olla yrityksen huono taloudellinen tilanne. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän myös syystä, joka johtuu työntekijästä. Sellainen syy on esimerkiksi jatkuva myöhästely tai työn tekeminen huonosti. Irtisanomisen syynä ei saa olla raskaus tai perhevapaa.
  • 41. 41 Työntekijää ei yleensä saa irtisanoa, ennen kuin hän on saanut varoituksen ja mahdollisuuden korjata tapansa. Työntekijä voi irtisanoa työsuhteen Jos työsopimus on vakituinen, sinun täytyy irtisanoa itsesi, jos haluat lopettaa työsuhteesi. Vie siitä kirjallinen ilmoitus työnantajalle. Sinun ei tarvitse kertoa syytä. Et voi kuitenkaan lopettaa työntekoa heti, vaan vasta irtisanomisajan jälkeen. Irtisanomisaika Irtisanomisen jälkeen alkaa irtisanomisaika. Laki määrää irtisanomisajan pituuden. Työsopimus päättyy vasta irtisanomisajan jälkeen. Irtisanomisaikana työntekijä tekee töitä normaalisti, ja hän saa siltä ajalta normaalin palkan. IRTISANOMISAJAT Jos sinä irtisanot työsopimuksen, irtisanomisaika on • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta • 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen, irtisanomisaika on • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden • 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut 1–4 vuotta • 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 4–8 vuotta • 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 8–12 vuotta • 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta
  • 42. 42 MÄÄRÄAIKAISTA TYÖSUHDETTA EI VOI IRTISANOA Määräaikainen työsuhde päättyy sinä päivänä, joka on sovittu etukäteen työsopimuksessa. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, jos siitä ei ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Sinä et siis voi lopettaa töitä, kun työsopimus on kesken. Sama sääntö koskee työnantajaa. Hän ei saa irtisanoa sinua, kun työsuhde on kesken. Määräaikainen työsopimus sitoo teitä molempia. Kumpikaan ei voi peruuttaa sopimusta ilman toisen lupaa. TYÖSOPIMUKSEN PURKAMINEN Työsopimuksen purkaminen tarkoittaa, että työsopimus loppuu heti ilman irtisanomisaikaa. Työsopimuksen voi purkaa koeaikana heti. Muuten työsopimuksen saa purkaa vain erittäin painavan syyn takia. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen, jos työntekijä laiminlyö tai rikkoo velvollisuuksiaan vakavasti. Tällainen syy saattaa olla esimerkiksi se, että työntekijä varastaa työpaikalta tai saapuu töihin humalassa. Sinä voit purkaa työsopimuksen, jos työnantajasi laiminlyö tai rikkoo vakavasti velvollisuuksiaan.
  • 43. 43 Esimerkiksi jos työnantaja ei maksa palkkaa tai hän ei huolehdi työturvallisuudesta, voit purkaa työsopimuksen. Takaisinottovelvollisuus Jos sinut on irtisanottu, työnantajalla on takaisinottovelvollisuus. Se tarkoittaa, että työnantajan täytyy palkata sinut uudelleen töihin, jos hänellä on samoja tehtäviä tarjolla. Hän ei siis saa palkata uusia työntekijöitä, vaan töitä on tarjottava ensin sinulle. Takaisinottovelvollisuus on yleensä voimassa 4 kuukauden ajan siitä, kun työsuhde päättyi. TYÖTODISTUS Kun työsuhde päättyy, sinulla on oikeus saada työtodistus. Tarvitset sitä, kun haet uutta työpaikkaa. Se on tärkeä myös silloin, jos joudut työttömäksi ja haet työttömyysetuutta. Työtodistus kertoo, kuinka kauan olet ollut töissä ja mitä olet tehnyt. Lisäksi voit pyytää, että työnantaja kirjoittaa arvion taidoistasi ja syyn, miksi työsuhde päättyi. Työnantaja ei saa kirjoittaa näitä tietoja, jos et pyydä niitä. Jos et muista pyytää työtodistusta, voit pyytää sen myöhemmin. Työnantajan täytyy antaa työtodistus vielä 10 vuoden kuluessa siitä, kun työ loppui.
  • 44. 44 TYÖTTÖMYYSTURVA Työttömyysturva tarkoittaa rahallista tukea, jota saat työttömyyden aikana. Työttömyysturvaa kutsutaan usein myös nimellä työttömyystuki tai työttömyysetuus. Voit saada tukea myös lomautuksen eli pakkoloman aikana. Työttömyysaikana sinulla on velvollisuus hakea aktiivisesti työtä. Sinun pitää myös ottaa vastaan työpaikka tai koulutuspaikka, jota sinulle tarjotaan. Jos kieltäydyt siitä ilman syytä, saatat menettää etuuden. Muista pitää työnhakusi voimassa TE-toimistossa. Jos sinulla on työttömyysaikana työtuloja, muista ilmoittaa niistä Kelalle tai työttömyyskassaan. Silloin työttömyystuki sovitellaan yhteen palkkasi kanssa eli saat tukea vähemmän. Työttömyystukia ovat • ansiopäiväraha • peruspäiväraha • työmarkkinatuki. Ansiopäiväraha Jos olet ammattiliiton jäsen, saatat kuulua myös työttömyyskassaan. Jos jäät työttömäksi, työttömyyskassa maksaa sinulle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa eli ansiopäivärahaa. Se on suurempi kuin Kelan työttömyysetuudet. Kysy lisätietoja ansiopäivärahasta omasta työttömyyskassasta tai Työttömyyskassojen yhteisjärjestöstä www.tyj.fi.
  • 45. 45 TYÖTTÖMÄKSI JÄÄVÄN MUISTILISTA 1. Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Voit ilmoittautua myös verkossa www.te-palvelut.fi. 2. Tarkista Kelasta tai työttömyyskassasta, millaista työttömyysetuutta voit saada. Kela maksaa työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa. Työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahaa. 3. Hae työttömyysetuutta. Saat hakemuksen Kelan tai työttömyyskassan verkkosivuilta. Voit hakea tukia myös lomakkeilla, joita voit tulostaa Kelan verkkosivuilta tai hakea Kelan toimistoista. Lähetä hakemus mahdollisimman pian, sillä tukien hakuaika on 3 kuukautta. Tarkista hakemuksesta, mitä liitteitä siinä pitää olla mukana. Voit lähettää liitteet myöhemmin. 4. Pyydä työnantajaltasi kirjallinen työtodistus. 5. Pyydä työnantajaltasi palkkatodistus. Palkkatodistuksen pitää olla vähintään viimeksi kuluneiden 26 viikon ajalta. Tarvitset sen liitteeksi työttömyysturvahakemukseen. 6. Kun sinun hakemuksesi on käsitelty, saat kotiin tukea koskevan päätöksen. Päätökseen on merkitty tuen määrä, perustelut ja maksupäivä. Lisäksi saat jatkohakemuslomakkeen. Saat päätöksen myös, jos se on kielteinen. Lisätietoja työttömyysturvasta on Kelan verkkosivuilla: www.kela.fi/tyottomat
  • 46. 46 LOMAUTTAMINEN Lomauttaminen eli pakkoloma tarkoittaa, että työnantaja käskee sinun jäädä lomalle ilman palkkaa. Sinulle täytyy kertoa lomautuksesta vähintään 14 päivää etukäteen. Voit joutua pakkolomalle, jos työnantajalla ei ole tarpeeksi töitä. Lomauttaminen voi kestää jonkin aikaa, mutta sinun työsopimuksesi ei pääty. Lomautuksen aikana saat työttömyyspäivärahaa, jos olet ilmoittautunut TE-toimistoon. Muista ilmoittautua viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. TYÖNANTAJAN KONKURSSI JA PALKKATURVA Työnantajan konkurssi tarkoittaa, että yritys lopettaa toimintansa rahanpuutteen takia. Silloin myös sinun työsi loppuvat, ja jäät ehkä ilman viimeistä palkkaa. Jos työnantaja ei voi maksaa sinulle palkkaa, saat palkan palkkaturvasta. Palkkaturvaa täytyy hakea lomakkeella, jonka saat suomi.fi -verkkopalvelusta tai TE-toimistosta. Muista hakea palkkaturvaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työ loppuu.
  • 47. 47 TYÖNHAKU Kun etsit töitä, ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon. Voit ilmoittautua verkossa, soittamalla tai käymällä TE-toimistossa. Saat TE-toimistosta monenlaista apua, kun etsit työpaikkaa tai koulutuspaikkaa. Voit saada ammatinvalinnanohjausta, jos et tiedä, mitä työtä haluat tehdä tai mitä haluat opiskella. Työpaikkaa haetaan usein työhakemuksella. Tee työhakemus huolellisesti. Jos työnantaja kiinnostuu sinusta, saat kutsun työhaastatteluun. Työnantaja valitsee uuden työntekijän työhaastattelun perusteella. Valmistaudu haastatteluun huolellisesti. Silloin jännität vähemmän ja onnistut paremmin. Työhaastattelussa sinun ei tarvitse vastata esimerkiksi näihin kysymyksiin: • Asutko parisuhteessa? • Onko sinulla lapsia? • Oletko raskaana? • Aiotko hankkia lapsia? • Onko sinulla jokin vakava sairaus? • Miten usein käytät alkoholia? • Mikä on uskontosi? • Oletko suorittanut asevelvollisuuden? • Oletko jonkin puolueen jäsen? • Oletko ammattiliiton jäsen? Vinkkejä työnhakuun löydät TE-toimistojen sivuilta: www.te-palvelut.fi
  • 48. 48
  • 49. 49
  • 50. 50 5 LIITY AMMATTILIITTOON Ammattiliitto on järjestö, johon kuuluu paljon saman alan työntekijöitä. Eri aloilla on omat ammattiliitot, kuten Rakennusliitto ja Teollisuusliitto. Ammattiliitto neuvottelee työnantajien kanssa työehdoista, esimerkiksi palkasta ja työajasta. Ammattiliitto valvoo työntekijöiden etuja koko maassa. Suuri osa suomalaisista kuuluu ammattiliittoon. Ammattiliittoon ei ole pakko kuulua, mutta usein jäsenyys kannattaa. Ammattiliitosta saa esimerkiksi tietoa omasta työehtosopimuksesta. Ammattiliitosta saa apua ja neuvoja muissakin työelämän asioissa. Ammattiliitto neuvottelee alan palkankorotukset. Se neuvottelee myös työehtosopimuksen, joka takaa sinulle lakia paremmat edut. SEITSEMÄN SYYTÄ LIITTYÄ AMMATTILIITTOON 1. Ammattiliitto neuvottelee työehdoista sinun puolestasi Tärkein syy liittyä ammattiliittoon on työehtosopimus. Kun ammattiliitto tekee työehtosopimuksen työnantajien kanssa, se neuvottelee puolestasi palkoista. Samalla se neuvottelee esimerkiksi työajoista ja lomista tai muista eduista, jotka ovat paremmin kuin laissa. 2. Luottamushenkilöt auttavat sinua Työpaikalla ammattiliittoa edustaa luottamusmies. Luottamusmies valvoo, että työnantaja noudattaa työehtosopimusta ja lakeja.
  • 51. 51 Hän myös neuvoo ja auttaa, jos sinulla on ongelmia työnantajan kanssa. Ammattiliitot kouluttavat myös työsuojeluvaltuutettuja. Työsuojeluvaltuutettu neuvoo sinua työsuojeluasioissa ja seuraa, että työnantaja huolehtii työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä. 3. Ammattiliitto auttaa sinua Ammattiliitto auttaa sinua ongelmissa, jotka liittyvät työelämään. Voit kysyä neuvoja liittosi puhelinpäivystyksestä. Saat tarvittaessa apua myös ammattiliiton lakimieheltä. Hän voi myös sovitella riita-asioita ja antaa oikeusapua. 4. Ammattiliitto vaikuttaa lakeihin ja kehittää työelämää Ammattiliitto valvoo työntekijöiden etuja, kun uusia lakeja säädetään. Liitot tekevät ehdotuksia parannuksista ja kommentoivat hallituksen esityksiä. Ammattiliittojen ansiosta työntekijöillä on paljon oikeuksia. Sellaisia ovat esimerkiksi • 8 tunnin työpäivä • 5-päiväinen työviikko • kesäloma • talviloma • sairausajan palkka • ylityökorvaukset • lomaraha. 5. Pääset koulutuksiin ja tapahtumiin Ammattiliitot järjestävät kursseja, joilla voi oppia työelämän asioita. Lisäksi voit osallistua muuhun toimintaan. Lisätietoja saat esimerkiksi oman liittosi lehdestä ja verkkosivuilta.
  • 52. 52 6. Työttömyysturvasi paranee Jos olet ammattiliiton jäsen, kuulut myös liiton työttömyyskassaan. Jos jäät työttömäksi, voit saada ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahan suuruus riippuu siitä, kuinka paljon palkkaa olet saanut työssä. Ansiopäiväraha on yleensä suurempi kuin Kelan työttömyysetuus. 7. Saat etuja Kun olet ammattiliiton jäsen, saat myös muita etuja. Saat alennuksia esimerkiksi bensiinistä, vakuutuksista ja hotellimaksuista. Saat myös lomaetuja, sekä voit vuokrata edullisia lomapaikkoja. Lisää tietoa saat oman liittosi verkkosivuilta. MITEN LIITYT AMMATTILIITTOON? Liittyminen on helppoa. Selvitä ensin oman ammattiliittosi nimi • työpaikan luottamushenkilöltä • soittamalla numeroon 0800 179 279 • osoitteesta www.liitot.fi. Työpaikkasi luottamusmies auttaa liittymisessä. Voit myös täyttää liittymislomakkeen ammattiliiton verkkosivuilla tai osoitteessa www.liitot.fi. Ammattiliiton jäsenet maksavat liitolle jäsenmaksua. Voit maksaa jäsenmaksut kahdella tavalla: • työnantaja voi vähentää jäsenmaksut suoraan palkastasi • voit maksaa jäsenmaksut itse.
  • 53. 53 Ensimmäinen tapa on helpompi. Jäsenmaksu vähennetään verotuksessa. Vähennettävät jäsenmaksut näkyvät automaattisesti veroehdotuksessa. MISTÄ MUUALTA SAAT APUA ONGELMIISI? Jos sinulla on työhön liittyviä ongelmia, pyydä rohkeasti apua ammattiliitosta ja työpaikan luottamushenkilöiltä. Jos et ole ammattiliiton jäsen, apua antavat esimerkiksi: • Kesäduunari-info, joka on auki kesäisin. Palvelu on maksuton. Puhelinnumero on 0800 179 279 ja verkko-osoite www.kesaduunari.fi. • Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta. Neuvonta auttaa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Palvelu on maksuton. Puhelinnumero on 0800 414 004, sähköpostiosoite on workinfinland@sak.fi ja verkko-osoite on www.sak.fi/ toissasuomessa. • Työsuojeluhallinnon neuvontapalvelu. Puhelinnumero on 0295 016 620 ja verkko-osoite on www.tyosuojelu.fi/ tietoa-meista/asiointi/puhelinneuvonta • Rikosuhripäivystys Riku. Auttava puhelin 116 006. Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177. Verkko-osoite on www.riku.fi
  • 54. 54 SAK:N AMMATTILIITOT SAK on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö, johon kuuluu monta ammattiliittoa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT www.akt.fi Ilmailualan Unioni IAU www.iau.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL www.jhl.fi Yhteisöjäsenet: Aliupseeriliitto www.aliupseeriliitto.fi Tulliliitto www.tulliliitto.fi Rajaturvallisuusunioni www.rtu.fi Vankilavirkailijain Liitto VVL www.vankilavirkailija.fi Kaupanalan esimiesliitto KEY (Palvelualan Unionin kautta) www.esimiesliitto.com Merimies-Unioni www.smu.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM www.pam.fi Paperiliitto www.paperiliitto.fi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU www.pau.fi Rakennusliitto www.rakennusliitto.fi Rautatievirkamiesliitto www.rvlry.fi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL www.selry.fi Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU
  • 55. 55 Suomen Muusikkojen Liitto www.muusikkojenliitto.fi Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL www.sssl.fi Sähköalojen ammattiliitto www.sahkoliitto.fi Teollisuusliitto www.teollisuusliitto.fi Vuoden 2018 alussa aloittaneeseen Teollisuusliittoon yhdistyivät: Metalliliitto TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Puuliitto Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme www.teme.fi Veturimiesten liitto www.vml.fi Yleinen Lehtimiesliitto YLL www.yleinenlehtimiesliitto.fi
  • 56. 56
  • 57. 57
  • 58. 58 6 MUISTILISTA TYÖSSÄ ALOITTAVALLE Voit välttää useimmat työelämän ongelmat, kun tiedät oikeutesi ja velvollisuutesi. Jos kohtaat ongelmia, saat apua ammattiliitosta tai työpaikkasi luottamusmieheltä. Ota meihin rohkeasti yhteyttä! Huolehdi vähintään seuraavista asioista: 1. Tee aina kirjallinen työsopimus. Älä allekirjoita papereita, jos et ymmärrä niitä. 2. Sinulla on oikeus saada opastusta, kun aloitat uuden työn. Kysy neuvoja työpaikalta rohkeasti. 3. Etsi työehtosopimus eli tes, joka on voimassa omalla työpaikallasi. Työehtosopimuksesta saat tietää, mitkä ovat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Jos työnantajasi ei ole velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, hänen täytyy silti noudattaa Suomen lakia. Myös laki kertoo työntekijän yleiset oikeudet ja velvollisuudet. 4. Neuvottele vähimmäistuntimäärä, jos työnantaja tarjoaa sinulle nollatuntisopimusta. Nollatuntisopimus tarkoittaa, että työnantajan ei ole pakko antaa sinulle työtunteja. Sinun työaikasi voi olla esimerkiksi 0–20 tuntia viikossa. Jos sinulla on työsopimuksessasi 0 työtuntia, et ehkä saa palkkaa.
  • 59. 59 Kun työsopimukseesi on merkitty vähimmäistuntimäärä, työnantajan täytyy maksaa sinulle vähintään ne työtunnit. 5. Sinun täytyy saada palkkakuitti, aina kun saat palkkaa. Tarkista joka kerta, että palkkakuitin tiedot ovat oikein. Palkkakuitissa lukee palkkasi, verot ja muut maksut. 6. Jos teet töitä työvuorolistan mukaan, säilytä kopiot työvuorolistoista. Jos työvuorolista muuttuu, kirjoita muutokset muistiin. 7. Kun työsopimus loppuu, huolehdi siitä, että saat lomakorvauksen oikein. Saat lomakorvauksen, jos et ole käyttänyt kaikkia lomapäiviäsi. Lomakorvauksen voit katsoa palkkakuitista. 8. Kun työsopimus loppuu, pyydä aina työtodistus työstäsi. 9. Tutustu työpaikkasi luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun. He hoitavat työntekijöiden asioita työnantajan kanssa. Luottamusmies voi auttaa työntekijää, jolla on ongelmia työnantajan kanssa. 10. Liity ammattiliittoon. Ammattiliitto on järjestö, johon kuuluu saman alan työntekijöitä. Ammattiliitto keskustelee työnantajien kanssa siitä, millaisia ovat työehdot.
  • 60. 60
  • 61. 61
  • 62. 62 AAKKOSELLINEN HAKEMISTO Ammattiliitto 8, 14, 27, 37, 44, 47, 50–55, 58–59 Ansiopäiväraha 44–45, 52 Irtisanominen 34, 40–41 Irtisanomisajat 13, 41–42 Kiusaaminen 9, 37 Koeaika 13, 40, 42 Kokoaikainen työ 26, 28 Lepoaika 9, 18–20 Lisät 15, 18 Lisätyö 18, 28 Lomakorvaus 9, 16, 19, 21, 59 Lomaraha 21, 51 Lomauttaminen, lomautus 44, 46 Luontoisetu 15 Luottamusmies 8, 27, 37, 50, 52–53, 58–59 Muistilista työssä aloittavalle 8, 58 Määräaikainen työ 13, 26–27, 35, 40, 42 Nollatuntisopimus 26, 28, 35, 58 Nuori työntekijä 36 Opastus eli perehdytys 33, 58 Oppisopimus 27, 29 Osa-aikainen työ 21, 26, 28 Palkanmaksu työsuhteen päättyessä 16 Palkka ja palkkakuitti 9, 12–16, 18–23, 26, 28–29, 43–46, 51–52, 58–59 Palkkaturva 46 Perehdytys 33 Perhevapaat 22, 40 Peruspäiväraha 29, 44–45 Sairaus 20–23, 33, 35, 47, 51 Syrjintä 37 Takaisinottovelvollisuus 43 Tauot 9, 18–20 Toimeentulotuki 23 Toistaiseksi voimassa oleva eli vakituinen työ 13, 26–27, 36, 40–41
  • 63. 63 Työaika 12–14, 17–20, 28, 32, 36, 50, 58 Työehtosopimus eli tes 9, 12–19, 21–23, 29, 50, 58 Työhaastattelu 47 Työhakemus 47 Työharjoittelu 27, 29 Työmarkkinatuki 29, 44, 45 Työsopimus 12–14, 18, 26–29, 35–36, 40–42, 46, 58–59 Työsopimuksen purkaminen 42 Työsuojelu 32, 34, 37, 51, 53, 59 Työsuhde 8–9, 12–13, 16, 21, 26, 29, 40–43, 53 Työterveyshuolto 35, 37 Työtodistus 43, 45, 59 Työttömyysetuudet 43–45, 52 Työttömyyskassa 44–45, 52 Työttömyysturva 8, 44–45, 52 Työttömäksi jäävän muistilista 45 Työturvallisuus 32, 43 Työvuorolista 18, 59 Vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva työ 13, 26–27, 36, 40–41 Velvollisuudet 8–9, 14, 36, 40, 42–44, 47, 58, Vuokratyö 29 Vuorotyö 17–18 Vuosiloma 13, 16, 21 Yhteistoiminta 34 Ylityö 18, 51 Yt-neuvottelut 34 Yötyö 15, 17–18, 36
  • 64. 64