Sosiaalibarometri 2016: Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksesta
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•1,796 views
Huhtikuussa 2016 julkaistu Sosiaalibarometrin erityistarkastelu, pureutuu neljään ajankohtaiseen teemaan: toimeentulotuen Kela-siirtoon, perustuloon, sote-uudistukseen sekä asumiseen ja toimeentuloon. Lue tiiviistä esityksestä pääkohdat.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Similar to Sosiaalibarometri 2016: Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksesta
Similar to Sosiaalibarometri 2016: Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksesta (20)
More from SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
More from SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (20)
Sosiaalibarometri 2016: Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksesta
- 1. Sosiaalibarometri 2016 Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote-uudistuksesta Vastaajina sosiaali- ja terveysjohto kunnissa, aikuissosiaalityöntekijät, Kelassa toimeentulotuen kanssa tekemisissä olevat
- 2. Perustoimeentulotuki Kelaan. Siirtopäätös on oikea. • Kelan edustajat 100 % • Sosiaali- ja terveysjohto 77 % • Sosiaalityöntekijät 73 %
- 3. Kela-siirron hyödyt • yhdenmukaiset myöntämisperusteet, yhdenvertainen kohtelu • tehokas tiedonkäsittely, yhteensovitus muiden etuuksien kanssa • kynnys hakea tukea madaltuu, etuuksien alikäyttö vähenee • lisää resursseja sosiaalityöhön
- 4. ”Kansallisesti toimeentulotuen myöntämisen kriteerit yhdentyvät, nyt kunnissa erilaisia käytäntöjä ja soveltamisohjeita.” ”Kokonaisuus hallintaan, myös muiden etuisuuksien yhteen katsominen.” ”Ei turhaa sosiaalitoimen asiakkuutta. Maksatus ja päätöksenteko nopeutuu, myös palvelutakuu toteutuu yhdenmukaisesti eri alueilla.”
- 5. Kela-siirron huolet • henkilökohtainen palvelu ja asiakkaiden ohjaus heikkenee • Kelan etuusjärjestelmän byrokraattisuus ja joustamattomuus • heikoimmassa asemassa olevien palvelu heikkenee • menot kasvavat
- 6. ”Huono-osaisilla ei ole välttämättä mahdollisuutta sähköiseen asiointiin.” ”Kela tiedottaa kovasti. Vika ei ole Kelan, vaan lainsäätäjien, jotka eivät tajua miten avuttomia todellisessa toimeentulotuen tarpeessa olevien enemmistö on paperisodassa.” ”Kaavamaistuminen huono; kunnassamme on erityistilanteita ja erityistuloja joiden huomioon ottaminen heikkenee.”
- 7. Perusturvajärjestelmä on liian monimutkainen Perusturva = kansaneläke, takuueläke, sairauspäiväraha, vanhempainrahat, työmarkkinatuki, työttömän peruspäiväraha
- 8. Perusturvajärjestelmä on liian monimutkainen • ulkopuolelle jäävät ne, jotka eivät osaa, pysty tai halua hakea etuuksia • järjestelmää pitää yksinkertaistaa - Yli 50 % sosiaalitoimen vastaajista - 75 % Kelan vastaajista
- 9. ”Yksinkertaistaa ainakin, mutta myös jonkinlainen perustulon malli olisi paikallaan. Perusturvan varassa eläville pienetkin muutokset etuuksien määrässä ja etuuden vaihtuessa toiselle aiheuttaa taloudellisesti kohtuuttomia tilanteita.” (Sosiaalityöntekijä) ” Vain olemisen mahdollisuuden poistaminen, koska se passivoi ja aiheuttaa jossain määrin ongelmia ja syrjäytymistä. ” (Sosiaalityöntekijä)
- 10. Perustuloa kannatetaan periaatteessa, mutta sen määrä on vaikea määritellä Konkretisoituja malleja kannattaa 20–35 % vastaajista. Kannatus yleisesti
- 11. Sote-uudistus eteenpäin, asiakkaan parhaaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä unohtamatta.
- 12. Sote-uudistus onnistuu paremmin terveyspalveluissa • 69 %: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi onnistuu • 50 %: peruspalvelut vahvistuvat, palvelujen saatavuus yhdenvertaistuu, kustannustehokkuus ja laatu paranevat
- 13. ”Erityispalveluiden osaaminen keskittyy, paranee ja tasavertaistuu. Sitä kautta saatava synergia voi tuoda säästöä.” (Sosiaali- ja terveysjohtaja) ”Yhteiset tietojärjestelmät ja tiedon siirtyminen, yhteiset palvelukriteerit ja arviointikriteerit.” (Sosiaali- ja terveysjohtaja) ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio paranee ja asiakkaan pompottelu vähenee.” (Sosiaali- ja terveysjohtaja)
- 14. Sote-uudistuksen uhkia • palvelut keskittyvät ja etääntyvät • kustannukset lisääntyvät • hallinto paisuu • sote-palvelut etääntyvät kunnan muusta toiminnasta • Kuihtuvatko hyvät toimintamallit?
- 15. ”Alueelliset eroavuudet jätetään huomioimatta, mm. pitkät välimatkat, harva asutus --- . Palvelut ja päätöksenteko kaikkoavat toisistaan.” (Sosiaali- ja terveysjohtaja) ”Kustannukset karkaavat käsistä. Tulee liian iso organisaatio, jota ei kukaan hallitse. Demokratia vaarantuu täysin.” (Sosiaali- ja terveysjohtaja)
- 16. Soten onnistumisen edellytyksiä • 67 %: hyvä johtaminen • 59 %: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio • 45 %: sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja hallinnon selkeys • n. 40 %: monikanavarahoituksen purkaminen • n. 40%: terveyden edistämisen vahvistaminen kunnissa
- 18. Odotuksia sote-uudistukselle • parantaa palvelun laatua ja saatavuutta tiheään asutuilla alueilla • oikea-aikainen hoito lyhentää hoitoaikoja • asiakkaiden palvelutyytyväisyys ja sitoutuminen hoitoon kasvavat
- 19. Huolia sote-uudistuksesta • Eri asiakasryhmien kyky valita itselleen parhaita palveluja vaihtelee • valinnanvapauden lisääminen voi eriyttää palveluita asiakkaan maksukyvyn ja palvelun vaativuuden mukaan • kustannukset kasvavat, ainakin aluksi
- 20. ”Hyvä kirittäjä julkiselle sektorille. Voi alentaa kustannuksia. Voi parantaa palveluita.” (Sosiaali- ja terveysjohtaja) ”Asiakkaiden tyytyväisyys kasvaa, kun itse voi vaikuttaa” (Sosiaali- ja terveysjohtaja)
- 21. ”Palveluiden saatavuus paranee odotusaikojen lyhenemisen muodossa. Saavutettavuus maantieteellisesti todennäköisesti saattaa jopa heikentyä, koska yksityiset palvelut tulevat myös keskittymään kasvukeskuksiin.” (Sosiaali- ja terveysjohtaja)
- 22. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen kunnissa on edellytys uudistuksen onnistumiselle ja kustannusten hillitsemiselle.
- 23. ”Kunta pystyy keskittymään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kun ei tarvitse keskittyä lakisääteisten palvelujen järjestämiseen.” (Sosiaali- ja terveysjohtaja)
- 24. Terveyden edistämisen järjestämiseen liittyviä huolia • näivettyy, kun sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa ei jää kuntiin • hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ei ymmärretä kunnissa riittävän laaja-alaisesti eri hallintokuntia koskevaksi • Jää irralliseksi – kuka ottaa vastuun?
- 25. Terveyden edistämisen järjestämisen mahdollisuudet • nousee kaikkien hallintokuntien asiaksi • kunnilla paremmat mahdollisuudet keskittyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen • kuntien ja sote-alueiden vahva yhteistyö ja yhteiset hyvät toimintamallit
- 26. ”Jos kunnilla ei ole kannustimia tehdä ennaltaehkäisevää työtä, painottavat ne tulonmuodostuksessa lähinnä elinkeinopolitiikkaa.” (Sosiaali- ja terveysjohtaja) ”Kunta voi ruveta muistamaan paremmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perimmäisen tarkoituksen, kun niiden tiimoilta tapahtuvaa ajattelemista ja suunnittelua ei voi enää ulkoistaa kunnan omalle sote-sektorille.” (Sosiaali- ja terveysjohtaja)
- 27. #sosbaro
- 28. Sosiaalibarometri 2016: Erityiskatsaus toimeentulosta ja sote- uudistuksesta Anne Eronen - Timo Lehtinen – Pia Londén – Anne Perälahti www.soste.fi