3. Suomalaisen psykiatrian matka
• Aina mukana: vaikeasti hoidettavien
potilaiden taakka ja julkinen paine
• Säilyttämisestä ja eristämisestä
kuntouttamiseen ja integraatioon
• Ikuiset kisaajat: kuntien ja
keskushallinnon vastuunjako
• Tieteeseen kohdistunut toivo
• Psykiatrian historia ollut psykiatristen
sairaaloiden historiaa – entä nyt?
http://issuu.com/spiritushistoriae/docs/toivo_hapea?e=6151369/3592542
4. Suomalaisten mielenterveyspalveluiden trendit
• Kansainvälisestikin katsoen jyrkkä laitoshoidon
alasajo (4.2->1ss/1000 1970-1995),
deinstitutinalisaatio
• Hallinnollinen hajautus 1991, desentralisaatio
kunnalliseen järjestämisvastuuseen
pohjautuva palvelujärjestelmä
• 1990 –luvun lamassa julkisten palveluiden
supistukset → laitoshoidon purun
kompensaatio avohoitoa kehittämällä jäi
puutteelliseksi
• 2009 palvelurakenteen uudistamisen,
tavoitteina mm. esteettömät palveluketjut,
yhden luukun periaate, peruspalveluiden roolin
korostaminen…
• SOTE –hanke: järjestämisvastuun keskittäminen
ja rahoituksen uudistaminen?
5. Deinstitutinalisaatio
• Kohti 0,4 promillen rajaa: 4
sairaansijaa/10 000 asukasta
• Sairaansijojen merkittävää laskua
tapahtunut mm. Uudellamaalla,
Varsinais-Suomessa, Keski-
Suomessa, Etelä-Karjalassa ja
Lapissa aktiivisten hankkeiden ja
reformien avulla
• Avohoitoa kehittämällä,
hoitojaksoja lyhentämällä
• Palveluasuminen ja varhainen
aktiivisuus?
9. Mieli 2009 suunnitelma: painopistealueet ja ehdotukset
Työryhmä:
Marja-Liisa Partanen
Kari Paaso
Kari Haavisto
Kristian Wahlbeck
Jouko Lönnqvist
Jari Korhonen
Liisa-Maria Voipio-Pulkki
Matti Ylikoski
Maria Vuorilehto
Antero Lassila
Jorma Posio
Lasse Murto
Marita Ruohonen
Timo Tuori
Airi Partanen
Suunnitelmaa implementoi THL, sitä tuettiin lainsäädännön muutoksin ja Kaste –ohjelman tukipäätösten kautta
10. Tilannearvio toimikauden päättyessä 2015
• Kolme arviota: 1) STM
ohjausryhmän tuottama raportti;
2) THL päätösraportti; 3) ulkoinen
loppuarviointi
• Ulkoisen arvioinnin tarkoituksena
selvittää suositusten ja linjausten
toteutumista ja vaikutuksia, sekä
suunnitelman toimivuutta
ohjausmenetelmänä
• Kilpailutuksen kautta valittu
riippumaton arviointityöryhmä
11. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksianto
Kansallisen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman kokonaisarvioinnin
tavoitteena on toimeksiannon mukaan tuottaa tietoa
• Mieli-suunnitelman linjausten, sisällön, rakenteen ja toimeenpanon
toimivuudesta
• Mieli-suunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta ja vaikutuksista
väestön hyvinvointiin ja palveluihin
• tavoitteiden saavuttamisesta Mieli-suunnitelman eri painopistealueilla
mielenterveystyön ja päihdetyön, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon
näkökulmista sekä laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta
• mahdollisista toimeenpanoa rajoittaneista tekijöistä
• Mieli-suunnitelman suhteesta kansainväliseen kehitykseen, mukaan
lukien OECD:n ja WHO:n suosituksiin
• miten Mieli-suunnitelma tavoitti keskeiset kohderyhmät ja toimijat
• muista relevanteista kysymyksistä ja näkökulmista, mm. lasten,
nuorten ja vanhusten näkökulmista
• Mieli-suunnitelman toimivuudesta mielenterveys- ja päihdetyön
kansallisen ohjauksen välineen
12. Ulkoisen arvioinnin kulku
• Toteutettu ulkoinen arviointi pohjautui
• 1) sähköiseen asiantuntijakyselyyn;
• 2) tilastotiedonkeruuseen;
• 3) asiantuntijatahojen laadullisiin
haastatteluihin ja
• 4) kansallisten ja kansainvälisten
selvitysten läpikäyntiin
• Tavoitteina ohjelman sisällön,
tavoitteiden toteutumisen,
vaikuttavuuden ja yleisen toimivuuden
arviointi
13. Tiedonkeruu 1: Sähköinen kysely
avainhenkilöille
• Sairaanhoitopiirien psykiatrian toimialan johtotehtävissä
toimiville
• Valittujen kuntien, sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymien ja päihdehuollon yksiköiden johto- ja
kehittämistehtävissä toimiville
• Valituille kolmannen sektorin toimijoille
• Joidenkin yksityisten työterveysasemien työterveyden
vastuuhenkilöille
• Yliopistojen edustajille
• Otannassa huomioitiin vastaajien jakautuminen eri
toimijatahoille sekä alueellisesti kattava tavoittaminen.
• Otoskoko oli 564, 30.11.2015 mennessä vastauksia 147,
vastausprosentti 26%
14. Tiedonkeruu 2: Systemaattinen tilastotiedon
poiminta ajalta 2000 - 2013
• Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0–17-
vuotiaat sairaanhoitopiireittäin ajalta
• Mielenterveyssyin työkyvyttömyyseläkettä saavat
• Tahdosta riippumattoman lähetteet psykiatriseen
sairaalahoitoon
• Psykiatrian laitoshoitopäivät
• Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat /
1000 asukasta
• Alkoholijuomien myynti asukasta kohti
• Alkoholikuolleisuus maakunnittain
• Itsemurhakuolleisuus maakunnittain
Itsemurhakuolleisuus maakunnittain
15. Tiedonkeruu 3: Asiantuntijahaastattelut
• Haastateltiin 10 keskeistä terveys-,
mielenterveys-, päihde- ja sosiaalitoimen
toimijaa
• Näkemyksiä suhteessa omaan rooliin
palveluiden kehittämisessä tai
johtamisessa
• Haastattelun teemoitus ja toteutus
• Mieli-suunnitelman linjaukset, sisältö ja
rakenne
• Mieli-suunnitelman toimeenpano
• Painopistealueittaisten teemojen ja ehdotusten
vapaamuotoinen läpikäynti
• Haastatteluiden tallennus ja litterointi
laadullista analyysia varten
• Aineiston teemoittainen ryhmittely
16. Tiedonkeruu 4: Kansallisia ja kansainvälisiä
selvityksiä
• WHO:n, OECD:n, EU:n, THL:n ja STM:n
selvityksiä ja raportteja
• Muuta taustamateriaalia:
• https://www.innokyla.fi/kaste
• http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-
asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kansallinen-
mielenterveys-ja-paihdesuunnitelma
• https://www.thl.fi/en/web/terveyden-
edistaminen/johtaminen/tyokaluja/teaviisari
18. WHO:n Euroopan mielenterveyssuunnitelman
suhde Mieli 2009 suunnitelman painopistealueisiin
Mieli-suunnitelman painopistealueiden ja WHO:n Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelman
(2013) tavoitteiden suhteutuminen toisiinsa (Lähde: mukaillen Solin 2015).
20. Työryhmän arvio Mieli 2009 suunnitelman sisällöstä,
linjauksista ja toimeenpanosuunnitelmasta
• Sisällöltään varsin hyvin linjassa sekä kansainvälisen
että kansallisen kehityksen kanssa.
• Kohdentui keskeisiin kysymyksiin ja ansiona voidaan
pitää suunnitelman sisällön linkittymistä jo
alkaneeseen kehittämistyöhön.
• Suunnitelman ehdotukset olivat eritasoisia. Osa oli
muotoiltu lopputavoitteiden muotoon, osa taas
välitavoitteen kaltaisiksi ja osa kuvasi toimenpiteitä
tulostavoitteiden saavuttamiseksi.
• Monien ehdotusten toteutumisen seuranta ja
arviointi ei ollut mahdollista. Olisi tarvittu alusta
lähtien systemaattinen seuranta joka olisi
edellyttänyt selkeämpien mittauskäytäntöjen
asettamista.
21. Painopiste I: Asiakkaan aseman vahvistaminen
• Asiakkaiden yhdenvertaisuutta on tuettu myös hallinnollisin ja
lainsäädännöllisin toimenpitein. Mieli-suunnitelmalla tähän
osaltaan vaikuttavuutta.
• Kokemusasiantuntijatoimintaan on liittynyt erillistä
koulutustoimintaa ja laatusuositukset. Mieli –suunnitelmalla ja
Kaste-ohjelmalla roolit.
• Toimeentuloturvaan on kohdistettu hallinnollisia ja
lainsäädännöllisiä toimia, tavoitteena kohentaa mielenterveys-
ja päihdeasiakkaiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
Lähivuosien budjettikehyksissä toisaalta selviä heikennyksiä
mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien toimeentuloon.
• Tahdosta riippumattoman hoidon käytäntöjä on kehitetty
aktiivisten kampanjoinnin ja toimintakäytäntöjen
implementoinnin kautta. Tahdosta riippumattoman hoidon
lähetteet ja hoitopäivät ovat olleet Mieli-suunnitelmakaudella
laskussa.
22. Tahdosta riippumattoman hoidon käyttö vähentynyt
• Tahdonvastaisesti toteutetun
hoidon määrä on laskenut
2006 eteenpäin
• Merkittäviä alueellisia eroja
• Tahdosta riippumattoman
hoidon käyttöön
vähentämiseen liittyviä
kansallisia ja pohjoismaisia
verkostoja, joissa
koordinaattorina THL
23. Painopiste II: Edistävä ja ehkäisevä työ
• Tavoitteet suunnitelman väljimmin määriteltyjä. Alkoholin
kokonaiskulutus on toimintakauden aikana vähentynyt,
osin alkoholiveron korotusten myötävaikutuksella.
• Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseen sekä
ylisukupolvisesti siirtyvien ongelmien tunnistamiseen ja
vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä ei Mieli-
suunnitelmassa esitetty. Suunnitelman aikana monia
lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuneita hankkeita, joilla
kaikilla ei välttämättä ole suoraa yhteyttä suunnitelmaan
• Alueen tärkeyttä on korostettu vuodesta ja
vuosikymmenestä toiseen, mutta näkemykset
varhaisemman puuttumisen hyödyistä eivät ole siirtyneet
päätöksenteon tasolle.
• Uutena kohteena nopeasti kasvaneen
maahanmuuttajaväestön tarpeet. Kotouttamiseen liittyvä
aktiivinen tuki toimisi mielenterveys- ja päihdeongelmia
ehkäisevästi.
24. Alkoholijuomien myynti laskussa
• Alkoholijuomien myynti 100%
alkoholiksi muutettuna näyttää
lähteneen pitkän nousun jälkeen
laskuun vuodesta 2007 eteenpäin
• Alkoholiveron korotuksilla 2008,
2009 ja 2012 tähän osaltaan
vaikutusta
• Alaikäisten ja nuorten aikuisten
humalahakuinen juominen on
vähentynyt
Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta
täyttänyttä asukasta kohti 1960–2014. (Lähde: Varis & Virtanen 2015)
25. Painopiste III: Mielenterveys- ja
päihdepalveluiden järjestäminen
• Avohoidon ensisijaisuus ja laitoshoidon purku
menneet tavoiteltuun suuntaan erityisesti
sairaanhoitopiirivetoisten kehittämis- ja
reformihankkeiden kautta.
• Mielenterveys- ja päihdepalveluiden
integraatioprosessi on tunnettu ja laajasti
hyväksytty. Konkreettisia perustason integroitumisia
vain alueittain, ja osaltaan integroituminen on
jäänyt odottamaan valtakunnallisen sote-ratkaisun
etenemistä.
• Sote-uudistus kohdistaa vahvoja odotuksia uusiin
hallintoelimiin myös peruspalvelujen ja
erikoispalvelujen integroitumisen osalta.
26. Tahdosta riippumattomat hoitolähetteet ja psykiatriset
laitoshoitopäivät sairaanhoitopiireittäin 2000 - 2013
• Päivystykselliset tahdonvastaiset
sairaalaan toimittamiset
vähentyneet vuodesta 2005
eteenpäin
• Kuvastaa erityisesti järjestelmän
toiminnan paranemista varhaisemmin
puuttuvan avohoidon kautta
• Väestöön suhteutetuissa
hoitopäivissä on
sairaanhoitopiireittäisiä eroja:
Kainuussa päiviä on eniten, Keski-
Suomessa ja Varsinais-Suomessa
lasku on ollut melko jyrkkää
Liitekuvio 5. Tahdosta riippumattomat lähetteet psykiatriseen sairaalahoitoon
25-64-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (Lähde: THL, Tilasto- ja
indikaattoripankki Sotkanet.fi 2000-2013)
27. Psykiatrian rakenteen ja toiminnan muutos
2010 - 2015
• Sairaanhoitopiireissä reformeja,
joissa laitoshoidon purkuun on
liittynyt suunnitelmallinen avohoidon
sisällöllinen kehittäminen
• Tavoitteellisia uudistuksia ainakin
Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa,
Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa
• Myös kattavuuden, eli hoidettujen
eri potilaiden määrän kasvu
28. Painopiste IV: Ohjauskeinojen kehittäminen
• Suunnitelman ohjausryhmä, muu
valtakunnallinen ja paikallinen yhteistyö ja
Kaste-ohjelma ovat edistäneet mtp –työn
koordinaatiota, mutta sen pysyvyys on
uhanalainen muun muassa THL:n muiden
tehtävien paineen ja resurssien pienenemisen
vuoksi.
• Mtp -työn resursseihin kohdistuu
supistuspaineita ja kehittämistyön resurssit
ovat supistuneet ja pirstaloituneet Mieli-
suunnitelman vastaisesti.
• Lainsäädännössä on tapahtunut vähäistä
kehitystä, joka ei kuitenkaan selity Mieli-
suunnitelman ohjausvaikutuksella.
• Sote –malli keskeinen ohjausväline
29. Toimeenpano käytännössä
• Toimeenpanossa alueellisia eroja ja
eteneminen riippui alueiden
aktiivisuudesta
• Olennaista olisi ollut tavoitteiden
systemaattinen seuranta
• Ohjelma läpäisi julkisen sektorin ja siellä
erikoissairaanhoidon paremmin kuin
muut tahot
• Vaikuttavuus edistämisen ja ehkäisyn
kannalta keskeisillä tahoilla jäi
valitettavan vähäiseksi – tiedottamisessa
ja mediavaikuttamisessa puutteita
30. Yhteenveto ulkoisen arvioinnin johtopäätöksistä
• Tietoisuus lisääntynyt asiakkaan aseman
tärkeydestä, edistävän ja ehkäisevän työn
merkityksestä sekä palvelujärjestelmän
kehittämistarpeista.
• Onnistumisiin myötävaikutti samansuuntaisuus
yleisempien kansallisten ja kansainvälisten
kehityssuuntaisten ja linjausten kanssa
• Kaikkia tavoitteita ei saavutettu osin siksi, että
suunnitelman toimeenpano on ajoittunut
poikkeuksellisen pitkään taantumaan ja sosiaali- ja
terveydenhuollon hallinnon huomion
keskittymiseen suurelta osin sote-uudistukseen.
Mieli-suunnitelma on joutunut kilpailemaan
huomiosta, tuesta ja resursseista.
• Suunnitelma olisi onnistunut paremmin, jos
koordinaatioon ja toimeenpanoon olisi suunnattu
enemmän resursseja.
31. Ulkoisen arvioinnin suositukset
• Linjauksia ja painotuksia tulee viedä edelleenkin
eteenpäin
• Asiakkaan asema jatkossakin keskiössä. Kansalliset
ja kansainväliset trendit, kriisit ja murrokset
haastavat pitämään huolta mielenterveys- ja
päihdeasiakkaiden osallisuudesta
• Mielenterveys- ja päihdetyön pitäisi olla sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämispäätösten valmistelun
yksi keskeisimmistä painopisteistä ja
kehittämiskohteista. Valmistelussa on
hyödynnettävä Mieli-suunnitelman valmistelusta ja
toimeenpanosta saadut positiiviset ja negatiiviset
kokemukset.
32. Lisähuomioita
• Maahanmuuttajaväestön tarpeet
otettava kehittämiskohteeksi
• Mielenterveys- ja
päihdepalveluintegraation lisäksi myös
somaattiseen sairaanhoitoon
integroituminen
• Asumispalveluiden asiakkaiden täysi
huomioiminen
• Potilastietojärjestelmien kehittämisen
ja hyödyntämisen tärkeys
33. Ohjelman ohjausryhmän tilinpäätös
• Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat herättäneet
myös kansainvälistä uteliaisuutta
• Somaattisen hoidon integroiminen mielenterveys- ja
päihdepalveluihin edistää ns. yhden oven periaatetta
• Avohoitopainotteisuus lisääntynyt ja sähköiset palvelut
parantaneet saatavuutta ja saavutettavuutta
• Pakon käyttö vähentynyt ja alueen lakimuutoksia
valmistellaan
• Hoito- ja kuntoutusajan toimeentuloturva parantunut
ja osatyökykyisten asemaa kohennettu
• Suunnitelman näkemykset ovat olleet enteellisiä ja
nousseet keskeisiksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistamisessa
34. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 - 2015
”Mieli 2009 –suunnitelma oli
sisällöltään onnistunut,
historiallisten kehityskulkujen
tiivistymä, joka on tärkeimmiltä
osin säilyttänyt
ajankohtaisuutensa. Sen
toimeenpanoa olisi voitu
entisestään edistää tapahtunutta
konkreettisemmilla toimilla ja
kattavammalla järjestelmän
läpiviennillä. Suunnitelman
keskeisiä sisältöjä ja kokemuksia
sen toteuttamisesta pitää
hyödyntää täysimittaisesti
tulevassa palvelurakenteen
uudistamisessa.”
35. Näkymiä kohti vuotta 2020
• Sote -uudistuksen askelmerkit edelleen
avoimet
• Laajempien hallintoalueiden
koordinaatiopotentiaali ja tasalaatuinen
palveluohjaus voivat tukea Mieli –
suunnitelman tavoitteita jatkossa
• Johtaako valinnanvapaus
sirpaloitumiseen entisestään vai
monipuolisempiin, räätälöidympiin
palveluihin
• Katoaako strateginen mtp –työ
hyvinvointihankkeisiin, vai syntyykö
aidosti mielenterveyttä tukevaa
hyvinvointia?