Koulupuukotukset
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•980 vues
Tiivistelmä koulupuukotus tutkimuksestani.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Plus de SannJok
Plus de SannJok (12)
Koulupuukotukset
- 2. 2 December 5, 2013 Tutkimuksen aloitus Lähdin tarkastelemaan koulupuukotuksia Suomen väkivaltahistorian kautta. Suomella on pitkä ja synkkä historia puukotusten osalta. Puukkojunkkarit tekivät 1800luvulla kolmanneksen maan kaikista surmanteoista ja puukon statusasema on yhä nähtävissä Suomen eri kunnissa. Tämä näkyy myös rikostilastoissa. Vuoden 2011 aikuisten tekemien henkirikosten perusteella Suomi sijoittui läntisen Euroopan rikollisimpien maiden ryhmään (Sisäasiainministeriö, 22,2012). Yleisimmin tappelu tapahtuu alkoholinalaisena yksityisasunnossa aseena keittiöveitsi. Tekijänä on yleensä alkoholisoitunut, työelämästä syrjäytynyt ja aiemmin väkivaltarikoksesta tuomittu mies. (Suomalaisen tiedeakatemian kannanottoja, 9, 2011)
- 3. 3 Yleisessä December 5, 2013 tiedossa on, että osa nuorista kantaa teräaseeksi luokiteltavia välineitä mukanansa kouluissa, vaikka teräaseet ovat kiellettyjä niin kouluissa kuin julkisilla paikoilla. Kielto kouluihin tulisi näkyä koulun opetussuunnitelmassa tai järjestyssäännöissä. Jos oppilas tuo teräaseen kouluun, opettajalla on laillisia puuttumiskeinoja kaksi: pyytää kauniisti tai soittaa poliisi. Repun tutkimiseen ilman lupaa opettajilla ei ole valtuuksia.
- 4. 4 December 5, 2013 Historiaa Karuin jäänne puukkojunkkarikulttuurin ajasta lienee suomalainen kansanlaulu. Tätä suullista perinnettä on perinteisesti levitetty laulamalla laulua alaluokan musiikintunneilla ja muutamat suomalaiset artistit ovat käsitelleet aihetta omissa sanoituksissaan. Laulussa kerrotaan kolmesta häjystä, nimeltään Isotalo, Rannanjärvi ja Pukkila sekä Kauhavan nimismiehestä Hägglundista ja tämän vaimosta. Laulussa kiteytyy 1800-luvun puukkojunkkarikulttuurin ydin: häjyt eivät pelkää ketään tai mitään. Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken: :,: Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni, niin minä nain sen komian lesken. :,: Ensin ne portahat särjettiin ja sitten vasta muuri, :,: Isoo-Antti se erellä kulki ja joukosta oli suurin. :,: Isontalon Antti oli ensimmäinen ja Rannanjärvi oli toinen :,: Pukkilan Jaska se Kauhavalta oli kolomas samanmoinen. :,: Sitten on piru, sanoi Rannanjärvi jos minä miestä pelkään :,: Tervaspampulla kuonon päälle ja teräksellä pitkin selkää. :,: Vaasan veri ei vapise eikä Kauhavan rauta ruostu :,: niskasta kiinni ja puukolla selekähän jossei se muuton suostu :,: Ei saa laulaa Rannanjärvestä, Rannanjärvi on kuollu. :,: Rannanjärven hauralle on marmoripatsas tuotu. :,: Isontalon Antti ja Rannanjärvi – Suomalainen kansanlaulu
- 5. 5 December 5, 2013 Median suhtautuminen Koulupuukotukset mielletään mediassa kouluissa tapahtuviksi uhkaaviksi tilanteeksi, jossa tapahtuu puukotus tai sen yritys. Suhtautuminen tapahtumiin vaihtelee mediassa suuresti. Eräät mediat uutisoivat koulupuukotuksesta pelkästään naarmuun johtavasta tilanteesta, kun toiset eivät uutisoi tällaisesta lainkaan. Pienemmissä tapauksissa uutisoinnin hoitaa paikallislehti. Uutisoinnin käsittelyyn näyttää useissa tapauksissa vaikuttavan vahvasti vain lukijoiden kiinnostuksen määrä. Jos uutinen saa paljon lukijoita, uutisointia jatketaan ja levitetään. Epäsuositut jätetään tarkentamatta. Yhtenäistä uutisoinnissa on tekovälineen kuvailu teräaseeksi. Tämä myötäilee Suomen teräaselakia. Suomen Teräaselaki 1§ (108/1977) määrittelee teräaseen seuraavasti: ”Vaarallisella teräaseella tarkoitetaan tässä laissa tikaria, stilettiä ja pistintä. Tämän lain säännöksiä vaarallisesta teräaseesta on sovellettava myös jousipatukkaan ja nyrkkirautaan. Asetuksella voidaan säätää, että tämän lain säännöksiä vaarallisesta teräaseesta on sovellettava myös muuhun 1 ja 2 momentissa tarkoitettua terä- tai lyömäasetta vastaavaan aseeseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi toisen vahingoittamiseen.” Laki kieltää 3§ teräaseen hallussapidon yleisellä paikalla tai yleisessä kokouksessa taikka muussa julkisessa tilaisuudessa, ellei hallussa pitämiseen ole hyväksyttävää perustetta. Myös työvälineeksi tai muuhun hyväksyttävään käyttöön tarkoitettujen puukkojen hallussapito yleisillä paikoilla, yleisessä kokouksessa ja julkisessa tilaisuudessa on kiellettyä 4§ mukaan, ellei se ole välttämätöntä työn vuoksi tai hallussa pitämiseen ei ole muuta hyväksyttävää perustetta. Teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla voidaan tuomita 7§ mukaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (Finlex.fi, Teräaselaki, 1977) Lakia on kritisoitu, sillä laki ei suoraan kiellä teräaseen hallussapitoa, vaan oikeus selittyy enemmänkin hyväksyttävään perusteeseen eli useimmissa tapauksissa kantajan omaan mielipiteeseen oikeudestaan.
- 6. 6 December 5, 2013 Työn aineisto Työni aineisto koostui kolmestatoista koulupuukotukseksi uutisoidusta uutisesta. Osa tapauksista on potentiaalisia uhkaavia väkivaltatilanteita, jotkut pelkästään uhkauksia. STT uutisoi 2007 ”Väkivaltatapaukset Suomen kouluissa. Vakava väkivalta Suomen kouluissa harvinaista. Yleensä teot on tehty teräaseella” ja listasi neljä koulupuukotus tapausta. Vain vuosien 2012–2013 aikana tapaukset ovat nousseet rajusti ja vuosien 2007–2011 välille on jäänyt tekojen vuosien uutisoimaton aukko. Tapausten todellista lukumäärää voidaan vain arvailla, koska tarkkoja tilastoja tämänlaisista teoista ei ole olemassa. Uhkaavat tapaukset sovitaan usein koulun sisällä ilman poliisia, keskustellen vanhempien kesken ja vain satunnaiset tapaukset päätyvät sähköiseen mediaan. Tämä käy ilmi esimerkiksi 5.2013 tapahtuneesta nelosluokkalaisen puukotuksesta, joka pääsi lehteen asti. Uutisen mukaan poliisi ilmoitti, etteivät he ala tutkimaan asiaa, koska kaikki tapahtumaan osalliset olivat alaikäisiä. Asiasta tehtiin uutisoinnin mukaan lastensuojeluilmoitus. (IL, 5.2013) Poliisi kohtelee Suomessa alaikäisiä epäiltyjä varoen. Säädösten mukaan lasta tulisi kohdella esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa tavalla, samalla huolehtien siitä ettei lapselle aiheudu tarpeettomasti haittaa lapselle tärkeissä ympäristöissä kuten koulussa. (Poliisi, alaikäiset epäillyt)
- 7. 7 December 5, 2013 Median kiinnostus Kun median tietoon tulee vain rajallinen määrä tapauksia, joista mielenkiintoisimmat julkaistaan, voidaan pohtia mitkä ovat kiinnostuksen tasot. Ongelmallista mediatekstin analyysissa on sama kuin kouluampumisissa: osa tapauksista ei täytä tiukkaa määritelmää, jolloin tapausten määrä jää vähäisemmäksi, jos puolestaan käytettäisiin laajoja määritelmiä, ongelman laajuus kasvaisi (Kiilakoski, 15, 2009). Suomen journalistiliitto on julkaissut Journalistin ohjeet 2011, jossa annetaan pelisäännöt millaisten eettisten periaatteiden mukaan journalistien haluttaisiin toimivan. Alaikäisyydestä mainitaan erityisesti Yksityinen ja julkinen osiossa seuraavasti: ”30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.” sekä kohdassa 33: ”..Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.” (Suomenjournalistiliitto, 2013) Tämä näkyy sähköisen median uutisoinnissa siten, että huomioon otetaan yleensä vain ja ainoastaan koulun sisällä tehdyt tapahtumat, unohtaen mahdolliset taustatekijät ja yksityiskohdat kuten yksittäinen kiusaaja. Langmanin (20, 2011) mukaan varsinkin koulusurmissa on yleistä että tapausten alussa tiedotusvälineillä on suuri kiinnostus, joka kuitenkin tarjoaa epätarkkoja tietoja ja unohtaa tapauksen ennen tarkempien tietojen saamista. Tämä on myös nähtävissä suomalaisessa mediassa. Uutisia ei tulisi sen takia Langmanin mukaan uskoa suoraan, vaan tapausta tulisi tarkastella uutisten toiselta puolelta (Langman, 20, 2011). Tämän takia käyn median tuomat tapaukset antavat vain viitteitä todellisista syistä. Määrittelemäni koulupuukotuksista perustuu median esittämään kuvaan ja poliisin raportteihin. Lukijan tulisi muistaa tekstiä lukiessaan kriittisyys totuutta kohtaan, koska uutiset kertovat usein vain sen osan minkä haluamme kuulla. Tekijöiden todelliset motiivit tulevat esille lopullisissa pöytäkirjoissa.
- 8. 8 December 5, 2013 3.1.1 Vuosina 1984–2007 tapahtuneet teot Vanhin sähköisestä mediasta löytyvin koulupuukotus sijoittuu vuodelle 1984. Tällöin Kuusankoskella yläasteella 14-vuotias oppilas puukotti kuoliaaksi naispuolisen opettajan kesken koetilaisuuden. Motiiviksi kerrottiin opettajan ja oppilaan tulehtuneet välit. (Ojansivu, 11.2007) Sen jälkeen vuosina 1999–2007 uutisoitiin kolme koulussa tapahtunutta teräaseella tapahtunutta koulupuukotusta. Tekijät olivat kaikki 15–16 -vuotiaita koulukiusattuja poikia. Ensimmäinen puukotus 1999 huhtikuussa tapahtui Eurajoen yläasteella kun 15-vuotias oppilas puukotti vuotta vanhempaa luokkatoveriaan. Hollolassa 2001 Tammikuussa 15-vuotias löi toista saman ikäistä poikaa linkkuveitsellä. Tekijä kertoi poliiseille joutuneensa kiusatuksi henkisesti ja fyysisesti. (STT, 11.2007) Vuonna 2003 Porin lyseossa 15-vuotias yläasteen poikaoppilas puukotti 13-vuotiasta koulutoveriaan hengenvaarallisesti keuhkoon kesken oppitunnin. Puukotettu selvisi teosta hengissä. Teon taustalla uutisoitiin olevan pitkään jatkunut koulukiusaaminen. Poika tuomittiin nuorena henkilönä ja täyttä ymmärrystä vailla tehdystä törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja 10 kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon. (Turun Sanomat 24.10.2003) Samainen poika pääsi neljä vuotta myöhemmin otsikkoihin tapon yrityksestä. Tällöin hän oli karkumatkalla Harjavallan sairaalasta, jossa hän oli ollut pakkohoidossa vakavan masennuksen ja vaikeaasteisen skitsofrenian vuoksi. (STT-IS, 8.2007) Samana vuonna, 2007, Tampereella tapahtui lukiossa kesken koulupäivän koulupuukotus. 16-vuotias poika oli tuonut teräaseen mukanaan kouluun. Uhrin hän oli valinnut jo etukäteen, sillä tekijä oli etsinyt ruokatunnin jälkeen vanhan koulukaverinsa ja iskenyt tätä suoraan vatsaan. Teon motiivia ei kommentoitu, mutta teon myönnettiin olevan harkittu ja taustalla koulukiusaamista. Uhri joutui leikkaukseen. Tapausta alettiin tutkia alustavasti törkeän pahoinpitelynä. (Matilainen, 11.2007)
- 9. 9 December 5, 2013 3.1.2 Vuosina 2012–2013 tapahtuneet teot Vuosina 2012 ja 2013 on tapahtunut suhteessa muihin vuosiin eniten uutisoituja koulupuukotustapauksia. Vuoden 2012 uutisoinnin aloitti Tammikuussa Alahärmän lukiossa tapahtunut koulupuukotus. Tapaus sai tavallista enemmän tilaa mediassa luultavasti siksi että 18-vuotias puukottaja menehtyi teon jälkeen yhteenajossa rekan kanssa. Mediassa spekuloitiin alkuun oliko kyseessä onnettomuus vai itsemurha. Kuten aiemmissa tapauksissa haastateltavien mukaan tapahtunut ei ollut mitenkään ennakoitavissa, eikä epäilty ollut käyttäytynyt aiemmin koulussa uhkaavasti. Tilanne oli kehittynyt koulussa nopeasti. Oppilas oli saapunut luokkaan myöhässä oppitunnin alettua ja iskenyt suoraan 18vuotiasta naista teräaseella ylävartaloon, poistuen sitten luokasta. (IL 1.2012) Myöhemmin uutisoitiin, että puukotuksen tekijä oli joutunut viikonloppuna rankan kiusaamisen kohteeksi kotibileissä. (IL 11.1.2012) Tämä tapaus oli ensimmäinen koulupuukotustapaus jossa tekijä surmasi itsensä teon jälkeen. Esitutkinnan valmistuttua poliisilaitos ilmoitti teon motiiviksi nousseen esiin tekijän kokemus syrjityksi tulemisesta sekä joutuminen jossain määrin kiusaamisen kohteeksi. Uhrin ja tekijän välillä ei kuitenkaan esiintynyt poliisin mukaan ristiriitaisuuksia, eikä uhri osallistunut kotibileiden tapahtumiin. (3.2012 Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos) Vain kuukausi myöhemmin Alahärmällä tapahtuneesta teosta, Helmikuussa 2012, Imatralla tapahtui jälleen koulupuukotus. MTV3 mukaan yhdeksäsluokkalainen poikaoppilas tuli myöhässä oppitunnille ja kävi suoraan toisen oppilaan kimppuun. Uhrin pelasti väliin tullut opettaja, joka esti puukottajan lisäiskut. Puukottaja pääsi kuitenkin pakenemaan opettajan otteesta ja ryntäsi paenneen uhrin perään. Tilanne rauhoittui lopulta kun talonmies sai puukottajan kiinni. Uhri loukkaantui vakavasti ja hänet jouduttiin leikkaamaan. Ensimmäisinä koululle saapuivat poliisi, ambulanssi ja kriisityöntekijät. Koululla oli hyvä valmius ja päivitetty ohjeistus kriisitilanteita varten. Nopea apu tuli kaupungin akuuttityöryhmältä ja kriisiterapia aloitettiin. Lisäksi paikalle saatiin myös koulukuraattori ja koulupsykologi. Oppilaita ei päästetty lähtemään yksin kotiin, vaan he joutuivat odottamaan huoltajaa hakemaan. Ammattiauttajat olivat nuorten tukena myös seuraavina päivinä. (MTV3, 2.2012) Poliisi jäi selvittelemään teon motiivia. Alustavasti rikosta alettiin tutkia nimikkeellä nuorena henkilönä tehty tapon yritys. (IL-STT 2.2012)
- 10. 10 December 5, 2013 2012 Huhtikuun alussa Itä-Suomen koulun oppilas uhkasi koulutoveriaan teräaseella Lappeenrannassa, mutta tilanne raukesi opettajan tullessa väliin. (Yle Etelä-Karjala, 4.2012) Huhtikuun lopulla koettiin HS:n otsikon mukaan kauhunhetkiä Kuopion yläkoululla kun 14-vuotias poika uhkasi puukottaa ja tappaa kaksi oppilasta ja opettajan. Teräasetta kuvailtiin monitoimiveitseksi. Tilanne päättyi lopulta pojan pakenemiseen, eikä uhreja päässyt tulemaan. Poika toimitettiin sosiaaliviranomaisten huostaan ja poliisi alkoi tutkia juttua alustavasti laittomana uhkauksena. Teon motiivi oli alustavasti hämärän peitossa (Koskinen, 4.2012) Seuraava uutisoitu tapaus tapahtui 2012 lokakuussa Sompion yläasteella Keravalla myös kesken oppitunnin. Välikohtauksessa loukkaantui lievästi yksi 7. luokan tyttöoppilas. Tekijä oli saman luokan 13vuotias tyttöoppilas. Tekijä oli ottanut yllättäen esiin teräaseen, jolla hän alkoi uhkailla luokkatovereitaan. Uutisen mukaan uhkauksen kohteeksi joutui ainakin kaksi poika- ja kaksi tyttöoppilasta. Uhkaava tilanne luokassa päättyi kun eräs tytöistä oli yrittänyt huitaista puukkoa tekijältä pois saaden samalla viiltohaavaan käteensä, jonka jälkeen tekijä poistui luokasta. Rehtori sai lopulta tytön riisuttua aseista ja poliisit ottivat tytön kiinni. Tapahtuman jälkeen koululle järjestettiin sosiaalihuollon ja kriisipäivystyksen henkilökuntaa. Tapahtumasta pyrittiin keskustelemaan ja oppilaiden huoltajille lähetettiin sähköisesti viestiä tapahtuneesta. (IS, 10.2012) Samaan aikaan toisaalla haastateltiin tekijän koulukaveria. Koulukaveri kuvaili tekijää: ”En olisi koskaan osannut kuvitella hänestä sellaista.” Haastateltu myönsi STT:lle, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta kun oppilaalla oli ollut koulussa mukanaan teräase. Hänen mukaansa oli yleistä, että yksittäinen oppilas esittelee veistään tai puukkoaan ehkä pelon tai ihailun toivossa. Haastateltu toi esille myös, ettei kaikilla opettajista ole hajuakaan, miten asiat oikeasti menee. ”Vain harvat opettajista ymmärtävät, millaisessa maailmassa ja minkälaisilla keskinäisillä säännöillä koululaiset elävät.” Rikosylikomisario ei pystynyt kommentoimaan tapahtuman taustoja ja motiiveja, sillä huhuja liikkui monenlaisia ja niiden todenperäisyyden selvittelyssä meni aikaa. Haastateltu puolestaan myönsi, että koulussa esiintyi kiusaamista, mutta uhkailusta epäiltyä tyttöä ei kuitenkaan kiusattu säännöllisesti. Hän ei myöskään usko, että tekijä olisi tarkoittanut mitään pahaa. Keravan kaupungin viestintäpäällikkö sulki myös kiusaamisen pois. Tapahtuman seurauksena tekijä otettiin sosiaaliviranomaisten huostaan ja tekijää epäiltiin laittomasta uhkailusta. (TS-STT, 10.2012)
- 11. 11 December 5, 2013 2013 Vuoden 2013 ensimmäinen koulupuukotustapaus tapahtui Pohjanmaalla toukokuussa, kun Iltalehti uutisoi otsikoin Välitunti päättyi järkytykseen: puukotus. Uutisen mukaan kuudesluokkalainen oli tuonut kouluun mukaan linkkuveitsen, jolla hän lopulta puukotti nelosluokkalaista tyttöä olkavarteen. Syyksi poika oli kertonut kiivastumisen siitä, ettei tyttö päästänyt häntä keinumaan. Poika oli uhannut myös samana päivänä uhrin siskoa hiusten leikkaamisella puukolla. (IL, 5.2013) Poliisi ilmoitti myöhemmin, että he eivät ala tutkimaan asiaa, koska kaikki tapahtumaan osalliset olivat alaikäisiä. Asiasta tehtiin lastensuojeluilmoitus. Tytön vammat jäivät vähäisiksi. (IS, 5.2013) Lokakuussa 2013 Oulussa tapahtui koulupuukotus ammattioppilaitoksella. Tekijänä toimi 16vuotias poika, joka oli jo aiemmassa koulussaan uhannut kouluampumisella. Poliisi lähti tutkimaan tapahtunutta neljänä murhan yrityksenä. Poika puukotti kolmea naista ja yhtä miestä. Kaikkien uhrien vammat olivat vakavia. Tekoa pidettiin suunniteltuna, koska pojalla oli mukana useita veitsiä ja vaihtovaatteet. Tekoa kuvattiin ennalta arvaamattomana. (IS, 10.2013) Muutama viikko Oulun teon jälkeen tapahtui toinen uhkaava tilanne kun Kauhajoella uutisoitiin päihtyneestä nuoresta miehestä, joka ilmestyi ammattikoulun luokkaan kesken tunnin, vetäen esiin repussa olleen leipäveitsen. Opettaja sai kuitenkin selvitettyä tilanteen ilman uhreja. Tekijän poistuttua luokasta poliisipartio saapui koululle, mutta tekijää ei enää tavoitettu. Poliisi myönsi tekijän olevan poliiseille entuudestaan tuttu henkilö. (Lehtonen, 10.2013) Poliisin tavoitettua miehen, mies vetosi humalatilaansa ja kielsi aikomuksen uhata tai vahingoittaa ketään. Myöskään tähän viittaava ei selvittelyssä löydetty. Poliisi alkoi tutkia asiaa toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta. (Poliisi, 28.10.2013)
- 12. 12 December 5, 2013 Tutkimustulokset Motiivit puukotuksiin vaihtelevat vakavista mielenterveysongelmista koulukiusaamiseen. Ongelmallista on teräaseen kaltaisen välineen helppo saatavuus joka saattaa muuttaa nopeasti vaikka luokasta löytyvillä saksilla impulsiivisen vihastuksen tapoksi. Aiheeseen ei ole aiemmin keskitytty omana aiheenaan vaan sitä on pikemminkin sivuttu puhuttaessa kouluväkivallasta, Suomen vahvasta teräaserikoshistoriasta huolimatta. Tutkijat kuten Kiilakoski ovat aiemmin verranneet koulupuukotuksia koulusurmiin. Määritelmässäni yritän kumota ajatuksen impulsiivisesta teosta ja että koulupuukotuksissa henkilö valikoituisi kohteeksi pelkästään kiistojen tai vihanpidon vuoksi.
- 13. 13 December 5, 2013 Tuloksia… Asenne tapauksia kohtaan on vaihteleva. Viime vuosina tekojen uutisoinnit tai itse teot ovat nousseet huomattavasti ja ne ovat saaneet yhä enemmän koulusurmien piirteitä. Vuosien 1999, 2001, 2003 ja 2007 tapahtumiin yhdistävänä tekijänä kerrotaan olevan koulukiusaaminen (STT). Tämä pätee myös useimpiin muihin tapauksiin. Vaikka kaikki tapaukset ovat uutisoitu koulupuukotuksiksi tekovälineet ja rikosnimikkeet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Olen pyrkinyt rajaaman lopullisesta määrittelystä impulsiiviseksi katsottavat tapaukset pois. Tällöin aineiston kolmestatoista tapauksesta kahdeksan täyttää koulupuukotuksen määritelmän. Määritelmästä ulos jää vahingoitta jäämisen vuoksi Kauhajoen, Lappeenrannan ja Kuopion uutisoidut tapaukset. Myös Keravan tapaus jää määritelmän ulkopuolelle, sillä tilanne ei täytä suunnitellun puukotuksen määritelmää, teko oli uhkaus jonka tarkoituksena ei ollut vahingoittaa. Lisäksi pohjanmaan tapaus jää pois sillä ei voida todistaa että oppilas tuli kouluun juuri surmaamaan jonkun.
- 14. 14 December 5, 2013 Tuloksia… Huomattavaa on vuosien 2008–2011 rako uutisoiduissa koulupuukotustapauksissa. Tältä ajanjaksolta sähköisestä mediasta ei ole löydettävissä koulupuukotuksiksi uutisoituja tapauksia. Ongelmaa voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Yksi niistä on tarkastelu vuosien 2007 ja 2008 kouluampumisien vaikutuksella ja niistä seuranneen tehostetun valvonnan kautta. Äärimmäisten väkivaltatekojen jälkeen yleistä on siitä seuraava uhkaussarja, jossa nuoret uhkaavat väkivallalla. Suomessa uhkauksiin on kouluampumisien jälkeen suhtauduttu erityisellä vakavuudella ja pyritty ottamaan tekijät kiinni. Poliisin lisääntynyt valvonta kouluampumisien jälkeen voi olla syynä, että uhkauksia harvoin toteutetaan. (Sisäasiainministeriö, 16, 2012) Yleistä on, että uhkaukselle on useampi syy. Sosiaaliset piirteet liittyvät näihin motiiveihin vahvasti, sillä kohde yleisönä toimivat muut nuoret tai aikuiset. (Holkeri 2013, 98, 100). Holkerin mukaan tutkitut tapaukset kuvastavat vertaisryhmässä tapahtuvaa sosiaalista asemaa, johon kulttuurinen käsikirjoitus vaikuttaa taustalla. Uhkaaja ei koe tarvetta piilotella henkilöllisyyttä, vaan päinvastoin haluaa tuoda sitä esiin. (Holkeri 2012, 100, 2013) Tämä ei kuitenkaan selitä tekojen määrän kasvu. Vuosina 1984–2007 löydettäviä tapauksia oli viisi, kun puolestaan vuosien 2012–2013 aikana uutisoituja tapauksia on melkein kertynyt ennen 2013 vuoden loppua 23 vuotta vastaava määrä. Koulupuukotuksien lisäksi sähköisestä mediasta on löydettävissä vakavia uhkaavia koulupuukotustilanteita. Tämä kertoo tapausten paremmasta ilmitulosta mediaan tai kasvavasta äärimmäisestä kouluväkivallasta. Voidaan spekuloida tuoko aselain tiukentaminen teräaseet kouluihin?
- 15. 15 December 5, 2013 Tuloksia Puukotustapauksien pohjalta voidaan eritellä viisi koulupuukotuksen tunnusmerkkiä. Puukotuksen tapahtumapaikkana toimii oppilaitos ja sen pihapiiri. Tekijä on oppilaitoksen yhä kirjoilla oleva opiskelija. Aseena toimii Teräaselain määrittelemä vaarallinen teräase tai terä- tai lyömäasetta vastaava ase, joka on tarkoitettu käytettäväksi toisen vahingoittamiseen. Lisäksi teko on harkittu ja se järkyttää koulupiiriä. Näin saadaan eriteltyä vahinkotilanteet todellisista uhkatilanteista sekä impulsiiviset teot suunnitelluista. Viimeisenä tunnusmerkkinä on, että koulupuukotuksessa vahingoittuu vähintään yksi. Tällä rajataan koulupuukotuksista erikseen uhkatilanteet ja todelliset puukotustapaukset. Kaikkien muiden paitsi uhrimäärän täyttyessä tapausta voidaan pitää uhkaavana koulupuukotustapauksena. Uhkauksen tai teon kohteena voi toimia oppilaitoksen opiskelijat, opettajat että henkilökunta. Jos koulupuukotukset rajattaisiin kouluissa tapahtuviksi teräaseella uhkaaviksi tilanteiksi, pelkästään Keravan haastateltavan mukaan tapahtumien todellinen määrä kasvaisi roimasti verrattuna uutisointiin. Myös se miten koulupuukotukset esitetään vaikuttaa termiin ja siihen suhtautumiseen ratkaisevasti. Termeillä kuten uhkaus, puukotus, surma ja murha on selvät käsitteelliset ja asenteelliset erot niin laissa kuin ihmisten mielessä.
- 16. 16 December 5, 2013 Tuloksia… Koulupuukotuksen määritelmän täyttävät tekijät olivat kaikki kouluampumisien kaltaisesti nuoria miehiä. Tekohetkellä tekijät olivat 14–18 –vuotta. Puukottajat voidaan jakaa kahteen osaan: kostajiin ja psyykkisesti sairaisiin. Yhtä tapausta lukuun ottamatta, tekijöille yhteistä on jossain elämänsä vaiheessa koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen. Teoista voidaan löytää toistuva kaava. Tekijä toimii yksin ja teko tapahtuu koulutilassa kesken koulupäivän. Kohteet vaihtelevat yksittäisestä henkilöstä useisiin ihmisiin riippuen muiden reaktiosta tapahtumiin. Usein opettajan aikainen puuttuminen tilanteeseen on estänyt kuolonuhrit. Suunnitelmallisuudesta kertoo teräaseen tai teräaseiden tuominen kouluun ja tapahtumien ajoittaminen. Voidaan katsoa, että kantaja on tehnyt tietoisen valinnan tuodessaan kielletyn teräaseen koululle ja on siten tietoinen sen käyttömahdollisuuksista. Silminnäkijät luonnehtivat tekoja ennalta arvaamattomiksi, vaikka usein tekijöitä kuvataan myöhemmin syrjään vetäytyväisiksi tai tiedossa on tekijään kohdistuvaa koulukiusaamista tai psyykkisiä ongelmia. Koulupuukottajat saattavat keskustella teräaseista kavereidensa kanssa, mutta samanlaista viestintää heillä ei ole kuten kouluampujilla.
- 17. 17 December 5, 2013 Vertaaminen kouluampumisiin Koulupuukotuksien vertaaminen koulusurmiin on kiinnostavaa sillä eri tutkimuksien valossa näyttää vahvasti siltä, että näiden kahden termin välillä on paljon yhteistä. Yhteisiä tekijöitä tapauksissa ovat tekijöiden ja uhrien iät sekä sukupuolijakaumat, arvottomuuden tunne sekä mahdollinen yritys nostattaa statustaan. Kouluampujat ovat olleet yleisimmin nuoria miehiä, kuten myös koulupuukotuksissa, ja uhreina on kummassakin satunnaisesti naisia ja miehiä. Sukupuolia verrattaessa tapausten valossa tytöillä näyttäisi olevan suurempi kynnys aseen käyttöön kuin teräaseeseen. Tytöille ominaista on epäsuora kiusaaminen (Salmivalli, 2000, 31). Kiilakoski (17, 2009) määrittelee koulusurmien ja koulupuukotuksien eroiksi koulupuukotuksien henkilöiden valikoitumisen kohteeksi kiistojen tai vihanpidon vuoksi. Tämä voidaan kuitenkin kumota lukijan syventyessä tutkimuksessa käytettäviin esimerkkitapauksiin sähköisenmedian kautta. Tämänlaisten tekojen taustoja ja valintoja voidaan katsoa aina henkilökohtaisiksi. Koulupuukotuksissa henkilöt näyttävät valikoituvan enemmänkin tarkasti valitut, fyysisesti helpot kohteet tai yllätettävät uhrit. Tätä havainnollistaa Oulun tekijän satunnaiset naisuhrit sekä aiemmat tapaukset jotka ovat kohdistuneet yllätyksenä aiemmin tunnettuun henkilöön.
- 18. 18 December 5, 2013 Vertailua… Kouluampumiset ovat yleensä fantasian toteutuksia, jonka jälkeen tekijä tuntee täyttäneensä tehtävänsä, pyrkien surmaamaan itsensä. Itsemurhassa epäonnistuneet ovat toivoneet kuolemaa (Langman). Yhdessä koulupuukotustapauksessa tekijä surmasi itsensä teon jälkeen, mutta muuten Suomen koulupuukotuksissa tekijät eivät ole kokeneet tarvetta itsensä surmaamiseen. Koulupuukotuksia voidaan kuvailla herättävinä tekoina. Muutamissa aineiston koulupuukotustapauksissa tekijä on lähetetty mielentilatutkimuksiin ja heille on todettu skitsofrenia. Aineisto ei kuitenkaan riitä tekemään suoranaisia päätelmiä puukotuksien yhteydestä skitsofreniaan. Täytyy muistaa, että tutkimusten mukaan systemaattisesti kiusatuksi joutuminen näyttää ennustavan merkittävästi kolme vuotta myöhemmin esiintyviä psykologisia ongelmia, kuten masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja itsetuhosuutta. Kiusaamisen kesto on yhteydessä sen kielteisiin vaikutuksiin. Syy-seuraussuhde ei ole kuitenkaan yksinkertainen, sillä eräät psykososiaaliset ongelmat saattavat lisätä lapsen riskiä joutua kiusatuksi. (Salmivalli, 21, 2003) Erityisesti Suomen kouluampumisiin ja koulupuukotuksiin voidaan liittää vahvasti tekijän arvottomuuden tunne. Kumpaakin voidaan luonnehtia myös viharikoksiksi, turhautumiseksi muuttumattomaan tilanteeseen. Tämänlaiset teot ovat nuoren viimeisiä oljenkorsia, jotka kumpuavat siitä ettei syvempiin ongelmiin olla panostettu. Koulupuukotuksien sekä kouluampumisien motiivit ovat laaja-alaisia. Tekoja kuvaa kostot, näyttäminen tai pyrkimys lopettaa koulukiusaaminen. Kouluampujat ovat halunneet tuoda itsensä julki mediassa erilaisin viestein. Oulun koulupuukotus tapauksessa vuonna 2013 koulupuukotukset saivat kouluampumisien kaltaisia spektaakkelin eleitä. Tekijä oli uhkaillut netissä puoli vuotta aiemmin joukkosurmalla, jos vain hänellä olisi ase. (IS, 10.10.2013)
- 19. 19 December 5, 2013 Vertailua… Teräaseen tai useiden teräaseiden tuominen kouluun viestii suunnitelmallisuudesta. Oppilaan pitäisi tietää koulun sääntöjen ja lain kautta, että teräaseiden koulussa pitäminen on kiellettyä, jos oppilas pitää teräasetta mukanaan täytyy siihen olla jokin painava syy. Suunnitelmallisuudesta kertoo myös useimmiten myöhässä tuleminen tunnille ja uhrin tai uhrien järjestelmällinen valikoituminen. Kohteiden valikoituminen ei kaikissa tapauksissa johdu suurista kiistoista tai pitkien vihanpitojen vuoksi, eivätkä teot vaikuta alkuun rationaalisilta. Kiistanalaista on saavatko koulupuukottajat innostusta aiemmista teoista kuten kouluampujat. Todistetusti ainakin kouluiskut ja muut väkivallanteot poikivat usein uusia ja pääsääntöisesti perättömiä ilmoituksia (Holkeri, sisäasiainministeriö, 2013). Suomessa peräkkäin tapahtuneet koulupuukotussarjat 2012–2013 antaisivat osviittaa siitä, että tapaukset ja uutisointi olisivat mahdollisesti yhteydessä toisiinsa. Koulupuukotuksien todellista määrittelyä kuitenkin vaikeuttaa seuraamattomuus, johtuen koulujen halusta selvittää tapahtumat koulun sisällä, tekijöiden ala-ikäisyys ja luotettavien tilastojen puuttuminen. Selvää on, että kummatkin termit ovat yhdet kouluväkivallan äärimmäisistä muodoista huomion saamisessa, mutta silti vain jäävuoren huippuja ja kouluväkivallan näkyvimpiä muotoja (vrt. Kiilakoski, 2009). Koulupuukotuksien ja kouluampumisien lisäksi sähköisestä mediasta löytyy puhtaasti koulusurman alle liitettäviä tekoja, joka tukisi yhteisen koulusurma termin käyttöä. Esimerkiksi vuonna 1981 Turussa tapahtunutta lapiolla pahoinpitelyä, joka johti kuolemaan, ei voida suoraan liittää kummankaan termin alle (Ojansivu, 2007).
- 20. 20 December 5, 2013 Vertailua Kouluampumisien vaikutusta on verrattu terrori-iskuihin (Langman, ), myös koulupuukotuksilla on shokeeraava vaikutus ihmisiin. Termien suhtautumisen eroja voidaan selittää uutisoinnin ja uhrien määrillä sekä Suomen väkivaltahistorialla. Kouluampumiset ovat Suomessa äärimmäisen harvinaisia, mutta puukotustapaukset ovat jokaviikkoisia aikuisten keskuudessa. Kuten aiemmin mainittu, henkirikosten tekijät ovat yleisesti alkoholisoituneita, työelämästä syrjäytyneitä ja aiemmin väkivaltarikoksista tuomittuja miehiä. Alkoholin aseman lisäksi puukotuksia on pyritty selittämään puukotusten statushistorian kautta, puukkojunkkareilla jotka tekivät kolmanneksen maan kaikista surmanteoista 1800luvulla. (Suomalaisen tiedeakatemian kannanottoja 2:2011, 9, 2011)
- 21. 21 December 5, 2013 Vertailua… Newmanin ja kumppaneiden mukaan kouluampujilla oli halu tuhota koulun statusjärjestelmä, jonka pohjalle ampujat olivat joutuneet (115, Holkeri). Tämä heijastuu myös koulupuukotustapauksissa. Tästä esimerkkinä Alahärmän lukion puukotus, jossa tekijä oli joutunut viikonloppuna rankan kiusaamisen kohteeksi. Aseen valitseminen teräaseen sijaan on selvä valinta spektaakkelin näkökulmasta. Tämä käy ilmi kouluampumistapauksesta, jossa yhdysvaltalainen kouluampuja oli pohtinut päiväkirjassaan teräaseita, mutta oli jättänyt ne pois pelossa että hänet saataisiin helpommin kiinni eikä hän ehtisi vahingoittaa tarpeeksi ihmisiä. Kouluampumisia voidaan kuvailla viimeisenä ristiretkenä, kun koulupuukotukset ovat hälyttävä merkki joutumisesta kouluampujan kaltaiselle tielle. Profiloinnit eivät ole saaneet kannatusta kouluväkivaltaisuuksia etsiessä, vaikka tekijöillä on yhteisiä piirteitä. Suurimmaksi hankaloittavaksi tekijäksi on esitetty perhetausta, vertaissuhteet, väkivaltahistoria ja koulumenestys. (Langman,Punamäki jne, 2011) Tutkijat pitävät nuorten vaihtelevaa aggressiivisuutta tavallisena murros- ja nuoruusiässä. Käyttäytyminen ei johda suoraan rikollisuuteen, mutta saattaa heijastaa rikoskäyttäytymistä aikuisuudessa. Ongelmat saattavat heijastua nuoren mielenterveysongelmina. On todistettu, että osaa tekijöiden taustaa varjostaa pidempi masentuneisuus, koulukiusaaminen ja itsemurha ajatukset. Tekijöitä kuvataan tikittävinä aikapommeina (Langman).
- 22. 22 December 5, 2013 Vertailua… Kouluviihtyvyydellä on suuri merkitys väkivaltaisten tekojen estämisessä. Osa Langmanin aineiston tekijöistä käytti psyykelääkkeitä. Onkin huomattavaa, että Langmanin mukaan psyykelääkkeillä ei olisi negatiivista vaikutusta vaan päinvastoin positiivinen vaikutus, jos lääkkeidenottoa ei lopetettaisi kesken. Hänen mukaan psyykelääkkeiden sijaan huomiota tulisi kohdistaa enemmän katuhuumeisiin, sillä Langmanin aineiston henkilöistä 80 % käyttivät alkoholia, marihuanaa ja mahdollisesti muita huumeita. (Langman, 22–23) Suomalaisten nuorten diagnosoitujen mielenterveysongelmien yleisyys on pysynyt samalla tasolla 2000-luvulla Suomessa, vaikka koululaisten itse raportoimat masennusoireet ja masennuslääkkeiden käyttö ovat lisääntyneet. Tämä kaikki eivät ole kuitenkaan lisänneet nuorten itsemurhien määrää, vaan määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä tukisi Langmanin ajatusta lääkkeiden positiivisesta vaikutuksesta. Nuorten miesten yleisin kuolinsyy Suomessa on kuitenkin yhä itsemurha. Koulusurmaajista suurin osa on kärsinyt mielenterveysongelmista ja he ovat hakeneet ammattiapua, mutta eivät ole saaneet sitä ajoissa tai riittävästi. Punamäki jne. pitävät tilannetta vakavana, sillä psykoterapialla ja lääkehoito ovat tehokkaita esimerkiksi nuorten depression hoidossa. Oulun 2013 puukotustapauksen jälkeen heräsi jälleen keskustelu opiskelijahuollon psykologija kuraattoripalveluista toisen asteen kouluissa. Lakiesitystä on pohdittu jo kymmenisen vuotta eduskunnassa.
- 23. 23 December 5, 2013 Vertailua… Suomen koulupuukotuksilla ja kouluampumisille ei lähtökohtaisesti näytä olevan paljon eroa. Yhteistä kummallekin termeille on suunnitelmallisuus ja pitkä viha ihmistä, kiusaajia, kohtaan. Koulupuukotus tapausten yleisyyttä voidaan selitellä teräaseen helpon saatavuuden vuoksi. Tällöin teot voivat olla hyvin impulsiivisia, ja tekovälineinä voi toimia koulun sisältä saatavia teräaseita. Voitaisiin spekuloida olisiko kouluampumisia enemmän, jos oppilaat kantaisivat yhtälailla aseita kuin teräaseita kouluissa. Yhtälailla on spekuloitu toiko aselain kiristäminen teräaseet esille. Vertaissuhteiden vaikutusta suotuisaan kasvuun ei voida vähätellä. Vähäinenkin hyväksytyksi tulemisen tunne vähentää kiusaamisen kielteisiä vaikutuksia. Pieneen ryhmään tai yhdenkin läheisen ystävyyssuhde kerrotaan suojaavan lasta kiusaamisen traumaattisilta vaikutuksilta. (Salmivalli, 2003, 22) Koulukiusaamisselityksessä yksi ongelma on, että joitakin ampujia ei ole kiusattu ollenkaan. Itse asiassa joissakin tapauksissa ampujat itse ovat olleet koulukiusaajia. (Langman, 30)
- 24. 24 December 5, 2013 Yhteenvetoa Koulupuukotukset on vähän tutkittu aihe, vaikka tapahtumamääriltään se ylittää kouluampumiset. Vertaamalla Suomen koulupuukotuksia Iso-Britanniaan teot ovat vielä mittakaavaltaan pieniä. IsoBritannialla on suuret kokemukset koulupuukotuksista. Tätä todistaa Iso-Britannian sähköisen median uutisoimat tapausmäärät verrattuna Suomen sähköiseen mediaan. The Guardian lehden sähköinen versio on omistanut kouluväkivallalle oman sivuston nimeltään classroom violence, jonne on listattu lehdessä uutisoidut kouluväkivaltateot aina vuodesta 2013 -2002 asti. Tältä väliltä on jo löydettävissä helposti Suomen uutisointia vastaava määrä. Koulupuukotukset ovat tulleet niin yleisiksi, että Iso-Britannian lehdistö puhuu omasta puukkokulttuurista (knife culture). (Taylor, 2004) Koulupuukotuksien räjähtämisestä käsiin Iso-Britanniassa kertoo esimerkiksi tapaus, jossa eräs puukotusta suunnitellut oli vasta viisivuotias. Potentiaalinen tekijä oli suunnitellut käyttävänsä teräasetta opettajaan, jotta hänet siirrettäisiin toiseen luokkaan isoveljensä lähelle. (Lipsett, 2008) On selvää, että Suomen ja Iso-Britannian lähtökohdat ovat väkivaltahistoriallisesti hyvin erilaiset. Uusien tilastoiden mukaan jopa tuhat ihmistä kuukaudessa joutuu teräaseella tehtyjen rikoksen kohteeksi Lontoossa (Davenport, 2013). Aserikosten sijasta Iso-Britanniaa huolettaa teräase ”knife” rikollisuus. Eräs brittiläinen tohtori, on esittänyt jopa pitkien keittiöveitsien kieltämistä. Puhuttaessa aselakien kiristämisestä Iso-Britannia on hyvä esimerkki maasta, joka on keskittynyt itse ongelman löytämisestä lainkiristämiseen. Teräaselain kaltainen laki on edennyt maassa asteittain. Vuonna 1959 kiellettiin switchblade ja grafity knife. 1988 tasku veitsi, jonka terä on suurempi kuin 3 inches hallussapidot tulivat laittomaksi. 1996 partakoneterien myynti kiellettiin alle 16 -vuotiaille ja 2007 tarvitsit luvan myydäksesi ”non-domestic knives”. Tästä huolimatta teräaseella ryöstöt ja puukotukset eivät ole vähentyneet, vaan jopa nousseet. (Greenfield, 2012) Koulupuukotuksien tutkiminen on mielestäni erittäin tärkeää, että emme ajautuisi samanlaiseen tilanteeseen kuin Iso-Britannia, jolta puukotukset ovat lähteneet käsistä.
- 25. 25 December 5, 2013 Yhteenvetoa On väärin väittää 2010 -luvulla, että vakavat väkivaltatapaukset olisivat kouluissa harvinaisia. Pelkästään viime vuosikymmenen aikana on tapahtunut kymmeniä äärimmäisiä väkivaltatekoja kouluissa vaikka kunnon tilastot puuttuvat. Aineiston perusteella todellinen luku voi olla vielä suurempi kuin sähköinen media antaa näyttää. Suomen koulupuukotuksien ja kouluväkivallan todellista arviointia hankaloittaa kunnollisten tilastojen puuttuminen, uhkatilanteiden arviointi sekä tekijöiden ala-ikäisyys. Koulupuukotustapauksia Suomesta on sähköisen median kautta löydettävissä kahdeksan. Tähän lukuun ei sisälly uhkaavia koulupuukotustilanteita. Näiden tekojen lisäksi löydettävissä on myös koulun ulkopuolella tapahtuneita puukotustapauksia, jotka kytkeytyvät selvästi koulumaailmaan, mutta jäävät ulos aineistosta tapahtumapaikkansa takia. Nämä faktat herättävät kysymyksiä kuka turvaa lapsen koulumatkan?
- 26. 26 December 5, 2013 Yhteenvetoa Suomella on pitkä historia puukotuksien osalta, joten asenteet puukkoa kohtaan ovat Suomessa juurtuneet syvälle. Tämä voi olla myös yksi syy miksi Suomessa ei ole pitkää historiaa kouluampumisissa. Statustapot ovat tehty aikoinaan puukoin ja aseet ovat olleet metsästystä varten. Koulupuukotuksia voidaan luonnehtia kulttuurisidonnaiseksi, pohjautuen Suomen väkivaltahistoriaan. Kiusaaminen saattaa johtaa vakaviin ja pitkä aikaisiin mielenterveysongelmiin, vaikka se ei ilmenisi suoraan vakavana väkivaltana koulussa. Ongelmien kasautuminen saattaa purkautua lopulta äärimmäisinä väkivaltatekoina, jolloin uhrista tulee tekijä. Kouluviihtyvyydellä on suuri merkitys väkivaltaisten tekojen estämisessä (Turvallisempi huominen Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Sisäasiainministeriö, 2012). Kunnollisten vertaissuhteiden puuttumattomuus sekä arvottomuuden ja yhteiskunnalle tarpeettomana tuntemisella on iso osa iskujen motiivissa. Tämä arvottomuus näkyy niin koulusurmaajien kuin nuorten miesten itsemurhaluvuissa Suomessa. Koulujen arvokasvatus ja lasten opettaminen suhtautumiseen mediaa kohtaan ovat ajankohtaisia aiheita.
- 27. 27 December 5, 2013 Yhteenvetoa Koulupuukotuksen tunnusmerkit voidaan jakaa viiteen osaan. 1. Tapahtumapaikkana toimii oppilaitos tai sen pihapiiri, 2. Tekijä on yhä kirjoilla oleva opiskelija, 3. Aseena toimii Suomen Teräaselain määrittelemä teräase 4. Teko on harkittu ja se järkyttää koulupiiriä 5. Teossa vahingoittuu vähintään yksi ihminen. Neljä ensimmäistä kriteeriä täyttäessään tekoa voidaan kuvata uhkaavana koulupuukotustapauksena. Näin saadaan eriteltyä vahinkotilanteet todellisista uhkatilanteista sekä impulsiiviset teot suunnitelluista. Kaikkien muiden paitsi uhrimäärän täyttyessä tapausta voidaan pitää uhkaavana koulupuukotustapauksena. Uhkauksen tai teon kohteena voi toimia oppilaitoksen opiskelijat, opettajat että henkilökunta.
- 28. 28 December 5, 2013 Yhteenvetoa Kouluampumiset ja koulupuukotukset suhteutettuna Amerikkaan ja Iso-Britanniaan teot ovat Suomessa vielä mittakaavaltaan pieniä. Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tapaukset ovat jo niin yleisiä että niitä kutsutaan omiksi kulttuureikseen ja useat koulut ovat ottaneet käyttöönsä tekojen ehkäisemiseksi metallinpaljastimet. Maat ovat hyviä esimerkkejä siitä, että pelkästään lakiin tukeutuminen ei poista ongelmaa. Lainkiristämisen sijaan katse tulisi kohdentaa lasten ja nuorten hyvinvointiin kotona, koulussa ja lähiympäristössä.