Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle

1 004 vues

Publié le

Gaian johtavan asiantuntijan Mari Saarion esitys Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Sitran, Baltic Sea Action Groupin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämässä Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä 3.9.2015.

Publié dans : Environnement
  • Soyez le premier à commenter

Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle

  1. 1. Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Mari Saario, Gaia Consulting
  2. 2. • Tavoitteena tunnistaa ravinteiden kiertoon liittyvä taloudellinen arvo Suomelle sekä laatia tiekartta tämän lisäarvon saavuttamiseksi. • Selvitystä johtivat Sitra, Baltic Sea Action Group ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. • Toteuttajana kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Consulting • Tulokset julkaistiin Sitran selvityksiä sarjassa (99): • Ravinteiden kierron taloudellinen potentiaali Suomelle • Esimerkkejä liiketoiminta- ja toimintamalleista ravinteiden kierron edistämiseksi • Tiekartta kansantaloudellisten hyötyjen toteuttamiseksi. 2Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • Selvitys: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
  3. 3. 3 Puoli miljardia euroa lisäarvoa ravinteiden kierrosta Suomelle vuoteen 2030 mennessä Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •
  4. 4. 4 Ruokaketjun ravinteiden talouden nykytila Vuosittain kiertävän fosforin ja typen arvo määriteltynä vuoden 2015 raaka-aineiden hinnoilla Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • FOSFORI TYPPI
  5. 5. 5 Ravinnehukan palauttaminen ruokaketjun käyttöön on erittäin kallista Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • FOSFORI TYPPI
  6. 6. Haitat eri elinkeinoille Ympäristöhaitat RAVINNEPANKKI Maaperän ravinnepääoma Kasvi Rehu Ruoka Kemikaalit, tekstiilit, kuidut Ravinnepääomaa kuluttavat toiminnotRavinnepääomaa kasvattavat toiminnot Maaperän ravinteet ovat bio- ja kiertotalouden pääomaa Ulkoa tuotavat ravinteet (typpi ja fosfori) Ravinteiden hukkaaminen (typpi ja fosfori) Kauppa, teollisuus ja palvelut Vienti ja kotimainen kulutus Ravinteiden palauttaminen (typpi ja fosfori) Luonnon ravinnekierrot Ravinteita sitovat kasvit (typpi) Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • 6
  7. 7. 7 Visio fosforin ja typen kiertotaloudesta säilyttää resurssit jalostusketjussa Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • FOSFORI TYPPI
  8. 8. Lannoitevuokraus Ravinteiden kiertotaloutta realisoivia toimintamalleja Kipsi ravinnesitojana Ravinteet talteen biokaasutuksella Kuivakäymälät Ruokahävikin vähentäminen Jätevedenpuhdistamosta ravinnetehtaaksi Rehua hyönteisistä ja poistokalasta Hulevedet hyödyntävä infrastruktuuri Perunan ja lihan tuotannon sivuvirrat rehu- ja ravinnetuotteiksi Ravinteiden palautus pohjasedimenteistä Härkäpapu soijan korvaajana Kalanperkuun sivuvirtojen hyödyntäminen Ravinteiden palautus kiertoon biojätteestä Biojätteen polton tuhkista ravinteet talteen Viljasivujakeiden hyödyntäminen eläinten rehussa Lannan ravinnekäyttö Metsäteollisuuden jätevesien, lietteiden ja tuhkien hyödyntäminen ravinnelähteenä Meesakalkin hyödyntäminen maanparannusaineena Proteiinin tuotanto mikrobeilla Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ja tuotteistaminen Lantayhteistyö eläintilan ja kasvinviljelytilan välillä Leväkasvatus eri jätevesien ravinteilla Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • 8
  9. 9. 9 Suoraa lisäarvoa ravinteiden kiertotaloudesta 1. Liiketoiminnan kasvu ja uusi liiketoiminta 1.1 Kierrätysravinteiden tuotanto 1.2 Teknologia- ja palveluratkaisut tehokkaan ravinnekierron arvoketjussa 1.3 Olemassa olevan liiketoiminnan volyymin kasvattaminen tehokkaan ravinnekierron kautta 2. Kannattavampi liiketoiminta 2.1 Kustannussäästöt ravinnekuluista 2.2 Kustannussäästöt ravinnepitoisen jätteen käsittelyssä 2.3 Maaperän ravinnepääoman ja tuottopotentiaalin lisääntyminen 3.Vaihtotaseen parantaminen 3.1 Tuontiravinteiden korvaaminen kotimaisilla kierrätysravinteilla tai tehokkaammalla ravinteiden käytöllä 3.2 Tuontiproteiinin korvaaminen kotimaisella proteiinintuotannolla 3.3 Ravinnekierron ratkaisujen viennin kasvu 4.Tehokkaampi pääomien käyttö 4.1 Siirtyminen pääomaintensiivisistä keskitetyistä ratkaisuista hajautettuihin, ketteriin ratkaisuihin 4.2 Jätevesien käsittelyn infrastruktuurin tehostaminen ja uudistaminen Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •
  10. 10. 10 Välillistä lisäarvoa ravinteiden kiertotaloudesta 5. Synergiaedut 5.1 Vesistöjen ammattikäyttö esim. kalastus 5.2 Vesistöjen virkistyskäyttö esim. matkailu 5.3 Kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytysten parantaminen 6. Kustannussäästöt riskienhallinnassa 6.1 Ruokaturvan ja huoltovarmuuden paraneminen 6.2Tulvariskien pieneneminen oheishyötynä hulevesien paikalliselle käsittelylle 7. Terveys- ja ympäristöhaittojen vähentyminen 7.1 Vesistöjen rehevöitymisen ja pilaantumisen vähentyminen 7.2 Haitallisten typpiyhdisteiden terveys- ja ympäristöhaittojen vähentyminen 7.3 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen päästökauppasektorin ulkopuolella 7.4 Maaperän ravinneköyhtymisen ehkäiseminen ja pilaantumisen väheneminen 7.5 Maaperän hiilensidonnan parantuminen Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 •
  11. 11. Muutosta tarvitaan Miten toimintaympäristön on muututtava, jotta ravinteiden kierrätys on vuonna 2030 kannattavaa liiketoimintaa ja ravinnehukan aiheuttamat ympäristöhaitat ovat vähentyneet? 4. Palvelu- ja konseptikehitys • Konseptointi • Uudet ratkaisut • Palvelumuotoilu • Kierrätyspalvelut • Energiatehokkuus • Materiaalitehokkuus 3.Markkinat • Sivu- ja jätevirtojen hyödyntäjät • Jalostava teollisuus • Julkiset hankinnat • Alkutuotanto • Kotitaloudet • Vienti 1. Sääntely • Hankintalaki • Etusijajärjestys • Kestävyyskriteerit • Kierrätystavoitteet • Luvitus ja lupaprosessit • Tuki- ja verojärjestelmät • Lannoite-, tuote- ja jätelainsäädäntö KÄYNNISTÄJÄT INNOVAATIOT MAHDOLLISTAJAT MAHDOLLISTAJAT 2. Teknologiat • Jakelu • Analytiikka • Kauppapaikat • Vesienkäsittely • Prosessiautomaatio • Logistiikan optimointi • Erottelu- ja jalostustekniikat • Alkutuotanto (viljely & eläimet) MAHDOLLISTAJAT
  12. 12. Vaikuttaminen EU:ssa 2015 2018 2020 2030 Ravinne- kiertojen kokeilut käytännössä Kierrätys- ravinteiden ensisijaisuus Ravinne- kiertojen rakentajien yhteistyö Kysyntään vaikuttaminen ekologisella verouudistuksella Yhteinen terminologia Lokaalit ravinnepuistot, tieteen ja teknologian yhdistyminen Ostajan osaamisen kehittäminen Informaation tuottaminen hankkijan päätöksenteon tueksi MARKKINAKYSYNTÄSÄÄNTELY Valtion ohjaus ja tuki. Ministeriöitä läpileikkaava ohjausryhmä ravinteiden kierron edistämiseksi TEKNOLOGIAKEHITYS PALVELU- JA KONSEPTIKEHITYS Analytiikan kehittäminen Uusi kiertotalous- tietoinen sukupolvi Markkinointi- ja mediatiedotus, SOME Informaation jakaminen Tutkimuslaitokset ja yritykset yhteistyöhön Keskusteleva ja neuvotteleva lupamenettely Sektoreiden välinen palvelu- ja konseptikehitys Kierrätysravinteiden turvallisuus (ihmisille ja ympäristölle) Riskirahoitusinstrumenttien kehittäminen Toimivat ja menestyvät pilotit kasvavat ja työllistävät Julkiset hankinnat mahdollistavat riskinottoa Kokeiluja edistävä ja täydentävä sääntely ja ohjaus Sopimustuotannon kehittäminen Kilpailukykyiset ravinnetuotteet Ravinnekierron kestävyyden mittaaminen Ravinnejalanjäljen ymmärtäminen ja viestiminen Välillisten vaikutusten hinnoittelu mukaan tuotteisiin hallinto teollisuus teknologiatoimittajat Julkinen tieto ravinteista Jäte/tuotestatukseen vaikuttaminen Täsmäviljelymenetelmät ja satovastemäärittely Uudet ansaintamallit niin kotimaassa kuin ulkomaille vietynä tutkimus kuluttajat palvelut alkutuotanto Kauppojen linjaukset ruokaketjusta Kokeiluhankkeiden verohelpotus Joustava ja uusiutumiskykyinen lainsäädäntö 0,5 miljardia lisäarvoa Suomelle ravinne- kierron ratkai- suilla Kansainvälisten esimerkkien seuraaminen Tiekartta
  13. 13. *Perustuu valittuihin esimerkkeihin ja kuvaa vuosittaista nettomuutosta vuonna 2030. Lähde ja grafiikat: Gaia Consulting Kokonaisarvio tehokkaamman ravinnekierron vuosittaisesta taloudellisesta lisäarvosta Suomelle vuonna 2030* 0 100 200 300 400 500 600 Lannoitevuokraus Härkäpavut tuontisoijan korvaajina Rehua poistokalasta Biokaasutus ravinnekierron moottorina Hyöty Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä Yhteensä 510 miljoonaa euroa MEUR 70 50 40 150 200 510 M€/v
  14. 14. Esimerkkejä uusista toimintamalleista Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • 14
  15. 15. Tärkeimmät lähtökohdat ja oletukset: Taloudellisessa potentiaalissa esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen nettomuutoksen taloudellista arvoa vuositasolla. Lannoitevuokrauksen yhteydessä siirrytään käyttämään kotimaisia kierrätyslannoitteita. Uuden liiketoiminta- mallin palvelun- tarjoajan lisäarvo Maanviljelijän kustannus- säästö Kotitalouksien palkat Kierrätysravinne- teknologian, työkone- ja mittalaite- toimittajien lisäliikevaihto 15 M€/v 28 M€/v 11 M€/v 3 M€/v 9 M€/v Kunnan ja valtion lisäverotulot Lannoitevuokraus avain kierrätysravinteiden käyttöönottoon Lannoitevuokrauksen kautta uutta palveluliiketoimintaa 66 M€ vuodessa Lannoitevuokraus on maailmalla yleistyvä liiketoimintamalli ja sitä on sovellettu useissa maissa. Saksassa pelkästään typpilannoituksen optimoinnilla on saavutettu 6 % saannon parannus. Lannoitevuokrauksen taloudellinen nettoarvo Suomelle vuonna 2030: 70 M€/v Lannoitevuokraus • Chemical leasing on resurssitehokkuutta parantava liiketoimintamalli kemikaalien myyjille. Siinä liiketoiminta muodostuu kemikaalinkäytön vaikutuksen kautta. • Mallia voidaan soveltaa myös lannoitteissa, jolloin lannoitemäärän sijaan myydään ravinnevaikutusta satoon tai maaperään. • Palvelun tarjoaja analysoi ravinnetarpeen, optimoi määrät ja laadut sekä levittämisen ja seuraa vaikutusta. Tarkoituksena on säilyttää tai parantaa maan laatua tuoton ohella. Lähteet: SYKE, JÄRKI, MAVI ja Gaia consulting Grafiikat: Gaia Consulting
  16. 16. Härkäpavulla voidaan korvata rehusoijan tuontia 52 M€/v, vähentää typpilannoitteiden käyttöä 5 000 t/v ja nostaa maan arvoa 1,3M€/v Soijantuonnin korvaaminen kotimaisella härkäpavulla vuonna 2030Nykyinen soijantuontimalli Typpi- lannoite Typpi 5 000 t/v Lihatalous Soija 157 000 t/v Maanviljelijät Ilma Rehuntuottaja Härkäpapu 157 000 t/v Maan ravinnepääoma, M€ 7 8 9 10 Nyt Skenaario 38 M€/v 16 M€/v uutta liiketoimintaa maatalouskoneiden ja polttoaineiden toimittajille 52 M€/v 0 20 40 60 Maan käyttö, % Nyt Skenaario +4% Maan arvo kasvaa sen sitoman typen ansiosta (25 €/ha/a) Oletettu härkäpavun viljelypinta-ala on 52 000 ha Maatalous- koneiden toimittajat Vastaa n. 5,5 M€/v Kotimaisen proteiinin käyttö vähentää rehutuontia • Suomalaisella härkäpavulla voitaisiin korvata tuontisoijaa suurten volyymien rehuteollisuudessa. • Härkäpavun etuna on se, että se sitoo kasvaessaan voimakkaasti typpeä ja toimii siten luontaisena maanparantajana myös seuraaviin satokausiin. Tärkeimmät lähtökohdat ja oletukset: Taloudellisessa potentiaalissa esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen nettomuutoksen taloudellista arvoa vuositasolla. Oletuksena, että härkäpapu voi korvata 100% tuontisoijasta. Härkäpavun satotaso Suomessa on noin 3000 kg/ha. Maan arvon muutos on laskettu perustuen härkäpavun kykyyn sitoa typpeä ilmasta maahan, mutta kiertoviljelyn tuomaa lisäarvoa ei ole huomioitu. Lähteet: Gaia Consulting, MMM, Tulli, RaisioAgro Grafiikat: Gaia Consulting. Säästöjä rehuntuottajalle 16 M€/v Uutta liiketoimintaa maanviljelijöille 58 M€/v + seuraavien satokausien säästöt
  17. 17. Tärkeimmät lähtökohdat ja oletukset: Taloudellisessa potentiaalissa esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen nettomuutoksen taloudellista arvoa vuositasolla. Nykyinen kalanrehukulutus on katettavissa kotimaisella tuotannolla. Poistokalastuksen lisäys kasvattaa kalastuslupien määrää suhteessa 2:1. Poistokalastuksen volyymin kasvattaminen ja kalanrehutuotteiden jalostaminen kotimaassa hyödyttää vesistöjä ja arvoketjun toimijoita 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Julkinen sektori Arvoketjun yritykset Palkansaajat Vaihtotase MEUR Kotitalouksien palkatKunnan ja valtion lisäverotulot Arvoketjun yritykset Kassavirrat Suomeen 42 miljoonaa euroa Teknologiatoimittajat 15 MEUR Kalankasvattajat 6,3 MEUR Kalastajat 5,7 MEUR Rehuntuottaja 2,1 MEUR Rahoitussektori 0,3 MEUR Liiketoiminnan kasvattaminen ravinnekuormaa kasvattamatta • Suomessa vähäarvoisesta kalasta tuotetulla kalarehulla voitaisiin korvata kalarehutuontia. • Poistokalastuksen ja sivuvirtojen hyödyntäminen kalarehuna mahdollistaa perinteisen vesiviljelyn liiketoiminnan kasvun nykyisten päästörajojen puitteissa.  Vesiviljelyn tuotantomäärää voidaan kasvattaa ilman ravinnekuormituksen lisäystä. Kalankasvattajat ja kalastajat hyötyvät tilanteesta volyymin kasvun kautta yli 12 miljoonaa euroa. Dioksiininpoistolaitosten toimittajat saavat uutta liiketoimintaa 15 miljoonan euron edestä. Kalankasvatus- ja kalanjalostusyhtiö Salmonfarm suunnittelee kalajauhotehdasta Kemiönsaaren Kasnäsiin. Investointikustannus on noin 6,5 miljoonaa euroa ja tehdas hyödyntäisi silakkaa vuosittain noin 30-40 miljoonaa kiloa, joka on noin kolmannes Suomen silakanpyyntikiintiöstä. Vuonna 2014 Suomeen tuotiin kalajauhoja ja kalajätettä 16 miljoonalla eurolla. Rehuntuottaja saa 2 miljoonaa euroa kasvaneesta tuotannosta. Kotimaisen rehutuotannon avulla varmistetaan, että käytetty kalaraaka-aine perustuu kestäviin kalakantoihin. Lähteet: Gaia Consulting , RKTL, Luke, Kalan kasvattajaliitto
  18. 18. Biokaasulaitokset ravinnekierron moottorina tuovat Suomelle uutta liiketoimintaa 190 MEUR vuosittain Biokaasulaitokset ja arvoketju työllistävät 3 500 henkilöä vuosittain Biokaasutuksen vuosittainen vaikutus Suomen vaihtotaseeseen vuonna 2030 on 150 miljoonaa euroa Biokaasulaitoksista saadaan talteen 9000 t fosforia ja 22 000 t typpeä vuosittain. Ravinteiden vuosittainen arvo on noin 45 M€ Lähteet: Gaia Consulting, Envor, Forssan Biojalostamo Grafiikat: Gaia Consulting Tärkeimmät lähtökohdat ja oletukset: Taloudellisessa potentiaalissa esitetään vuoden 2030 ja nykytilanteen nettomuutoksen taloudellista arvoa vuositasolla. Kierrätysfosforin hinta 1,8 €/ kg, kierrätystypen hinta 1,3 €/kg. Vuosi 2030
  19. 19. 19 Puoli miljardia euroa lisäarvoa ravinteiden kierrosta Suomelle vuoteen 2030 mennessä Gaia • Mari Saario • 03.09.2015 • Tärkeintä on asenteiden muutos Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä vaaditaan Muutos käynnistetään arjessa kokeilemalla Kaikki voivat olla ravinnekiertojen rakentajia

×