Foresight Friday 14.6.2019 kalvot
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•335 views
Foresight Friday - Uusi hallitusohjelma ennakoinnin ja tulevaisuuspolitiikan näkökulmista
Recommended
More Related Content
Similar to Foresight Friday 14.6.2019 kalvot
Similar to Foresight Friday 14.6.2019 kalvot (20)
More from Sitra the Finnish Innovation Fund
More from Sitra the Finnish Innovation Fund (20)
Foresight Friday 14.6.2019 kalvot
- 2. MILLÄ YHDELLÄ SANALLA KUVAILISIT HALLITUSOHJELMAA? Mene osoitteeseen www.menti.com ja käytä koodia 30 65 06
- 3. HALLITUSOHJELMA MEGATRENDIEN JA HEIKKOJEN SIGNAALIEN NÄKÖKULMASTA Mikko Dufva @mdufva
- 4. “Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologinen kehitys muuttavat Suomea ja maailmaa ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.” Hallitusohjelman ensimmäinen lause
- 6. Ekologinen kestävyyskriisi ”Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää nopeaa systeemistä muutosta yhteiskunnassa. … Aikaa globaalien päästöjen kääntämiseen pysyvästi laskuun on vain muutamia vuosia.”
- 7. Geopolitiikan jännitteet Kansainvälinen yhteistyö haastavaa, mutta tarpeellista EU kaipaa vahvistamista Maailma on moninapaistunut Afrikan merkitys EU:n strategisena kumppanina kasvaa ”Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden puolustaminen ja kehittäminen uusia tarpeita vastaavaksi on entistä vaikeampaa jakolinjojen vuoksi.”
- 8. Teknologian kehitys ”Hiilineutraalisuus, ekologiset investoinnit, cleantech, kierto- ja biotalous ja resurssiniukkuus synnyttävät uusia suomalaisen teollisuuden kasvutarinoita, rakennuspalikoita hyvinvoinnillemme.” ”Suomi edistää eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän datapolitiikan ja tekoälypoliittisen sääntelykehikon laatimista.”
- 9. Työn murros ja osaaminen Miksi työ muuttuu? Ilmastonmuutos Ikääntyvä väestö ja alhainen syntyvyys Teknologian kehitys Mitä tulisi tehdä? Osaamisen kehitys Epävarmuuden lieventäminen Eriarvoisuuden vähentäminen
- 10. Demokratia ja osallisuus ”Liian moni kokee, ettei kykene vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Yhteiskunnallisessa osallisuudessa on suuria sosioekonomisia ja alueellisiakin eroja.
- 11. Väestön muutokset Ikään- tyminen Alhainen syntyvyys Maahan- muutto Eriarvois- tuminen Syrjäy- tyminen Alueelliset erot Kaupungis- tuminen ”Ikääntyminen ja matala syntyvyys johtavat huoltosuhteen heikkenemiseen. Väestökehitys yhdistettynä huono-osaisuuden kasautumiseen ja talouskasvun hidastumiseen edellyttää voimakasta panostusta ongelmien ehkäisyyn poikkihallinnollisin keinoin.”
- 12. Jännitteitä Työn määritelmä Alueelliset erot Kestävä talouskasvu Aikajänteet
- 13. Varautuminen yllätyksiin ” Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa varaudutaan muun muassa ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, eriarvoisuuden kasvuun, hybridi- ja kybervaikuttamiseen ja muihin ei- sotilaallisiin uhkiin.” ”Muuttuva ilmasto pakottaa ruuantuotannon varautumaan erilaisiin sää-, eläintauti- ja markkinariskeihin.” ”Työn muutos tuo mukanaan myös uudenlaisia ilmiöitä, joita nykylainsäädäntö ei vielä tunnista”
- 15. Tulevaisuuspolitiikka: - Pitkän aikavälin muutoksiin eli megatrendeihin vastaava politiikka, jossa tavoitellaan toivottua tulevaisuutta eli visiota. Visio: - Kuvaus toivotusta tulevaisuuden tilasta. Visio edellyttää toimia, jotta sen kuvaamaan maailmaan päästään. Megatrendi: - Laaja kehityssuunta, johon liittyy yksi tai useampia ilmiöitä. Megatrendi vaikuttaa yhteiskuntaan jo tällä hetkellä ja merkittävästi myös tulevaisuudessa.
- 16. Rinteen hallitusohjelma: Visiota, onko sitä? - Sana “visio” esiintyy ohjelmassa viisi kertaa, jätteiden kierrätyksen, ruokajärjestelmän ja lapsistrategian yhteydessä, lisäksi yksi viittaus aiempaan korkeakouluvisioon ja televisioon - Koko ohjelmaa kattavaa yhtä nimettyä visiota ei ole, mutta alussa todetaan: ”Tavoitteenamme on luoda Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä.” Tämä yhdistettynä ohjelman nimeen: ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” voitaneen tulkita ohjelman visioksi
- 17. Vision muodostamisen tarkastuslista 2. Onko käsitelty megatrendien uhkat ja mahdollisuudet? 3. Onko käsitelty tarvittavan muutoksen suuruus? 4. Kytkeytyykö visio loogisesti kohtiin 1-3? 1. Onko tunnistettu megatrendit lähtökohdaksi?
- 18. Megatrendeihin vastaaminen vaatii PALJON MUUTOSTA Megatrendit ovat UHKA …mahdollisuus Minkälaisen vision hallitusohjelma tar joaa ? …vain VÄHÄN MUUTOSTA
- 19. Keskinäisriippuvuus & ristiriidat? Mittakaavat? Epätodet väitteet? Vision laadun tarkastuslista
- 20. KESKUSTELU Jaana Tapanainen Jaakko Kuosmanen Robert Sundman Anu Koivunen #fsightfriday @ennakointi
- 21. HALLITUSOHJELMA PITKÄN AIKAVÄLIN POLITIIKAN NÄKÖKULMASTA Kaisa Oksanen
- 22. Hallitusohjelma pitkän aikavälin päätöksenteon näkökulmasta 14.6.2019 Kaisa Oksanen Johtava asiantuntija, VNK
- 23. VN.FI Uudistumiskykyinen, pitkälle katsova ja yhtenäinen valtioneuvosto pystyy paremmin vastaamaan muuttuvan maailman paineisiin. Pitkän aikavälin päätöksenteko Pitkän aikavälin päätöksentekoa tukee merkittävien uudistusten valintaa ja priorisointi, kestävän kehityksen huomioiminen päätöksenteon viitekehyksenä, panostaminen strategisiin johtamisvälineisiin sekä pitkän aikavälin päätöksenteon vahvempi kytkös rahoituspäätöksiin. Yhtenäinen valtioneuvosto kokoaa resursseja ja voimavaroja hallituksen strategisten kokonaisuuksien toteuttamiseksi.
- 24. VN.FI Yhteistä tulevaisuustyötä valtioneuvostossa Jatkuva ennakointi valtioneuvostossa Toimintaympäristöanalyysi Tulevaisuuskatsaukset Mahdollisuudet Suomelle Tulevaisuusselonteko Ennakointiyhteistyö
- 25. VN.FI Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto • Kehittää tulevaisuusselonteon vaikuttavuutta siten, että tulevaisuusselonteon valmistelu kiinnitetään paremmin ministeriöiden yhteiseen ja jatkuvaan ennakointiin; Ministeriöiden yhteisen ja jatkuvan tulevaisuustyön yhteen keräävä julkaisu voi toimia tulevaisuusselonteon ensimmäisenä, yhteistä ymmärrystä rakentavana osana; Tulevaisuusselonteon toisessa osassa valtioneuvosto voi valintansa mukaan avata paremmin jonkin tai jotkut selvityksessä esille nousseista ilmiöistä; Selontekomenettely mahdollistaa samalla sen, että myös eduskunta voi ottaa kantaa sekä ministeriöiden tulevaisuustyöhön että myös valtioneuvoston valitsemaan kärkiteemaan. • Kehittää teknologian eettistä arviointia ja teknologian yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia verkostomaisesti esimerkiksi osana kansallista ennakointiverkostoa ja sen strategisia ennakointikeskittymiä. Tulevaisuusvaliokunta kannustaa myös muita valiokuntia kuulemaan kansallisen ennakointiverkoston toimijoita ja oman alansa ennakointiasiantuntijoita. 25 Tulevaisuusvaliokunnan mietinnöstä 14.6.2019 TuVM 1/2018 vp VNS 5/2018 vp
- 26. VN.FI Lupaukset kansalaisille politiikan uudistamisesta: 1. Lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta 2. Lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta 3. Lupaus pitkän aikavälin politiikasta 4. Lupaus tietopohjaisesta politiikasta 5. Lupaus syrjimättömyydestä 6. Lupaus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma
- 27. VN.FI 27 Pitkän aikavälin politiikkaa hallitus- ohjelmassa Hallituksen päätöksillä Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. EU:n hiilineutraalius saavutetaan ennen vuotta 2050. Vahvistetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle. Mm. ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu koko 2020-luvun ja siitä eteenpäin. Kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, joka vähentää päästöjä, sis. pitkän aikavälin sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja alueellisesti kestävä toimintamalli. Uudistus toteutetaan vaiheittain. Hallitus uudistaa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn. Parlamentaarinen komiteatyö vastaa tulevien vaalikausien suurten rakenne- ja muiden uudistusten valmistelusta. Uudella komiteatyön mallilla vahvistetaan valmistelun avoimuutta, osallisuutta ja laajaa tietopohjaa.
- 28. VN.FI 28 Pitkän aikavälin kansallinen visio suomalaiseksi ruokajärjestelmäksi; kansallinen strategia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä ruokajärjestelmästä vuoteen 2030. Osaamisen ja oppimisen tiekartta vuodelle 2030: pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Pitkän aikavälin suunnitelma TKI-toimintaympäristön parantamiseksi, ja yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen tasossa neljän prosentin bruttokansantuoteosuuden saavuttamiseksi. Tulevaisuusinvestointi- ohjelma (3 miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin). Sosiaaliturvauudistus, jossa hyödynnetään TOIMI-hankkeessa tehtyä työtä. Uudistus valmistellaan tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa. Pitkän aikavälin politiikkaa hallitus- ohjelmassa
- 30. KESKUSTELU Jaana Tapanainen Jaakko Kuosmanen Robert Sundman Anu Koivunen #fsightfriday @ennakointi
- 31. Tervetuloa kansalliseen ennakointiverkostoon! www.foresight.fi www.yammer.com/ennakointi twitter @ennakointi #fsightfriday
Editor's Notes
- Yleisesti voi todeta, että hallitusohjelma ottaa megatrendit hyvin huomioon heti ensimmäisestä lauseesta alkaen. Kaikki keskeiset tulevaisuuden kehityssuunnat löytyvät hallitusohjelmasta ja niihin pyritään vastaamaan jollain tavalla. Kiinnostavan vertailukohdan antaa edellisen hallituksen ohjelma, joka alkoi visiolla ja tilannekuva sanoilla ”Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksistaan huolimatta.”
- Mitä megatrendejä hallitusohjelmassa tarkemmin ottaen löytyy?
- Ympäristöön liittyvät megatrendit ja niihin vastaaminen ovat aivan keskeisessä asemassa läpi hallitusohjelman. Myös muutosten suuruus ja kiire tunnustetaan.
- Globaalilla tasolla nähdään tilanteen olevan jännittynyt ja haastava. Luotto globaaleihin rakenteisiin ja EU:hun on kuitenkin vahva ja Suomi nähdään osana globaalien ongelmien ratkaisua. Siihen tarvitaan sekä EU:n että sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamista. Kiinnostava yksityiskohta on Afrikan mainitseminen. ”Euroopan unionin globaali toimintaympäristö on muuttunut monimutkaisemmaksi ja arvaamattomammaksi. Ulkoisissa suhteissa unioni ei ole kyennyt toimimaan riittävän yhtenäisesti ja ripeästi.”
- Teknologisen kehityksen nähdään jatkuvan. Teknologian muutoksessa korostuu digitalisaatio ja teknologian reilu käyttöönotto: datan omistajuus, eettiset näkökulmat. Toisaalta myös teknologinen osaaminen kilpailukykytekijänä.
- Työn murroksen taustalla ei korostetakaan niin paljon teknologiaa, kuin aiemmin, vaan ilmastonmuutosta ja ikääntyvää väestöä. Ratkaisuiksi tarjotaan osaamisen kehitystä, erilaisia tapoja lieventää epävarmuutta. Koetun eriarvoisuuden kasvusta ollaan erityisen huolissaan. ”Ilmastonmuutos vaikuttaa työelämään ja ammattirakenteisiin.” ”Työikäisen väestön ikääntyminen ja syntyvyyden aleneminen haastavat suomalaiset työmarkkinat” ” Työn murros ja digitalisaatio vaikuttavat siten, että työpaikkoja häviää, mutta samalla syntyy uusia tuottavampia toimialoja, yrityksiä ja työtehtäviä. Muutoksen mahdollisuuksia on tuettava kaikin keinoin edistämällä osaamista, uusiutumista, uuden teknologian käyttöönottoa ja uusien ideoiden leviämistä. Useimmat ammatit vaativat entistä korkeampaa osaamista. Työelämän muutoksen kääntöpuolena on työelämän epävarmuuden lisääntyminen. ” Selvitetään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta (itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, uudet työn teettämisen muodot ja osuuskunnat). Työn murros haastaa sosiaaliturvassa käytetyt määritelmät ja järjestelmän toimivuuden. työn murros ja digitalisaatio muuttavat eniten matalamman koulutustason vaativia töitä, joka korostaa uudelleenkoulutusta ryhmissä, jotka nykyisin osallistuvat aikuiskoulutukseen vähän.
- Demokratian nähdään olevan haastettuna niin Euroopassa kuin Suomessa ja kaipaavan uudistamista ja vahvistamista.
- Väestön muutoksia käsitellään myös useassa kohtaa ja useasta näkökulmasta, mm. huoltosuhteen, aluekehityksen ja eriarvoistumisen kannalta. Väestö ikääntyy ja moninaistuu ja erilaiseen eriarvoistumiseen vastataan monessa kohtaa.
- Työn määritelmä Suurimmaksi osaksi melko perinteinen käsitys työstä, mutta joissain kohden haastetaan sitä mitä työllä oikeastaan tarkoitetaan, esim työsuhteen tai sosiaaliturvan kannalta. Alueelliset erot Kaupungistumisen oletetaan jatkuvan ja samalla useassa kohdassa kannetaan huolta ikääntyvästä ja autioituvasta maaseudusta. Osaltaa kaupunki-maaseutu jännitettä pyritään myös hälventämään. Kestävä talouskasvu Hallitusohjelma nojaa vahvasti työllisyyden kasvuun, ja samalla myös talouden kasvuun. Talouden kasvua haetaan erityisesti globaalien ongelmien ratkaisusta. Osittain on kuitenkin havaittavissa, että talouskasvu ja ekologinen kestävyys voivat tulla vastakkain ja silloin on epäselvää, kumpi painaa vaakakupissa enemmän. Aikajänteet - Näkyy mm. selvitetään ym. kielessä - Kaikkea ei voi saada aikaan 4 vuodessa - Pitkäjänteisyys on kantava teema
- Tehdään runsaasti selvityksiä. Vankka usko siihen, että selvityksistä tulee vankkaa tietoa, johon pohjata päätökset Erityisesti taloudellisiin vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin varaudutaan: ”Kansainvalisen talouden odotettua heikomman kehityksen aiheuttamaa kasvun, tyollisyyden ja julkisen talouden heikentymista ei ole syyta tulkita tavoitteista poikkeamiseksi.” ”Edistetaan vakaviin hairiotilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista rahoitusalalla kehittamalla saantelya kansallisista varajarjestelyista kustannustehokkaalla tavalla.” Varautuminen muihin yllätyksiin: ”ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, eriarvoisuuden kasvuun, hybridi- ja kybervaikuttamiseen ja muihin ei-sotilaallisiin uhkiin.” ”Muuttuva ilmasto pakottaa ruuantuotannon varautumaan erilaisiin sää-, eläintauti- ja markkinariskeihin.” ”Työn muutos tuo mukanaan myös uudenlaisia ilmiöitä, joita nykylainsäädäntö ei vielä tunnista”