1.
Varsinais-Suomen osaamisen aika
Yhdessä uudistumalla elinvoimaa
#osaamisenaika
16.6.2021

2.
Miten jaamme ajatuksiamme Zoomissa?
Chat-kentässä voi pyytää puheenvuoroa tai
jakaa ajatuksiaan.
Pidä mikrofoni pois päältä, kun et käytä itse
puheenvuoroa. Kameran voi pitää halutessaan
mielellään auki. Tallennamme tilaisuuden.

3.
Ohjelma
Varsinais-Suomen vuorovaikutteinen tilannekuva
johtava rehtori Maria Taipale, Raision seudun koulutuskuntayhtymä
Alueen elinvoima yrityksen näkökulmasta
toimitusjohtaja Pasi Vuorinen, Amomatic Oy
Keskustelua ja kysymyksiä
Siirtyminen takaisin yhteiseen tilaan

4.
Maria Taipale
johtava rehtori
Raision seudun koulutuskuntayhtymä
Varsinais-Suomen
vuorovaikutteinen tilannekuva

5.
SWOT
Keskeiset ilmiöt
Keskeisimmät tahtotilat
Vuorovaikutteinen tilannekuva:
Kokonaiskuva
Varsinais-Suomi
1
2
3
4

6.
vahvuudet heikkoudet
mahdollisuudet uhat
• Vahva teknologiaosaaminen ja merkittävä vientiteollisuus.
• Korkeakoulujen ja II asteen ammatillisen koulutuksen
muodostama ekosysteemi ja opiskelijapotentiaali sekä toimiva
tiivis yhteistyö
• Vireä tutkimus- ja innovaatiotoiminta
• Suomen kolmen menestyvimmän maakunnan joukossa
• Sosioekonominen monimuotoisuus ja -kerroksisuus, luonnon
moninaisuus, kaksikielisyys sekä historia
• Monipuolinen palvelurakenne
• Sekä korkeaa että matalaa osaamista edellyttävien yritysten
osaajapula
• Keskuskaupungin hallitseva asema ja pienten kuntien aseman
heikkeneminen yhteistyössä
• Rakenteellisesti hajanainen maakunta
• Liikenneväylien kunto ja palvelutaso ml. sisäisen liikenteen
haasteet
• Pienyrittäjien potentiaalin hyödyntämättömyys ja osaaminen
• Oppilaitos-yritysyhteistyön puutteet ja syventämistarpeet
• Vahvistuvat verkostot - yhteistyön ja kumppanuuksien
kehittäminen, myös kuntien ja kolmannen sektorin kanssa
• Uusien teknologioiden ja digitalisaation sekä esimerkiksi
ilmastoratkaisujen ja kiertotalouden hyödyntäminen
• Alueen kansainvälinen potentiaalin ja roolin näkyväksi tekeminen
ml. sitoutuminen kansainvälisiin verkostoihin
• Opiskelijapotentiaalin hyödyntäminen (ml. kansainväliset
opiskelijat, alueen kaksikielisyys ja muiden kieltentaitajien määrä)
• Yrityssektorin vahvistaminen
• Alueen logistisen sijainnin hyödyntäminen kilpailuetuna
• Alueen ilmasto- ja kasvuolosuhteet
• Osaajien sitouttamisen epäonnistuminen
• Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit
• Eriarvoistumisen lisääntyminen
• Investointien ja talousalueen hiipuminen
• Alueen kansainvälisen aseman heikkeneminen
• Kuntien kaavoituksen haasteet
• Yhteistyön rapautuminen
• Väestömuutos - väestön keskittyminen keskuskaupunkiin
• Alueen veturialoihin kohdistuvat odottamattomat shokit
• Saaristomeren tilan edelleen heikkeneminen (ml. vesistöalueet
laajasti)

7.
Yritysten toimintaedellytykset - tärkeät kehityskohteet
1. Alueen houkuttelevuus ja vetovoima
• Monipuolinen- ja tasoinen koulutustarjonta ja vahvat teknologia-
alat –kehityskohteena
toimialarakenteen monipuolistaminen/laajentaminen koska
riippuvuus päätoimialoista merkittävä
• Kasvukolmio näkökulma ja potentiaalit (Varsinais-Suomi-
Pirkanmaa-Uusimaa)
• Tuotekehitysosaaminen -ja rahoitus erityisenä kehityskohteena
• Vahvat kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä vetovoimainen
luonto (mm. saaristo, kansallispuistot jne)
2. Osaajatilanne
• Vahvistuva tekniikan osaamiskapasiteetti
(uusi tiedekunta/TY, kampustoiminnot ym)
• Merkittävän opiskelijapotentiaalin hyödyntäminen kehityskohteena –
erityiskohteeksi kv. opiskelijoiden kiinnittäminen alueen yrityksiin
• Kohtaanto- ja poistumahaasteet sekä
kasvualojen pullonkaulat kehityskohteena (julkisen sektorin rooli
työllistäjänä iso esimerkiksi soten myötä)
• Tarve edellä kävijyydelle osaamis- ja
työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi (taustalla mm.
väestökehitys, poistumat)
3. Yhteistyön tilanne
• Vahvistuvat verkostot - yhteistyön ja
kumppanuuksien edelleen kehittyminen ennakoivina ja
reagoivina verkostoina
• Kuntien yhteistyön kehittyminen –
seutukuntakohtaisen toiminnan vahvistaminen kehityskohteena
• Alueen kansainvälinen potentiaali –
sitoutuminen kansainvälisiin verkostoihin kehityskohteena
4. Yritys-oppilaitosrajapinta
• Vahva monipuolinen ja työllistävä PK-yrityssektori – oppilaitosten ja PK-
yritysten strateginen kumppanuus jatkuvan kehittämisen kohteena
• Oppilaitosten toiminnan palveluroolin kehittäminen alueensa yksityisen ja julkisen
sektorin kehittämishubeina ja avoimina kokeilu- ja innovaatioympäristöinä
yrityslähtöisesti (ml. julkisen sektorin yrityskehittäjät- ja yrityspalvelutoimijat
• Pien- ja mikroyrittäjien (P/M) kasvava määrä – oppilaitosten ja P/M-yritysten
strateginen kumppanuus edellyttää uusia toiminta- ja palvelumalleja (koulutus- ja
palvelukonseptit tällä hetkellä rajoitettuja)
• Yrityskehittämisen lähtökohdaksi yhteiset kehittämistarpeet eri yrityssegmenttien
tunnistamisen avulla
• Työn tekemisen muutokset ja esim. monipaikkaisuuden hyödyntäminen (ml. työn
merkityksellisyysnäkökulma) kehityskohteeksi

8.
Keskeiset kehityskohteet yritys-oppilaitosrajapinnan
vahvistamiseksi
• Kuntien yhteistyön kehittyminen – seutukuntakohtaisen toiminnan
vahvistaminen kehityskohteena oppilaitos-yritysyhteistyön tukemisessa
• Kohtaanto- ja poistumahaasteet – alueen merkittävän
opiskelijapotentiaalin hyödyntäminen kehityskohteena ja erityiskohteeksi
kv. opiskelijoiden kiinnittäminen alueen yrityksiin sekä
edellä kävijyys osaamis- ja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi
• Vahvistuvat verkostot – oppilaitosten ja yritysten yhteistyön ja
kumppanuuksien edelleen kehittyminen ennakoiviksi ja reagoiviksi
verkostoiksi erityisesti pien- ja mikroyritysten osalta ja oppilaitosten
palveluroolin vahvistaminen osana julkisen sektorin
yrityspalvelutoimintaa

9.
Toimenpidesuositus
• Oppilaitosten toiminnan palveluroolin
kehittäminen alueensa yksityisen ja julkisen
sektorin kehittämishubeina ja avoimina
kokeilu- ja innovaatioympäristöinä
yrityslähtöisesti (ml. julkisen sektorin
yrityskehittäjät- ja yrityspalvelutoimijat
• Pien- ja mikroyrittäjien (P/M) kasvava
määrä – oppilaitosten ja P/M-yritysten
strateginen kumppanuus edellyttää uusia
toiminta- ja palvelumalleja (koulutus- ja
palvelukonseptit tällä hetkellä rajoitettuja)
• Yrityskehittämisen lähtökohdaksi yhteiset
kehittämistarpeet eri yrityssegmenttien
tunnistamisen avulla
• Työn tekemisen muutokset ja esim.
monipaikkaisuuden hyödyntäminen (ml.
työn merkityksellisyysnäkökulma)
kehityskohteeksi
Varsinais-
Suomen
pien- ja
mikroyrittäjien
kasvu- ja
kehitysohjelma
• Pien- ja mikroyrittäjien
omien palvelukonseptien
kehittäminen
• Pien- ja mikroyritys-
verkostojen luominen/
kehittäminen
kehittäjäverkostoiksi –
verkostot oppilaitosten
yhteistyökumppaneiksi
• Oppisopimuskoulutus-
mallin kehittäminen
yrittäjille
• Oppilaitosten suoran
yrityskontaktoinnin
vahvistaminen
• Oppilaitosten kokeilu- ja
innovaatioympäristöt ja
hub-ajattelu

10.
Johtopäätökset
Otetaan maakunnan vahva osaamis- ja koulutusverkosto sekä opiskelijapotentiaali käyttöön ja
panostetaan niiden avulla monipuoliseen toimialarakenteeseen ja yritysten ja oppilaitosten väliseen
yhteistyöhön
Hyödynnetään kasvukolmionäkökulmaa ja alueen logistista asemaa ja potentiaalia alueen
kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa
Tehdään alueen kansainvälinen rooli näkyväksi ja toimitaan aktiivisesti kansainvälisissä
verkostoissa
Kehitetään kuntayhteistyötä ja verkostomaisia toimintamalleja kaikilla elinvoimatyön osa-alueilla
Ylläpidetään vireää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, jolla vahvistetaan
edelleen alueen uusiutumiskykyä sekä sitoutetaan osaajat alueeseen

11.
Tahdomme, että... Käytännössä tämä tarkoittaa, että...
...varsinaissuomalaiset toimijat tuntevat oman
maakuntansa vahvuudet ja erityispiirteet.
...jokainen varsinaissuomalainen tunnistaa oman
osaamisensa ja vahvuutensa ja osaa tuoda ne esiin
yhtenäisellä viestinnällä/viesteillä.
...Suomi ja Varsinais-Suomi helpottavat osaamis-
ja työperäistä maahanmuuttoa.
...houkutellaan kv-opiskelijoita niille aloille, joilla
on tarve lisätyövoimalle.
...Turun korkeakouluista valmistuvista merkittävä
osa jää työskentelemään pääasiassa Varsinais-
Suomen alueelle.
...opiskelijat kiinnitetään työelämään jo
opiskelujen aikana (harjoittelut, opinnäytetyöt,
projektit tms.) ja että alueella on kiinnostavia
työmahdollisuuksia.
...varsinaissuomalaiset toimijat vaikuttavat
kansainvälisissä verkostoissa.
...yritysten edustajat tuntevat ja näkevät
osallistumisen hyödyt esim. osaajien houkuttelun
tai oman osaamisen lisäämisen kautta.
...yritysten on helppo tulla mukaan, panostaa ja
hyötyä kehittämistyöstä.
...yhteys pitää rakentaa käytännön yhteistyön
kautta, esimerkiksi opiskelija on työpaikalla
oppimassa ja yhteinen intressi kasvaa ja syntyy
tästä.
Varsinais-Suomen
vuorovaikutteinen tilannekuva
Alueen
houkuttelevuus
ja vetovoima
Osaajatilanne
Yritys-
oppilaitos-
rajapinta
Yhteistyön
tilanne
S W
O T
Tunnistetut ilmiöt

12.
Pasi Vuorinen
toimitusjohtaja
Amomatic Oy
Yrityksen näkökulma
alueen elinvoimaan

13.
Kysymyksiä tai kommentteja?
Mitä ajatuksia herää?
Kysy tai kommentoi chatissa tai pyydä
puheenvuoro!
Raise hand -toiminto löytyy yleensä Participants-listalta tai Reactions-
valikosta. Voit myös pyytää puheenvuoroa chatin kautta.

14.
Varsinais-Suomen osaamisen aika
Yhdessä uudistumalla elinvoimaa
#osaamisenaika
Kiitos – palataan vielä hetkeksi
yhteiseen tilaan ennen
tilaisuuden päättämistä!