Erkki Liikanen: Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 - Euro & talous 2015
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•827 views
Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 – Erkki Liikasen esitys Euro & talous 4/2015 -julkaisun tiedotustilaisuudessa 24.9.2015
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (18)
Similar to Erkki Liikanen: Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 - Euro & talous 2015
Similar to Erkki Liikanen: Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 - Euro & talous 2015 (20)
More from Suomen Pankki
More from Suomen Pankki (20)
Erkki Liikanen: Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 - Euro & talous 2015
- 1. Julkinen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 124.9.2015 Erkki Liikanen
- 2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 24.9.2015 Erkki Liikanen 2
- 3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa 24.9.2015 Erkki Liikanen 3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 2008 2010 2012 2014 2016 Palvelut Teollisuustuotteet pl. energia Jalostetut elintarvikkeet Jalostamattomat elintarvikkeet Energia YKHI-inflaatio Ennuste: eurojärjestelmä Vaikutus inflaatioon, prosenttiyksikköä Lähde: Eurostat. Euroalueen YKHI ja sen alaerät
- 4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Kasvu- ja inflaatioennusteita tarkistettu: EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2015 ennuste (erotus suhteessa eurojärjestelmän kesäkuun ennusteeseen) BKT: 2015: 1,4 % (–0,1 %) 2016: 1,7 % (–0,2 %) 2017: 1,8 % (–0,2 %) Inflaatio: 2015: 0,1 % (–0,2 %) 2016: 1,1 % (–0,4 %) 2017: 1,7 % (–0,1 %) 24.9.2015 Erkki Liikanen 4
- 5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Inflaatio-odotukset ovat vaimentuneet uudelleen, kun öljy on halventunut 24.9.2015 Erkki Liikanen 5 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 2007 2009 2011 2013 2015 10 vuoden inflaatioswap 2 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatioswap % Lähde: Bloomberg.
- 6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen EKP:n neuvosto seuraa tilannetta… Epävarmuuden lisääntymisen johdosta euroalueen talous- ja inflaationäkymiin liittyvät riskit painottuvat arvioitua hitaamman kasvun ja inflaation suuntaan. EKP:n neuvosto arvioi kokouksessaan syyskuun 3. päivä, että ”olisi ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä siitä, onko kehitys ohimenevää vai voisiko sillä olla pysyväisluonteinen vaikutus hintakehitysnäkymiin ja inflaatiovauhdin mahdollisuuksiin palautua kestävästi tavoitteen mukaiseksi”. 24.9.2015 Erkki Liikanen 6
- 7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen … ja on valmis toimimaan ”EKP:n neuvosto seuraa erittäin tarkasti uusia tietoja kehityksestä ja korostaa olevansa mandaattinsa rajoissa valmiina turvautumaan kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin.” ”Etenkin omaisuuserien osto-ohjelma on laadittu niin, että ostojen suuruutta, kohdentamista ja kestoa voidaan joustavasti muuttaa tarpeen mukaan.” 24.9.2015 Erkki Liikanen 7
- 8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Rahapolitiikka poikkeuksellisen keveää vielä pitkään 24.9.2015 Erkki Liikanen 8
- 9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua vahvasti Keskuspankkikorot on laskettu alarajalle Ennakoiva viestintä – Miten saavutetaan hintavakauden tavoite? – Laajennettua omaisuuserien osto-ohjelmaa jatketaan tarvittaessa syyskuun 2016 jälkeenkin Luotto-operaatiot pankkien kanssa – Täyden jaon menettely, pitkäkestoiset operaatiot Arvopaperien osto-ohjelmat – Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (aloitettiin maaliskuussa 2015, ostetaan 60 mrd. euroa kuukaudessa vähintään syyskuuhun 2016 asti) 9Erkki Liikanen24.9.2015
- 10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Luotto-operaatiot ja arvopaperiostot 24.9.2015 Erkki Liikanen 10 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Rahapoliittisista syistä hallussa pidettävät arvopaperit Ylimääräiset vähintään 12 kk:n pituiset sekä kohdennetut rahapoliittiset luotot Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät lyhytaikaiset luotot euroalueella Mrd. euroa Lähde: EKP.
- 11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Rahoitusolot keventyneet euroalueella 11Erkki Liikanen24.9.2015 -6 -3 0 3 6 2006 2009 2012 2015 OECD* Euroopan komissio** Indeksi Lähteet: OECD ja Euroopan komissio. * Financial Conditions Index: indeksissä mukana lyhyet ja pitkät korot, yrityslainojen korkoero, luoton saatavuus, kotitalouksien varallisuustilanne. Indeksin käänteisluku. ** Monetary Conditions Index: indeksissä mukana lyhyet korot ja valuuttakurssi. Olot kiristyvät Olot kevenevät
- 12. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Valtionlainojen tuotot heilahdelleet viime aikoina 24.9.2015 Erkki Liikanen 12 -0,4 0 0,4 0,8 1,2 1,6 2 2 vuoden juoksuaika 10 vuoden juoksuaika AAA-luokiteltujen euroalueen valtionvelkakirjojen tuotot, % Lähde: EKP.
- 13. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Yritysten ja kotitalouksien lainakorot laskeneet 13Erkki Liikanen24.9.2015 0 1 2 3 4 5 6 7 2005 2007 2009 2011 2013 2015 10 v:n valtionvelkakirjan tuotto (AAA) Uusien yrityslainojen keskikorko Uusien kotitalouslainojen keskikorko % Lähteet: EKP ja Macrobond.
- 14. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Hintavakauden tavoite Hintavakauden tavoite on asetettu hieman alle 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä – Tämä on näkynyt inflaation vaihteluna rahaliiton aikana siten, että hintojen kuukausittainen muutosvauhti vuoden takaa on vaihdellut lyhytaikaisesti yli 4 prosentista –0.6 prosenttiin. Kaikkien nykyisten rahapoliittisten toimien täysimääräinen toteuttaminen tukee euroalueen talouden elpymistä sekä edistää inflaatiovauhdin palautumista hintavakaustavoitteen mukaiselle polulle, mikä on keskipitkällä aikavälillä kestävästi hieman alle kaksi prosenttia 24.9.2015 Erkki Liikanen 14
- 15. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Inflaatio-odotukset kun inflaatiotavoite on asetettu keskipitkälle aikavälille 24.9.2015 Erkki Liikanen 15
- 16. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Euro & Talous julkaisussa lisäksi kaksi artikkelia: Hanna Freystätter: Miten euroalueella ylläpidetään samanaikaisesti sekä hinta- että rahoitusvakautta? – Rahapolitiikan toimintaympäristö on muuttunut: maa- ja sektorikohtaista ylikuumenemista vaimentava euroalueen makrovakausjärjestelmä – ns. makrovakauskehikko – on vahvempi kuin ennen finanssikriisiä. Katja Taipalus ja Jouni Timonen: Makrovakausvalvonta – kilpajuoksua markkinoiden kehityksen kanssa – Perinteisen pankkisektorin rinnalle rahoituksen tarjoajiksi syntyy kokonaan uusia toimijoita, jotka käsittelevät riskejä heikommin kuin perinteiset pankit. Korkojen ollessa poikkeuksellisen matalia, viranomaisten tehtävänä on huolehtia korkotason aiheuttamien haavoittuvuuksien riittävästä seurannasta. 24.9.2015 Erkki Liikanen 16
- 17. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Suomen talouden kehitys pysynyt vaimeana 24.9.2015 Erkki Liikanen 17
- 18. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Suomen kehitys euroaluetta heikompaa 18Erkki Liikanen24.9.2015 90 95 100 105 2008 2010 2012 2014 2016 Suomi Euroalue Määrä, indeksi, 2008I = 100 Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja EKP (euroalue). Lähteet: Eurostat, Suomen Pankki ja EKP. Bruttokansantuote
- 19. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Työllisyystilanne huononi nopeasti syksyllä ja talvella 19Erkki Liikanen24.9.2015 6 7 8 9 10 11 2300 2350 2400 2450 2500 2550 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Työlliset, trendi (vasen asteikko) Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko) 1 000 henkeä % Lähteet: Tilastokeskus. 24515@Työttömyysaste&työlliset_trend
- 20. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Viennin ja teollisuuden trendit edelleen vaimeat 20Erkki Liikanen24.9.2015 70 80 90 100 110 120 130 140 2006 2008 2010 2012 2014 Tehdasteollisuuden tuotanto Tavaranvienti Volyymi-indeksi, 2005 = 100 Tiedot puhdistettu kausivaihtelusta. Lähteet: Tilastokeskus, Tullihallitus ja Suomen Pankki (tavaranviennin määrän puhdistus kausivaihtelusta).
- 21. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Vientikehitys ollut poikkeuksellisen heikkoa myös elektroniikka- ja metsäteollisuuden ulkopuolella 2124.9.2015 Erkki Liikanen -20 -10 0 10 20 30 40 50 60 70 Suomi Luxemburg Irlanti Itävalta Ranska Italia Slovenia Belgia Kreikka Saksa Alankomaat Malta Portugali Kypros Espanja Slovakia Viro Latvia Liettua Elektroniikka-, sähkö- ja metsäteollisuuden osuus Lähteet: OECD, Eurostat ja Tulli. Tavaraviennin arvon muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, % 31607
- 22. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Yrityslainojen korot Suomessa matalat 24.9.2015 Erkki Liikanen 22 0 1 2 3 4 5 6 7 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Euroalue Suomi Uusien yrityslainasopimusten keskikorko, % Lähde: EKP.
- 23. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen … siitä huolimatta tuotannolliset investoinnit supistuneet Suomessa 24.9.2015 Erkki Liikanen 23 0,09 0,1 0,11 0,12 0,13 0,14 0,15 0,16 2008 2010 2012 2014 Euroalue Suomi Tuotannollisten investointien arvo / BKT:n arvo Lähteet: EKP ja Suomen Pankki.
- 24. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Kiitos! 24.9.2015 Erkki Liikanen 24
- 25. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Suomen kustannuskilpailukyky heikentynyt 24.9.2015 Erkki Liikanen 25 90 100 110 120 130 140 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Suomi Kauppakumppanimaat (euroissa)* Saksa Ruotsi (euroissa) Yksikkötyökustannukset, koko talous, indeksi, 1999 = 100 *) 21 kauppakumppanimaata, Suomen ulkomaankaupan osuuksilla painotettu keskiarvo. Lähteet: Euroopan komissio ja EKP. 32192
Editor's Notes
- Euroalueen inflaatio on edelleen hintavakaustavoitteen alapuolella. Tähän on vaikuttanut voimakkaasti energian, erityisesti öljyn hinnan, kehitys [kuvio]. Inflaation ennustetaan vauhdittuvan selvemmin vuosina 2016 ja 2017. Se ennustetaan olevat keskimäärin 1,7 % vuonna 2017 [kuvio]. Inflaatiota kiihdyttävät odotettu talouden elpyminen, euron valuuttakurssin aiemman heikkenemisen vaikutus sekä öljyfutuurien pohjalta oletettu öljyn hinnan hienoinen nousu lähivuosina.
- Eurojärjestelmä katkaisi rahapoliittisilla toimillaan vahingollisen deflatorisen kierteen. Euroalueen YKHI-inflaatio laski vielä helmikuussa -0,6 % vuoden takaa. Elokuussa YKHI-inflaatio oli 0,1 % ja pohjainflaatio (inflaatio ilman energiaa ja jalostamattomia elintarvikkeita) 0,9 %. Maailmantalouden näkymien vaimentuminen ja öljyn hinnan lasku ovat syynä kasvu- ja inflaatioennusteiden tarkistamiseen.
- Inflaatio-odotukset nousivat selvästi EKP:n osto-ohhjelman käynnistymisen seurauksena vuoden alkupuolella [kuvio]. Loppukesän aikana lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset ovat hieman laskeneet [kuvio]. Jos inflaation hitaus alkaisi vaikuttaa inflaatio-odotusten muodostumiseen, on vaarana pidempiaikainen inflaation hidastuminen. Öljyn hinnan lasku vaimentaa inflaatiota kuitenkin vain tilapäisesti, ja se lisäksi on euroalueen kasvulle myönteinen seikka. Mutta koska öljyn ja raaka-aineiden hintojen lasku heijastaa pääosin maailmantalouden kasvun hidastumisesta johtuvaa alentunutta kysyntää, jää vaikutus kasvuun kokonaisuudessaan negatiiviseksi.
- Euroalueen rahapolitiikka on voimakkaasti elvyttävää ja osaltaan myös muuta talouskehitystä tulevaa. Keskuspankkikorot on laskettu alarajalle, politiikka on kevyttä kunnes hintavakaus saavutetaan, luotot-operaatiot tukevat pankkien luotonantoa ja arvopapereiden ostot alentavat pitkiä korkoja ja supistaa korkoeroja. Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla.
- Laajennetun omaisuuserien osto-ohjelma kasvattaa eurojärjestelmän tasetta [kuvio]. Sen kautta oli elokuun loppuun mennessä ostettu arvopapereita noin 360 mrd. eurolla [kuvio]. Ohjelma tulee kasvattamaan eurojärjestelmän taseen kokoa runsaalla miljardilla ja lisää arvopaperien osuutta rahapoliittisissa operaatioissa. Ostoja tehdään tällä hetkellä noin 60 miljardilla eurolla kuukaudessa, eli ohjelmaa toteutetaan täysimääräisesti. Niitä jatketaan ainakin vuoden 2016 syyskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.
- Rahapolitiikan keventämiseksi tehtävien arvopaperiostojen välittymisen kannalta on tärkeää, että velkakirjatuottojen pieneneminen näkyy laaja-alaisesti talouden rahoituskustannusten alentumisena. Sekä OECD:n että Euroopan komission laskemat indeksit osoittavat euroalueen rahataloudellisten olojen keventyneen merkittävästi vuoden 2015 alusta [kuvio].
- Valtionlainojen tuottojen lasku heijastaa rahapolitiikan ennakoivaa viestintää ja laajan arvopapereiden osto-ohjelman tinkimätöntä toteutusta. Nämä tuotot ovat erittäin alhaiset [kuvio]. Epätavanomaisella rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa myös pitkiin korkoihin niitä alentavasti. Pisimpien tuottojen nousu kesän aikana heijastaa osittain tuottojen normalisoitumista hyvin alhaisilta tasoilta, mutta myös odotuksia tulevasta talouskasvusta [kuvio]. Koroissa näkyy myös nousevien talouksien maiden markkinoilta tullut epävarmuuden kasvu Mukana on ollut myös kesällä vaikuttaneita markkinateknisiä tekijöitä.
- Ostot vaikuttavat myönteisesti yritysten ja kotitalouksien luotonsaantiin ja sen kustannuksiin. Suotuisa kehitys on nähtävissä pankkien antolainauskoroissa [kuvio]. Koska euroalueen rahoitusjärjestelmä on pankkikeskeinen, rahapolitiikkatoimien tuleekin näkyä myös pankkien myöntämien lainojen määrän kasvuna ja keskikoron alentumisena. Huolimatta valtiovelkakirjojen korkojen heilahtelusta pankkien sekä yrityksille että kotitalouksille myöntämien lainojen korot ovat jatkaneet kesällä laskuaan [kuvio].
- Myös inflaatio-odotukset, ja erityisesti lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset, voivat vaihdella hintavakaustavoitteen molemmin puolin [kuvio]. Kuviossa on hintavakaustavoitteen saavuttamista kuvaava polku [kuvio]. Inflaatio-odotusten keskeinen asema rahapolitiikassa korostaa politiikkasitoutumisen merkitystä erityisesti pitkittyneen matalan inflaation oloissa. Keskimääräisen inflaation nousu vajaaseen kahteen prosenttiin edellyttää inflaation aika-ajoin ylittävän kaksi prosenttia. Jos inflaatio-odotukset eivät aika ajoin ylitä kahta prosenttia vastaisi se tilannetta missä markkinoilla odotettaisiin niin kireätä rahapolitiikkaa, että inflaatio ei edes tilapäisesti ylitä kahta prosenttia. Tämä vastaisi tilannetta missä keskipitkän aikavälin inflaatiotavoite olisi itse asiassa katto inflaatiolle.
- Tänään julkaistut Euro & talouden artikkelit käsittelevät kansainvälistä talouskehitystä ja rahapolitiikkaa. Seuraavaksi esitän lisäksi muutamia näkökohtia Suomen talouden tilaan.
- Kuten tunnettua, Suomen talouden kehitys on pysynyt heikkona. Ennusteiden mukaan talouskasvu tulee lähivuosina olemaan Suomessa edelleen euroalueen keskiarvoa hitaampaa [kuvio]. Talouden heikkous on keskittynyt eniten vientiin ja tuotannollisiin investointeihin. Suomen teollisuudessa on menetetty paljon korkean tuottavuuden työpaikkoja, ja talouskasvua painavat edelleen väestön ikääntyminen, heikentynyt kustannuskilpailukyky ja Venäjän talousvaikeudet. [Kuvion ennusteet: Suomi: SP kesäkuu 2015] Euroalue: EKP syyskuu 2015]
- Työttömyys lisääntyi nopeasti viime syksynä ja talvella [kuvio]. Kesällä työttömyysasteen nousu pysähtyi, mutta se ei ole kääntynyt laskuksi. Työttömyysasteen trendi oli elokuussa 9,5 %. Viimeksi kuluneen vuoden aikana työllisyystilanne on heikentynyt voimakkaasti 25-54 –vuotiaiden kohdalla. Tämä trendi on huolestuttava. Työllisyys on heikentynyt viime vuosina eniten vientituotannossa. Vuoden alkupuoliskolla teollisuuden työllisyyskehitys pysyi heikkona.
- Viime kuukausina viennin ja teollisuuden kehitys on kaiken kaikkiaan jatkunut heikkona [kuvio]. Tehdasteollisuuden tuotanto on supistunut trendin omaisesti, ja vienti on polkenut paikoillaan yli neljä vuotta Viime aikoina erityisesti euroalueen ulkopuolelle suuntautuva vienti on supistunut. Metalliteollisuuden näkymien kohenemisesta on viime aikoina joitakin epävarmoja merkkejä, mutta ainakaan toistaiseksi tuotantoluvuissa ei metalliteollisuudessakaan ole tapahtunut selkeää käännettä parempaan.
- Suomen vienti on vuoden 2008 jälkeen supistunut poikkeuksellisen paljon. Viennissä ovat näkyneet elektroniikkateollisuuden ja metsäteollisuuden ongelmat. Viennin heikkous suhteessa muihin maihin on kuitenkin laajempaa. Vaikka jätetään elektroniikka- ja metsäteollisuuden tuotteet pois tarkastelusta, Suomen viennin kehitys on silti ollut yksi euroalueen heikoimmista vuoden 2008 jälkeen [kuvio]. Yksi syy viennin vaimeuteen onkin ollut kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen.
- Tuotannollisten investointien kehityksen taustatekijöistä yksi on yritysten rahoitusolosuhteet. Rahoituksen saatavuus näyttää jonkin verran heikentyneen osalle pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kaikkien yritysten keskimääräinen tilanne on kuitenkin säilynyt parempana. Yritysten luottokorkojen taso on Suomessa pysynyt matalana muihin euroalueen maihin nähden [kuvio]. Rahapolitiikan keventyminen onkin välittynyt voimakkaasti Suomen talouteen myös yrityslainojen korkojen alenemisen myötä. Kaiken kaikkiaan yleinen yrityslainojen korkotaso ei ole este investoinneille Suomessa.
- Matalasta korkotasosta huolimatta tuotannolliset investoinnit ovat Suomessa supistuneet poikkeuksellisen paljon myös euroalueen keskiarvoon verrattuna [kuvio]. Tämä on merkki siitä, että yritysten näkymät eivät keskimäärin ole hyvät. Suomessa tapahtuvan tuotannon kannattavuus on viime vuosina heikentynyt voimakkaasti. Jos tuotanto ei kannata, on luonnollista, että yritykset eivät työllistä eivätkä investoi. Samalla tuotannollisten investointien supistuminen merkitsee sitä, että tuotantokapasiteetti pienenee ja talouden kasvuedellytykset heikkenevät. Kun Suomen kasvunäkymät ovat muutenkin vaimeat, ei tuotannollisten investointien jatkuva supistuminen ole hyvä uutinen.