Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Rahapeliongelma perheenjäsenten näkökulmasta
Varjoista valoon – Riippuvuus yksilön ja läheisten näkökulmasta - webinaari
Johanna Järvinen-Tassopoulos & Virve Marionneau
5.5.2022

Johdanto 1/2
• Jim Orfordin (2013) mukaan koko maailmassa perheenjäsenen tai
sukulaisen riippuvuus vaikuttaa yli 100 miljoonan henkilön elämään
• Suomessa rahapelaajien läheisten määrä on arvioitu 790 000 henkilöksi,
mutta mukaan lasketaan perheenjäsenten lisäksi ystävät ja työtoverit
(Salonen ym., 2020) – monessa tutkimuksessa läheiset määritellään
laajemmaksi ryhmäksi kuin perheenjäsenet ja sukulaiset (esim. Svensson
ym., 2013)
• On oletettavaa, että rahapeliongelman ja -riippuvuuden kanssa kipuilevia
perheenjäseniä ja sukulaisia (eli puolisoita, vanhempia, lapsia, sisaruksia,
isovanhempia, appivanhempia) on paljon enemmän kuin edes tiedetään
• Läheisille on tarjolla palveluita, mutta ne eivät aina saavuta kaikkia
avuntarvitsijoita eikä niitä ole valtakunnallisesti
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 5.5.2022 2

Johdanto 2/2
• Kansainvälistä ja suomalaista tutkimusta löytyy erityisesti
rahapelaajien puolisoista – joitain tutkimuksia on tehty myös
rahapelaajien lapsista ja vanhemmista (esim. Pajula, 2007;
Marttinen, 2009; Darbyshire ym., 2001; Patford, 2007;
Järvinen-Tassopoulos & Marionneau 2021a ja b)
• Tässä esityksessä tarkastellaan rahapeliongelmaa lasten ja
vanhempien näkökulmasta, selvitetään perheen
avuntarpeita ja pohditaan politiikan merkitystä läheisten
auttamisessa
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 5.5.2022 3

Esityksen sisällys
Johdanto
Esityksen sisällys
1. Rahapeliongelma ja lasten asema
2. Rahapelaaminen sukupolvien välisenä ongelmana
3. Minkälaista apua perheet tarvitsevat?
Lopuksi – Läheisten auttamiseksi tarvitaan poliittisia linjauksia
5.5.2022
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 4

Rahapeliongelma ja lasten asema
1/2
• Lapsen asema perheessä, jossa pelataan
rahapelejä, on samankaltainen kuin
perheessä, jossa käytetään päihteitä (vrt.
Itäpuisto, 2005; Järvinen-Tassopoulos &
Marionneau, 2021b)
• Vanhemmat saattavat ajatella, että lapset
eivät ole tietoisia rahapeliongelmasta, kun
siitä ei puhuta heille, riitely aiheesta tapahtuu
lasten ollessa poissa tilanteesta tai lapset
ovat vielä kovin pieniä (Järvinen-Tassopoulos,
2020)
• Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että
vanhemman rahapeliongelma vaikuttaa
lapseen ja hänen käyttäytymiseensä eri tavoin
(Darbyshire ym., 2001)
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 5.5.2022 5

Rahapeliongelma ja lasten asema 2/2
• Vanhemman poissaolo ja poissaolevuus, vanhempien riitely,
lähisuhdeväkivalta, taloudelliset ongelmat, kodin menetyksen uhka
ja asunnottomuus sekä lapsen kaltoinkohtelu ovat vakavia asioita
lapsen hyvinvoinnin kannalta (esim. Darbyshire ym., 2001)
• Pelaamaton vanhempi voi myös hakea apua itselleen, jotta jaksaisi
olla hyvä vanhempi lapselleen (Järvinen-Tassopoulos & Marionneau,
2021b)
• Tarve suojella lapsia vanhempien ongelmilta ja lasten hyvinvoinnin
takaaminen voivat painaa vaakakupissa, kun toinen vanhemmista
miettiä eroamista (Järvinen-Tassopoulos & Marionneau, 2021b)
• Koko perheen toipuminen rahapeliongelmasta vaatii erityistä
sitoutumista perheenjäseniltä, mutta myös ammattilaisilta
5.5.2022
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 6

Rahapelaaminen sukupolvien
välisenä ongelmana
• Monesti puhutaan ongelmien
ylisukupolvisuudesta, mutta vähemmän
sukupolvien edustajista ongelmien jakajina
(Dowling ym., 2018; Järvinen-Tassopoulos &
Marionneau, 2021z)
• Hallitsematon rahapelaaminen ei ole aina vain
ydinperheen ongelma, vaan sen kanssa voivat
kipuilla myös muut sukulaiset (Patford, 2007)
• Rahapelaaminen voi aiheuttaa huolta
vanhemmille, vaikka oma lapsi olisi täysi-
ikäistynyt, nuori aikuinen tai aikuinen (Patford,
2007; Larsen, 2021; Järvinen-Tassopoulos &
Marionneau, 2021a)
• Kuinka pitkälle vanhempien tulee mennä
auttamisessa? (ks. velkojen maksaminen,
henkinen tukemien, avun etsiminen aikuiselle
lapselle)
5.5.2022
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 7

Rahapelaaminen sukupolvien välisenä
ongelmana 2/2
• Yhtä lailla ikääntyvien vanhempien rahapelaaminen voi huolestuttaa
aikuisia lapsia – aikuiset lapset eivät oikein tiedä, miten ottaa
ongelma puheeksi, mitä tehdä ongelmalle, ja miten auttaa omaa
vanhempaa (Järvinen-Tassopoulos & Marionneau, 2021a)
• Ikääntyvät rahapelaajat voivat olla myös moniongelmaisia –
velkaantuminen, mielenterveyshäiriöt, terveysongelmat, sosiaalisten
suhteiden väheneminen, päihteidenkäyttö, itsetuhoisuus (Guillou
Landreat ym., 2019)
• Ovatko aikuiset lapset velvollisia auttamaan rahapelaavia
vanhempiaan ja etsimään heille tukea?
5.5.2022
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 8

Minkälaista apua perheet
tarvitsevat?
• Rahapeliongelma voi olla pitkään pelaavan
perheenjäsenen salaisuus: ongelman
paljastuminen voi aiheuttaa shokkitilanteen
perheeseen
• Perheenjäsenet voivat olla valmiimpia
muutokseen kuin rahapelaajat itse –
riippuvuuteen liittyy monia lopettamisyrityksiä
• Perheet voivat toipua rahapeliongelmasta ja
perhe-elämä voi jatkua, mutta osa perheistä ei
kestä yhdessä rahapeliongelman seurauksia
• Rahapeliongelma ei ole pelkästään vanhempien
ongelma: myös alaikäiset lapset tulisi huomioida,
kun kartoitetaan perheen palvelutarpeita
5.5.2022
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 9

Minkälaista apua perheet tarvitsevat 2/2
• Tarvitaan ammattilaisia, jotka ymmärtävät rahapelaamisen mahdolliset haitat, jotta
kohtaaminen perheenjäsenten kanssa onnistuisi (Järvinen-Tassopoulos & Kesänen,
2021)
• Perheissä ongelmallinen rahapelaaminen voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia
suhtautumistapoja (Federman ym., 2000):
a) Ongelman huomiotta jättäminen tai kieltäminen
b) Läheisriippuvuus (rahapelaamisen mahdollistaminen, taloudellinen apu, velkojen
maksaminen)
c) Syyttäminen (perheenjäsenet syyttävät rahapelaajaa)
d) Vetäytyminen ja eristäytyminen (perheenjäsenet keskenään tai suhteessa sukulaisiin ja
ystäviin)
• Rahapelaaminen ei ole yksilön vika: rahapelaaja läheisineen tarvitsevat tukea
asiantuntijoilta ja ammattilaisilta rahapelaamisen lopettamiseen, erilaisten kielteisten
seurauksien ratkaisemiseen ja rahapeliongelmasta toipumiseen
5.5.2022
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 10

Lopuksi – Läheisten auttamiseksi tarvitaan
poliittisia linjauksia 1/2
• Perheenjäsenet hakevat yleisemmin apua rahapelaajalle kuin
itselleen. Omaa avun tarvetta ei ehkä tunnisteta, kun huoli
rahapelaajasta on kova.
• Läheisten palvelutarpeet ovat hyvin erilaisia: avuntarve riippuu
esimerkiksi siitä, minkälainen perheenjäsenten välinen suhde on,
asuvatko perheenjäsenet samassa taloudessa, ja miten auttamisen
velvollisuus ymmärretään perheessä
• Alueelliset erot palvelutarjonnassa: kaikkialla Suomessa ei ole tarjolla
rahapelierityisiä palveluja, joten apua tulisi osata hakea terveys-,
sosiaali-, päihde- ja mielenterveyspalveluista -> myös järjestöt
auttavat rahapelaajia ja heidän läheisiään
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 5.5.2022 11

Läheisten auttamiseksi tarvitaan poliittisia
linjauksia 2/2
• Suomalainen perhepolitiikka ei tunnista sukupolvien välisiä perhesuhteita
eikä niiden mahdollisia solmu- tai kipukohtia; eri-ikäiset läheiset
tarvitsevat heille räätälöityjä palveluita (Järvinen-Tassopoulos &
Marionneau, 2021a)
• Päihde- ja riippuvuusstrategia: ”Vahvistetaan päihteitä käyttävien,
riippuvuushaittoja kokevien ja päihdepalveluiden piirissä olevien ihmisten
sekä heidän läheistensä oikeuksien toteutumista” (Kotovirta ym., 2021)
• Haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien
huomiointi (Lapsistrategia, Valtioneuvosto, 2021)!
• Rahapelihaittojen ennalta ehkäisy tulisi kohdistaa myös läheisiin –
päihdehaittojen ennalta ehkäisystä saisi varmasti hyviä vinkkejä siihen,
kuinka tämän voisi parhaiten toteuttaa
5.5.2022
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 12

Lähteet
Darbyshire P., Oster C. & Carrig H. (2001) Children of parent(s) who have a gambling problem: a review of the literature and
commentary on research approaches. Health and Social Care in the Community 9(4), 185–193.
Dowling N. ym. (2018) The intergenerational transmission of problem gambling: The mediating role of offspring gambling
expectancies and motives. Addictive Behaviors 77, 16-20.
Federman, E.J., Drebing, C.E. & Krebs, C. (2000) Don’t Leave It to Chance. A Guide for Families of Problem Gamblers. Oakland:
New Harbinger Publications, Inc.
Guillou Landreat M. ym. (2019) Determinants of Gambling Disorders in Elderly People—A Systematic Review. Frontiers in
Psychiatry, https://doi.org/10.3389/fpsyt.2019.00837
Itäpuisto M. (2005) Kokemuksia alkoholiongelmaisten vanhempien kanssa eletystä lapsuudesta. Väitöskirja. Kuopion yliopisto.
Järvinen-Tassopoulos J. (2020) The impact of problem gambling: are there enough services available for families with
children? Public Health 184, 28-32.
Järvinen-Tassopoulos J. & Kesänen M. (2020) Mistä asiantuntijuus muodostuu? Ongelmapelaajien kohtaaminen sosiaalityössä.
Janus 28(2), 150-167.
Järvinen-Tassopoulos J. & Marionneau V. (2021a) Ongelmallinen rahapelaaminen sukupolvien välisenä kokemuksena ja
huolenaiheena. J. Järvinen-Tassopoulos & H. Pirskanen (toim.) Riippuvuus perheessä. Helsinki: Gaudeamus, 31-54.
Järvinen-Tassopoulos J. & Marionneau V. (2021b) Lasten asema rahapeliongelman varjossa. J. Järvinen-Tassopoulos & H.
Pirskanen (toim.) Riippuvuus perheessä. Helsinki: Gaudeamus, 83-101.
5.5.2022
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 13

Kotovirta E. ym. (2021) Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030. Helsinki: STM.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163002/STM_2021_17.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Larsén S. (2021) Veikkauskratia – kuinka Suomesta tuli riippuvainen peliriippuvaisista. (sisältää Leena Pihanurmen
elämäntarinan ongelmallisen rahapelaajan äitinä). Seinäjoki: Kirjapaino Bookcover Oy.
Marttinen J. (2009) Puolison kokemuksia peliongelmasta. Pro gradu-tutkielma. Kuopion yliopisto.
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/9351/urn_nbn_fi_uef-20090093.pdf?sequence=-1&isAllowed=y
Orford J. (2013) Power, Powerlessness and Addiction. Cambridge University Press.
Pajula M. (2007) Ongelmapelaajan läheinen: sairas vai selviytyjä? Selvitys rahapeliongelman vaikutuksista läheisiin.
Työpapereita 27. Helsinki: STAKES. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75653/T26-2007-
VERKKO.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Patford J. (2007) The Yoke of Care: How Parents and Parents-in-law Experience, Understand and Respond to Adult Children's
Gambling Problems. Australian Journal of Primary Health.
Salonen A. ym. (2020) Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019.
Suomalainen rahapelaaminen 2019. Raportti 18: Helsinki: THL.
Svensson J., Romild U. & Shepherdson E. (2013) The concerned significant others of people with gambling problems in a
national representative sample in Sweden – a 1 year follow-up study. BMC Public Health 13,
http://www.biomedcentral.com/1471-2458/13/1087
Valtioneuvosto (2021) Kansallinen lapsitrategia: Komiteamietintö.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162864/VN_2021_8.pdf?sequence=4&isAllowed=y 5.5.2022
J. Järvinen-Tassopoulos & V. Marionneau 14