2. HYVINVOINTIKERTOMUS
Tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja
terveydestä sekä niiden edistämisestä
kunnassa/maakunnassa
HYTEn suunnittelun, seurannan,
arvioinnin ja raportoinnin työväline
kunnassa/maakunnassa
Kerran 4.vuodessa tehdään laaja
hyvinvointikertomus, jonka tavoitteita ja
toimenpiteitä päivitetään vuosittain
osana kunta-/maakuntasuunnittelua
22.11.2018 2
LISÄTIETOA:
• KUNTA: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-
johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/kunnan-hyvinvointikertomus
• MAAKUNTA: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-
johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-maakunnassa/alueellinen-hyvinvointikertomus
3. MIKSI MINIMITIETOSISÄLTÖ? LAKI
22.11.2018 3
Nykyinen Terveydenhuoltolaki 12 §
”Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin
sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten
terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi
valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.”
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 32 §
”Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon
laatua ja vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen
on toteutunut. Lisäksi maakunnan on seurattava oman palvelutuotannon toimintaa ja taloutta sekä verrattava sitä
muiden tuottamien palvelujen laatuun….”
”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee 1 momentin mukaisen seurannan vähimmäistietosisällön, mukaan
lukien 7 ja 8 §:ien mukaiset hyvinvointikertomukset. Maakuntien on toimitettava seurantatiedot Terveyden ja
hyvinvoinnin laitokselle sen määrittelemällä tavalla.”
4. MIKSI MINIMITIETOSISÄLTÖ?
YHDENMUKAISTAMINEN
Lähes kaikki maakunnat/alueet/shp:t ovat jo tehneet ensimmäiset alueelliset
hyvinvointikertomuksensa
Lähes kaikissa kunnissa on tehty valtuuston hyväksymä kertomus
Haaste: Kertomusten rakenne, tietosisällöt ja yhteys
kuntien/maakuntien/organisaatioiden strategisiin tavoitteisiin vaihtelee
https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-
maakunnassa/alueellinen-hyvinvointikertomus
https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/kartta?&category=KUNTA&view=KESSeuB001&q=hyvinvointike
22.11.2018 4
5. MIKÄ ON KERTOMUSTEN ERO?
Kunnan hyvinvointikertomus
Kunta (monialainen hyvinvointiryhmä) tekee
Kuvaa kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa,
tehtyjä toimia ja tavoitteita
Esitetään kuntavaltuustolle hyväksyttäväksi
Tavoitteet ja toimet kuntatoimijoiden
toteutettavissa
Toimitettava maakunnalle ja julkaistava
julkisessa tietoverkossa
Alueellinen hyvinvointikertomus
Maakunta (monialainen hyvinvointiryhmä)
tekee yhdessä kuntien kanssa
Hyödyntää kuntien kertomuksia +
täydentää tietoa esim. eriarvoisuudesta
Kuvaa maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin
tilaa, tehtyjä toimia ja tavoitteita
Esitetään maakuntavaltuustolle
hyväksyttäväksi
Tavoitteet ja toimet
maakuntakuntatoimijoiden (sote + muut
toimijat) toteutettavissa ja tukee/ohjaa
kuntia
Julkaistava julkisessa tietoverkossa
22.11.2018 5
6. HYVINVOINTIKERTOMUS PROSESSINA
1. Kerätään monialainen ryhmä (hyvinvointiryhmä).
2. Kirjataan mikä teitä huolettaa.
3. Tarkistetaan indikaattoreista onko huoli aiheellinen.
4. Katsotaan muut indikaattorit, joita ei tullut mieleen (minimitieto).
5. Lisätään aiemmin seuratut asiat ja muutenkin seurattavat ohjelmien tms. indikaattorit.
6. Päivitetään huolilista, josta tulee hyvinvointikertomuksenne runko.
7. Mietitään mitä kukin voi tehdä osaltaan huolille &
mitä voidaan tehdä yhdessä.
eri toimialojen edustajat Hyte-ryhmässä, muut ryhmät ja verkostot,
järjestöt, yhdistykset, poliisi, seurakunnat, asukkaat, yritykset jne.
22.11.2018 6
7. MINIMITIETOSISÄLTÖJEN TULISI OLLA
Samaan aikaan lyhyt ja kattava
Kaikista kunnista/maakunnista löytyvää tietoa
Pienillekin kunnille merkityksellisiä ja mahdollisia
Luotettavia
Olemassa olevista säännöllisistä tiedonkeruista saatavia
Maksuttomia
Kokoavasti ilmiötä kuvaavia, joita tarvittaessa tarkennetaan
hyte-työn rakenteita ja toimintaa kuvaavia indikaattoreita
eri toimialojen indikaattoreita
ehkäisevien ja korjaavien palveluiden indikaattoreita
väestön hyvinvoinnin tilaa kuvaavia indikaattoreita
väestöryhmittäin: sp, ikä, syntyperä, sosioekonominen asema, toimintarajoitteisuus…
22.11.2018 7
8. Omat
välipalat?
ESIMERKKI INDIKAATTORISTA
22.11.2018 8
Kiusaaminen?
Ryhmäkuri?
Voi vaikuttaa
ruokaan ja
ruokailuun?
Tupakointi?
Lihomisen
pelko?
Kehonkuva?
Kotona opitut
ruokatottumuk-
set?
”Ei syö koululounasta %” on
meillä paljon suurempi kuin
naapurikunnassa!
Käytöstavat?
Ruuan
maku?
Liian lyhyt
lounastauko?
Rauhaton
ruokailuhetki?
Perheen
yhteinen ilta-
ateria?
Alkoholin
käyttö?
Aamiaisen
syöminen
kotona?
10. MILLAINEN MINIMITIETOLISTA ON?
Kunnan HYTE-rakenteet 14
Tehdyt HYTE-toimet kunnassa 17
Tekninen 6
Kulttuuri 5
Sivistys 4
Liikunta 1
Muu 1
Hyvinvoinnin tila 36
Hv/terveyden tila 7
Elintavat 6
Tapaturma/väkivalta/turvallisuus 6
Työttömyys 5
Ympäristöterveys 5
Osallisuus 4
Elinolot 3
yht 67
22.11.2018 10
Sisällysluettelona
Maakunnan HYTE-rakenteet 4
Kuntien HYTE-rakenteet 7
Kunnissa tehdyt HYTE-toimet 10
Tehdyt HYTE-toimet maakunnassa 6
Ympäristöterveys 5
Liikenne 1
Tehdyt toimet SOTE-palveluissa 14
Hyvinvoinnin tila 47
Elintavat 11
Hyvinvoinnin/terveyden tila 10
Osallisuus 7
Tapaturma/väkivalta 6
Elinolot/elämänlaatu 10
Toiminta/työkyky 6
Työttömyys 1
Digipalvelujen käyttö 1
yht 88
11. MILLAINEN MINIMITIETOLISTA ON?
22.11.2018 11
Kuntien minimitieto
Lapset/nuoret 23
Työikäiset 6
Iäkkäät 6
Kaikkia 32
Yhteensä 67
Ikäryhmittäin (”mikäli mahdollista, tarkastele ilmiötä ikäryhmittäin”)
Maakuntien minimitieto
Lapset/nuoret 31
Työikäiset 10
Iäkkäät 7
Työikäiset + iäkkäät 13
Kaikkia 27
Yhteensä 88Lakivelvoite: ”kunnan
on seurattava….
väestöryhmittäin”.
12. PROSESSI JA KOMMENTIT
Vastuuhenkilöt: Tapani Kauppinen, Katri Kilpeläinen, Suvi Parikka, THL
3 kaikille THL:n asiantuntijoille avointa työpajaa + THL:n sisältöasiantuntijoiden työskentely
Versiot THL:n julkisilla nettisivuilla 4/2018-10/2018
Kohdennetut maakunta-, kuntakommenttipyynnöt, henkilökohtaisia tietopyyntöjä, esittelyjä
tilaisuuksissa, twiittauksia
Työskentely THL:n HYVI-yksikön tiiminvetäjien kokouksessa
Avoin kommentointi päättyi 30.10.2018
THL:n Sote-tietopohjan Ohjausryhmä hyväksyi ehdotuksen 14.11.2018
Kommentoijia eri vaiheissa mm: Suomen Kuntaliitto, FCG, Suomen ympäristökeskus, STM, SM,
LVM, VM, Kulttuurin aluetietoperusta -hanke, Soste ry, Likes, UEF, Sydänliitto, Järjestötalo, Sisäisen
turvallisuuden neuvottelukunta, Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimikunnan työryhmä,
LAPE-hankejohto, PROMEQ-hanke, Maakuntavalmistelijat: Lappi, Pohjois-Savo, Päijät-Häme,
Satakunta, Pirkanmaa, Eksote, Pori, Kemi, Kuopio, Tampere, Oulu, Kouvola.
22.11.2018 12
13. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?
Minimitietosisällöt on julkaistu ehdotuksena THL:n nettisivuilla*, ja lain
voimaanastumisen myötä niistä tulee velvoittavia
Tämä on 1.versio, jota kehitetään. Ei vielä lakisääteinen, mahdollista muuttaa jos se
havaitaan tarpeelliseksi. Lista tarkistetaan valtuustokausittain palautteiden pohjalta.
Jatkokehitystyön virallinen toimintatapa vielä työn alla
Kommentteja käsitellään seuraavan kerran 9/2019: tapani.kauppinen@thl.fi ja
katri.kilpelainen@thl.fi
22.11.2018 13
* https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-
kunnassa/kunnan-hyvinvointikertomus/tietolahteet
14. PS.
Asukkaiden hyvinvoinnin edistymisen
kannalta olennaista on, millainen painoarvo
mitatuille tuloksille laitetaan, mitä
johtopäätöksiä niistä tehdään, ja mitä
toimintaa se synnyttää tai ei synnytä.
22.11.2018 14
16. USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET JÄRJESTÖT
Miten järjestöjen rooli näkyy minimitietosisällöissä?
1. Itsearviointi seurojen, yhdistysten ja kunnan yhteistyöstä hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseksi:
a) Onko kunta nimennyt henkilön joka vastaa yhdistysyhteistyöstä?
b) Resurssit: a. avustukset sote-järjestöille ja yhdistyksille euromääräisinä, b. kunnan tilojen
käytön maksuton hyödyntäminen järjestö-/yhdistystoimintaan
2. Itsearviointi maakunnan hyte-työn rakenteesta, resursseista ja prosessista:
Järjestöjen osallistuminen ja voimavarat
3. Itsearviointi kunnan/maakunnan hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman
valmistelusta ja hyödyntämisestä: Järjestöjen osallistuminen
22.11.2018 16
17. USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET MÄÄRÄ
Miksi indikaattoreita on niin vähän?
– Kertomuksia tehtäessä jostain lähdetään liikkeelle, indikaattoreita voi ja pitää
täydentää paikallisilla ja ajankohtaisilla asioilla.
Miksi minun indikaattorini puuttuu vaikka se on tärkeä?
– Indikaattoreiden vähäisyyden vuoksi on pyritty löytämään kokoavasti tärkeimpiä
ilmiötä kuvaavat indikaattorit, joiden kautta voi pureutua yksityiskohtaisempaan
tietoon ja josta eri toimijat voivat löytää yhteyden omaan työhönsä.
Minua huolettaa ilmiö, jolle ei ole osoitettu indikaattoria, mitä teen?
– Kunta/maakunta täydentää hyvinvointikertomuksen mittaristoa itse tärkeäksi
kokemillaan asioilla. Kaikkia tärkeitä ja huolestuttavia ilmiöitä ei ole
minimitietolistalla.
22.11.2018 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 17
18. USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET JATKUVUUS
Listalla ei ole indikaattoria, jota olemme seuranneet pitkään, eikö sitä enää seurata?
– Jos minimilistalta puuttuu indikaattori, se ei tarkoita etteikö sitä tarvitsisi seurata.
Pitkään seurattuja ilmiöitä kannattaa seurata jatkossakin. Alueen oma
asiantuntemus ja arvot täydentävät hyvinvointikertomuksen tietosisältöä.
Miksi jo seurattuja ATH/FinSote/terveytemme.fi –mittareita ei ole mukana kuntien
minimitietosisällöissä?
– Resurssien rajallisuuden vuoksi otoskoot eivät riitä, jotta tuloksia voisi julkaista
kunnittain vuonna 2018. Suurempi otos on toki mahdollista ostaa.
Miksi kaikkia minimi-indikaattoreita ei saa Sotkanetistä?
– Koska tieto organisaation omasta toiminnasta ja muiden alojen tiedot ovat muualla
kuin Sotkanetissä.
22.11.2018 18
19. USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET YHTEYS
Miksi mukana ei ole kaikkia jo olemassa olevia indikaattoripankkien, sähköisen
hyvinvointikertomuksen tai Hyvinvointikompassin indikaattoreita?
– Minimitietolista on niin lyhyt, jokaisesta tärkeimmästä ilmiöalueesta on kuitenkin indikaattori,
vaikka ei yhtä kattavasti kuin laajoissa indikaattoripankeissa.
Mikä on yhteys erilaisiin kannustavan elementin, arvioinnin ja KuVa-indikaattoreihin?
– Hyvinvointikertomuksia voidaan hyödyntää erilaisten arviointien ja ohjauksen
taustamateriaalina, mutta erityisesti ne ovat kunnan/maakunnan oman strategisen johtamisen
väline.
Kunnat joutuvat jo nyt seuraamaan montaa valtakunnallista ohjelmaa ja suositusta,
miksi näitä kaikkia mittareita ei ole valmiiksi mukana?
– Kertomukseen kannattaa liittää erillisselvitysten sijaan myös muut joka tapauksessa seurattavat
mittarit. Nyt niitä ei ole, koska ohjelmat tms vaihtuvat.
22.11.2018 19
20. USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET SOVELTAMINEN
Koskeeko minimitieto sekä laajoja valtuustokausittaisia että suppeampia vuosittain
tarkentuvia?
– Minimitietosisällöt kuvaavat laajan, valtuustokausittaisen, kertomuksen sisältöä
minimissään.
Entä jos tietoa ei ole, ilmiön määrä on vähäinen tai sitä ei pidetä oleellisena?
– Se todetaan esimerkiksi kertomuksen liitteessä, jotta lukija tietää, että ko. mittaria
on tarkasteltu ja tieto on todettu epärelevantiksi. Mittaria ei voi kuitenkaan jättää
pois vain siksi, ettei sitä saada suoraan esimerkiksi Sotkanetistä/sähköisestä
hyvinvointikertomustyökalusta.
– Esimerkiksi suurille kaupungeille osoitettuja mittareita ei välttämättä ole tarpeen
tarkastella pienessä kunnassa.
22.11.2018 20
21. USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET JATKO
Muuttuuko minimitietosisältö?
– Muuttuu. Tämä on 1.versio, jota kehitetään. Lista tarkistetaan valtuustokausittain
palautteiden pohjalta. Vaihdetaan kun saadaan parempia indikaattoreita
– Valtakunnalliset linjaukset ja painopisteet otetaan huomioon
– Suosituksesta saatuja palautteita tarkastellaan seuraavan kerran 9/2019
– Lain astuessa voimaan suositus muuttuu velvoittavaksi
22.11.2018 21