Kertausta ja tarkennuksia pykälän 48 toteuttamiseen avuksi. THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon esitys verkkokoulutuksessa 15.3.2018.

1. 15.3.2018 1
Kertausta ja tarkennuksia
tartuntatautilain pykälä 48
toteuttamisen avuksi
asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL

2. Tartuntatautilainsäädännön kokonaisuudistus
 Tartuntatautilaki (1227/2016)
– 9 lukua, 93 § (vanhassa laissa 8 lukua, 45 §)
 Voimaan 1.3.2017, paitsi 48§ toimipisteen velvoite
tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden
potilaiden suojaamisesta voimaan 1.3.2018
 Asetukset voimaan 13.3.2017
– Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista
(149/2017)
– Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista (146/2017)
 Kokonaisuudistus täsmensi tartuntatautien torjuntaan
liittyvä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tiedonanto- ja
vastuutahoja
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 2

3. 17 § Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta
 Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on
torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita
 Toimet on sovitettava yhteen terveydenhuoltolain 8 §:ssä
säädettyjen potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa
 Toimintayksikön johtajan on seurattava ja torjuttava
tartuntatauteja/hoitoon liittyviä infektioita ja lääkkeille
erittäin vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja
huolehdittava tartuntojen torjunnasta
 Toimintayksikössä on huolehdittava potilaiden, asiakkaiden
ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta
ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta
käytöstä
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 3

4. Kuten ennenkin
 Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen
huolehtimaan työntekijöiden terveydestä ja
turvallisuudesta työssä
 Mainitaan myös tartuntatautilaissa 45 §:ssä
 Työnantaja kustantaa työntekijöilleen ne rokotukset, joilla
työntekijää suojataan työstä johtuvilta vaaroilta
 Työntekijälle nämä annetaan työnantajan järjestämässä
työterveyshuollossa
 Työharjoitteluun menevien opiskelijoiden rokotuksista
huolehtii opiskeluterveydenhuolto, joka muutenkin
huolehtii opiskelijoiden rokotuksista
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 4

5. 48 § voimaan vuoden siirtymäajalla 1.3.2018
 Tartuntatautilaki velvoittaa toimipisteen johtoa suojelemaan
tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita ja
asiakkaita
 Koskee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä +
sairaankuljetusta
 Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden parissa
työskentelevällä tulee olla
– sairastetun taudin tai rokotuksen antama suoja tuhkarokkoa ja
vesirokkoa vastaan
– rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan
– imeväisikäisiä jatkuvasti hoitavilla rokotuksen antama suoja
hinkuyskää vastaan
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 5

6. Ketkä ovat tartuntatautien vakaville
seurauksille alttiita?
 Lainsäädäntövaiheessa esille nostettiin
– ne, joiden elimistön puolustusjärjestelmä on heikentynyt joko
sairauden tai sen hoidon takia
– ikääntyneet
– raskaana olevat
– imeväisikäiset
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 6

7. 100 % suojaan tartuntatautien torjunnassa ei
päästä: ei liian tiukkoja tulkintoja
 Työskentelyyn saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä,
jolla on puutteellinen suoja
 Erityisiä syitä tällaisen henkilöstön käyttöön voivat olla
esimerkiksi:
– Käytettävissä ei ole muuta ammattitaitoista henkilökuntaa
– Uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin
 Suojan voi hoitaa kuntoon myös työskentelyn aloittamisen jälkeen
– Työntekijän oma terveydentila estää rokotuksen ottamisen
 Anafylaksia aikaisemman rokotuksen jälkeen
 Vastikään annettu dT-tehoste: suositusaikaväli 2 vuotta dtap-
rokotteeseen
 Työnantajan tulee huolehtia siitä, että tartuntatautien vakaville
seurauksille alttiita hoitaa riittävästi suojattu henkilöstö
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 7

8. Huolellisesti tehdyt toimintayksikkö- /
toimipistekohtaiset arvioinnit ovat tärkeitä
 Johdon tulee määrittää ne asiakas- ja potilastilat, joissa
hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien
vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita
 Kannattaa käyttää apuna esimerkiksi tartuntatautien
torjunnan ammattilaisia esim. tartuntatautien torjunnasta
vastaavia lääkäreitä / infektiolääkäreitä
 Myös työterveyshuolto heti alusta lähtien mukaan
yhteistyöhön
 Huolellisesti tehty arvio helpottaa työnjohtoa
– Apua esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijän suojaa ei saada
toimipisteessä edellytettävän suojan mukaiseksi siksi, että
työntekijän oma terveydentila estää rokotuksen
 Hyvin tiukat tulkinnat pykälästä 48 ovat harvoin tarpeen
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 8

9. Toimintayksikkökohtaiset arvioinnit
 Mitä lääketieteellisin perustein tehtävissä arvioissa pitäisi
miettiä:
– Onko saman toimintayksikön eri toimipisteiden välillä eroja?
– Minkälaisia potilaita tai asiakkaita kussakin toimipisteessä on?
– Onko valtaosa asiakkaista tai potilaista tartuntatautien vakaville
seurauksille erittäin alttiita?
– Hoidetaanko toimipisteessä jatkuvasti imeväisikäisiä?
– Käykö toimipisteessä vain satunnaisesti tartuntatautien vakaville
seurauksille alttiita?
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 9

10. Toimintayksikkökohtaiset arvioinnit
 Mitä lääketieteellisin perustein tehtävissä arvioissa pitäisi
miettiä:
– Minkälaisissa eri tehtävissä ihmiset työskentelevät?
– Mihin nämä tehtävät ovat yksittäisessä toimipisteessä
sijoittuneet?
– Pohditaan erilaisiin tilanteisiin ja tehtäviin liittyviä tartuntariskejä:
missä riski on suurin, missä pienempi?
 Avuksi tehty sivu: Tartuntatautilain 48 pykälän mukaisen
suojan arviointi toimintayksikössä
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 10

11. Milloin pykälän 48 mukaista suojaa tulee
edellyttää?
 Kun toimintayksikössä hoidetaan jatkuvasti
lääketieteellisin perustein arvioituna tartuntatautien
vakaville seurauksille alttiita
 Suojaa tarvitaan, kun työskennellään potilaan tai asiakkaan
välittömässä läheisyydessä
 Perinteisen hoitotyön lisäksi tällaista työtä on myös
potilashuoneiden siivoaminen, ruuan jakelu potilaille tai
esimerkiksi vanhusten päiväkeskuksessa toimiminen
 Toimipistekohtaisesti on mietittävä ja arvioitava myös lääke-,
laitos- ja välinehuollon sekä teknisen henkilöstön suojatarve
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 11

12. Missä tilanteissa suojaa ei tarvitse edellyttää?
 Epäsäännöllisesti toistuvaan, lyhytkestoiseen tai etäällä
potilaista tapahtuvaan työskentelyyn sosiaali- ja
terveydenhuollon tiloissa ei yleensä liity niin merkittävää
tartuntariskiä, että suojaa pitäisi edellyttää esim. tulkit tai
lyhytaikaiset keikkatyöntekijät, toimipisteessä käyvä
huoltohenkilöstö
 Vastaavasti tartuntariski on pieni myös silloin, jos
toimipisteessä asioi vain satunnaisesti tartuntatautien
vakaville seurauksille alttiita
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 12

13. Missä tilanteissa suojaa ei tarvitse edellyttää?
 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä työskentelee
myös henkilöitä, jotka eivät pääsääntöisesti toimi
tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden parissa
– toimistotyötä tekevät sosiaalityöntekijät, vaikka he toimisivat
asiakastyössä
– lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon henkilöstössä
työskentelevät
– maahanmuuttajien tai päihdeongelmaisten parissa työskentelevät
tai kuntouttavan työtoiminnan piirissä toimivat henkilö
 Voi olla myös muita työntekijöitä, joiden `omasta
asiakaskunnasta´ valtaosa ei kuulu tartuntatautien vakaville
seurauksille alttiisiin ja joiden työpiste ei ole sellaisessa
toimipisteessä, jossa jatkuvasti muuten asioi tartuntatautien
vakaville seurauksille alttiita
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 13

14. Missä tilanteissa suojaa ei tarvitse edellyttää?
 Päiväkodit, koulut ja vastaanottokeskukset eivät ole
sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä, joten
pykälää 48 ei sovelleta niissä
– Kaikissa näissä kuitenkin suositellaan työntekijöille tiettyjä
rokotuksia työntekijän omaksi suojaksi ja rokotuksista huolehtii
työnantaja
 Jos on epäselvää, tarvittaessa aluehallintoviranomainen (AVI)
viimekädessä määrittää, onko kyseessä sosiaali- tai
terveydenhuollon toimipiste
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 14

15. Kaikki eivät tarvitse kaikkia rokotteita
 Rokotustarve suurin influenssarokotusten osalta
 Rokotustarve pienin vesirokkosuojan osalta
 Hinkuyskäsuojaa ei tarvitse edellyttää kaikelta
henkilöstöltä
 Terveyskeskuksissa tai sairaaloissa valtaosa asiakkaista /
potilaista on muita kuin imeväisikäisiä
– Hinkuyskältä suojaavat dtap-rokotukset kohdennetaan niihin
toimintayksiköihin, joissa työskennellään jatkuvasti alle 1 v
parissa: keskolat, pikkulasten osastot, neuvolat
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 15

16. Vuokratyönantaja edellyttää kaikilta
työntekijöiltään hinkuyskäsuojaa. Onko tämä
tarpeellista?
 Hinkuyskäsuojaa ei pidä edellyttää kaikilta työntekijöiltä vain
varmuuden vuoksi
 Tämä on vastoin dtap-rokotuksista annettua ohjeistusta
 Lyhytkestoisiin työkomennuksiin ei yleensä liity niin suurta
tartuntatautiriskiä, että suojaa tarvitsisi edellyttää
 Jos vuokratyösuhteesta on tulossa pitkäkestoinen ja
kyseessä on toimintayksikkö, jossa hoidetaan jatkuvasti
imeväisikäisiä, niin suojan ehtii laittaa kuntoon myös siinä
vaiheessa
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 16

17. Voiko hinkuyskäsuojaa tehostaa dtap-
rokotteella, jos henkilö on saanut kurkkumätä-
jäykkäkouristusrokotteen viime vuonna?
 dtap-rokote kannattaa antaa vasta, kun edellisestä dT-
rokotuksesta on kulunut kaksi vuotta
 Ohjeistetulla minimivälillä pyritään välttämään hyvistä vasta-
ainetasoista johtuvia laajoja paikallisreaktioita ja yleisoireita
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 17

18. Entä jos hinkuyskäsuojaa ei voida juuri nyt
tehostaa ja henkilö työskentelee esimerkiksi
neuvolassa?
 Tartuntatautilain uudistuksen tarkoitus on torjua tarttuvia
tauteja. Aivan 100-prosenttiseen suojaan ei tartuntatautien
torjunnassa kuitenkaan päästä. Pyritään siis siihen, että
henkilökunta olisi mahdollisimman kattavasti suojattu.
 Esimerkiksi laajan paikallisreaktion ja yleisoireiden takia
rokotusväliä jouduttaisiin pidentämään merkittävästi. Tämä ei
ole kenenkään etu.
 Yksittäisen työntekijän kohdalla työnantaja voi siis
kokonaistilanteen huomioiden päättää, että työntekijä jatkaa
normaalisti omassa tehtävässään ja suoja täydennetään
myöhemmin.
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 18

19. Työntekijä on raskaana ja toimipisteessä
edellytetään hinkuyskäsuojaa. Voinko antaa
hänelle dtap-rokotteen?
 Voit antaa rokotteen raskaana olevalle. Hinkuyskä voi olla
hankala tauti myös raskaana olevalle itselleen.
 Rokotteen voi antaa jo ensimmäiselläkin
raskauskolmanneksella, mutta rokottamista suositellaan
kuitenkin vasta 20. raskausviikosta alkaen. Näin saavutetaan
syntyvän lapsen kannalta paras suoja.
 Äidin muodostamat hinkuyskävasta-aineet siirtyvät raskauden
aikana lapselle ja suojaavat vastasyntynyttä juuri kaikkein
altteimman ajan. Esimerkiksi Englannissa rokotetta
nimenomaan suositellaan raskausviikoilla 20–32, jotta lapsi
saisi mahdollisimman hyvän suojan hengenvaarallista
hinkuyskää vastaan.
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 19

20. Kuuluvatko kotihoidon työntekijät pykälän 48
piiriin?
 Myös kotihoidon työntekijöiltä voidaan edellyttää suojaa
– Ryhmämuotoiseen asumiseen tarkoitetut yksiköt, joissa tilat,
asiakkaat ja henkilöstö muodostavat toiminnallisen
kokonaisuuden, ovat sosiaalihuollon toimintayksiköitä ja ne
kuuluvat pykälän soveltamisalaan, jos asukkaina on
tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita
 Jos asiakkaan koti ei sijaitsee asumispalveluita tarjoavassa
sosiaalihuollon toimintayksikössä, se ei tietenkään ole
sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste
– On silti hyvä muistaa, että esimerkiksi influenssarokotusta
suositellaan kaikille jotka työskentelevät esim.
immuunipuutteisten tai ikäihmisten parissa työskenteleville
– Nämä influenssarokotukset kuuluvat kansalliseen
rokotusohjelmaan ja ovat maksuttomia työntekijälle
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 20

21. Pitääkö influenssarokotussuojaa edellyttää
myös influenssakauden ulkopuolella?
 Ei tarvitse. Suomessa influenssakausi alkaa useimmiten
joulu-tammikuussa ja kestää enimmillään toukokuulle.
Tavallisesti epidemia alkaa hiipua huhtikuun aikana. Riski
sairastua influenssaan muulloin on hyvin pieni.
 Kauden ulkopuolella influenssaa havaitaan vain
satunnaisesti, yleensä ulkomailta tuotuina yksittäisinä
tapauksina.
 Syksyllä ja talvella influenssarokotteita on saatavilla, mutta
myöhemmin keväällä rokotusta voi olla vaikea saada. Kesällä
Suomessa rokotetta ei ole enää saatavilla lainkaan.
 Ei siis ole mielekästä vaatia influenssarokotussuojaa kauden
ulkopuolella.
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 21

22. Työnantajan kannattaa huolehtia
perehdytyksestä
 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä voi olla
työntekijöitä, joilla ei ole riittäviä tietoja
– taudeista, joita pykälän mukaisella suojalla ehkäistään
– riskeistä, joita näiden tautien sairastamiseen voi liittyä
– rokotteista tai rokotusten merkityksestä tartuntatautien
torjunnassa ja hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisystä
 Rokotteisiin ja rokottamiseen liittyy myös väärinkäsityksiä ja
huolenaiheita
 On tärkeätä kuunnella ja käsitellä huolenaiheita ja vastata
kysymyksiin
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 22

23. Työnantajan tulee osata perustella, miksi
toimipisteessä edellytetään 48 § suojaa
 Työnantajien joukossa on myös paljon niitä, joilla ei itsellään ole
riittäviä tietoja rokotuksilla ehkäistävistä taudeista ja
rokottamisesta, tarvitsevat apua perehdytykseen ja
koulutukseen: paikalliset tartuntatautien torjunnan ammattilaiset
 THL:n verkkosivuilla on paljon materiaalia avuksi
 Työnantajalla on velvollisuus suojata työntekijää työssä
aiheutuvalta vaaralta
 Potilas- ja työturvallisuus kulkevat käsi kädessä: myös työntekijä
ja koko työyhteisö hyötyvät asianmukaisesta suojasta
 On hyvä asettaa yhteisiä tavoitteita, lopputulos paranee
yhteistyöllä
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 23

24. Työnantajan ja työterveyshuoltojen yhteistyö
on tärkeää
 Riittävä tieto myös työterveyshuoltoon
 Työnantaja tiedottaa työterveyshuollolle, minkälaista suojaa
kussakin toimintayksikössä tai toimipisteessä edellytetään
 Työnantajan tulee kertoa myös, missä työtehtävissä tai
toimintayksiköissä suojaa ei edellytetä
 On hyvä, että myös työterveyshuollossa tiedetään tarkemmin
työnantajan tekemästä arvioista ja sen perusteluista
 Tehtävä yhteistyötä, huolehdittava tiedonkulusta
 Suojan tarpeen arviointiin, suojan tarkistamiseen, sopivuuden
arviointiin ja toistuvasti annettavien rokotusten etc. liittyvät
toimintatavat tulee kirjata työterveyshuollon
toimintakertomukseen
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 24

25. Miten arvioin ja täydennän suojan?
 Avuksi tehty oma sivu www.thl.fi/rokottaminen
 Eri ryhmien rokottaminen – Työelämän rokotukset –
Sosiaali- ja terveysalan rokotukset - Kuinka arvioida ja
täydentää yksittäisen työntekijän suojaa?
 Också på svenska www.thl.fi/vaccinationer
 Opiskelijoista huolehtii opiskeluterveydenhuolto
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 25

26. Työharjoitteluun tulevat opiskelijat
 Opiskelijan tulee itse hyvissä ajoin selvittää, minkälaista
suojaa työharjoittelutoimipisteessä edellytetään
 Osa oppilaitoksista sopinut ”kiintiöharjoittelupaikat”
 Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava,
työharjoitteluun menevien opiskelijoiden suojasta
 Työnantajien kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä alueen
oppilaitoksiin ja opiskeluterveydenhuoltoon, jotta niissä
tiedetään, mitä suojaa vaaditaan
– Jos lyhytaikainen tutustuminen tai harjoittelu, niin hinkuyskäsuojaa ei
välttämättä tarvitse edellyttää, nyt paikoin on liian tiukkoja ohjeistuksia
– Osa työnantajista ei edellytä eikä tarkista opiskelijoiden suojia
etenkään lyhytkestoiseen harjoitteluun tulevilta
– Osa luottaa siihen, että suoja on tarkistettu ja tarvittaessa täydennetty
opiskeluterveydenhuollossa
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 26

27. Samat pelisäännöt kuin muutenkin
• Terveystietojen kertomisesta päättää aina henkilö itse.
Työntekijä voi halutessaan itse kertoa työnantajalle onko
hänen suojansa kunnossa tai onko hänet rokotettu, mutta
pakko ei ole.
• Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa, soveltuuko työntekijä
työskentelemään tiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien
vakaville seurauksille alttiita
– Esim. suuret työnantajat ovat käytännössä toteuttaneet siten, että
työterveyshuolto tekee esikyselyn suojasta, joka perustuu
työntekijän omaan arvioon. Yhteys työterveyshuoltoon, jos
työntekijä tarvitsee apua arviointiin tai jos vaikuttaa siltä, että suoja
ei ole kunnossa. Tarvittaessa työterveyshuolto kutsuu käymään ja
tarvittaessa suoja täydennetään.
• Vastaavasti voi menetellä myös opiskeluterveydenhuolloissa
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 27

28. Muuta soveltuvuuden arvioinnista kysyttyä
• Tarvitaanko soveltuvuuden selvittämiseen työntekijän
suostumus?
– Tarvitaan, koska työntekijän soveltuvuutta arvioidaan
nimenomaan potilasturvallisuusnäkökulmasta
• Voiko työntekijä kieltää soveltuvuuden selvittämisen?
– Kyllä voi, koska lähtökohtana ei ole työntekijän terveydentilan
suojelu, vaan lakipykälä, jossa on kyse potilasturvallisuudesta
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 28

29. Samat pelisäännöt kuin muutenkin
• Rokotustietokin on yksilön terveyteen liittyvä tieto, jota ei saa
ilman henkilön omaa lupaa kertoa
• Työntekijä toimittaa itse soveltuvuuden arvioinnin tuloksen
työnantajalle. Tämä vahvistaa työntekijän suostumuksen
tiedon antamiselle.
– Aivan sama toimintamenettely kuin muissakin soveltuvuuden
arvioinneissa
– Arviointiin kirjoitetaan yleinen arvio: sopiva, rajoituksin sopiva tai
ei-sopiva
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 29

30. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
(759/2004)
• 5 §. Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely
• Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa
koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai
hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta…
…Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja niissä
tilanteissa ja siinä laajuudessa, kuin muualla laissa erikseen
säädetään
• Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne
henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai
tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä
toimeen
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 30

31. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
(759/2004)
• Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä
tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen
käsittelyä
• Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja
sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen
• Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän
terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista työnantajan
keräämistä henkilötiedoista
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 31

32. Tietojen käsittelyyn liittyen
• Työnantajan tarvitsemien tietojen keruun ja säilytyksen
täytyy olla suunniteltua
• Rokotuksiin ja terveystietojen käsittelyyn liittyvät toimintatavat
tulee huomioida myös työterveyshuollon suunnitelmassa
• On tärkeätä, että henkilöstölle selvitetään
– miten ja ketkä soveltuvuustietoja tai rokotustietoja käsittelevät
– miten tietoja säilytetään
• Henkilöstölle tulee myös selvittää, kuinka toimitaan
säännöllisesti tehostettavan influenssa- tai hinkuyskäsuojan
ja niihin liittyvien rokotustietojen käsittelyn suhteen
• Työnantajan täytyy tarvittaessa myös tehdä tietojen
käsittelyyn liittyvät muutokset henkilörekisteriselosteeseen
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 32

33. Kuinka toimitaan, jos työterveyshuolto on
arvioinut, että työntekijä ei ole sopiva tai on
rajoituksin sopiva työntehtäväänsä?
• Tartuntatautilain tarkoitus on torjua tarttuvia tauteja, parantaa
potilasturvallisuutta ja parantaa henkilökunnan rokotuskatta-
vuutta
• Lakia tulkittaessa ja ohjeistusta laadittaessa tulee käyttää har-
kintaa
• Liian tiukasti lakia ei kannata tulkita ja yksittäiset tapaukset on
syytä ratkaista tapauskohtaisesti
• Tietyissä tilanteissa työntekijä voi esimerkiksi jatkaa omassa
työpisteessä ja tehtävässään ja joskus taas on syytä miettiä
työntekijän uudelleen sijoittamista
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 33

34. Miten toimitaan, jos työntekijä ei voi ottaa
rokotusta terveydellisistä syistä?
• Tartuntatautilain perusteella ei ole tarkoitus irtisanoa
ketään
• On tilanteita, joissa henkilö voi kokonaisarvion perusteella
jatkaa työskentelyä omassa yksikössään aivan normaalisti.
Esimerkiksi vanhusten palvelutalossa työskentelevä voi jatkaa
tehtävissään, vaikka hänen suojansa vesirokkoa vastaan ei
olisi kunnossa.
• Joskus suojavaatimus on erittäin tärkeä. Esimerkiksi
syöpäpotilaita hoitavassa yksikössä työntekijöillä tulisi olla
vesirokkosuoja. Jos työntekijän suoja ei ole kunnossa,
hänelle tulee etsiä jokin muu soveltuva työpiste.
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 34

35. Missä lisätietoa ja apua?
• www.thl.fi/rokottaminen
• Eri ryhmien rokotukset –osio sisältää Työelämän rokotukset
– Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotukset
– Tartuntatautilain 48 pykälän mukaisen suojan arviointi
toimintayksikössä
– Kuinka arvioida ja täydentää yksittäisen työntekijän suojaa?
– Tartuntatautilain pykälästä 48 kysyttyä
– Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstön
influenssarokotukset
– Opiskelijoiden rokotukset
• Också på svenska www.thl.fi/vaccinationer
• Terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu puhelinneuvonta
arkisin klo 10-12, puh. 029 524 6060
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 35

36. Missä lisätietoa?
• Rokottaminen-etusivulta kuvanostosta pääsee sivuun, jossa
on koostettuna keskeiset asiat, mitkä muuttuivat
tartuntatautilainsäädännön kokonaisuudistuksessa
15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 36
Uuden tartuntatautilain vaikutukset rokotuksiin
Uusi tartuntatautilainsäädäntö ja rokotukset

37. 15.3.2018 asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 37