2. ¢ Mitä vaikenemisella tarkoitetaan?
¢ Miksi meidän pitäisi muistaa, mitä pitäisi
muistaa – ja pitäisikö jotain unohtaa?
¢ Mikä on historiantutkimuksen /
historiallistavan tutkimuksen tehtävä?
3. 1. HILJAINEN TIETO
¢ Hannele Koivunen 1997
¢ Tietoa, joka ei omassa ajassaankaan ole ollut
laajasti tiedostettua ja julkilausuttua
¢ Esim. paikallinen tai ammattiryhmän sisäinen,
käytännöissä siirtyvä tietoa
¢ Jää kirjallisen dokumentaation ja arkistojen,
usein myös muistitiedon tavoittamattomiin
¢ Historiantutkimuksen rekonstruktio menneestä
ajasta on aina osittainen
¢ Tieto on olemassa, mutta sitä ei tiedosteta
4. 2. UNOHDETTU TIETO
¢ Tietoa, joka omana aikanaan on ollut hyvinkin
laajasti, virallisesti, kansallisesti ja jopa
kansainvälisesti tiedossa, mutta on sittemmin
”unohtunut”
¢ Esim. Hyvinvointivaltion lyhyt historia
¢ Johanna Sköld & Ingrid Söderlind (2014)
Fosterbarn i tid och rum. Lokal och regional
variation i svensk fosterbarnsvård cirka 1850–
2000. Carlssons, Stockholm
— Pitkät linjat, ongelmien pysyvyys
— Perhesijoitusten raskas historiallinen laahus –
laitossijoitusten edistyksellinen leima
5. JOULUMERKKIKODIT
(1936 – 1973)
Heini Hakosalo: 'A black spot on the
tuberculosis map of Europe': Tuberculosis
and anti-tuberculosis work in Finland, from
the 1880s to the 1980s (SA 2012–2017)
6. 3. VAIETTU TIETO
¢ Tietoa, jonka olemassaolon monet tietävät, mutta
josta ei syystä tai toisesta juurikaan keskustella
avoimesti
¢ Hegemoniseen historian tulkintaan huonosti
sopiville / kyseenalaistaville kokemuksille ei tilaa
julkisuudessa
¢ Vastakertomukset (esim. perheiden negatiiviset
kokemukset) suljetaan ulos vaikenemalla
7. SOTA-AJAN LASTENSIIRROT (1939–1945)
Karin Zetterqvist Nelson: Nya hem i Sverige -
evakuering av Finska krigsbarn under andra
världskriget. (Linköpings universitet, Tema Barn
2013–2016)
8. ¢ Kiistoja vaikemisen ja puhumisen rajalla – kuka
päättää, mistä puhutaan; kenen ääni on
voimakkain; kenen tulkinta jää dominoimaan
historian tulkintaa?
¢ Sotalasten vastakertomusten hautautuminen
poliittisen tilanteen & muiden tuottamien
tulkintojen ja muiston ensisijaisuuden takia
¢ Historiallisen tilanteen muutos 1990-l. > muistin
politiikka muuttuu, muistamisen ryöpsähdys
¢ Onko tässä hetkessä vastaavia teemoja, joista
vaietaan?
9. 4. KIELLETTY TIETO
¢ Tietoa, jonka olemassaolo halutaan aktiivisesti
kieltää
5. SALATTU TIETO
¢ Tieto, jota pidetään aktiivisesti pois
julkisuudesta, tai johon on pääsy vain rajatulla
joukolla
¢ Onko meillä sellaista lastensuojelun historiaan
liittyvää tietoa, jota halutaan aktiivisesti salata?
10. LASTENSUOJELUN TOTUUSKOMISSIOT &
MENNEISYYSSELVITYKSET
¢ Kansainvälinen aalto
¢ Historian hyvittämisen
teema keskeinen meidän
ajassamme
¢ Anteeksipyytämisen
politiikat
"Du skal ikke tænke paa
din Far og Mor” –
näyttely,
Forsorgsmuseet, Tanska
11. MIKSI MEIDÄN PITÄISI MUISTAA, MITÄ
PITÄISI MUISTAA – JA PITÄISIKÖ JOTAIN
UNOHTAA?
¢ Muistamisen merkitykset eri tasoilla:
1. HENKILÖKOHTAINEN MUISTI
¢ Historia merkityksellinen osa jokaisen
identiteettiä
¢ Tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja tunnistetuksi;
saada tunnustus sille, että heidän kokemuksensa
on myös ollut ”todellista”
¢ Lastensuojelu henkilökohtaista muistia
tuottavana ja ylläpitävänä instituutiona (esim.
dokumentit)
12. 2. AMMATILLINEN MUISTI
¢ Historiantutkimuksellinen tieto
lastensuojelututkimuksen ja kehittämistyön
resurssina
¢ Vierula & Pösö: Organisaation muisti
¢ Voiko menneisyydestä oppia?
¢ Pitkän aikavälin jatkuvuuksien ja murroskohtien
hahmottaminen
¢ Nykyisyyden historia – tulevaisuuteen
orientoituminen
¢ Pitkä perspektiivi – suhteellisuuden taju
13. 3. KANSAKUNNAN MUISTI /
KOLLEKTIIVINEN MUISTI
Collective memory is
¢ “what remains of the past in the lived experience of
groups, or what these groups make of the past” or the
”collective construction of the past by a present
community” or “defined as the representation of the
past, both that shared by a group and that which is
collectively commemorated, that enacts and gives
substance to the group’s identity, its present
conditions and its vision of the future.” (Cubitt 2007,
10)
¢ Jokainen yhteisö luo kollektiivisen muistinsa
¢ Millainen käsitys meillä on hyvinvointivaltion
historiasta? Salliiko kansallinen tarina soraääniä?
14. MUISTAMISEN ETIIKKA
¢ Avishai Margalit: The Ethics of Memory (2002)
¢ Onko meillä velvollisuus muistaa joitakin menneisyyden
ihmisiä ja tapahtumia? Jos on, millainen tämä
velvollisuus on luonteeltaan
¢ "Memory is a constitutive element in the making of a
community.” Ilman yhteisiä muistoja ei yhteisöä.
¢ Unohtaminen, vaientaminen ja väärin muistaminen
vahingoittavat yhteisöä koossapitäviä “paksuja siteitä”
(thick relationships)
¢ Muistot määrittävät ne ihmiset, joista meidän tulisi
välittää, ja koska välitämme heistä, meillä on
velvollisuus myös muistaa heidät.
¢ Ei silti samantekevää, mitä muistetaan ja mihin
muistoja käytetään?
15. HISTORIANTUTKIJAN TEHTÄVÄ JA ROOLI?
¢ Poliittisesti neutraalia tutkimusta ei ole
¢ Ensisijainen tehtävä ei ole toimia historian
tuomarina
¢ Vääryyden toteaminen on vasta
historiantutkimuksen lähtökohta; varsinainen
tehtävä on asettaa tämä havainto historialliseen
kontekstiinsa ja pyrkiä selvittämään, millaiset tekijät
mahdollistivat sen
¢ Tehtävänä ei tuomitseminen, vaan ymmärtäminen
¢ Eettinen velvollisuus muistaa kytkeytyy
kollektiiviseen muistiin yhteisöä rakentavana
elementtinä
¢ Asian tutkiminen voi itsessään olla eettinen teko