NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019
•
0 likes•481 views
Marjaana Pajusen esitys osallistavan sosiaaliturvan kokeilun syysseminaarissa Tampereella
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019
Similar to NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019 (20)
More from THL
More from THL (20)
NEET -nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v 2017-2019
- 1. NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v. 2017-2019 Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu Syysseminaari 7.9.2018/Tampere Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kela @Kelankuntoutus
- 2. Projektin tavoitteet Valmistella Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen lainmuutosta 1.1.2019 lukien Määritellä • Kelan kuntoutuksessa alle 30-vuotiaiden NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) kohderyhmä • uudet asetettavat ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset nuorten kohderyhmälle • mitä tarkoitetaan nuorten heikentyneellä toimintakyvyllä. Kehittää • NEET-nuorten ohjautumista Kelan kuntoutuspalveluihin (suullinen hakeminen, ilman lääkärinlausuntoa kuntoutukseen, yhteistyötahojen arvio ja ohjaus) • yhteistyötä mm. Ohjaamojen, Etsivän nuorisotyön, TYP:n ja sosiaalitoimen kanssa nuorten tunnistamiseksi ja ohjaamiseksi Kelan kuntoutuspalveluihin • uusi NEET-nuorille suunnattu matalan kynnyksen kuntoutuspalvelu • ko. nuorten tunnistamista osana Kelan ratkaisutyötä ja asiakaspalvelua; eri etuuksista tunnistaminen
- 3. Valtion talousarvioesitys 2018 • Budjettiriihi 8/2017: jatkossa nuoren on mahdollista saada tarvitsemiaan ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairaus- tai vammadiagnoosia, jos hänen toimintakykynsä on selvästi alentunut • Lisärahoitus Kelalle kohderyhmän nuorten palvelujen kehittämiseen • Kehittämis- suunnitelma 12/2017 Ammatillinen kuntoutusselvitys • 3/2018 lukien ilman lääkärinlausuntoa ja suullinen hakeminen NEET-nuorille 1-6/ 2018 7-12/2018 1-6/20192017 NUOTTI-valmennus • Uusi matalan kynnyksen ammatillisen kuntoutuksen palvelu • 6/2018 lukien ilman lääkärinlausuntoa ja suullinen hakeminen NEET-nuorille Suositus toimintakyvyn arviointiin nuorten kanssa työskenteleville tahoille • 1.3.- 30.6.2018 työryhmän työskentely, julkaisu syksyllä 2018 • THL koordinoi työskentelyä Arviointitutkimus • 1.6.2018 – 30.6.2019 • Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa • Loppuraportti 6/2019 Kelan sisäinen ja ulkoinen koulutus ja tiedottaminen Uusi laki voimaan 1.1.2019
- 4. NEET-nuoret – uusi kohderyhmä Kelan kuntoutuksessa Mikä NEET? Miten NEET näkyy Kelassa? Miten NEET eroaa kuntoutuksen nykyasiakaskunnasta?
- 5. Heikki Hiilamo ym. 2017: Nuorten osallisuuden edistäminen – selvitysmiehen raportti 1/2 • Hiilamo jaottelee NEET-nuorten joukon viiteen kategoriaan: • Työttömät nuoret (ovat työmarkkinoiden käytettävissä ja etsivät työtä) • Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret (ovat sairaita, vammaisia tai hoitavat läheisiään) • Passiiviset nuoret (eivät hakeudu työhön tai koulutukseen, vaikka esteenä ei ole esimerkiksi työkyvyttömyyttä) • Mahdollisuuksia etsivät nuoret (eivät hakeudu työhön tai koulutukseen, koska odottavat taitojaan tai asemaansa parantavia mahdollisuuksia) • Vapaaehtoisesti NEET-nuoret (ovat vapaaehtoistyössä, matkustelevat tai ovat muussa mielekkäässä toiminnassa esimerkiksi musiikin tai taiteen saralla) • Yhteistä joukolle on, että nuoret eivät ole parantamassa työmarkkinavalmiuksiaan koulutuksen, harjoittelun tai työn avulla ja heillä on suurempi riski jäädä tulevaisuudessa valtavirran ulkopuolelle ja saada vain matala koulutus ja alhaiset tulot. 5
- 6. Heikki Hiilamo ym. 2017: Nuorten osallisuuden edistäminen – selvitysmiehen raportti 2/2 • Yksilöllisiä riskitekijöitä nuorille ovat esimerkiksi: • Alhainen koulutus • Koulutuksen keskeyttäminen • Heikko koulumenestys • Koulukiusaaminen • Lastensuojelun sijaishuollon kokemus • Maahanmuuttajatausta • Teiniäitiys • Fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn puutteet • Päihdeongelmat • Ylisukupolvinen huono-osaisuus 6
- 7. NEET-nuoren tunnistaminen Kelassa ja yhteistyötahoilla 1/2 Esimerkkejä nuoren elämäntilanteesta Nuori • on asiakkaana esimerkiksi Ohjaamossa, Etsivässä nuorisotyössä, sosiaalitoimessa, TYP-toimipisteessä, TE-palveluissa, työpajalla tai muulla taholla. Asiantuntija-arvion mukaan heikentynyt toimintakyky haittaa tai estää opintojen selvittelyä ja suunnittelua tai työllistymistä • ei kykene tai ei ole motivoitunut suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin tai luomaan tavoitteita tulevaisuudelle • on toistuvasti keskeyttänyt opintonsa, ja on lannistunut hakemaan apua ”palveluviidakossa” • on keskeyttänyt ase- tai siviilipalveluksen ja elämäntilanne on selkiytymätön • päihdeongelmastaan huolimatta pyrkii muuttamaan elämäänsä sekä tarvitsee muutokseen hoidon ja päihdekuntoutuksen ohella muuta kuntoutuksellista tukea • on vapautunut vankilasta ja ammatillinen jatkosuunnitelma on epäselvä. Kiinnitä vielä huomiota nuoren kohdalla esimerkiksi seuraaviin asioihin: • vuorokausirytmit sekaisin tai peli- tai päihderiippuvuus • kuormitusta omaisen menetykseen tai vanhempien avioeroon liittyen tai perheen muut vaikeat psykososiaaliset rasitukset kuten omaisriippuvuus tai muu nuoren liian suuren vastuun kantaminen • velkataakka tai raha-asiat sekaisin • aikuistumiseen ja itsenäistymiseen liittyviä ongelmia.7
- 8. NEET-nuoren tunnistaminen Kelassa ja yhteistyötahoilla 2/2 Seuraavassa tunnistamiseen liittyviä apukysymyksiä arjen työhön • Arvioiko nuori oman jaksamisensa heikentyneen? • Onko nuoren vaikea kohdata itselleen haastavia asioita? • Luovuttaako nuori usein ja mieti miksi luovuttaa? • Kokeeko nuori epäonnistumisen tunteita enemmän kuin onnistumisen? Liittyykö epäonnistumisen tunne esimerkiksi opintoihin tai työllistymiseen? • Uskooko nuori itseensä itseensä ja omaan osaamiseensa? • Haluaako nuori muutosta elämäänsä? • Haluaako nuori apua ja tukea muutoksen toteutumiseen ? • Tarvitseeko nuori asiantuntijan tukea tulevaisuudensuunnitelmiinsa? • Kokeeko nuori tarvitsevansa asiantuntijan tukea ammatillisen polkunsa selventämiseen? 8
- 9. Mitä uutta NEET-nuorten ammatilliseen kuntoutukseen?
- 10. Nykyinen ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö KKRL 6§, 7§ ja toiminta • Tällä hetkellä laissa (KKRL 6 §): Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. • Vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Ammatillisen kuntoutuksen hakemiseksi tarvitaan lääkärinlausunto, jossa on kuntoutussuositus (esim. Ohjaamossa tai TYP:ssä tehty arvio ei ole riittävä) Kelassa kuntoutuksen etuuskäsittelijä voi ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen ratkaisemisen yhteydessä konsultoida asiantuntijalääkäriä 10
- 11. UUTTA: Nuori voi hakea ammatilliseen kuntoutukseen ilman diagnoosia Mitä ilman diagnoosia hakeminen tarkoittaa? Nuorella • ei ole todettua sairautta tai hänen sairausperusteensa eivät täytä ammatillisen kuntoutuksen edellytyksiä • ei ole tai hänen ei tarvitse hankkia lääketieteellisiä selvityksiä todentaakseen kuntoutuksen tarvetta • on heikentynyt toimintakyky ja se vaikuttaa hänen etenemiseensä ammatillisella polulla Toimintakyvyn heikentymisen arvioimiseksi kuntoutuksen etuuskäsittelijät haastattelevat jokaisen ohjatun NEET-nuoren Nimetyt etuuskäsittelijät ovat koulutettu motivoivaan haastatteluun ja he käyttävät ICF- toimintakykyluokitukseen perustuvaa haastattelurunkoa kokeilun aikana Kelassa otetaan huomioon nuorta koskevat yhteistyötahojen tiedot; havainnot, arviot jne. 11
- 12. UUTTA: Nuoren heikentyneen toimintakyvyn arviointi • ICF-viitekehys tausta-ajatuksena (osallistuminen, suoriutuminen, ympäristö- ja yksilötekijät), myös vahvuudet, osaaminen ja taidot! • Toimintakyky on olennaisesti heikentynyt, kun heikentyminen jollakin toimintakyvyn osa-alueella estää/vaikeuttaa nuorta suunnittelemasta tulevaisuuttaan tai pääsemään työhön tai opiskelemaan. • Toimintakyvyn arviointia varten on laadittu Kelan ja THL:n työryhmässä toimintakykysuositus niihin tilanteisiin, joissa nuori on hakeutumassa ammatilliseen kuntoutukseen ilman lääkärinlausuntoa
- 13. UUTTA: Toimintakykysuositus 1/2 • Tarkoituksena on, että nuorten kanssa työskentelevät asiantuntijatahot käyttävät suositusta arvioidessaan nuoren toimintakykyä sekä ohjaamista Kelan ammatilliseen kuntoutukseen • THL:n ja Kelan yhteinen työryhmä on valmistellut suosituksen 16-29- vuotiaiden NEET-nuorten toimintakyvyn arviointiin • Taustalla webropol-kysely nuorten kanssa työskenteleville eri asiantuntijoille • Asiantuntijakuulemiset, tutkimusten tarkastelu • Suosituksessa on tarkasteltu 5 nuorilla käytettyä laaja-alaista toimintakyvyn arviointivälinettä (3X10D, Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä ESY, Kykyviisari, Onnen Apila ja Tilannekompassi)
- 14. UUTTA: Toimintakykysuositus 2/2 • Suositus nuoren toimintakyvyn arviointiin on vaiheistettu • Arvioinnin valmistelu • Arvioinnin toteutus • Arviointitulosten tulkinta ja kirjaaminen • Arviointitulosten hyödyntäminen • Työryhmä esittää 13 suositusta huomioitavaksi arviointiprosessissa • Toimintakykysuositus julkaistaan syksyn 2018 aikana Kelan ”Kuntoutusta kehittämässä”-julkaisusarjassa • Suositukseen liittyvästä käyttökoulutuksesta ja yhteistyöstä on suunnitelman teko meneillään
- 15. Toimintakyvyn eri osa-alueet Yksilötekijät Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet Osallistuminen Suoriutuminen 15 Taustalla ICF- viitekehys Toimintakyky on moniulotteinen, näiden eri osa- alueiden yhteisvaikutuksesta muuttuva kokonaisuus.
- 16. Yksilötekijät • Nuoren voimavarat • Miten nuori arvioi oman jaksamisensa? • Mikä auttaa nuorta jaksamaan? Miten nuori kohtaa vaikeita asioita? • Milloin nuori luovuttaa ja miksi? • Missä tilanteissa nuori on kokenut onnistumista? Miten nuori toimi tilanteessa, jossa asiat menivät hyvin? • Miten nuori uskoo itseensä ja siihen mitä tavoittelee ja tekee? • Mitä nuori haluaa muuttaa elämässään ja millaista apua hän siihen itse haluaa? • Mitä tietoa ja tukea nuori kokee tarvitsevansa tulevaisuudensuunnitelmiinsa? • Mikä työ nuorta kiinnostaa? Missä työssä hän toivoisi onnistuvansa? 16 Yksilötekijät Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet Osallistuminen Suoriutuminen
- 17. Ympäristötekijät • Miten ja missä nuori asuu ja liikkuu? • Mistä paikoista nuori on saanut apua vaikeaan elämäntilanteeseensa? • Millaista apua ja milloin nuori on saanut esim. terveydenhuollolta tai muilta nuoren mainitsemilta tahoilta? • Miten vanhemmat tai muut läheiset ovat auttaneet ja auttavat nuorta? 17 Yksilötekijät Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet Osallistuminen Suoriutuminen
- 18. Osallistuminen • Millaiset vuorovaikutustaidot nuorella on? • Syntyykö nuoreen kontakti helposti vai vetäytyykö nuori? • Millaisia ystävyys –ja läheissuhteita nuorella on? • Mitä nuori tekee vapaa-aikana (esim. harrastus, vapaaehtoistyö)? • Mitkä ovat nuoren kiinnostuksen kohteet? • Miten nuori osallistuu esim. Ohjaamon, TYP:n tai Etsivän nuorisotyön tarjoamaan palveluun? 18 Yksilötekijät Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet Osallistuminen Suoriutuminen
- 19. Suoriutuminen • Miten nuori huolehtii itsestään ja kodistaan? (peseytyminen, pukeutuminen, kodin askareet) • Miten nuori osaa hoitaa raha-asioitaan? • Missä tilanteessa nuori tarvitsee asiantuntija-apua? • Mitkä asiat koulussa kiinnostivat? Missä nuori tunsi olevansa hyvä koulussa? • Millaista tukea nuori kokee tarvitsevansa tulevissa opinnoissa tai työssä? 19 Yksilötekijät Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet Osallistuminen Suoriutuminen
- 20. UUTTA: nuori voi hakea ammatilliseen kuntoutukseen suullisesti • Suullisessa hakemisessa on kyse siitä, että nuori ilmoittaa ääneen hakevansa kuntoutusta, etuuskäsittelijä varmistaa tiedon ja kirjaa tämän haastattelurunkoon • Suullinen hakeminen edellyttää aina nuoren haastattelemista ja haastattelurungon käyttämistä sekä täyttämistä • Vielä kerran: nuoren ei tarvitse täyttää yhtään lomaketta! Edellytyksenä tälle menettelylle on, että • nuori tietää, mitä hän on hakenut ja millä tiedoilla • nuori tietää, milloin hakemusta aletaan täyttää • nuorella on mahdollisuus saada tarvittaessa hakemisen yhteydessä antamansa tiedot nähtäväksi • Kela saa riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi • nuori tietää, mitä tietoja hänestä menee päätöksen liitteenä palveluntuottajalle 20
- 22. Projektissa kokeiltavat kuntoutuspalvelut • V. 2018 -2019 kokeillaan valtakunnallisesti kahta NEET-nuorille kohdennettua kuntoutuspalvelua: ammatillista kuntoutusselvitystä ja NUOTTI-valmennusta • Arvio: n. 1100 NEET- nuorta ammatilliseen kuntoutusselvitykseen vuoden 2018 aikana, NUOTTI- valmennukseen n. 800 nuorta (määrärahasidonnaisuus)
- 23. NEET-nuoren tunnistaminen ja ohjaaminen nimetylle kuntoutuskäsittelijälle • Ohjaamot, Etsivä nuorisotyö, TYP, sosiaalitoimi, TE-toimistot ja mahdolliset muut tahot voivat tunnistaa NEET-nuoren ja ohjata Kelaan • Kumppaniasiantuntija – soittaa nuoren kanssa tai nuoren suostumuksella Kelan vakuutuspiirin skyperinkiin* tai – soittaa nuoren kanssa tai nuoren suostumuksella Kelan kuntoutuksen palvelunumeroon 020 692 205 tai Viranomaislinja 020 692 235 ja ilmoittaa nuoren yhteystiedot asiakasneuvoja siirtää nuoren tiedot toimeksiantona nimetylle etuuskäsittelijälle, joka soittaa nuorelle 2 pvän kuluessa
- 24. Vakuutuspiirien skyperingit 1.6.2018 alkaen* Skypeosoitteet, jotka kirjoitetaan 1.6.2018 alkaen: • tyokyky.lantinen@kela.fi (Kelan Läntinen vakuutuspiiri) • tyokyky.keskinen@kela.fi (Kelan Keskinen vakuutuspiiri) • nuoret.etelainen@kela.fi (Kelan Eteläinen vakuutuspiiri) • nuoret.itainen@kela.fi (Kelan Itäinen vakuutuspiiri) • nuoret.pohjoinen@kela.fi (Kelan Pohjoinen vakuutuspiiri)
- 25. Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.3.2018 alkaen 1/2 Myönnetään NEET-nuorelle: • joka on 16 – 30-vuotias • jonka toimintakyky on heikentynyt • jolla voi olla myös diagnosoitu sairaus, mutta hän ei täytä Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä. Ei myönnetä: • Akuutti psykoosi • Akuutti hoitoa vaativa päihdeongelma • Ei NEET-kohderyhmäämme (esimerkiksi suunniteltu välivuosi) • Ei myönnetä eAKSE:en 25
- 26. Ammatillinen kuntoutusselvitys 2/2 Ammatillisen kuntoutuksen vakiintunut palvelu Tavoitteena • tunnistaa ja arvioida moniammatillisesti nuoren työ-/opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä • selvittää erityisesti ammatillisen, mutta myös lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet • yksilöllinen ammatillinen kuntoutussuunnitelma Sisältö: • Haastattelut, mittaukset, kokonaistilanteen kartoittaminen, moniammatillinen tiimi toteuttaa(lääkäri, sosiaalityöntekijä tai sosionomi AMK, psykologi, työelämän asiantuntija) Kesto • enintään 12 päivää (jaksotus) ja 1-3 seurantapäivää, toteutus palveluntuottajan luona
- 28. Miten NUOTTI asettuu Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluvalikossa? NUOTTI Taito-kurssi TEAK (sis. työkokeilun, työhönvalmennuksen ja em. yhdistelmän) Koulutuskokeilu Ammatillinen koulutus Ammatillinen kuntoutusselvitys Valmen- tava Selvit- tävä ja arvioiv a
- 29. NUOTTI-valmennuksen kohderyhmä 1/2 • Kyseessä on 16-30 –vuotiaat NEET-nuoret, joiden toimintakyky on heikentynyt • Nuori voi hakea valmennukseen ilman todettua sairautta eikä hän tarvitse lääketieteellistä selvitystä terveydentilastaan. Nuorella voi olla sairaus, mutta se ei ole edellytys valmennuksen myöntämiselle. • Valmennukseen pääsemiseksi riittää, että nuori ilmaisee itse tai nuoren kanssa työskentelevä toteaa, ettei nuori yksin jaksa tai selviydy oman elämänsä suunnittelusta, ja tarvitsee siihen tukea • Nuoren tilannetta ja palvelutarvetta tarkastellaan valmennukseen ohjautumisessa sekä valmennuksen aikana kokonaisvaltaisesti ja entistä kevyemmin, painottamatta erityisesti mitään toimintakyvyn osa-aluetta.
- 30. NUOTTI-valmennuksen kohderyhmä 2/2 • Opiskelijat eivät pääsääntöisesti kuulu tähän kohderyhmään, koska heillä on opiskelupaikka • Nuoren yksilöllisestä tilanteesta johtuvia poikkeuksia ovat – Esimerkiksi verkko-opinnot, jotka eivät etene (oppilaitoksen tukipalvelut puuttuvat) tai nuori, joka on oppilaitoksen kirjoilla muttei saa opintosuoritteita aikaan • Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat nuoret, jotka tarvitsevat valmennuksellista tukea
- 31. NUOTTI-valmennuksen tavoitteet 1/2 • NUOTTI-valmennuksen tavoitteena on, että nuori kiinnostuu elämäntilanteestaan, tulevaisuuden suunnittelusta ja opiskelu- tai työelämään suuntaamisesta. • Valmennuksella tähdätään siihen, että sen päätyttyä nuorella on uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja ymmärrystä omien voimavarojensa sekä vahvuuksiensa hyödyntämisestä muutoksessa. NUOTTI-valmennus voi parhaimmillaan johtaa esimerkiksi suoraan muuhun ammatilliseen kuntoutukseen, opiskeluun tai työhön.
- 32. NUOTTI-valmennuksen tavoitteet 2/2 • Nuori itse asettaa tavoitteensa valmentajan tuella • Valmennuksen tavoitteita ovat esimerkiksi, että • nuori ja hänen verkostonsa saavat käsityksen nuoren toimintakyvyn osa-alueista, nuoren vahvuuksista, voimavaroista ja taidoista sekä osallistumisen ja/tai suoriutumisen esteistä • nuorelle muodostuu käsitys siitä, kuinka hän voi hyödyntää voimavarojaan arjessa ja opiskelussa, työssä tai työnhaussa • nuori kartuttaa elämänhallintaan ja työelämävalmiuksiin liittyviä taitojaan (esimerkiksi itsestä tai raha- asioista huolehtiminen, arkirutiinit, asiointi) • nuoren ymmärrys opiskelun ja/tai työn merkityksestä lisääntyy ja hänen kykynsä nähdä itsensä opiskelijana, työntekijänä tai työnhakijana vahvistuu • nuori asettaa itselleen ainakin alustavan työelämä- tai opiskelutavoitteen • nuoren verkostoa hyödynnetään, jotta nuori saa tarvitsemansa tukitoimet ja palvelut.
- 33. Sosiaalisen kuntoutuksen ja NUOTTI-valmennuksen ero Sosiaalihuoltolain 17 §: Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. SOSIAALINEN KUNTOUTUS • Yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (esimerkiksi kotikäynnit, tuki omien asioiden hoitamisessa, palveluohjaus)vahvemman ja pidempiaikaisen tuen tarve • Erilaiset toiminnalliset ryhmät (esimerkiksi arjen taidot, vuorovaikutustaidot, elämänpiirin avartaminen, taidelähtöiset menetelmät, arkiliikunta), vertaistuki • Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja työtoimintaan • Kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana henkilön kuntoutussuunnitelmaa NUOTTI-VALMENNUS • Henkilökohtainen valmentaja ja verkostotyö • Ratkaisukeskeinen työote ja toiminnalliset menetelmät • Tuen tarve määrällisesti vähäisempää • Ei ryhmätoimintaa, vapaaehtoistoimintaa eikä työtoimintaa • Ei edellytä kuntoutussuunnitelmaa • Ei sisällä sosiaalityötä tai –ohjausta, mutta palvelusta voidaan ohjata tarvittaessa sosiaalitoimeen Kelassa ei ole sosiaalityötä eikä -ohjausta
- 34. Valmennuksen rakenne NUOTTI sisältää 20 x 60 minuutin käyntikertaa Nuoren tapaamiset Verkostotyö Yhteydenpito
- 35. Nuoren tapaamiset • Yksi tapaaminen voi sisältää yhden tai useamman käyntikerran. Käyntikertoja voi yhdistää esim. niin, että tapaaminen kestää 120 min, tällöin kuluu kaksi myönnettyä käyntikertaa • Tapaamiset toteutetaan nuoren arkiympäristössä ja edellyttää valmentajalta jalkautumista. Esim. nuoren koti, kirjasto, kahvila, yms. • Tapaamisia voidaan myös toteuttaa etäkuntoutuksena videoneuvottelun keinoin, kuitenkin niin että valmennus on aloitettava kasvokkain (valmentaja arvioi etäkuntoutuksen soveltuvuuden) • Tapaamisiin voi osallistua nuoren kanssa toiminut taho esimerkiksi Ohjaamon työntekijä tai nuoren läheinen • Tapaamisia voidaan toteuttaa jaksotettuna nuoren tilanteen mukaan • Osa tapaamisista voidaan toteuttaa esimerkiksi nuoren siirryttyä työhön, opiskelemaan tai pidempikestoiseen kuntoutukseen.
- 36. Verkostotyö • valmentajan kanssa tehdyn sopimuksen edellytyksenä on, että valmentaja hallitsee verkostotyön • valmennuksen aikana nuori tapaa yhdessä valmentajansa kanssa muita nuorelle merkityksellisiä toimijoita. Lisäksi valmentaja huolehtii nuoren tarpeen mukaisesta verkostotyöstä myös tapaamisten välillä • verkostotyön avulla yhdistetään nuoren kanssa toimivien tahojen asiantuntemus nuorelle merkityksellisten tavoitteiden saavuttamiseksi • verkostotyö mahdollistaa tarpeellisten tietojen vaihdon ja nuoren kokonaistilanteen hahmottamisen • verkostotyötä voidaan tehdä myös ilman nuoren läsnäoloa, mutta se edellyttää nuoren suostumusta • valmennuksen ensimmäiset tapaamiset voidaan sovitusti toteuttaa Ohjaamossa tai muualla jo nuoren kanssa työskentelevällä taholla • jos nuorella ei ole asiakkuutta Ohjaamoon, TYP:een tai muihin verkostoihin, ottaa valmentaja yhteyttä tarpeellisiin toimijoihin ja varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet.
- 37. Yhteydenpito • Valmennuksessa valmentaja ja nuori pitävät yhteyttä tiiviimmin kuin muissa Kelan kuntoutuspalveluissa – ”nuorta ei jätetä yksin!” • Valmentaja ja nuori pitävät yhteyttä nuoren tarpeen mukaisesti myös tapaamisten välillä. • Yhteydenpidon tavoitteena on varmistaa, että nuoren herännyttä kiinnostusta ylläpidetään ja samalla se vahvistaa luottamuksellista yhteistyösuhdetta. • Yhteydenpitovälineinä voidaan käyttää esimerkiksi sähköpostia, tekstiviestiä tai sosiaalista mediaa, mutta näissä kanavissa ei käsitellä luottamuksellisia tietoja
- 38. Valmentajan tausta • Valmentajan koulutuksena on jokin seuraavista • Psykologi, toimintaterapeutti (AMK), sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK), sosiaalityöntekijä, sosionomi (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), yhteiskuntatieteiden maisteri (opintosuunta nuorisotyö tai nuorisotyön tutkimus), kasvatustieteen maisteri (suuntauksena muu kuin varhaiskasvatus) tai yhteisöpedagogi (AMK) • Valmentajan työkokemus: • vähintään 2 vuoden työkokemus opetus-, ohjaus-, valmennus-, neuvonta-, hoito- tai kuntoutustehtävissä nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Työkokemus on kertynyt opetustoimen, työvoimahallinnon, sosiaali- ja terveydenhuollon tai kuntoutuksen toimialoilla.
- 39. Valmentajan työote • Valmentaja hyödyntää nuoren kanssa työskentelyssä ratkaisukeskeistä, joustavaa ja reflektoivaa työotetta. • Ratkaisukeskeisessä työotteessa huomioitavia asioita ovat esimerkiksi: • Vahvuuksien, onnistumisten ja osaamisen esille tuominen sekä mielenkiinnon kohteiden ja voimavarojen hyödyntäminen • Rohkaisu ja kannustus • Nykyhetken ja tulevaisuuden tarkastelu • Tasavertaisuus • Tavoitteiden pilkkominen pienemmiksi osatavoitteiksi • Valmentajan ymmärrys nuoren ympäristöstä ja verkostosta sekä nuorten kanssa toimimisen erityispiirteistä
- 40. Valmentajan tehtävät NUOTTI-valmennuksessa 1/2 • Työskentelyn lähtökohtana ovat nuoren voimavarat, taidot ja tulevaisuuteen suuntaaminen. Valmentaja rohkaisee nuorta hyödyntämään omia voimavarojaan, toimimaan itse ja asettamaan tavoitteita. • Valmentaja toimii nuoren rinnalla kulkijana, rakentaa luottamusta, huomioi hänet yksilönä ja varmistaa yhteisen kielen löytämisen nuoren kanssa. • Valmentaja huolehtii koko valmennuksen ajan siitä, että nuori tietää, mitä milläkin tapaamisella tehdään ja miksi
- 41. Valmentajan tehtävät NUOTTI-valmennuksessa 2/2 • Valmentaja osallistaa nuorta tapaamisten suunnitteluun niin, että nuorella on mahdollisuus vaikuttaa valmennuksen sisältöön ja toteutustapaan • Valmentaja käyttää nuorelle soveltuvia ja valmennukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista tukevia toiminnallisia menetelmiä esimerkiksi • arkiaskareita (kuten ruuanlaitto, siivous tai asiointien harjoittelu), oppimiseen liittyvää pelillistämistä (Spiral-peli), erilaisia luovia menetelmiä (kuten kuvataide, valokuvaus, kirjoittaminen), ihme-kysymykset tai tulevaisuuden muistelu. • Nuori voi harjoitella valmentajan tuella esimerkiksi ongelmanratkaisutaitoja, uusia selviytymiskeinoja stressaaviin tilanteisiin tai tilanteisiin, joita hän välttelee. Nuori voi vahvistaa itsetuntemustaan, tunteiden ilmaisua tai vuorovaikutustaitojaan.
- 42. Valmennuksen teemat • Nuoren vahvuuksien ja toiminnan esteiden kartoittaminen • Missä asioissa nuori kokee olevansa hyvä ja missä on onnistunut • Ymmärtää, mitkä asiat estävät nuorta osallistumasta ja suoriutumasta etsivät keinot niiden ylittämiseksi • Jos valmentaja tunnistaa nuorella terveydellisiä ongelmia, hän auttaa nuorta saamaan apua terveydenhuollosta ja kulkee mukana tarpeen mukaan • Muutosmotivaation vahvistaminen • valmennuksen keskiössä on nuoren motivaation synnyttäminen tai vahvistaminen. Valmentajan tehtävänä on tukea nuorta muutoksen mahdollisuuden näkemisessä ja luoda nuorelle tulevaisuuden uskoa.
- 43. Valmennuksen teemat • Ammatilliselle polulle suuntaaminen • valmennus tähtää lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä nuoren siirtymiseen työelämään suuntaavalle polulle. • nuori saattaa valmennuksen päättyessä jo pystyä asettamaan itselleen alustavan opiskelu- tai työelämätavoitteen Ei kiirehditä, vaan edetään nuoren tahdissa • nuoren käsitys itsestään opiskelijana, työntekijänä tai työnhakijana vahvistuu valmennuksen aikana. Nuori saa tietoa eri opiskelu-, työ- ja/ tai kuntoutusmahdollisuuksista ja siitä, mitä ne häneltä edellyttävät. Nuorelle voi olla tarpeen myös sanoittaa työn ja opiskelun merkitystä hänen tulevaisuutensa kannalta. Nuoren tulisi nähdä koulutus ja työssäkäynti hyödylliseksi, jotta hän ottaisi voimavaransa ja taitonsa käyttöön ammatilliselle polulle pääsemiseksi.
- 44. Nuoren toimeentulo valmennuksen aikana • Kokeilun aikana nuorella ei synny valmennuksen kestosta johtuen (alle 4 tuntia matkoineen) oikeutta kuntoutusrahaan. Nuori jatkaa samalla etuudella kuin ennen valmennuksen aloittamista. • Erityistä on, että tässä palvelussa valmentaja liikkuu nuoren luo, joten nuorelle ei pitäisi syntyä matkakustannuksia. • Mikäli nuorelle syntyy matkakustannuksia, ne korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti.
- 46. Tilastotietoa 8/2018 1/2 • Heinäkuun 2018 loppuun mennessä ”NEET-päätöksiä” on annettu 410 kpl • Ammatillinen kuntoutusselvitys: myönnetty 234 NEET-nuorelle ajalla 1.3. – 31.7.2018 • NUOTTI-valmennus: myönnetty 176 NEET-nuorelle ajalla 1.6. – 31.7.2018
- 47. Tilastotietoa 8/2018 • Nuoria on ohjattu ammatilliseen kuntoutusselvitykseen ja NUOTTI- valmennukseen yhteensä 694 • Eteläinen vakuutuspiiri; ohjattu eniten TYP:stä ja Kelan sisältä • Läntinen vakuutuspiiri; ohjattu eniten TYP:stä • Keskinen vakuutuspiiri; ohjattu eniten Kelasta, seuraavaksi TYP:stä • Pohjoinen vakuutuspiiri; ohjattu eniten Kelasta, seuraavaksi Etsivä nuorisotyö • Itäinen vakuutuspiiri; ohjattu eniten Kelasta, seuraavaksi TYP:stä • Läntisessä (esim. Turku, Pori, Rauma, Salo) ja Keskisessä vakuutuspiirissä (esim. Tampere/Pirkanmaa, Seinäjoki, Hämeenlinna), näissä eniten ohjauksia Ohjaamoista