2. Esityksen sisällöstä…
• Psykiatrisen hoidon keskeisiä elementtejä
• Työajanseuranta: mitä se tarkoittaa ja miksi
sitä tehdään?
• Työajanseurantatuloksia
• Mitä tuloksista pitäisi ajatella eli miten tästä
eteenpäin?
2016-11-03 Tuula Antinaho
4. Psykiatrisen hoidon keskeisiä elementtejä
Akuuttivaiheessa tavoitteena on
psykoosioireiden
• tehokas vähentäminen mm:
• hoidollisella vuoro-
vaikutuksella
• turvallisen hoitoympäristön
keinoin
Akuuttivaiheen hoitomyöntyvyyttä ja –
tuloksia parantavat
• luottamuksellinen
yhteistyösuhde potilaan ja
hänen perheensä kanssa
• potilaan perheen kriisiavun
luonteinen tuki.
Turvallinen ja selkeä hoitoympäristö ja
supportiivinen psykoterapeuttinen
keskustelu vähentävät psykoottisen
potilaan ahdistuneisuutta. *
Hoitomuodoista riippumatta
depressiopotilas
• tarvitsee säännöllistä seurantaa sekä
akuuttivaiheen aikana että vähintään
puolen vuoden ajan sen jälkeen.
• selvitetään hoitosuunnitelman
toteutumista, oiretason toipumista
ja hoidon tuloksellisuutta.
• hoidossa tutkitaan potilaan
elämäntilannetta, erityisesti mahdollisia
depression laukaisseita ja sitä
ylläpitäviä, kuormittavia tekijöitä, ja
tuetaan hänen rakentavia
selviytymiskeinojaan.
• on tärkeää, ettei potilas jää
vain hoidon passiivisen vastaanottajan
rooliin.**
Otteita: *Sch, Käypä hoito- suositus (2015), ** Depressio, Käypä hoito-suositus (2016)
2016-11-03 Tuula Antinaho
5. Toteutuvatko nämä keskeiset
elementit?
”Tästä on yli kaksi vuotta aikaa, kun poikani meni
psykoosiin, ja joutui psykiatriselle osastolle lukkojen
taa, oli varmaan pari viikkoa siellä. Sitten hänet
kotiutettiin, lääkereseptit käteen, ja menoksi.
Omaisilta ei kysytty mitään, ja mitään
kotiutumispalaveria ei ollut.”
”Kolme rakasta ihmistä menetin
hoitoon pääsemisen puutteessa.
Autoin monta kertaa viemällä
keskussairaalaan, josta joko
laitettiin rauhoittava lääke ja kotiin
takaisin tai psykiatrisessa
hoidossa ’annettiin viettää’ noin 3
päivää. Apua ei mistään saanut ja
8 vuoden aikana menetin nämä
ihmiset. He eivät enää jaksaneet.”
”Oma nuoreni joutui kuukaudeksi
suljetulle, kun käyttäytyi
itsetuhoisesti. Hän sanoi, ettei
kukaan hoitohenkilökunnasta juttele
hänelle vaikka hänellä olisi kova
tarve puhua. Jotkut hoitajat jopa
tiuskivat, hän oli nauhoittanut niitä
kännykällään, olin järkyttynyt
tylytyksestä.”
Otteita: Ilta-Sanomat 26.10.2016
2016-11-03 Tuula Antinaho
6. Työajanseuranta: mitä ja miksi
• selvitetään:
• työn sisältöä eli työhön liittyviä työtoimintoja,
• mihin toimintoihin työaika jakautuu,
• antaa kuvan yksikön toiminnasta,
• joko ulkopuolisen toimesta (havainnointi) tai henkilöstön itsensä
toimesta (itseraportointi),
• ei pidä sekoittaa ”kellotukseen”, joka usein liittyy
mitoituslaskelmiin.
• työn kehittämiseksi tarvitaan tietoa nykytilanteesta.
• toiminnan johtamiseksi/kehittämiseksi kerättävää tietoa
→ tiedolla johtaminen!
2016-11-03 Tuula Antinaho
8. Työajanseuranta: mitä ja miksi
Henkilöstörakenne- ja työnjako erikoissairaanhoidon
vuodeosastoilla - hanke v.2011-2013
• selvitettiin työn sisältöä sekä hoitohenkilöstön työajan
jakautumista työtoimintoihin, jonka pohjalta työn sisällön
kehittäminen ja kehittämistyön arviointi → kuinka paljon
hoitohenkilöstön työstä on sellaista työtä, joka on potilaalle
lisäarvoa tuottavaa (= potilaalle hyötyä tuottavaa).
• KSSHP ja PHSOTEY.
• somatiikka ja psykiatria (yhteensä kuusi vuodeosastoa).
• moniammatillinen kehittämistyöryhmä kehittämistyötä
ohjaamassa:
• lääkäreitä, hoitohenkilöstöä (myös varahenkilöitä),
hoitotyön johtajia (yli- ja osastonhoitajat), puhtauspalvelut,
sihteeripalvelut, työsuojelu ja luottamusmiehet,
• varsinainen innovointi, ideoiden testaaminen osastoilla.
2016-11-03 Tuula Antinaho
9. Miten työajan jakautumista selvitettiin?
• työajanseurantalomake: laadittiin tätä selvitystä varten (aiempi
kirjallisuus, asiantuntijaverkosto, esitestaus).
• 39 työtoimintoa, jotka luokiteltiin kolmeen pääluokkaan ja seitsemään
alaluokkaan:
• potilaalle lisäarvoa tuottava hoitotyö (potilaan hoidon kannalta
keskeistä hoitotyötä)
• välitön hoitotyö,
• välillinen hoitotyö ja
• potilaan hoidon edellyttämä kirjaaminen.
• tarpeellinen toiminta (hoidon kannalta tarpeellista, mutta ei välitöntä
lisäarvoa potilaalle)
• välillinen työ
• muut tehtävät
• potilaalle lisäarvoa tuottamaton työ (potilaan hoidon kannalta ei
keskeistä toimintaa)
• henkilökohtainen aika
• muu työ
2016-11-03 Tuula Antinaho
10. Työajanseurannan toteutus
• lähtötilanteen selvittäminen v.2011
• kaksi viikkoa ma-pe aamuvuoron hoitohenkilöstö:
• ensimmäinen viikko: havainnointi,
• toinen viikko: itseraportointi
• 10 minuutin välein merkintä seurantalomakkeeseen
tehdyn työtoiminnon kohdalle.
• kehittämistoiminta v.2012-2013
• kehittämistoiminnan arviointi v.2013
• kaksi viikkoa ma-pe aamuvuoron hoitohenkilöstö:
• ensimmäinen viikko: havainnointi,
• toinen viikko: itseraportointi
• 10 minuutin välein merkintä seurantalomakkeeseen
tehdyn työtoiminnon kohdalle
2016-11-03 Tuula Antinaho
11. Työajanseurannan tuloksia (KSSHP)
- kolme vuodeosastoa: kirurginen, sisätautien ja
psykiatrian osasto.
- itseraportointiaineisto v.2011, v.2013 ja v. 2016.
→ keskittyen psykiatrian osastoon.
2016-11-03 Tuula Antinaho
12. Työajanseurannan tuloksia (KSSHP)
2016-11-03 Tuula Antinaho
Sisätautien osasto Kirurginen osasto
2011
n (%)
2013
n (%)
2011
n (%)
2013
n (%)
Lisäar-
voa
tuottava
hoitotyö
2076 (74,5) 1994 (72,5) 2661 (75) 3076 (80)
Tarpeelli-
nen
toiminta
286 (10,5) 361 (13) 265 (7,5) 342 (9)
Lisäarvoa
tuotta-
maton työ
422 (15) 403 (14,5) 623 (17,5) 422 (11)
Yhteensä 2784 2758 3549 3840
Psykiatrinen osasto
2011
n (%)
2013
n (%)
1771 (62) 1829 (70)
546 (19) 336 (13)
547 (19) 440 (17)
2864 2605
13. Työajanseurannan tuloksia (KSSHP)
Sisätautien osasto Kirurginen osasto
2011
n (%)
2013
n (%)
2011
n (%)
2013
n (%)
Välitön hoitotyö 898 (32) 934 (34) 1314 (37) 1552 (40)
Välillinen
hoitotyö
632 (23) 588 (21) 659 (19) 720 (19)
Potilaan hoidon
kirjaaminen
546 (20) 472 (17) 688 (19) 804 (21)
Välillinen työ 96 (3) 81 (3) 144 (4) 107 (3)
Muut tehtävät 190 (7) 280 (10) 121 (3) 235 (6)
Henkilökohtain
en aika
195 (7) 245 (9) 374 (11) 275 (7)
Muu työ 227 (8) 158 (6) 249 (7) 147 (4)
Yhteensä 2784 (100) 2758 (100) 3549 (100) 3840 (100)
Psykiatrinen osasto
2011
n (%)
2013
n (%)
749 (26) 790 (30)
637 (22) 719 (28)
385 (13) 320 (12)
158 (6) 54 (2)
388 (14) 282 (11)
269 (9) 274 (11)
278 (10) 166 (6)
2864 (100) 2605 (100)
2016-11-03 Tuula Antinaho
14. Työajanseurannan tuloksia (KSSHP, psykiatria)
Psykiatrinen osasto
2011
n (%)
2013
n (%)
2016
n (%)
Potilaalle lisäarvoa
tuottava hoitotyö
1771 (62) 1829 (70) 1736 (69,5)
Tarpeellinen
toiminta
546 (19) 336 (13) 368 (14,5)
Potilaalle lisäarvoa
tuottamaton työ
547 (19) 440 (17) 403 (16)
Hoitotyön toiminnot
Välitön hoitotyö 749 (26) 790 (30) 861 (34)
Välillinen hoitotyö 637 (22) 719 (28) 541 (22)
Potilaan hoidon
kirjaaminen
385 (13) 320 (12) 334 (13)
Välillinen työ 158 (6) 54 (2) 76 (3)
Muut tehtävät 388 (14) 282 (11) 292 (12)
Henkilökohtainen aika 269 (9) 274 (11) 228 (9)
Muu työ 278 (10) 166 (6) 175 (7)
Yhteensä 2864 (100) 2605 (100) 2507 (100)
2016-11-03 Tuula Antinaho
15. Mihin toimintoihin työaikaa menee eniten yhden työpäivän
aikana (480 min) minuutteina (top 3/toimintoluokka)*?
• Välitön hoitotyö: potilaan voinnin seuranta (99), keskustelu
potilaan kanssa (44), lääkehoidon antaminen (19).
• Välillinen hoitotyö: raportointi (60), keskustelu potilaan asioista,
jossa potilas ei mukana (17), lääkehoidon valmistelu (16).
• Kirjaaminen: toteutuneen hoidon kirjaaminen (44),
hoitosuunnitelma (5), määräykset (3).
• Välillinen työ: muu kirjaaminen/tilastointi (4), avo- jatkohoidon
järjestäminen (3), potilaan kuljettaminen/saattaminen (3).
• Muut tehtävät: osaston sisäisten asioiden hoitoa (13),
opiskelijaohjaus (8), henkilökuntatapaamiset (5).
• Henkilökohtainen aika: tauot (34), omien asioiden hoito (5).
• Muu työ: viestintä (8), odottaminen (6), toiminto, joka ei
lomakkeessa (5).
*seuranta-aineisto v. 20162016-11-03 Tuula Antinaho
16. Miten tästä eteenpäin?
• keskeistä on potilaslähtöisen toiminnan kehittäminen
selvityksiä hyödyntäen → miten hoitotyötä voidaan lisätä
esim. välittömässä hoitotyössä 60 % tavoitteen
saavuttamiseksi?
• potilaslähtöinen toimintamalli,
• eri ammattiryhmien välinen työnjako ja yhteistyö jne…(potilaan hoito
ja tukipalvelut on eriytetty toisistaan)
• toiminnan jatkuva arviointi (seurantamittaukset), projekti on
”vain projekti”, tuotosten pitäisi jäädä elämään projektin
päätyttyä
• johtaminen,
• ”muutosagentit”.
• potilaspalautteen hyödyntäminen (kokemusasiantuntijat).
• moniammatillinen kehittäminen!!!!
2016-11-03 Tuula Antinaho