2. Samat sosiaalipuolen palvelut kaikilla
kansalaisilla:
Esim. toimeentulotuen saaminen on kiinni
taloudellisista kriteereistä, siinä ei katsota
onko taloudellista apua tarvitseva
mielenterveysongelmainen vaiko
”normaali” apua tarvitseva
9.2.2016Rhea Nyberg
3. ALKUASETELMIA:
Ei ole helppoa myöntää tarvitsevansa sekä
terveydenhoidon- että sosiaalipuolen palveluja:
”kaksoisleimaantuminen”
Avun piiriin hakeutuminen voi olla iso kynnys
Puolen tunnin puhelinsoittoajat eivät ole riittäviä:
klo 9 – 17 helpottaisi jo paljon
Liian pitkät jonot palvelujen piiriin
Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut eivät kohtaa
riittävässä määrin – esim. sairaushistoriansa joutuu
kertomaan useaan otteeseen.
9.2.2016Rhea Nyberg
4. MITÄ TULISI ERITYISESTI HUOMIOIDA KOHDERYHMÄSSÄ:
Kun asiakas hakeutuu avun piiriin ensi kertaa, tulisi seuraavan
tapaamisen olla jo moniammatillinen; terveydenhoitopuoli yhdessä
sosiaalipuolen kanssa; (Keropudas), myös kokemusasiantuntija mukaan
Päihde- tai mielenterveysasiakas tulee kohdata normaalina ihmisenä
tai ei ainakaan älykkyyttä aliarvioiden tai leimaamalla tiettyyn ryhmään
kuuluvaksi
Oma yhteyshenkilö/tukihenkilö/palveluiden koordinoija
sosiaalipalveluissa, joka pysyisi samana tai korkeintaan kaksi eri
henkilöä – henkilö, joka koordinoisi koko sosiaalipuolen tarpeet
sairastuneelle
9.2.2016Rhea Nyberg
5. HUOMIOITAVAA..
Yhteyshenkilön olisi suotavaa olla ikänsä puolesta samoilla
vuosikymmenillä, kuin asiakkaan; tämä tulisi huomioida
tukihenkilöä valittaessa – kokemustieto ja elämänkokemus
ovat suuri tekijä kerrottaessa kipeistä asioista
Päihde- ja mielenterveyden parissa työskentelevillä
sosiaalityöntekijöillä tulisi olla lisäksi pätevä
käyttäytymistieteiden koulutus kuten esim. psykologin - tai
terapeutin koulutus
Kokemusasiantuntija mukaan mahdollisimman moneen eri
vaiheeseen – vertaistuki todella tärkeää
9.2.2016Rhea Nyberg
6. Aihepiiri vaatisi laajan empiirisen tutkimuksen, jotta
saataisiin mahdollisimman laajaa tietoa
ongelmakohdista sosiaalipalveluissa suhteessa päihde-
ja mielenterveysasiakkaisiin
Mielen ongelmat ovat aina sosiaalisia ongelmia
Mielenterveysongelmat ovat vuorovaikutusongelmia,
niitä ei tule lisätä palvelujärjestelmän
vuorovaikutusongelmilla eikä varsinkaan sen sisäisillä
sosiaalisilla ongelmilla.
9.2.2016Rhea Nyberg