1. Miten tästä eteenpäin
Muutosagentti
Tuija Koivisto
Keski-Suomi

2. I&O Keski-Suomen muutosagentti
Tuija Koivisto
• YTM / sosiaalityöntekijä, 1986
• Sosiaalityöntekijä Keuruun-
Multian terveyskeskus 1986-1999
• Projektityöntekijä / asunto- ja
hallintosihteeri, Keuruun
vanhaintukisäätiö 1999-2001
• Vanhustyön johtaja, Keuruun
kaupunki 2001-
• Hanketyöntekijä,
vanhuspalveluiden prosessi,
Keski-Suomen SOTE 2020-hanke
2014-2016
• Keski-Suomen I&O muutosagentti
2016-2018

3. I&O muutosagentin tehtävät
1. alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden
rakentaminen ja juurruttaminen
2. muutoksen johtaminen
3. innostaa ja motivoida kaikkia maakunnan toimijoita muutokseen
4. ohjata tietoon perustuvaa muutosta hallitsemalla alueellinen
tietoperusta ja ymmärtämällä alueen historiallinen kehitys
5. tukea I&O kärkihankkeen kokeiluja alueilla, joissa niitä on
Muutosagentin työn tuloksena on kirjallinen ja alueen toimijoiden
hyväksymä toimintasuunnitelma iäkkäiden elämisen ja palveluiden
yhdistämisestä maakunnassa sisältäen toimintasuunnitelman toteutumisen
seurannan (vrt. VanPal 980/2012, 5§).
- Keski-Suomen I&O muutosagentin työnantajana toimii Jyväskylän
perusturvan toimiala
- Muutosagentin palkkaus ja toimintakulut maksaa 100% STM / I&O
kärkihanke

4. TÄHÄN MENNESSÄ TAPAHTUNUT

5. Aikaisemmat ikäihmisten palvelukokonaisuuden
kehittämishankkeet Keski-Suomessa
• Jyväskylän verkostokaupungin ja Keurusseudun
kuntien vanhuspalvelujen kehittämishanke 2005-
2007
• Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen
varhainen tuki Vanhus-KASTE -hanke 2008-2010
Itä- ja Keski-Suomessa
• Aktiivinen ikääntyminen Itä- ja Keski-Suomessa
Vanhus-KASTE -hanke 2010-2013
• Oma tupa, oma lupa –kotona asuvan ikääntyvän
itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla –
hanke 2013-2014

6. Keski-Suomen SOTE 2020-hanke /
vanhuspalvelujen prosessi
• Ikäihmisten palvelujen nykytilan kartoitus
hankekunnissa
=> Vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen
=> Laajan tilastoaineiston kokoaminen
• Väestöennusteet ja niiden tuomat haasteet
=> Skenaariot
• Ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelma
ehdotuksen työstäminen yhteistyössä
=> laaja kuntien, kuntayhtymien , vanhusneuvostojen ja
asiantuntijoiden yhteistyö

7. Vanhuspalvelulain indikaattorien kehitys hankekunnat
18.10.2016
Palvelurakennesuositus
Sotkanet
hankekunnat
2013
Sotkanet
hankekunnat
2014
Kotona 75 vuotiaista asuu 91-
92%
89,30 % 89,70 %
Säännöllisen kohon
11,70 % 11,70 %piirissä 75 vuotiaista
asiakkaana 13-14%
Omaihoidon tuen piirissä
4,70 % 4,60 %
6-7% 75 vuotiaista
Tehostetun palveluasumisen
7,40 % 7,60 %
piirissä 6-7% 75 vuotiaista
Laitoshoidossa
3,30 % 2,70 %
75 vuotiaista 2-3%

8. 18.10.2016
T.Koivisto
88,4
88,4
89
89,3
89,4
89,4
89,5
89,7
90,1
90,1
90,1
90,3
90,3
90,6
90,7
90,8
90,8
91
91,1
91,1
92,6
86 87 88 89 90 91 92 93
Kymenlaakson sairaanhoitopiiri
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri
Vaasan sairaanhoitopiiri
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Satakunnan sairaanhoitopiiri
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Itä-Savon sairaanhoitopiiri
Lapin sairaanhoitopiiri
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Kainuun sairaanhoitopiiri
Koko maa
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä

9. 1. Wiitaunioni yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas
ja Viitasaari: Viitasaaren ja Pihtiputaan muodostama Wiitaunioni on kummankin
kunnan hallinnon ja palvelutuotannon yhteistoimintaa. Kinnula on liittynyt
Wiitaunioniin erillissopimuksella. Perusturvalautakunta on Kinnulan, Pihtiputaan ja
Viitasaaren yhteislautakunta. Lautakunta toimii Viitasaaren kaupungin
organisaatiossa ja yhteistoiminnan hallinnosta vastaa Viitasaaren kaupunki.
Jokaisessa kunnassa on oma kotihoito ja terveyskeskus, joilla oma budjetti.
2. Perusturvaliikelaitos Saarikka:
Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven kunnat sekä Saarijärven
kaupunki järjestävät yhdessä alueensa asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut .
Järjestämisestä vastaa kuntien yhteisesti omistama SoTe kuntayhtymä. Palvelut
tuottaa koko alueen väestölle kuntayhtymän omistama Perusturvaliikelaitos
Saarikka.
3. Äänekosken kaupunki järjestää sosiaali- ja terveyden huollon palvelut
asukkailleen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto on yhdistetty.
4. JYTE
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) tuottaa
Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisten perusterveydenhuollon
palvelut. Isäntäkuntana on Jyväskylä, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut
hallinnollisesti yhdistetty. Muut alueen kunnat vastaavat sosiaalipalvelujensa kuten
kotihoidon järjestämisestä itse. Muurame irtautuu 1.1.2017.
5. Keski-Suomen Seututerveyskeskus: K-S shp:n liikelaitos
tuottaa Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan, Konneveden, Toivakan, Joutsan,
Luhangan perusterveydenhuollon palvelut. Alueen kunnat vastaavat
sosiaalipalvelujensa kuten kotihoidon järjestämisestä itse.
7. Jämsä ja Kuhmoinen muodostavat yhteistoiminta-alueen, jossa Jämsä
isäntäkuntana vastaa myös Kuhmoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden
järjestämisestä ja tuottamisesta. Jämsän Terveys Oy – Jämsän kaupungin ja
Pihlajalinna Oy:n yhteisyritys, joka tuottaa suuren osan Jämsän kaupungin sosiaali-
ja terveyspalveluista. Jämsä ja Kuhmoinen ovat Pirkanmaan shp:n jäsenkuntia.
KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET 2016
8. Keski-Suomen shp :n jäsenkuntia
ovat muut K-S:n jäsenkunnat paitsi
Jämsä ja Kuhmoinen

10. Keski-Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet ikäihmisten
palvelutarpeeseen vastaamisessa
• Keski-Suomessa on kattava sote-ammattien koulutustarjonta niin
tutkintokoulutuksen kuin ammatillisen täydennyskoulutuksen osalta
• Keski-Suomessa toteutuu paljon oppilaitosten, järjestöjen, GeroCenterin,
yrityselämän ja kuntien omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa; erityisesti
liikuntatieteellisen tiedekunnan vaikutus; CampusFI
• Vanhuspalvelut hyvin resursoitu ja rakenteet pääasiallisesti kunnossa
• Paljon hyviä käytäntöjä (SOTE 2020 hankkeessa kuvattuna noin 40)
• Palveluseteli useissa kunnissa käytössä; myös yksityisen palvelutuotannon
osuus kasvanut tasaisesti
• Perhehoidossa yhteinen pilotti meneillään
• Jaso - Varttuneiden asumisoikeusyhdistys ja Saarijärven Omatoimi =>
yhteisöllisen asumisen mallit
• Vakiintuneet käytännöt asukkaiden osallisuuteen kuten asiakasraadit ja
vanhusneuvostot
• Vakiintuneet sote-toimijoiden yhteistyö foorumit
• Vapaaehtoistoiminnan monet muodot
Tuija Koivisto
18.10.2016

11. Keski-Suomen haasteet ja uhat ikäihmisten
palvelutarpeeseen vastaamisessa
• Vanhuspalveluita linjaavia organisaatioita tällä hetkellä lähes 30
• Palvelurakenne painottunut ympärivuorokautiseen hoitoon (yli 10% 75 vuotta
täyttäneiden määrästä), mikä sitoo voimavaroja ja on toteutunut
ennaltaehkäisevän työn, kotikuntoutuksen, kotihoidon tehostamisen ja
omaishoidon määrän kustannuksella
• Nopeasti kasvava ikäihmisten määrä: 75 vuotta täyttäneiden määrä
kaksinkertaistuu; siitä 85 vuotta täyttäneiden määrä kolminkertaistuu; ja heistä
95 vuotta täyttäneiden määrä nelinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä
• Keskimäärin puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin
• Olemassa olevan ikääntyneen rakennuskannan (esim hissittömät kerrostalot)
tuomat haasteet kotona asumisen tukemiseen ja osassa aluetta
uudisrakentamisen tarvittavan tonttimaan rajallisuus
• Muistisairauksien hoitoketjun sattumanvarainen toteutuminen ja kattavan
muistikoordinaattori toiminnan puuttuminen
• Kotihoidossa varatun resurssin ja toteuman välillä yli 20%:n hukka ja muut
vanhuspalvelulain seuranta-aineisto 2014 esille tuomat kehittämistarpeet
Tuija Koivisto
18.10.2016

12. Väestöennusteen tuomat haasteet
Keski-Suomessa
• Vuonna 2025 on 75 vuotta täyttäneitä noin 10.000 nykyistä enemmän ja
vuonna 2035 noin 20.000 nykyistä enemmän
• Jos palvelurakenne säilytetään nykyisellään eli runsaat 10% 75 vuotta
täyttäneistä on ympärivuorokautisessa hoidossa tarvitaan vuoteen 2025
mennessä 1000 uutta ympärivuorokautisen hoidon paikkaa lisää, mikä
tarkoittaa:
 Investointina vähintään 100.000 M€, vuosille 2015-2025
 Noin 600 hoitajaa lisää ympärivuorokautiseen hoitoon vuoteen 2025
mennessä
 Noin 50M€ / vuosi käyttötalouteen nykyistä (noin 108M€/v) enemmän
rahaa
 Vanhuspalveluiden osalta Keski-Suomessa on merkittävää tehdä
strateginen valinta sen suhteen kuinka iso osa ikäihmisistä asuu kotona,
palvelurakennesuosituksen mukaan 91-92% (EKSOTE 93%; Göteborg
94%) 75 vuotta täyttäneistä
18.10.2016
T.Koivisto

13. Keski-Suomen SOTE 2020-hanke
Hankkeessa laadittu yhteistyössä
kuntien ja muiden toimijoiden kanssa
Keski-Suomen ikäihmisten palvelujen
järjestämissuunnitelma vuonna 2020 –
ehdotus:
 Sovittu tavoiteltava palvelurakenne
eli vuonna 2020 asuu 75 vuotiaista
kotona 92%; ja 93% vuonna 2025 eli
nykyistä ympärivuorokautisen
hoidon paikkamäärää ei lisätä
 Ehdotuksessa on määritelty
ikäihmisten palvelujen
palvelukokonaisuus; määrälliset ja
laadulliset tavoitteet
 Keski-Suomessa ikäihmisten
palvelujen painopiste siirretään
ennaltaehkäisevään työhön,
kuntoutukseen,
voimavaralähtöiseen palvelutarpeen
arviointiin, asumisen
monimuotoistamiseen, kotihoidon
kehittämiseen ja peruspalveluiden
vahvistamiseen
http://www.jyvaskyla.fi/sote2020/vanhuspalvelut

14. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN

15. Vastuun kolmijako
– hyvä ikääntyminen
Kansalaisen
vastuu
Soten
julkinen
palvelu-
lupaus
Kunnan
hyvinvointi-
vastuu
18.10.2016
T.Koivisto

16. Vain osa ikäihmisistä tarvitsee säännöllisten palveluita / jonoa
palveluihin tulee hillitä ensisijaisesti ennaltaehkäisevällä työllä,
kuntoutuksella ja asumisen vaihtoehtoja kehittämällä
88 %
7 %
5 %
65 vuotta
täyttäneet, ei
säännöllisiä
palveluita
Ympärivuorokautinen hoito
Säännöllinen koho
Hyvinvointia
edistävät ja
ennalta
ehkäisevät
palvelut
kuntoutus
Vaihtoehtoisia
asumisratkaisuja
65- vuotta
täyttäneitä
Keski-Suomessa
on 60.250

17. Ikäihmiset (n. 90%), jotka eivät
säännöllisten palveluiden piirissä
Kuntien hyvinvoinnin
edistäminen
SOTEn ennaltaehkäisevä
neuvonta ja ohjaus
Akuuttien sairauksien
hoito
Pitkäaikaissairauksien
hyvä hoitotasapaino
Monialainen kuntoutus
Palveluneuvonta / palveluissa ohjaaminen

18. Ikäihmiset, joilla huoli tai vaikeus
arjessa pärjäämisessä
Asiakkaan voimavaroista
lähtevä palvelu- ja hoidon -
tarpeen arviointi
Asiakassuunnitelma
-tarve
-tavoitteet
-palvelukokonaisuus, joka
edesauttaa arjessa pärjäämistä
- vastuut
Palveluiden toteuttaminen
- Asiakkaan valinnan vapaus
Keskitetty palveluohjaus/ yhteinen asiakasohjaus

20. Suunnitelman tarkastaminen
Asiakasvastaavat / vastuutyöntekijä
Suunnitelma
Palvelutarpeen
arvointi:
voimavarat,
arviot kotona/
lähellä asiakasta
Yhtenäiset mittarit ja kriteerit
PäätöksetKohtaaminen ja havainnointi
Ei tarvita
lähetettä
Asiakasohjaus
Asiakasohjaus
Palveluissa
ohjautuminen /
palvelujen vertailu
Palveluneuvonta
10%-20%80 - 90%
PALVELU-
NEUVONTA
Hyvinvointipisteet /
ContactCenter/
sähköiset kanavat /
palveluntuottajien
rekisteri
Keskitetty,
Yleinen Lähipalvelut, henkilökohtainen
Keskitetty asiakasohjaus
Anu Pihlin alkuperäiskuvaa muokannut Tuija Koivisto

21. Ikäihmisten palvelukokonaisuus ja integraatio 2020
VOIMAVARALÄHTÖINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI; PALVELUKRITEERIT ; ASIAKASOHJAUS
ASUU KOTONA
92%
OMAIS-
HOIDON
TUKI 6-7%
SÄÄNNNÖL-
LINEN
KOTIHOITO
13-14%
YMPÄRI-
VUOROKAUTI
NEN HOIVA
8%
Akuuttien ja pitkäaikaissairauksien hyvä hoito, toimintakyvyn ylläpitäminen
Muistisairaiden ja heidän läheistensä erityinen neuvonta, ohjaus, tuki, kuntoutus, hoito
Tarvitaan
kansalli-
nen
ohjeistus
Omais-
hoitajien
tuki
Tehostettu /
ymp. vrk koho
Kotikuntoutus
Kotisairaala
Kotiutukset
7 pnä/ vko
Teknologian
hyödyntäminen
Toiminnan-
ohjaus
Kiinteistöt
Hankinnat
Voimavaralähtöiset PAHOSUt
ja työtavat, kuntouttavan hoitotyön sisältö
Neuvonta, ohjaus, valistus, ehkäisevä työ, HEHKOT
* ravitsemus
* lääkehoito
* päihteet
* kaatumistapaturmien ehkäisy
Matalan kynnyksen kohtaamispaikat
• ”muorisotalot”´/ hyvinvointituvat
Esteetön ympäristö ja asuminen
Yhteisölliset asumisratkaisut
Lähipalvelut
• joukkoliikenne, päivittäistavarakaupat
• vapaa-aika, osallistuminen, järjestöt
• vapaaehtoistyö
Omaehtoinen varautuminen ikääntymisen tuomiin
muutoksiin; sosiaalisten suhteiden vaaliminen
Toimintaohjeet, sääntökirjat, sopimukset,
palvelusetelit
Yli 75 -
Sote
Kunta
Minä itse
Johtaminen ja laadunhallinta
Sote
Omaiset
Sote
Riskiryhmien tunnistaminen
Uudet
palvelu-
muodot

22. Mitä muutosagenttina konkreettisesti
tulen tekemään• Kutsun koolle laajan ikäihmisten palvelukokonaisuutta edustavista toimijoista
koostuvan työryhmän, siinä yhteisesti sovimme kuinka Keski-Suomessa
etenemme
• Kierrän maakuntaa, erityisesti toivon pääseväni vuorovaikutukseen järjestöjen,
vanhusneuvostojen, poliittisten päättäjien sekä vanhuspalvelujen henkilöstön ja
asiakkaiden kanssa
• Teen tiivistä yhteistyötä Keski-Suomen sote-valmistelun etenkin
palvelutuotantotyöryhmän kanssa
• Autan Kukoistava kotihoito –hankkeen käynnistämisessä; ohjausryhmän ja
projektinryhmän jäsenenä osaltani vastaan hankkeen tavoitteisiin pääsemisestä
• Edesautan I&O kärkihankkeen toimenpidekokonaisuuksien keskitetty alueellinen
asiakas- / palveluohjausmallin sekä omais- ja perhehoidon tavoitteiden
etenemistä Keski-Suomessa
• Vastaan Keski-Suomen osalta ”Iäkkäiden elämisen ja palvelujen yhdistäminen ja
toteuttamisen seurannan” toimintasuunnitelman laatimisesta ja
hyväksyttämisestä

23. Tässä tahdon onnistua!
”Muutosagentin työn vaikuttavuutta arvioidaan
väestön ja iäkkäiden luottamuksena ikäihmisten
asumisen ja elämisen mahdollisuuksiin
maakunnassa”
Mutta vain yhdessä tekemällä se on mahdollista
Luotan teihin!

24. Kiitos
Tuija Koivisto
I&O muutosagentti
Keski-Suomi
gsm 050 4623 950
tuija.koivisto@jkl.fi