1. Pirkanmaan toimintakykykeskus ja
mieli-suunnitelman periaatteet
THL 06.09.2017
Vastaava ylilääkäri Virpi Heikkinen
Kuntoutuksen vastuuyksikkö/ TAYS
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017

2. 2OMAN ORGANISAATION NIMI
TOIKE-hanke
Toimintakykykeskus maakunnalliseen
SOTEen – osatyökykyisen polut työhön ja
työllisyyteen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Virpi Heikkinen

3. TOIKE-hanke
• OTE-hanke: Osku-ohjelman (2013-2015) suositukset käyttöön
• tuotettiin toimivia ja käytännössä testattuja toimintamalleja osatyökykyisten työssä
jatkamisen ja työllistymisen tueksi (Kaikki keinot käyttöön, työkykykoordinaattorikoulutus).
• Hankkeen tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät
avoimille työmarkkinoille.
• Projektissa rakennetaan toimintamalli työelämässä oleville ja työelämän ulkopuolelle
jääneille hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamiseen sekä varhaiseen työkyvyn tukeen.
• Hankekumppaneina ovat mukana Tampereen kaupunki (TYP) ja EPSHP. Lisäksi mukana on
laajasti terveydenhuollon ja työllisyyden toimijoita sekä Kela.
• Kohderyhmä: osatyökykyiset, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi vaikeuksia
selviytyä nykyisen työnsä tai opiskelun vaatimuksista, mutta halua jatkaa työelämässä.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Virpi Heikkinen

4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Virpi Heikkinen

5. Osatyökykyinen
• Ei ole sama kuin osatyökyvytön.
• Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään.
• Osatyökykyisyys
• yksilöllistä
• sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin
• monenlaista - esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta
toipuvat, elämänkriisin kokeneet tai pitkäaikaistyöttömät, joiden työ- ja
toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia
• voi olla myös tilapäistä.
• Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa.
• Jos terveys ja muut yksilölliset tekijät ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa, henkilö ei
ole osatyökykyinen, vaan työkykyinen
• osatyökykyiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Virpi Heikkinen

6. Perustelut OTE-hankkeelle
• Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla (yli 50 %), on jokin pitkäaikaissairaus tai
vamma.
• 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai
työmahdollisuuksiinsa.
• Osatyökykyisillä on muita suurempi riski jäädä työttömäksi.
• Vamma tai pitkäaikaissairaus estää liian usein työhön paluun tai kokonaan työelämään
pääsyn.
• Kun osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille,
osatyökykyisten yhdenvertaisuus lisääntyy ja heidän elämänlaatunsa paranee. Kaiken
olemassa olevan työpanoksen hyödyntäminen vähentää myös valtion kustannuksia.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Virpi Heikkinen

7. TOIKE-hankkeen lähtökohdat
• Erikoissairaanhoito: läheteviive, pitkät tutkimusajat ja konsultaatioketjut.
• Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon asenteet ja ajattelutavat keskittyvät (liiaksi)
diagnostiseen syyn etsimiseen.
• Työterveyshuollon piirissä olevat saattavat pudota seurannasta.
• Työkyvyttömyyseläkehakemuksista iso osa tulee työttömiltä ilman edeltäviä kuntouttavia
toimenpiteitä.
• Työkyvyn tukemistavoitteen saaminen yhteiseksi asiaksi terveydenhuollossa,
kuntoutuksessa ja sosiaalivakuutuksen kentässä edellyttää verkostoitumista.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Virpi Heikkinen

8. TOIKE-hankkeen tavoitteet
• Löytää työelämään tähtääviä ratkaisuja pitkittyvien sairauspäivärahakausien ja
työkyvyttömyyseläkkeiden vaihtoehdoksi
• Tunnistaa osatyökykyiset.
• Tuottaa segmentoituja työllisyyttä edistäviä asiakaspolkuja.
• Kehittää SOTE:en uusi toimintamalli/-käytäntö ja sitä tukeva toimintakykykeskus.
• Verkottaa perusterveydenhuolto – työterveyshuolto – erikoissairaanhoito –
työvoimatoimisto ja muut työllisyyspalvelut – työnantajat – Kela – kuntien
sosiaalitoimistot, hakea yhteistä visiota, yhteistä kieltä ja testata erilaisia
yhteistyömalleja.
• Yleistettävyys, 2 maakuntaa, ei sairaussidonnainen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Virpi Heikkinen

9. Asiakassegmentointi
Alkuperäinen konsepti: Suuntimasegmentointi
• Lääkärin vastaanotolla
• Kehitetään edelleen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous
6.9.2017 / Virpi Heikkinen
Työelämästatus
Työllinen
Työkykypistemäärä
0-5
6-7
8-10
Työtön
Työkykypistemäärä
0-5
6-7
8-10
Aloitusvaiheessa:
Työllinen / työtön
Työkykypistemäärä 0-5 / 6-7 / 8-10

10. “Avainhenkilö”, työkykykoordinaattori tai vastaava
- Hallitsee “kaikki keinot”
- Tuntee verkoston ja voi koota palvelukokonaisuuden
- Tarvittaessa hakee tukea toimintakykykeskuksesta
tai työllisyyspalveluiden TYKY-keskuksesta
Toimintakykykeskus
- Tekee asiakkaille toiminta- ja työkyvynarvioita,
antaa ohjausta ja neuvontaa ja /tai
kokonaissuunnitelman yhdessä työelämän
toimijoiden kanssa
- Toimii konsulttina ammattilaisille
Tyky-keskus
- toimii työllisyyspalveluissa työkykyä
arvioivana ja tukikeinoja etsivänä keskuksena
Osatyökykyistä tukeva alueellinen verkosto (VISIO!)
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Virpi Heikkinen

11. Kliininen toiminta =
Toimintakykykeskus
Verkostotyöskentely
Toimintamallin kehittäminen Geneerisyys
2 maakuntaa:
EPSHP, PSHP
Osatyökykyisen
tunnistaminen
Osatyökykyisen
segmentoidut
palvelupolut
Osatyökykyisen
verkosto
Asiakastyöhön liittyvä
yhteistyö verkostossa,
asennemuutoksen tuki
Asiakastyössä kertyvä
tieto tarvittavista
palvelukokonaisuuksista
Segmentointityövälineet
Asiakastyössä erilaisten
yhteistyömallien kokeilu
Työpajoissa ja
yhteisneuvotteluissa
erilaisten yhteistyömallien
etsiminen ja kokemusten
jakaminen
Työpajoissa
palvelupolkujen
kehittäminen verkoston
kanssa
Infotilaisuudet eri
toimijoille, viestintä,
asennemuutoksen tuki
Palvelumuotoilu
Kehittäjäasiakkaat
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Virpi Heikkinen

12. TE-tsto
TTH
PTH
Työllisyyspalvelut
ESH
Kela
Palvelu-
polku 1
Palvelu-
polku 2
Palvelu-
polku 3
Palvelu-
polku 4
Työkykykoordinaattori-
koulutus
Työvälineet,
esim. Kykyviisari
Keinovalikoima
Palvelu, jossa
osatyökykyisyys
tunnistetaan
Toimintakykykeskus
• 2 ensilinjan työntekijää
• 2 työterveyslääkäriä
• 0,5 psykologi
Palvelupolut
Hoito ja kuntoutus
Reitti työelämään
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Virpi Heikkinen

13. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri13 10.9.2017
Yhteiset keskeiset periaatteet
TOIKE-hankkeessa ja mieli- suunnitelmassa
• Asiakkaan aseman vahvistaminen ja palvelujen kehittämisen asiakaslähtöisyys
• Yhdenvertaisuus
• Varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy
• Työkyvyn tuki
• Palvelujen koordinaatio
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Virpi Heikkinen

14. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri14 10.9.2017
Asiakkaan aseman vahvistaminen ja asiakaslähtöisyys
TOIKE:
• matalan kynnyksen palvelu: saavutettavuus, uusi tarjontaa monipuolistava palvelu
• yhdenvertaisuus: työelämästatus ei ole kriteerinä, palvelujen profilointi asiakkaan kykyjen
mukaan
• palvelun kehittämisessä asiakkaat otetaan mukaan
• työkyvyn tuki ja työkykyarvion toteuttaminen kuntoutusmahdollisuuksia arvioivana on keskeistä
MIELI:
• Palveluja kehitetään monipuolisiksi, saavutettaviksi ja saatavuudeltaan riittäviksi.
• Palvelujen käyttäjien valinnanvapauden lisääntyessä otetaan käyttöön yhdenvertaisuutta
lisääviä keinoja niiden henkilöiden tueksi, joiden oma kyky, halu tai mahdollisuus valita on
heikko.
• Kokemusasiantuntijuus ja omaisten ja läheisten huomioonottaminen otetaan pysyväksi
käytännöksi palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
• Kuntoutumista tukevia ja työhön pääsyä tukevia toimenpiteitä otetaan käyttöön. Lisätään
kuntoutukseen hakeutumisen kannustavuutta muun muassa sosiaaliturvaa uudistamalla.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Virpi Heikkinen

15. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri15 10.9.2017
Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja
ongelmia ehkäisevä työ
TOIKE
• Palvelupolkuihin (palvelukokonaisuuksiin) linkitetään mielenterveys- ja päihdepalveluja,
erityisesti kolmannen sektorin ja matalan kynnyksen palveluja
• Kykyviisari-työvälineellä kartoitetaan mahdollisia työkykyyn vaikuttavia toimintakykyvajeita
ja riskejä eri elämänalueilla
MIELI
• Mielenterveyttä vahvistavaa ja ongelmia ehkäisevää työtä lisätään.
• Peruspalveluissa otetaan kattavasti käyttöön vaikuttavat edistävän työn, ehkäisyn
sekä varhaisen tunnistamisen ja hoidon menetelmät.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Virpi Heikkinen

16. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri16 10.9.2017
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen
TOIKE
• Palvelupolkuihin (palvelukokonaisuuksiin) linkitetään mielenterveys- ja päihdepalveluja,
erityisesti kolmannen sektorin ja matalan kynnyksen palveluja
• Kiinnitetään huomiota erityisesti kipu-masennus-unihäiriö –triadiin ja monisairaisiin
MIELI
• Palvelut järjestetään mielenterveys- ja päihdeongelmaisten erityisten tarpeiden mukaisesti.
Erityisesti huomioon otettavia näkökohtia ovat haavoittuvimpien ryhmien palvelut,
somaattisen hoidon integroiminen mielenterveys- ja päihdetyöhön, eri hallinnonalojen
yhteistyö, asiakkaiden kieli- ja kulttuuritaustan huomioon ottavien palvelujen kehittäminen ja
asumispalvelujen kehittäminen.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Virpi Heikkinen

17. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri17 10.9.2017
Toimintakykykeskusta kehitetään geneeriseksi malliksi
• Työkyvyn tuen keinot eivät ole sairauskohtaisia eivätkä sidottuja diagnoosiin.
• Toimintakykylähtöisyys tukee geneerisyyttä.
• Asiakkaan kokemus työkyvystä tai arjessa pärjääminen (kyky käyttää palveluja) sopivat
hyvin myös mielenterveysasiakkaan palvelupolun profilointiin.
• Erityisesti pitkäaikaistyöttömät ovat jääneet päihde- ja mielenterveyspalvelujen katveeseen
– varhaista tunnistamista tarvitaan kaikilla palvelusektoreilla
Kiitos!
virpi.heikkinen@pshp.fi
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantakokous 6.9.2017 / Virpi Heikkinen