2. www.tyy.fi
Keitä me olemme?
Lauri
Heikki Isotalo Topi Artukka
hallituksen vpj ja Miikkulainen koulutuspoliittinen sihteeri
koulutuspoliittinen vastaava hallituksen
koulutuspoliittinen vastaava
tyy-
tyy-vpj@utu.fi tyy-kopo@utu.fi koposihteeri@utu.fi
(02) 276 9624 (02) 276 9622 (02) 276 9613
3. www.tyy.fi
16.00 Tilaisuuden avaus
16.10 Ajankohtaista koporintamalla
16.30 Koulutuspoliittinen viestintä
17.00 Hallinto on muutakin kuin kopoa
17.30 Vapaata keskustelua
17.50 Päätössanat
5. www.tyy.fi
Laitosneuvostot
• Laitosneuvostot poistuvat 31.7.
• Tilalle on tarkoitus luoda korvaavia
kolmikantaisia työryhmiä ja vahvistaa jo
olemassa olevia kollegiaalisia elimiä
• Vielä ei selvää kuvaa siitä, millaisia
laitosneuvostojen korvaavat uudet elimet on,
mihin ne sijoittuvat ja mitä tehtäviä ne hoitavat
6. www.tyy.fi
Yliopistojen uusi rahoitusmalli
• Yliopiston rahoitusmalli hyväksyttiin
opetusministeriössä keväällä
• Tarkoitus olisi, että malli olisi käytössä 2013
alkaen
• Yliopisto saattaa varioida mallia jakaessaan
rahaa yksiköilleen
8. www.tyy.fi
Plagiaatintunnistusjärjestelmä
• Yliopiston on tarkoitus ottaa käyttöön
plagiaatintunnistusjärjestelmä Turnitin syksyn
2012 aikana (tavoite lokakuu)
• Järjestelmää on tarkoitus käyttää sekä vilpin ja
plagiaattien tunnistamiseen että opetuskäyttöön
• Keväällä 2012 0n ollut käynnissä
pilotointivaihe, johon on osallistunut n. 500
opiskelijaa ja 30 opettajaa
• Plagiaatintunnistusjärjestelmän ohella yliopisto
päivittää myös eettisen ohjesääntönsä
9. www.tyy.fi
• PTJ:n on tarkoitus toimia moodlen yhteydessä
• Ajatuksena on, että opettaja syöttää
opinnäytetyön Turnitiniin, joka vertaa
automaattisesti työtä
verkkoaineistoihin, sähköisiin julkaisuihin ja
palveluun aikaisemmin syötettyihin töihin, ja
tuottaa lopuksi loppuraportin opettajalle ja
opiskelijalle
• Lisää aiheesta esim. Tylkkärissä 2/2012
12. www.tyy.fi
Viestinnän merkitys edunvalvontatyölle
Ainejärjestötasolla koulutuspolitiikassa (kuten
kaikessa muussakin edunvalvontatyössä)
korostuu tiedon keräämisen ja sen
uudelleenjakamisen merkitys.
Edunvalvonnan teho vähenee jos siitä on tietoinen
käytännössä vain hallituksen kopovastaava
Samalla toiminnan jatkuvuus vaarantuu
13. www.tyy.fi
Koulutuspoliittisen viestinnän haasteita
Kopoasiat ovat usein luonteeltaan teknisiä.
Edunvalvontatyö poikkeaa vahvasti monesta
muusta ainejärjestötasolla tehtävästä
toiminnasta
Edunvalvonta vaatii pitkän linjan uurastusta,
varsinaisia läpimurtoja tai konkreettisia
päätöksiä tulee lopulta harvoin
14. www.tyy.fi
Miten viestiä edunvalvonnasta?
Viestintä jäsenistölle
Turhan kopojargonin ja lyhenteiden välttely tärkeää
Ajankohtaisia asioita koostavat uutiskirjeet
Facebook-ryhmät tms.
Vapaamuotoiset tapaamiset
Toimikunnat, palautteen keruu opetuksesta yms.
osallistava toiminta
Jäsenistön mahdollisuudet kysyä ja kommentoida
15. www.tyy.fi
Miten viestiä edunvalvonnasta? (2)
Viestintä hallopedeille ja muille toimijoille
Ymmärrys ja kiinnostus valmiina muuta jäsenistöä
paremmin
Tapaamiset ennen toimielinten kokouksia
Kokousraportit
Hallopedien aktivointi mukaan keskusteluun
16. www.tyy.fi
Miten viestiä edunvalvonnasta? (3)
Viestintä muulle hallitukselle
Säännöllinen tiedottaminen
Intranetit yms. tiedonsiirto
Viestintä henkilökunnalle
Säännöllinen yhteydenpito
Kannanottoja tai lausuntoja ei pidä epäröidä tehdä
Koosteet kerätystä palautteesta, jäsenkyselyjen tuloksista tms. hyvä
antaa henkilökunnalle
Lopulta kahdenkeskisen yhteydenpidon tärkeys korostuu.
17. www.tyy.fi
Koulutuspoliittinen viestintä TYYssä
Maanantaimaili
Koulutuspoliittisia asioita tiiviissä muodossa
Lisätietoja sekä lausunnot ja kannanotot kokonaisuudessaan yleensä
saatavilla TYYn nettisivuilla
Kolmas kanta
Kevyempää viestintää, kuulumisia, kommentointia, työn alla olevien
asioiden esittelyä
Halloped-koordinaattoritapaamiset
Tiedekuntakuulumisten vaihto, keskustelu
Koulutukset
Kopokirjeet
Aiemmin runsaastikin käytetty väylä, tänä vuonna ei vielä lähetetty
18. www.tyy.fi
Koulutuspoliittinen viestintä TYYssä
Millaista viestintää alayhdistyksissä kaivattaisiin lisää?
Onko tiedotustahti eri asioista liian harva tai liian
runsas?
Miten viestinnän vuorovaikutteisuutta tulisi lisätä?
Miten viestintä toimii alayhdistyksissä ja miten
yllä olevia kysymyksiä voisi soveltaa niihin?
20. www.tyy.fi
Yhteydenpito hallintoon usein kopojen
harteilla
On monin tavoin perusteltua
Opetussuunnitelmat
Talousmäärärahat ja voimavarojen jako
Opiskelijavalinta ja määrä
Tutkintorakenteet
Menevät johdonmukaisesti koposektorille
Mutta!
21. www.tyy.fi
Hallinto vastaa myös kaikesta muusta
Ei vain tiukassa mielessä koulutuspolitiikkaa, vaan
myös väylä sosiaalipolitiikkaan ja opiskelijoiden
hyvinvointikysymyksiin, ympäristöasioihin,
tilakysymyksiin, kansainvälisiin asioihin jne.
Viestintätyöryhmät, kv-tutkarityöryhmät,
stipendityöryhmät, työllistymistyöryhmät,
tilatyöryhmät
23. www.tyy.fi
Hallopedit itsekin juuttuneet kopoon
Hallopedit eivät aina erityisen oma-aloitteisia
kaikkien eri sektorien kysymysten suhteen
Eivät voikaan olla; ei kukaan tiedä kaikesta kaikkea!
Olkaa yhteydessä, lähettäkää ideoita, tehkää
toivomuksia, keskustelkaa!
Auttaa myös hallopedejä itseään työssään.
24. www.tyy.fi
Koko hallitus mukaan edunvalvontaan
Ainejärjestöjen kopot eivät voi olla vastuussa
kaikesta
Mikä avuksi? Koko hallitus mukaan
edunvalvontaan! Vaikka yhteydenpito hallintoon
hoidettaisiinkin kopojen kautta, tulee muidenkin
olla aktiivisia
Auttaa muutenkin ideoinnissa ja kysymysten
pohdinnassa
Kopot ovat ennen kaikkea tiedonjakajia. Heidän tulee pystyä seuraamaan hallinnossa käynnissä olevia prosesseja ja tiedottamaan niistä opiskelijoille. Toisaalta tehtävänä on pystyä keräämään tietoa opiskelijoilta, ja kanavoida se parannusehdotuksiksi ulospäin.Edunvalvonnassa on avuksi jos samaa asiaa pyörittelee useampi ihminen. Argumentit hioutuvat, ja uusia ideoita syntyy helpoimmin porukalla. Kopo pitää kaikki langat käsissään ja kokoaa ideat konkreettisempaan muotoon.Jos kopo jää toiminnassaan yksin, esiin nousee monta ongelmaa. Toiminta näivettyy helposti rutiinien toistamiseksi, eikä uusia avauksia enää tehdä. Ilman toimivaa keskusteluyhteyttä jäsenistöön ja henkilökuntaan ongelmia esim. kurssijärjestelyissä ei välttämättä havaita tarpeeksi ajoissa.Jos kopo ei kiinnosta jäsenistöä, eikä toiminnasta tiedoteta, vaikeutuu myös seuraajien rekrytointi. Jos koulutuspoliittinen tietämys on vain harvojen harteilla, pienikin tietokatkos voi horjuttaa edunvalvonnan tasoa suuresti.
Koulutuspoliittisista asioista on usein haasteellista tiedottaa kiinnostavasti. Tähän on monia syitä:Tärkeätkin päätökset saattavat olla tekovaiheessa hyvin tylsiä. Esimerkiksi uudistukset opinnoissa muuttuvat kiinnostaviksi helposti vasta kun ne toteutuvat, eivät silloin kun niistä päätetään pitkän raportin sivulauseessa.Kysymykset, joihin edunvalvontatoiminnassa puututaan poikkeavat monesti niistä joihin opiskelijajärjestöjen piirissä muuten törmätään. Moni lähtee mukaan järjestötoimintaan vaikkapa tapahtumanjärjestämisen takia. Edunvalvonta tuntuu kaukaiselta, vaikka kopojen käsittelemät asiat vaikuttaisivat viiveellä arkeen suurestikin.Kopot voivat osittain syyttää tästä itseään. Koulutuspolitiikkaa tehtäessä sorrutaan usein ylenpalttiseen lyhenteiden käyttöön ja jargoniin, eikä tällaista kieltä joskus jakseta edes yrittää avata helpompaan muotoon.Toisaalta edunvalvojat joutuvat pohtimaan mitä heidän ylipäätään kannattaa viestiä. Monesti hallinnossa toistuu ilmiö, jossa päätettävät asiat ovat pelkkää epämääräistä puhetta kunnes asia on jo käytännössä lyöty lukkoon.Jos käynnissä on vain pitkällisesti muhivia prosesseja, on vaikeaa miettiä mitä niistä voi kertoa. Väärää tietoa tai pohjattomia huhuja kukaan ei kuitenkaan halua levittää.
Termejä on jaksettava avata, ja asetuttava jäsenistön asemaan miettien ”Miksi tämän pitäisi kiinnostaa minua?”Säännöllisesti lähetettävät ja asioita kokoavat uutiskirjeet ovat toimivaa viestintää. Vähennetään turhaa spämmäystä, ja uutiskirjeessä voi helpommin puhua myös asioista jotka eivät ole itsessään merkitykseltään järisyttäviä.Facebook ja muu ”someilu” mahdollistaa kevyemmän viestinnän: Kommentoinnin, kiinnostavien uutisten jakamisen yms. Samalla ”edunvalvonnan maailma” tulee tutuksi.Osallistava toiminta: Tärkeää, jotta jäsenistö näkee voivansa myös itse vaikuttaa edunvalvonnan sisältöön, ja jotta toiminta tuntuisi mielekkäämmältä ja kiinnostavammalta.Yleisestikin vastavuoroisuus viestinnässä on tärkeää jo senkin takia, että nähdään paremmin ongelmat joita edunvalvonnan kentällä on muodostumassa. Esimerkiksi mainituissa facebook ryhmissä tai vapaamuotoisissa tapaamisissa on se hyvä puoli, että niissä osallistumisen ja kommentoinnin kynnys on erittäin pieni.
