2. Tutkimushanke: taiteilijoiden ja taideyhteisöjen
liikkuvuudelle myönnettävät valtionavustukset
• Mistä kaikkialta avustuksia myönnetään?
• Mihin tarkoitukseen? Mille kohderyhmälle? Millä kriteereillä? Kuinka usein?
• Mikä/kuka päättää? Kuka esittelee?
• Millainen on avustusprosessi kokonaisuudessaan? Kuinka valtionavustuslaki otetaan
huomioon? Onko prosessi läpinäkyvä?
• Millaisen kokonaisuuden eri puolilla myönnettävät avustukset muodostavat?
• Miten yksittäiset avustusmuodot ovat syntyneet ja kehittyneet? Mihin
kulttuuripolitiikan vaiheisiin ne liittyvät ja mitä ne kantavat mukanaan?
• Ovatko avustusmuodot perusteltuja? Miksi rahaa myönnetään? Mitä avustamisen
kautta tavoitellaan?
• Mitkä ovat avustusmuotojen keskinäiset suhteet - onko tätä pohdittu?
• Kuinka järjestelmä palvelee kulttuuripolitiikan tavoitteita? Mistä tavoitteet luetaan ja
kuinka niitä tulkitaan?
• Kuinka järjestelmä palvelee avustuksenhakijoiden tarpeita? Kuinka ne tulisi ottaa
huomioon?
3. Tutkimuskysymyksiä (jatkuu)
• Hakevatko eri taiteenalojen edustajat avustuksia yhtä paljon?
• Saavatko eri taiteenalojen edustajat avustuksia tasapuolisesti/suhteessa
tarpeisiinsa/kulttuuripoliittisiin tavoitteisiin?
• Miten voidaan tukea eri taiteenaloja tasapuolisesti/taiteenalojen erot huomioon
ottaen?
• Ovatko hakijat tietoisia kaikista mahdollisuuksista? Ovatko kaikki haut avoimesti
kaikkien tiedossa?
• Millaisia tarpeita yhteisöillä on? Ottaako nykyinen tukijärjestelmä ne huomioon?
• Onko tukijärjestelmä toimiva hakijoiden näkökulmasta? Seuraako tukijärjestelmä
aikaa ja toimintaympäristön muutoksia?
• Onko tukijärjestelmä toimiva jakajan näkökulmasta?
• Onko avustusmuotojen päällekkäisyyttä paljon ja onko se ongelma – ja kenelle?
• Käytetäänkö samoja vertaisarvioijia useissa eri paikoissa, joissa valtion rahaa jaetaan?
Kasautuuko/kasataanko valtaa?
• Onko tukijärjestelmä hallinnollisesti liian raskas/kallis?
4. Tutkimuksen aineistot ja menetelmät
• Avustuksenjakajien rekisterit, verkkosivut (hakuilmoitukset,
avustusmuodon kuvaukset, jakolistat jne.)
• Kulttuuripoliittiset tavoiteasiakirjat
• Aiemmat selvitykset (TKT:n tutkimusyksikkö, Cupore)
• Muut samaan aikaan tekeillä olevat selvitykset (OKM:n ja Taiken
valtionavustusten arviointihanke Cuporessa; OKM:n valtionavustusten
arviointi- ja uudistushanke)
• Haastattelut
5. Rajauksen haasteet
• Käsitteiden määrittely
• Kansainvälinen liikkuvuus: mikä liikkuu - ihmiset, tavarat, palvelut, konseptit, pääoma?
• Kansainvälisyys/kansainvälistyminen: voiko kansainvälistä toimintaa aina erottaa muusta
toiminnasta? Edellyttääkö kansainvälisyys liikkuvuutta?
• Kansainvälinen vuorovaikutus/vaihto
• Kulttuurivienti: OKM 2004 laaja määritelmä
• Ulkomailla tapahtuva toiminta
• Tarkastelun kohde
• Taiteilijat ja taiteilijoiden muodostamat (työ)ryhmät (”taiteilijatuki”)
• Yritysmuodossa toimivat taiteilijat?
• Taiteilijayhteisöt/taideyhteisöt (”yhteisöjen tuki”)
• Suora/välillinen tuki
• Valtionavustus/valtion tuki
7. Välillinen tuki
• Ohjelmat
• Tapaamiset
• Kansainvälistymiskoulutus
• Verkostoitumismatkat
• Esim. tiedotuskeskukset, kulttuuri-instituutit, lähetystöt, työ- ja
elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö
8. TKT/TAIKE – lainsäädäntö ja tulossopimukset
kansainvälistymisen ja liikkuvuuden tuen taustalla
Laki taiteen edistämisen järjestelystä 14.7.1967/328, 2 §:
• Valtion taidetoimikuntien ja taiteen keskustoimikunnan tehtävänä on edistää
luovaa ja esittävää taiteellista työtä, taiteen tuntemusta ja harrastusta sekä
taiteen kannalta tärkeätä ajankohtaista tutkimusta, toimia valtion
asiantuntijaeliminä taiteen alalla sekä suorittaa ne muut taiteen edistämistä
tarkoittavat tehtävät, jotka valtioneuvoston asetuksella niille annetaan.
• Alueellisen taidetoimikunnan tehtävänä on toimialueellaan edistää taidetta sekä
sen harjoittamista ja harrastamista. Toimikunta voi sen käytettäviksi osoitettujen
määrärahojensa rajoissa myöntää taiteilija ja kohdeapurahoja sekä muita
avustuksia. Tarkemmat säännökset toimikunnan tehtävistä annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
Asetus taiteen edistämisestä 513/67, 1 §:
• -- "edistää Suomen taiteen tunnetuksi tekemistä ulkomailla sekä kansainvälistä
vuorovaikutusta taiteen alalla".
9. TKT tulossopimus 2005-2007
• Taiteen alan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön edellytysten
ylläpitäminen ja edelleen vahvistaminen oli yksi kahdeksasta
opetusministeriön Taiteen keskustoimikunnalle asettamasta
tulostavoitteesta.
• Tavoitteiden toteuttamiseksi viisi keinoa:
1. jaetaan matka-avustuksia taiteilijoille ja taiteen alan asiantuntijoille
-> matka-apurahat
2. toteutetaan vuonna 1997 laadittua residenssiohjelmaa eli tuetaan osallistumista kansainvälisiin
residensseihin sekä Suomessa sijaitsevien kansainvälisten residenssien ylläpitämistä
-> residenssiapurahat ja -avustukset
1. osallistutaan Itämeren alueen kulttuuriyhteistyötä edistävän Ars Baltica -verkoston toimintaan
2. osallistutaan taideneuvostojen kansainvälisen järjestön IFACCAn toimintaan alan yhteistyön ja
vuorovaikutuksen kehittämiseksi sekä
3. tarjotaan opetusministeriölle substanssiasiantuntemusta kansainvälisessä kulttuuriyhteistyössä.
10. TAIKE – lainsäädäntö
• Laki Taiteen edistämiskeskuksesta 30.11.2012/657, 3 §:
• Keskuksen tehtävänä (8) on:
• 1) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti;
• 2) edistää kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti siltä osin kuin se
ei kuulu muun viranomaisen tehtävään;
• 3) edistää taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä
työskentelyedellytyksiä
…
11. TAIKE – tulossopimusasiakirja 2017-2019
• Ei puhuta lainkaan kansainvälistymisestä, liikkuvuudesta tai ulkomailla
tapahtuvasta toiminnasta
• Onko jo niin integroitunut taiteelliseen toimintaan, että ei tarvitse mainita?
• Eikö tarvita enää erillistä huomiota ja panostusta?
12. Liikkuvuusavustusten tausta ja
kulttuuripoliittiset tavoitteet
• Korvamerkityt liikkuvuuden tukimuodot
• Matka-apurahat
• Alettiin siirtää TKT:hen OKM:stä asteittain vuodesta 1992 lähtien
• Matkoihin myönnetty taiteilijoille avustusta jo 1860-luvulta lähtien
• Residenssiapurahat ja -avustukset
• Perustettiin vuonna 1997
• Transnationaali aikakausi: valtio -> kansalaisyhteiskunnan toimijat
• TKT/taidetoimikuntalaitos mukana monin tavoin residenssitoiminnan kehittämisessä ja
myös itse toiminnassa.
13. Taiken rahojen läpikäynti
• Korvamerkityt liikkuvuuden tukimuodot
• Matka-apurahat
• Alettiin siirtää TKT:hen OKM:stä asteittain vuodesta 1992 lähtien
• Matkoihin myönnetty taiteilijoille avustusta jo 1840-luvulta lähtien
• Residenssiapurahat ja –avustukset
• Perustettiin vuonna 1997
• Transnationaali aikakausi
• Liikkuvuusapurahat
• Matka- ja residenssiapurahat yhdistettiin vuonna 2017 liikkuvuusapurahoiksi
• Muut avustusmuodot
• Kaikkien avustusten sisällä voi tapahtua kansainvälistä toimintaa tai liikkuvuutta
• Yhtenäiset merkitsemistavat, hakijat ja päätöksentekijät
• Rasti ruutuun – hanke tai sen osa tapahtuu ulkomailla
• Tulisiko kysyä ennen vai jälkeen hankkeen toteutusta?
14. Korvamerkittyjen tukimuotojen kuvaukset 2005: matka-
ja residenssiavustukset
• MATKA-AVUSTUKSET: Taiteilijoiden ja taiteen asiantuntijoiden kansainvälisistä
matkoista aiheutuviin menoihin. Taiteellisesti tai taiteenlajin kannalta muutoin
merkittäviin hankkeisiin, joissa taiteilijat tai taiteenalan muut asiantuntijat
edustavat aktiivisesti Suomea esiintymällä, pitämällä näyttelyn, esittämällä,
esitelmöimällä jne., kattamaan välittömiä matkustuskuluja edullisimman
käytettävissä olevan taksan mukaisina (ei majoitusta eikä päivärahoja). Ei opinto-,
tutustumis- tms. matkoihin.
• RESIDENSSIAVUSTUKSET: Residenssiavustusta voivat hakea matka- ja
elantokustannuksiin taiteilijat, jotka on hyväksytty vahvistettuihin, pitkäkestoisiin
(pääsääntöisesti vähintään kaksi kuukautta) kansainvälisiin taiteilija-
vierasohjelmiin. Tukea ei kuitenkaan myönnetä Suomen valtion muulla tavoin
tukemiin taiteilijaresidensseihin (--). Avustuksia voivat hakea myös kunnat,
yhdistykset ja muut residenssejä ylläpitävät yhteisöt taiteilijaresidenssien
käynnistys- ja toimintakuluihin.
15. Korvamerkittyjen tukimuotojen kuvaukset 2017:
liikkuvuusapuraha
• Tavoite: Liikkuvuusapurahojen tavoitteena on edistää Suomessa asuvien taiteilijoiden ja
taiteen asiantuntijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä.
• Mihin tarkoitukseen: Liikkuvuusapurahat on tarkoitettu ulkomaanmatkoihin. Matkan
tulee liittyä taiteellisesti tai jonkin taiteenalan kannalta merkittävään hankkeeseen, jonka
yhteydessä hakija esiintyy tai esittää taidettaan Suomen ulkopuolella. Apurahan voi
saada myös työskentelykuluihin taiteilijaresidenssissä, jolloin esiintymistä ei edellytetä.
• Kenelle: Liikkuvuusapurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille ja heidän
muodostamilleen työryhmille sekä taiteen asiantuntijoille. Apuraha on tarkoitettu
yksityishenkilöille, ei yhteisöille.
• Mihin kustannuksiin: Liikkuvuusapurahalla voidaan kattaa ulkomaanmatkan
kustannuksia siltä osin, kun niihin ei ole muuta rahoitusta. Hyväksyttäviä kuluja ovat
matkaliput (edullisinta julkista liikennevälinettä käyttäen): kohtuulliset majoituskulut,
työskentely taiteilijaresidenssissä, muut välittömät matkan järjestämisestä aiheutuvat
kulut. Liikkuvuusapurahaa ei voi saada materiaalikuluihin, tuotantokuluihin, rahtikuluihin,
päivärahoihin, kotimaan matkoihin tai matkoihin Suomeen, opinto- tai kilpailumatkoihin
tai yhteisön toimintaan.
16. Taiken tuet 2015-2017
Avustus 2015 2016 2017
Liikkuvuusapurahat 29 500 € 335 790 €**
Matka-apurahat 334 730 € 306 435 €
Residenssiapurahat 77 170 € 100 000 €
Valtakunnalliset kohdeapurahat*
• Hakija merkinnyt, että hanke tai sen osa tapahtuu ulkomailla
230 000 € 158 000 € 161 200 €
483 550 €
Alueiden kohdeapurahat* 31 400 € 49 000 € 17 700 €
Residenssiavustukset 315 000 € 312 000 € 305 000 €
Valtakunnalliset erityisavustukset yhteisöille* 131 500 € 24 000 € 99 000 €
Alueiden erityisavustukset yhteisöille* 36 500 € 5 000 € 4 500 €
*Muualla kuin Suomessa toteutettavien hankkeiden osuus on poimittu päätöksen perusteella.
** Summasta puuttuu vuoden viimeinen hakukierros
17. - € 100 000 € 200 000 € 300 000 € 400 000 € 500 000 € 600 000 €
monikulttuurisuus
taidejournalismi
kuvitus
näyttämö
ympäristö
valo ja ääni
performanssi
monitaide
elokuva
tanssi
sirkus
sarjakuva
kirjallisuus
arkkitehtuuri
media
valokuva
kuvataide
muotoilu
musiikki
Valtakunnalliset kohdeapurahat 2017 (€)
Myönteiset ei kv-tietoa (€) myönteiset kv-tieto (€) myönteiset kaikki (€)
19. Liikkuvuus-, matka- ja residenssiapurahat 2016
• Avustuksia myönnetty yhteensä 452 kpl, yhteensä 435 935 €
• Apurahojen keskiarvo 965 €
• Mediaani 800 €
• Vaihteluväli 150 € - 6 000 €
• 500 € tai alle 167 kpl
• Yli 2 000 € 49 kpl
20. - € 50 000 € 100 000 € 150 000 € 200 000 € 250 000 € 300 000 € 350 000 € 400 000 € 450 000 € 500 000 €
monikulttuurisuus
taidejournalismi
ympäristö
valo ja ääni
kuvitus
sarjakuva
performanssi
arkkitehtuuri
monitaide
näyttämö
elokuva
sirkus
valokuva
media
muotoilu
kirjallisuus
tanssi
kuvataide
musiikki
yhteensä
Matka-, residenssi- ja liikkuvuusapurahat 2015-2016
Matka- ja residenssiapurahat 2015 Liikkuvuus, matka, residenssi 2016 (€)
Notes de l'éditeur
TAIKEn sivulta: Samaan tarkoitukseen ei myönnetä kahta tai useampaa valtionavustusta.
Vrt. esim. tavoite 3: Lisätään taiteen ja kulttuurin moninaisuuden painoarvoa
SK2005:
1990-luvun puolestavälistä lähtien Taiteen keskustoimikunta on osallistunut aktiivisesti taiteilijavierastoiminnan ja ‑vaihdon kehittämiseen. Opetusministeriö asetti vuonna 1995 keskustoimikunnan vastuuseen Euroopan nuorten taiteilijoiden työtilaisuuksien vaihto-ohjelman (Pépinières européennes pour jeunes artistes) koordinaatiosta ja hallinnollisista tehtävistä Suomessa. PEJA on Ranskassa päämajaansa pitävä Euroopan unionilta rahoitusta saava vaihto-ohjelma, joka aloitti toimintansa vuonna 1990 (ks. L’enquête artistes 2004, 14–16). Vuonna 1997 laadittiin kansallinen residenssitoiminnan kehittämisohjelma Taiteen keskustoimikunnan johdolla (ks. Kauhanen ja Malkavaara 1997).
SK2005: Osa alueellisista taidetoimikunnista ylläpitää residenssejä sekä Suomessa että ulkomailla
- Milloin tämä lopetettiin tai tehtiin päätös lopettaa (lopettaneet asteittain)?
SK2005: Myös muista taidetoimikuntalaitoksen tukimuodoista jo nyt huomattava ja oletettavasti jatkuvasti kasvava osa kanavoituu kansainväliseen toimintaan tai käytettäväksi työskentelyyn ulkomailla. Mistään apurahasta tai avustuksesta ei kuitenkaan ole kiintiöity tiettyä osuutta kansainväliseen toimintaan, ja esimerkiksi taiteilija-apurahaa on sallittua käyttää yhtä lailla kotimaassa kuin ulkomailla. Käytännössä miltei mitä tahansa taidetoimikuntalaitoksen jaettavana olevaa apurahaa ja avustusta on voitu näin ollen käyttää kansainväliseen vaihtoon tai työskentelyyn ulkomailla.
Apurahojen ja avustusten haku- ja myöntölistoista tai Harava-rekisteristä ei nykyisellään voi tarkasti päätellä, kuinka suuri osa taiteen tuesta lopulta kohdistuu kansainväliseen toimintaan tai ulkomailla tapahtuvaan työskentelyyn. Jos apurahan tai avustuksen käyttötarkoitukseksi on merkitty esimerkiksi tanssiteoksen valmistaminen tai sävellys- ja sanoitustyö, työskentely- tai esityspaikoista ei tiedetä mitään. Tuen käyttöä koskevista selvityksistä voidaan päästä hieman pitemmälle, mutta annetut tiedot eivät ole täysin yhteismitallisia eivätkä kattavia tällä ulottuvuudella, sillä sitä ei erityisesti nosteta esiin lomakkeissa. Viime kädessä taidetoimikuntalaitoksen tuella tapahtuvan kansainvälisen toiminnan selvittäminen edellyttäisi tuen saajille tehtävää kyselyä.
Matka-apurahoista päätti….
Hakuaika x kertaa vuodessa.
Residenssiavustuksista päätti…
Toimikunta ei myönnä alle 500 euron liikkuvuusapurahoja. Laskelmaan voi sisällyttää työskentelyä taiteilijaresidenssissä korkeintaan taiteilija-apurahan verran kuukaudessa
(1692 €/kk) , jos ei ole taiteilija-apurahalla tai muulla työskentelyapurahalla.
Päätökset tekee taidetoimikunta.
Haku kolme kertaa vuodessa.
Ei alle 500 euron apurahoja (minä vuonna muuttunut?)