Powerpointesitys ja muistiinpanot palvelujen tuottamisen ja lisäarvojen merkityksestä meriklusterin markkinatilanteissa, tulevaisuudennäkymissä ja arvonlisäyksessä.
1. LISÄARVOJEN JA PALVELUJEN TUOTTAMINEN
-
MERIKLUSTERIN MARKKINATILANTEISSA,
TULEVAISUUDEN NÄKYMISSÄ JA ARVONLISÄYKSESSÄ
2. SISÄLTÖ
• Kiertotalous, lisäarvot ja palvelut
• Meriklusterin toimintaympäristö ja tulevaisuuden näkymät
Suomessa
• Palveluliiketoiminnan merkitys
• Arvoketjut ja arvonlisäys meriklusterin markkinoilla
• Meriklusterin innovaatiot ja niiden merkitys
• Meriklusterin uudet markkinat ja tulevaisuuden kilpailukyky
3. MITEN PALVELUT JA LISÄARVOT LIITTYVÄT
KIERTOTALOUTEEN?
• Siirtyminen palvelutalouteen on tärkeä osa kiertotaloutta,
sillä se kannustaa:
- vähentämään omistamista
- kestävämpien tuotteiden tuotantoon
- tuotteiden kunnostukseen
- uudelleenkäyttöön
- tuotteen elinkaaren pidentämiseen
• Liisaus, vuokraus, huoltosopimukset..
• Modulaarisuus
• Jakamistalous
• Alustatalous
• Digitaalisuus ja älykkäät palvelut
4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA JA
TRENDEJÄ
• Taantumasta nousuun
• Rakennemuutos ja logistiikan muutos
• Lisääntynyt kansainvälisyys
• Uudet säännökset
• Satamat osakeyhtiöiksi
• Tonnistovero & sekamiehitys
• Palveluliiketoimintaan siirtyminen
• Verkostomaisen toiminnan vahvistuminen
• Keskittyminen omaan erikoisosaamiseen jatkuu
• IT-osaamisen mahdollisuudet
5. TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT V. 2016
Yritysten
lukumäärä
Merisektorin osuus
Liikevaihto (1 000 €) Henkilöstö
Meriteollisuus 983 8 041 800 28 300
Varustamot ja muut merenkulkuun liittyvät elinkeinot 332 3 474 800 12 400
Satamatoiminnot 275 1 378 100 6 600
Muut meriklusteria palvelevat toiminnot 164 271 100 1 500
Yhteensä 1 754 13 165 800 48 800
Kokonais-
liikevaihto
2007-2016
6. LYHYEN AIKAVÄLIN NÄKYMIÄ ERI
SEGMENTEILLÄ
• Suhdanneherkkyys ja riippuvuus globaalista markkinatilanteesta
• Vaihtelua meriklusterin eri segmenttien ja yritysten välillä
- Risteilyalusten rakentamisessa hyvät näkymät
- Laitevalmistajien näkymät haasteelliset
- Varustamotoiminnassa näkymät vaihtelevat eri
merikuljetussegmenttien maailmanmarkkinatilanteiden erilaisuuden
vuoksi
- Ro-ro-segmentissä rahtihintojen kehitys positiivinen
- Arktisessa toiminnassa tällä hetkellä odottavat tunnelmat
- Satamatoiminnoissa tavaramäärien kehityksessä ei näkyvissä
paluuta jatkuvaan kasvuun
- Satamaoperoinnin kannattavuus ei ole erityisen hyvä
-Transitoliikenteen kehitys on kysymysmerkki
7. PALVELULIIKETOIMINNAN MERKITYS JA
HYÖTY
• Lähtökohtana koko elinkaaren tarpeet
• Pidemmät asiakaskumppanuudet
• Jälkimarkkinapalvelut
• Mahdollistaa paremmin lisäarvojen luonnin
• Mahdollistaa kysynnän tasaamisen
8. PALVELUMYYNNIN RATKAISUJA JA
HAASTEITA
• Digitaalisuus ja siihen pohjautuvat ratkaisut
• Haaste pienemmille toimijoille
• Kiinnitetyn pääoman haaste
• Konservatiivinen ala
• Palveluihin panostavia yrityksiä enenevästi
• Esimerkkejä: huoltosopimukset, optimointi,
jakamistalouteen perustuvat ratkaisut, toimitusketjujen
hallintaa ja hävikkiä parantavat ratkaisut, sijaintipalvelut,
uudistustyöt
9. ARVOKETJUT JA ARVONLISÄYS
Valmistaminen Operointi
Mahdollistettu
palvelu
käyttäjille
Suunnittelu
Systeemi-
integraatio
(lopputuote)
T&K, suunnittelutyö,
aineeton
arvonluonti,
konseptit,
ohjelmistot
Raaka-aineet,
komponentit,
alijärjestelmät sekä muut
fyysiset välituotteet
Välituotosten kokoonpano
ja integrointi
lopputuotteeksi,
toimitusketjujen hallinta
Lopputuotteen
operointi
ja kunnossapito,
operoinnin käyttämät
suoritteet
Operoinnin mahdollistama
kapasiteetti palveluiden
tarjoamiseen käyttäjille
RakentamisvaiheSuunnitteluvaihe Operoinnin vaihe
Arvonlisäys
Kompleksisten tuote- ja järjestelmäkokonaisuuksien
(CoPS) arvoketjurakenne järjestelmäintegraation
kirjallisuuden näkökulmasta (muokattu Davies 2004)
10. SUOMEN MERIKLUSTERIN YRITYKSET
ARVOKETJUILLA JA ERI MARKKINOILLA
• Suomen meriklusteri on
monimuotoinen
- Palvelee lähes kaikkia globaaleja
markkinasegmenttejä
- Monipuolinen yhdistelmä suunnittelua,
valmistamista, operointia ja palveluja
• Koko meriklusteri ei hengitä
samaan tahtiin
- Eri markkinoilla erilaiset syklit ja
suhdanteet
- Osa yrityksistä toimii yhdellä
päämarkkinalla, osa usealla markkinalla
Rahtiliikenteen markkinat
397 yritystä
Risteily-
liikenteen
markkinat
369 yritystä
Autolautat
ja ro-ro-liikenne
361 yritystä
Öljyn ja kaasun
offshore-tuotanto
302 yritystä
Viranomaiset ja muu
julkinen kysyntä
315 yritystä
Palvelut operoinnille
Operointi
Lopputuotteet
Komponentit, järjestelmät
Suunnittelu
Sis. yritykset jotka
ylipäätään toimivat
markkinalla
Ei yrityksiä
Alle 10 yritystä
10-50 yritystä
Yli 100 yritystä
50-100 yritystä
11. MERIKLUSTERIN ARVONLISÄYS
• Meriklusterin arvonlisäys yhteensä 3,8 miljardia €
• Vertailu: metsäsektorin arvonlisäys 6,7 miljardia €
Rahtiliikenteen
markkinat
Risteilyliikenteen
markkinat
Autolautat
ja ro-ro-liikenne
Öljyn ja kaasun
offshore-tuotanto
Viranomaiset ja muu
julkinen kysyntä
1 423 milj. € (38 %)
437 milj. € (11 %)
746 milj. € (20 %)
39 milj. € (1 %)
902 milj. € (24 %)
233 milj. € (6 %)
12. ARVONLUONNIN ELEMENTIT
MERIKLUSTERIYRITYKSISSÄ
• Arvonluonti nojaa tuotteiden kykyyn tarjota etuja ja hyötyjä
ostajalle
• Ratkaisumyynti: tuotteiden ympärille niitä tukevat
palvelukonseptit
• Arvonluonnista yhä isompi osa on aineetonta: suunnittelua,
analyysejä ja konsultointia
• Markkinat ovat globaalit, ja kansainvälistyminen on yleensä
kasvun edellytys
• Ketteryys ja joustavuus
• Muilta oppiminen
13. INNOVAATIOT KESKEISIÄ MERIKLUSTERISSA
• Liiketoiminnan uudistaminen
• Tyypillistä innovaatiotoiminnassa on olemassa olevien osaamisten
yhdistäminen innovaatioiksi
- Mahdollisesti uusissa yrityksissä
- Vanhan keksinnän yhdistäminen uuteen liiiketoimintamalliin
• Keskeistä on yhteistyö, usein pitkäjänteinen vähittäinen kehitystyö
- Toimittajan ja asiakkaan välillä
- Varustamojen ja meriteollisuuden yhteistyö
- Satamapalvelujen kehittäminen
- Pitkäjänteiset tai toistuvat t&k-projektit yliopistojen kanssa
• Osa innovaatioista tapahtuu meriklusterin liitännäistoimialoilla kuten
energiateknologiateollisuudessa
-Sovellukset meriklusterin yrityksissä voivat olla merkittäviä
• Alan vanhoillisuus?
• Uudet säännökset haastavat innovaatioihin
16. MERIKLUSTERIN UUDET MARKKINAT
• Kelluvat rakenteet
- Matkailukohteet
- Toimisto- ja asuinrakennukset
Kuva: Länsi-Suomi/Joni
Rantasalo
Kuva: Mika Huisman
17. • Uusiutuvan merellisen energian
tuotanto
- Tuulivoima
• Merituulivoimapuistojen suunnittelu,
rakentaminen ja operointi
• Komponentit, merikaapelit,
rakentamiseen liittyvät kuljetukset ja
huolto
- Aaltovoima
• Kehitys- ja konseptivaiheessa,
Suomessa kehitteillä kaksi konseptia
Kuva: Wello
Kuva: Meriaura
MERIKLUSTERIN UUDET MARKKINAT
19. • Merirakentaminen ja sen vienti
- Vedenalaiset rakenteet ja
rakennetutkimukset
• Elinkaaripalvelut
- Huoltosopimukset
- Korjaus- ja uudistustyöt
• IT-alan merkityksen kasvu
Kuva: VRT Finland
Kuva: Almaco
MERIKLUSTERIN UUDET MARKKINAT
20. TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY
•Vahvat kansainväliset
verkostot
• Kustannustehokkuutta
digitalisaatiosta,
automaatiosta ja
robotisaatiosta
• Laatu ja luottamus
suomalaiseen osaamiseen ja
toimintatapaan
• Erikoistuneet markkinat ja
korkean lisäarvon tuotteet ja
palvelut
Uusiutuva
hiilineutraali energia Inkrementaalinen
teknologinen kehitysPaikalliset verkostot
Rajallinen
fossiilinen energia
Reagoiva toiminta
Globaalit
verkostot
Radikaali hyppäyksellinen
teknologinen kehitys
Proaktiivinen
toiminta
Meriklusterin skenaarioakselit: näkymä vuoteen
2025
21. MERIKLUSTERIN ERITYISPIIRTEITÄ –
YHTEENVETOA
• Suomen meriklusterilla on vahvat, globaalit verkostot ja
kovatasoinen projektiosaaminen
• Liiketoiminta on erittäin suhdanneherkkää, suuri riippuvuus
globaalista markkinatilanteesta
• Liiketoimintaa on lähes kaikilla markkinasegmenteillä
- Liiketoiminnan ja riskien jakautuminen usealle eri markkinalle
on etu, erityisesti taloudellisesti heikompina aikoina
- Suomen meriklusterissa on riittävästi yhteyksiä globaaleille
markkinoille eri toimijoihin ja arvoketjujen eri osiin
• Palveluliiketoiminnan ja jälkimarkkinoiden merkitys kasvaa
vahvasti
22. MERIKLUSTERIN ERITYISPIIRTEITÄ –
YHTEENVETOA
• Arvonluonti tapahtuu yhä enemmän jälkimarkkinoilla:
huolto- ja varaosapalvelujen sekä erilaisten päivitysten
myynnin kautta
- Sitouttaminen, pitkäaikaiset kumppanuudet
- Syklisyyden vaikutusten tasoittaminen
• Julkisen sektorin innovaatiopolitiikalla on suuri
merkitys meriklusterin tulevaisuuteen
23. Lisää aiheeseen liittyvää oppimateriaalia on saatavilla sivustolla
blogit.utu.fi/kiertotalous. Materiaali on tuotettu Turun yliopiston Brahea-
keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Kiertotalous,
ympäristö ja meriklusteri -hankkeessa vuonna 2018.
Rahoituksesta vastasivat Euroopan Sosiaalirahasto Keski-Suomen elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta sekä Rauman kaupunki.
Lisätiedot:
suunnittelija Talvikki Välimaa
Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
Tel. +358 (0)40 779 9491 | e-mail: talvikki.valimaa(@)utu.fi
Editor's Notes
Diat perustuvat suurelta osin Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvosen esitykseen 24.1.2018. Pääsiallisena lähteenä on käytetty Suomen meriklusteri kohti 2020 -lukua –selvitystä.
Kiertotalouden toteutuminen vaatii uudenlaisia liiketoimintamalleja, joissa raaka-aineista valmistetun uuden tuotteen valmistus ja uuden tuotteen myynti eivät ole ensisijainen tavoite. Kiertotalous perustuukin omistamisen sijaan palveluiden käyttöön.
Yritykset luovat arvoa uusilla tavoilla, ja yksi uusista arvonluonnin tavoista on siirtyminen enenevissä määrin palvelutalouteen, jossa tuotteiden valmistuksen ja myynnin sijaan keskitytään tarjoamaan asiakkaille pitkäaikaisia palveluratkaisuja. Palveluistamisella tarkoitetaankin liiketoimintamallia, jossa tuotteen ostaminen korvataan sen tehtävän hoitamisella, johon tuote on tarkoitettu.
Palvelutalouteen siirtymisen katsotaan pidentävän tuotteiden käyttöikää, edistävän kestävien tuotteiden käyttöä, uudelleenkäytettävyyttä sekä korjattavuutta. Nämä periaatteet ovat kiertotalouden mukaisia, ja siirtyminen palveluiden tarjoamiseen tuotteiden valmistamisen sijaan on tästä syystä tärkeä osa kiertotaloutta.
Erilaiset vuokraus- ja liisausmallit liittyvät keskeisesti palveluistamiseen, sillä niiden taustalla on palvelupohjainen liiketoimintamalli. Liisaus, vuokraus, huoltosopimuksen sisältävät ja muut vastaavat liiketoimintamallit ovatkin yleistyneet voimakkaasti.
Modulaarisuus helpottaa tuotteen kunnostusta, ja on siten keskeistä kunnostuspalveluiden tarjonnassa. Modulaarisuus tarkoittaa tuotteen kokoamista standardoiduista osista niin, että tuotteen kunnostus helpottuu. Modulaarisuus tulee huomioida jo tuotteen suunnitteluvaiheessa! Auttaa vähentämään huolto- ja palvelukustannuksia ja mahdollistaa kunnostuksen helpottamalla uudistamista ja uudelleenkäyttöä. Modulaarisuus mahdollistaa myös klusterin toimijoiden vahvemman yhteistyön.
Yksi keino edistää resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta on käyttämättömien resurssien jakaminen muille. Jakamistaloudella tarkoitetaan tuotteiden ja palveluiden yhteiskuluttamista, -käyttöä ja -omistajuutta. Esimerkkejä hyvin tunnetuista jakamistalouden liiketoiminnoista ovat airbnb –majoitus ja yhteiskäyttöautot.
Kehittyvä teknologia ja uudet sovellukset sekä alustat muuttavat kulutusta. Kiertotaloudessa puhutaankin alustataloudesta eli alustoista, jotka mahdollistavat resurssien jakamisen ja yhteiskäytön. Alustat voivat olla kaupallisia, ja niiden ansaintalogiikka voi perustua moneen (esim. mainostulot, käyttäjämaksut jne). Esimerkkeinä kiertotaloutta edistävistä alustoista ovat tori.fi sekä skipperi.fi -sivustot.
Digitaalisuus edistää palvelutalouteen siirtymistä, sillä kehittyvät sovellukset mahdollistavat tiedon analysointia, hyödyntämistä, uudenlaisten palvelujen tarjoamista sekä alustojen ja yhteiskäytön rakentumista. Digitalisaation kehittyminen mahdollistaa uudenlaisten palvelujen kehittämisen niin yrityksille kuin yksityisillekin kuluttajille!
Meriklusterin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi vuoden 2008 jälkeen niin kotimaassa, Euroopassa kuin globaalistikin.
Maailmankaupan suhdannetilanteet ovat muuttuneet. Tiukemmista taloudellisen taantuman ja heikkojen kuljetusmarkkinoiden vuosista on päästy parempaan taloudelliseen markkinatilanteeseen, erityisesti risteilyrakentamisen ja yleisen taloudellisen tilanteen piristymisen myötä. Offshoremarkkinoiden tilanne on öljyn pidempään jatkuneesta alhaisesta hinnasta johtuen heikompi. Öljyn hinnan viimeaikainen kallistuminen saattaa kuitenkin tuoda muutoksia tilanteeseen.
Alalla on tapahtunut merkittäviä rakennemuutoksia. Laivanrakennuksen painopiste on siirtynyt enemmän Kaukoitään ja eurooppalaisia telakoita on suljettu. Suomessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia telakoiden omistussuhteissa, sillä entisen STX Finlandin Rauman telakan alueella toimii nykyään Rauma Seaside Industry Park ja Rauma Marine Constructions ja STX Finlandin Turun telakan uusi omistaja on Meyer Werft Gmbh.
Meriklusteriin kuuluvat toimialat ovat jo toimintansa alusta lähtien olleet hyvin kansainvälisiä ja ulkomaista omistusta on alan yrityksissä ollut jo pitkään. Kansainvälistyminen on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälistyminen on lisääntynyt yleisesti, ja lisäksi alan heikko tilanne kotimaassa ”pakotti” monet meriteollisuuden suunnittelutoimistot, osa- ja kokonaistoimittajat yritykset kansainvälisille markkinoille. Lisäksi yhä useampi yritys on ulkomaisessa omistuksessa.
Kunnalliset satamat ovat muuttuneet osakeyhtiöiksi (viimeistään 1.1.2015). Satamien yhtiöittäminen on tuonut toimintaan joustavuutta, ja esimerkiksi investointeihin voi hakea uusia rahoituslähteitä.
Merillikenteen ympäristösääntely on kiristynyt. Esimerkkejä lisääntyneestä sääntelystä ovat rikkipäästörajojen lasku, EEDI ja polaarikoodi.
Tonnistoverojärjestelmä ja sekamiehitys ovat kasvattaneet Suomen lipun alla purjehtivien alusten kilpailukykyä. Suomessa sekamiehitys sallittiin 2009 ja tonnistoverojärjestelmää muutettiin 2012. Tonnistoverojärjestelmässä yhtiö voi valita lastin ja matkustajien kuljettamisen ja siihen läheisesti liittyvän toiminnan osalta tuloverotuksen sijasta tonnistoverotuksen. Tonnistoverotus määräytyy alusten nettovetoisuuden perusteella. Tonnistoverojärjestelmä on varustamoiden keskuudessa koettu hyväksi, samoin sekamiehitys.
Yksi suurimmista meriteollisuuden liiketoiminnallisista trendeistä on siirtyminen perinteisestä valmistavasta teollisuudesta palveluliiketoimintaan. Lähtökohtana on asiakkaan operointi ja tarpeet läpi koko tuotteen elinkaaren. Tyypillisimmillään palveluliiketoiminta näyttäytyy huoltosopimuksina. Palveluliiketoiminnan merkityksestä meriklusterille kerrotaan lisää myöhemmin.
Yritysverkostojen yhteistyöhön perustuva liiketoimintamalli vahvistunut meriteollisuudessa edelleen. Risteilyaluksissa n. 20% on telakan omaa työtä, ja 80% valmistuksesta verkostoyritysten työtä. Matkustaja-autolautoissa telakoiden osuus on hieman suurempi. Telakan voi sanoa toimivan kokoonpanotehtaana, jossa yhdistetään telakka-alueella ja muualla tuotetut lohkot, osat, ja tarvikkeet. Erityisesti Rauma Marine Constructionsin liiketoimintaidea perustuu verkostomaiseen toimintaan.
IT-osaamista hyödynnetään yhä enenevissä määrin uusissa ratkaisuissa, toimintojen ja toiminnan tehostamisessa sekä palveluiden tuottamisessa. Digitalisaation eteneminen vaikuttaa yritysten toimintaan, ja se nähdään alalla mahdollisuutena lisätä palvelutarjontaa.
Yhteensä meriklusterissa on noin 3 000 yritystä. Mukana vuoden 2016 tunnusluvuissa ovat osakeyhtiömuotoiset yritykset, jotka ovat toimittaneet tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin. Aineistosta puuttuvat yritykset ovat pääsääntöisesti mikroyrityksiä.
Aineistossa on arvioitu meriklusteritoimintojen osuus yritysten tunnusluvuista. Tämä osuus voi vaihdella muutamasta prosentista sataan prosenttiin.
Meriklusteriin liittyvien toimintojen liikevaihto oli vuonna 2016 arviolta noin 13 miljardia euroa (kokonaisliikevaihto oli yli kolminkertainen). Yritysten meriklusteriin liittyvien toimintojen henkilöstömäärä oli 48 800 henkeä (vain suomalaisten yritysten henkilöstömäärät).
Yläkuvassa kokonaisliikevaihto 2007-2016, mrd. €
Meriklusteri on hyvin suhdanneherkkä toimiala, sillä maailmankaupan tilanne vaikuttaa merkittävästi kuljetuskysyntään ja alusten rakennustarpeeseen. Monesti yhdellä syklisellä toimialalla menestyksekkään operoimisen vastapainoksi tarvitaan kysynnän heilahteluita tasoittamaan tukijalkoja muilta täydentäviltä toimialoilta. Monet meriklusteriyritykset toimivatkin myös muilla toimialoilla, esimerkiksi meriteollisuuden lisäksi muilla teollisuuden aloilla tai meriklusterin useammalla eri markkinasegmentillä (esimerkiksi sekä offshore, meriteollisuus että varustamotoiminnassa). Näin on mahdollista tasata kysynnän heilahteluita.
Myös toimiminen globaalisti auttaa tasoittamaan paikallisesti heikompaa kysyntävaihetta, sillä toimialojen kehityskulut vaihtelevat jonkin verran eri puolilla maailmaa.
Risteilyrakentamisen näkymät ovat erittäin hyvät, sillä risteilyliiketoiminnalla menee maailmalla tällä hetkellä hyvin. Suomessa erityisesti Meyerin Turun telakalla on hyvä tilauskanta, joka mahdollistaa myös telakan verkostoyritysten ja alihankkijoiden kasvun lähivuosina. Aasian risteilymarkkinoiden arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa, ja ainakaan vielä aasialaiset telakat eivät ole kyenneet vaativien risteilyalusten rakentamiseen. Kiina on kuitenkin risteilijärakentamisessa nouseva uhka eurooppalaisille telakoille.
Rahtimarkkinatilanne on ollut heikko, ja sen vuoksi laitevalmistajien näkymät ovat olleet haasteellisemmat. Viimeaikoina rahtimarkkinatilanne on kuitenkin kehittynyt positiiviseen suuntaan, ja mm. Finnlines on lisännyt kuljetuskapasiteettiaan. Pitkän huonon jakson jälkeen varustamoissa on suhteellisen positiiviset näkemykset tulevasta markkinatilanteesta. Vuonna 2017 vientikuljetuksissa kasvua oli 6,4 prosenttia ja tuonnissa 1,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuljetusten lisääntyessä rahtaussopimusten hintatasoa on saatu korotettua ja niiden kestoa pidennettyä. Ro-ro segmentissä ennakoidaan, että muutaman vuoden sisällä aluksista tulee olemaan pulaa, ja odotettavissa on hintojen kohoamista.
Arktisten markkinoiden tilanne on heikko ennen kaikkea öljyn maailmanmarkkinahinnan laskun takia. Öljyn hinta on tällä hetkellä niin alhainen, ettei öljynporaus arktisilla alueilla ole kannattavaa. Lisäksi arktisen alueen projektit ovat olleet vastatuulessa ympäristöaktivistien vastustuksen ja alueen osittain epäselvien omistusoikeuksien takia. Arktisen öljynporauksen hyytyessä vähenee myös sitä sektoria palvelevien alusten kysyntä telakoilta. Toisaalta arktinen laivaliikenne saattaa tulevaisuudessa kasvaa, jos koillis- ja luoteisväylät pysyvät auki pitempään ja ne ovat luotettavammin liikennöitävissä. Tällä hetkellä niiden merkitys lastinkuljetuksessa on vähäinen.
Satama-alan kehitysnäkymät ovat sellaiset, että mitään suuria muutoksia liikennemäärissä ei ole odotettavissa. Paluuta jatkuvaan kasvuun (tilanne ennen vuotta 2008) ei ole näkyvissä, vaikka viennin kasvusta johtuen myös satama-alan tilanne kohenee ja työntekijämäärä lisääntyy (https://yle.fi/uutiset/3-10215450). Talouden yleinen kehitys vaikuttaa myös suoraan satamien liikennemääriin ja heijastuu yhtiöiden kannattavuuteen. Kuljetusten kokonaismäärän pysyessä samalla tasolla satamien välinen kilpailu heijastuu markkinaosuuksiin. Markkinanäkymien kohentumista indikoi kuitenkin se, että satamiin on suunnitteilla vuoteen 2020 ulottuvalla ajanjaksolla yhteensä noin 600 miljoonan euron investoinnit, mikä on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuosien 2011–15 aikana tehdyt investoinnit. Lastien yksiköitymiskehitys jatkuu, mikä suosii yksikköliikenteeseen panostaneita suurten liikennevirtojen satamia.
Satamaoperointi ei ole erityisen kannattavaa liiketoimintaa tällä hetkellä ja osa operaattoreista tekee tappiota. Odotettavissa on rationalisointia ja omistuksen keskittymistä. Logististen kokonaisratkaisujen tarjoaminen pelkän ahtaustoiminnan sijaan on keskeinen tapa kehittää liiketoimintaa.
Transitoliikenteen näkymät ovat hyvin epävarmat Venäjän ja EU:n poliittisen tilanteen vuoksi. Lisäksi Venäjän omat satamat kehittyvät edelleen ja kilpailu kiristyy.
Yritykset voivat saada uutta liiketoimintaa laajentamalla tuotteista palveluihin. Tällöin tuotetta valmistavan yrityksen kannattaa valmistaa tuotteesta kestävämpi, sillä palvelupohjaiset sopimukset sisältävät yleensä myös huoltosopimuksen. Näin elinkaaripalvelut muodostuvat yritykselle kilpailueduksi, ja vaikuttavat sen ansaintalogiikkaan.
Palvelupohjaiset liiketoimintamallit mahdollistavat pidemmät asiakassuhteet, kun tuotteen myymisen sijaan asiakassuhde jatkuu esimerkiksi liisaus- tai huoltosopimuksen kautta. Palveluliiketoiminta sitouttaa asiakkaat pidemmälle ajanjaksolle. Palveluliiketoiminnassa yksittäiset kaupat vähenevät ja niiden tilalle rakennetaan pitkäjänteisempiä liikesuhteita ja verkostoja. Kumppanuuden syntymisen kautta myös uudet kaupat ovat todennäköisempiä.
Alusten ja laitteiden elinkaaren myöhemmät vaiheet ovat tärkeitä liiketoimintamahdollisuuksia, sillä risteilyalusten elinkaari saattaa olla jopa 50 vuotta. Rahtialusten elinkaari on risteilyaluksia lyhyempi.
Jälkimarkkinapalveluissa arvonluontia rakennetaan huoltopalveluiden, varaosien saannin sekä tuotteiden ja prosessien päivitysten varaan. Palveluina voidaan tarjota jopa globaalia palveluverkostoa, joka on rakennettu esim. perustamalla toimintapisteitä eri puolille maailmaa ja tarjoamalla puhelimitse asiantuntija-apua Suomesta kellonajasta riippumatta.
Palveluliiketoiminta mahdollistaa myös aiempaa paremman asiakaslisäarvon luonnin, sillä palveluliiketoiminnalla on usein suurempi lisäarvo kuin uuden laitteen myynnissä. Esimerkiksi satamat pyrkivät kehittämään erilaisten lisäarvopalvelujen myyntiä, mm. tarjoamalla palveluita sataman alueella toimiville teollisuusyrityksille.
Jälkimarkkinoihin panostaminen on yksi tapa tasapainottaa uudisrakennusmarkkinoiden suhdannevaihtelujen vaikutuksia omaan liiketoimintaan. Pidempien asiakassuhteiden ja sopimusten kautta tulojen ennakoitavuus ja tasaisuus kasvaa. Yritys voi varmistaa pitkäaikaisella palvelusopimuksella tulovirtaa vuosiksi eteenpäin. Palveluliiketoiminnan kautta on mahdollista tasoittaa laivanrakennuksen syklisyydestä johtuvia liiketoiminnan volyymin vaihteluita, sillä huollolle, korjauksille ja päivityksille on kysyntää, vaikka uudisrakentaminen olisi vähissä.
Liisaus vähentää asiakkailta vaadittavia investointeja ja tasaa myyjän kassavirtaa. Samalla se kannustaa valmistajia tuotteiden korjaamiseen ja modularisaation kehittämiseen.
Digitaalisuus ja siihen pohjautuvat tuoteratkaisut usein keskiössä palveluliiketoiminnassa. Esimerkkejä digitalisaation mahdollistamista palveluista ovat huoltopalveluissa hyödynnettävät etähallintalaitteet sekä aluksen kulkua ja toimitusketjua optimoivat digitaaliset ratkaisut. Digitalisaation eteneminen nähdäänkin alalla mahdollisuutena lisätä palvelutarjontaa.
Monet kokevat pienehkölle yritykselle haasteelliseksi tarjota palveluja suuremmille, globaalisti toimiville asiakkaille.
Lisäksi haasteeksi nähdään se, että yrityksen pääomaa tulisi kiinnittää asiakkaalle palveluna tarjottavaan laitteeseen, vaikka tuottoja saataisiinkin vasta pidemmällä ajanjaksolla.
Meriteollisuudessa palveluliiketoimintaan siirtymiseen suhtautuminen on melko konservatiivista, erityisesti pienempien toimijoiden keskuudessa. Liiketoiminnan palveluistamiseen panostavia yrityksiä on kuitenkin enenevissä määrin. Esimerkiksi meriteollisuuden laitevalmistaja Wärtsilä on panostanut vahvasti toimittamiensa tuotteiden elinkaaripalveluihin ja huoltomarkkinoihin, sillä rahtimarkkinatilanne on ollut heikko, ja sen vuoksi laitevalmistajien näkymät ovat olleet haasteelliset.
Esimerkkejä meriklusterin palveluliiketoiminasta:
Huoltosopimukset ja laitteiden sekä ohjelmistojen päivitykset
Alusten kulun optimointiin liittyvät yritykset
- Oman huviveneen vuokraus
Lastinkäsittelyä ja toimitusketjujen hallintaa parantavat palvelut ja kuljetuksia optimoivat palvelut
Rahtihävikin vähentämiseen tähtäävät palvelut
Tunnistamista nopeuttavat palvelut
Konttien sijaintiin liittyvät palvelut
Satamissa tarjottavat palvelut
Hytti- ja ravintola-alueiden uudistustyöt
Meriklusterin arvonluonti liittyy useimmiten kuljetuksiin ja logistiikkaan, luonnonvarojen hyödyntämiseen, valvontaan ja viranomaistoimintaan sekä vapaa-aikaan ja turismiin.
Arvonluonti meriklusterissa perustuu lukuisia arvoketjuja (tilaus- ja toimitussuhteessa olevien toimijoiden muodostama arvoa luovan ketju) sisältävään kokonaisuuteen. Kuvasta on nähtävissä, että suunnitteluvaiheella on merkittävä osuus arvonlisäyksestä.
Meriklusterin voidaan esittää toimivan pääpiirteissään diassa kuvatun yleisluontoisen arvoketjurakenteen mukaan.
Termit:
Arvoketjussa raaka-aineet ja välituotteet muutetaan lopputuotteeksi, joka toimitetaan asiakkaalle. Arvonluonti tapahtuu tällöin vaiheittain ja toteutuu asiakkaan saatua tuote käyttöönsä (esim. komponenttivalmistajat).
Arvopajassa yritys etsii vastavuoroisesti asiakkaansa kanssa tiettyyn ongelmaan ratkaisua. Arvonluonnin pohjana on tällöin osapuolten omaava erilainen tieto ja osaaminen (esim. suunnittelutoimistot).
Arvoverkossa yritys tarjoaa asiakkaille palvelua, joka luo linkkejä ja yhteyksiä asiakkaan ja eri toimijoiden välillä. Arvonluonti on tällöin samanaikaista ja perustuu siihen, että palveluntarjoaja mahdollistaa infrastruktuurin useille käyttäjille (esim. rahtilaivan operointi).
Arvoverkosto syntyy näiden toimintatapojen yhdistämisestä
Arvonlisäystä käytetään taloudellisen volyymin ja merkityksen mittarina. Arvonlisäyksellä tarkoitetaan yrityksen synnyttämää arvoa ja se on laskettu yritysten tilinpäätösaineistoista laskemalla yhteen palkat ja sosiaaliturvamaksut, poistot ja liikevoitot, verot sekä korot. Arvonlisäyksessä ei liikevaihtolukujen tavoin kertaudu verkostomaisen toiminnan vaikutukset. Arvonlisäys kuvaakin liikevaihtoa paremmin liiketoiminnan volyymiä.
Suomen meriklusterille luonteenomaisina kauppamerenkulun markkinasegmentteinä on Suomen meriklusteri 2020 –raportissa määritelty 6 markkinasegmenttiä: 1) rahtiliikenteen, 2) risteilyliikenteen, 3) autolautta- ja ro-ro-liikenteen (ns. ruotsilaivat eli risteilyautolautat kuuluvat autolautta- ja roro-segmenttiin), 4) öljyn ja kaasun tuotannon, 5) uusiutuvan energian tuotannon ja 6) viranomaisten ja muun julkisen kysynnän markkinat.
Segmentit määräytyvät tilaajansa mukaan. Esimerkiksi öljykentillä operoitavaksi suunniteltu jäävahvistettu huoltoalus lasketaan mukaan öljy ja kaasu segmenttiin.
Kullekin markkinasegmentille on muodostunut omat arvoverkostonsa sekä rakennus- että operointivaiheiden toteuttamiseen. Rakennusvaiheeseen sisältyy lopputuotteen eli aluksen tai vastaavan suunnittelutyöt, komponenttien ja alijärjestelmien valmistus, järjestelmien integrointi ja lopputuotteen kokoonpano. Operointivaiheeseen sisältyy valmiin lopputuotteen operointi elinkaarensa ajan sekä operoinnin tueksi käytettävät palvelut kuten huollot, muunnokset sekä toimitukset operoinnin tarpeisiin.
Yksittäinen yritys voi toimia samanaikaisesti usealla markkinasegmentillä, ja suuret yritykset myös arvoketjun eri osissa.
Yritysten markkinasegmentti on selkeämmin määriteltävissä kuin asema arvoketjuissa tai verkostoissa.
Yritysten lukumäärässä tarkasteltuna eniten yrityksiä toimii risteily- (369/643) sekä rahtiliikenteen segmenteissä (397/643).
Risteilyalussegmentissä yritysmäärä keskittyy arvoketjussa komponenttien ja järjestelmien lohkoon, joka johtuu telakoiden laajasta toimittajaverkostosta.
Rahtiliikenteessä yritysten lukumäärää korottavat satamat ja niissä toimivat satamaoperaattorit.
Meriklusterin markkinarakenne on niin monimuotoinen, että ei ole milloinkaan mahdollista tehdä koko klusteria koskevia yleistäviä johtopäätöksiä siitä meneekö klusterilla taloudellisesti hyvin tai huonosti. Osana globaalia taloutta markkinoiden globaalit käänteet vaikuttavat eri tavalla klusterin eri osiin.
Tutkimuksessa on käytetty yleistävää ryhmittelyä sekä yritysten päämarkkinasegmenttien että arvoketjun pääosien mukaan. Markkinasegmenttien tarkasteluun otettiin mukaan yritykset, joiden liikevaihto ylitti kaksi miljoonaa euroa vuosina 2012–2014 ainakin yhtenä vuonna. Poikkeuksena kokorajaukseen listaan otettiin mukaan harkinnanvaraisesti muutamia hankkeessa haastateltuja t&k -vaiheen uusia yrityksiä, vaikka ne ovat liikevaihdoltaan pienempiä. Kokorajauksen myötä aineistossa oli mukana 643 osakeyhtiömuotoista yritystä (85 varustamoa tai niille operoinnin palveluja tarjoavaa yritystä, 73 satamanpitäjää tai satamaoperaattoria sekä 485 meriteollisuusyritystä).
Suomen meriklusterin kokonaisarvonlisäyksen kerätyllä aineistolla arvioidaan olevan noin 3,8 miljardia euroa. Vastaava meriklusterin toimintaan laskettava liikevaihto on samalla aineistolla 12,0 miljardia euroa (vuonna 2013). Tällöin meriklusterin tienaamasta liikevaihdosta keskimäärin noin 30 prosenttia tuottaa arvonlisäystä. Mukaan lukuihin on huomioitu vain meriklusterin osuus aineistossa mukana olevien yritysten arvonlisäyksestä.
Arvonlisäyksessä ei liikevaihtolukujen tavoin kertaudu verkostomaisen toiminnan vaikutukset.
Eri toimialojen välinen arvonlisäysten vertailu on haastavaa sillä laskentaperusteissa voi olla eroja. Kuitenkin vertailukohteena voidaan esittää metsäsektorin arvonlisäyksen olleen 6,7 miljardia vuonna 2013.
Koko Suomen tehdasteollisuuden arvonlisäys on vuonna 2013 ollut noin 28,8 miljoonaa. Luvut eivät ole suoraan rinnastettavissa, mutta mittakaavaltaan meriklusteri sijoittuu noin 10–15 prosentin tuntumaan Suomen koko valmistavaan teolliseen toimintaan peilattuna.
Meriklusterin 3,8 miljardin arvonlisäys on pilkottavissa edelleen kunkin markkinasegmentin muodostamaan arvonlisäykseen (kuva).
Suurimmaksi eri markkinoista on muodostunut rahtiliikenteen markkinasegmentti (arvonlisäys 1423 miljoonaa euroa) ja toiseksi suurin on autolauttojen ja ro-ro-liikenteen segmentti (arvonlisäys 902 miljoonaa euroa). Kumpikin segmentti on tärkeä kuljetusten toteuttaja Suomen teollisuuden ja talouden kannalta, mutta kummassakin segmentissä on myös kansainvälisillä markkinoilla toimivia varustamoja sekä meriteollisuuden laitevalmistajia.
Huomioitavaa edelliseen diaan nähden on se, että eri markkinasegmenteillä toimivien yritysten määrä oli jakautunut kohtuullisen tasaisesti (poislukien uusiutuvan energian offshore –tuotanto), mutta arvonlisäyksessä erot eri segmenttien välillä ovat selvästi suuremmat.
Rahtiliikenteen arvonlisäys (1423 milj. €) muodostuu kuljetuksista teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin (mm. rahtia kuljettavat varustamot, satamat) sekä meriteollisuudesta (rahtialusten moottori-, laite ja järjestelmätoimittajat ja lastinkäsittelyjärjestelmiä tekevät yritykset). Meriteollisuuden osuus rahtisegmentin arvonlisäyksestä on suurempi kuin kuljetusten. Laivan järjestelmien tai lastinkäsittelylaitteiden liiketoiminnassa tärkeää ovat myös kattavat jälkimarkkinapalvelut kuten huollot ja varaosat.
Autolautta- ja roro –liikenteen markkinoiden arvonlisäys (902 milj. €) muodostuu pääosin ro-ro alusten ja matkustaja-autolauttojen (myös risteilyautolautat) liikenteestä ja niiden tarvitsemista palveluista. Suurimmassa osassa Suomen satamia on nimenomaan ro-ro-aluksiin perustuvaa linjaliikennettä ja ro-ro-liikenne on Suomen ulkomaankaupalle merkittävä rahtien kuljetusmuoto. Tällä markkinasegmentillä suomalaisten yritysten luomasta arvonlisäyksestä valtaosa tulee varustamoista. Lisäksi arvonlisäystä muodostuu satamissa ja varustamojen toimittaja- ja palveluverkostoissa. Meriteollisuudesta mukaan lasketaan esimerkiksi lastinkäsittelyjärjestelmien valmistajat ja globaalit järjestelmätoimittajat.
Öljyn ja kaasun offshore –tuotanto ja arvonlisäys (746 milj €) muodostuu Suomessa meriteollisuudesta. Suomessa tehdään mm. öljynporauslauttoja ja niiden runkoja sekä kansirakenteita, öljyauttojen huoltoaluksissa tarvittavia propulsiolaitteita ja niiden osia sekä offshoressa hyödynnettäviä monitoimimurtajia. Lisäksi Suomessa on mm. öljyalaan liittyvää projekti- ja prosessiosaamista.
Risteilysegmentille tuotettu arvo (437 milj. €) muodostuu lähes kokonaan meriteollisuuden piirissä (mm. Meyer Turku ja risteilyalusten valmistukseen ja muutostöihin osallistuvat yritykset).
Viranomaistoiminnasta muodostuvaan markkinasegmenttiin lasketaan mukaan ne alukset (mm. jäänmurto, sotilaskäyttö, partioalukset merivartiostojen, tullin ja poliisin käyttöön, tutkimusalukset, mittaus- ja väylänhoitoalukset, öljyntorjunta-alukset sekä koulutusalukset) ja järjestelmät, joiden tilaajana toimii jokin julkisen sektorin taho. Segmentin arvonlisäys on 233 milj. €. Alusten, niiden suunnittelun, rakentamisen ja mm. navigaatio-, propulsio- ja automaatiojärjestelmien lisäksi arvonlisäystä segmentille tuottavat myös mm. puolustusjärjestelmiin ja öljyntorjunnan ratkaisuihin liittyvät toimijat. Julkisen kysynnän alukset ovat yllättävän suuri markkina. Markkinasegmentti ei ole vain kotimainen vaan merkittävää vientiä on maailmanlaajuisesti.
Uusiutuvan energiatuotannon markkinasegmentin arvolisäyksen (39 milj. €) muodostuvat pääosin tuuli- ja aaltovoimaan liittyvät yritykset (mm. kuljetukset, huoltoalukset, komponenttivalmistajat, kaapelit, tuulipuistot, aaltovoimalat).
Meriklusterin arvonluonti nojaa tuotteiden kykyyn tarjota etuja ja hyötyjä ostajalle. Yksittäiset tilaukset ovat jäämässä taakse ja kyse on monesti pitkäaikaisempien suhteiden ja verkostojen rakentamisesta. Tyypillinen esimerkki ovat jälkimarkkinapalvelut, eli arvonluontia rakennetaan huoltopalveluiden, varaosien saannin, tuotteiden ja prosessien päivitysten varaan. Nämä jälkimarkkinapalvelut myös vaikuttavat tilaajien hankintapäätöksiin.
Nykyään meriklusteriyritykset myös näkevät alusten ja laitteiden elinkaaren myöhemmät vaiheet liiketoimintamahdollisuuksina.
Osa yrityksistä on vienyt myyntiään myös ratkaisumyynnin suuntaan, jossa tuotteiden ympärille on mietitty niitä tukevat palvelukonseptit. Arvonluonnista on vähitellen tulossa aineettomampaa ja myytävät tarjoamat ovat suunnittelua, analyysejä ja konsultointia.
Meriklusteri seuraa myös muita sektoreita, ja niiltä tuodaan sekä toimintamalleja että erityisesti uusia teknologioita, joista sovelletaan merenkulkuun sopivia muunnelmia
Digitalisaation avulla tuotannon tehostamismahdollisuudet paranevat. Uudenlaisia älykkäitä palveluita voivat olla esimerkiksi prosesseja tarkkailevat ja optimaalista toimintaa säätelevät tekniikat, olemassa olevaa dataa hyödyntävät tekniikat, etäseuranta – ja korjausmahdollisuudet ja monet muut uudenlaiset palvelut.
Meriklusterin yritysten nykyisen liiketoiminnan verkostot ovat hyvin vakiintuneita, sillä merenkulun kaupankäyntitapojen ja roolitusten takana ovat pitkät perinteet. Meriklusterin yrityksille arvonluonnin ja kilpailuedun kannalta erittäin olennaisia ovat nykyisen liiketoiminnan uudistamisen sekä nousevan liiketoiminnan kehittämisen verkostot. Yritysten innovatiivisuus ja luovuus tuotekehityksessä on luonut selkeää osaamiseen perustuvaa kilpailuetua suomalaisille meriteollisuusyrityksille.
Meriklusteriyritykset ovat kehittäneet esimerkiksi rikkipesureita laivoihin vastaamaan kiristyneihin ympäristömääräyksiin (Wärtsilä, Langh Tech), innovatiivisia sisustusmateriaaleja ja perinteisiä polttoaineita korvaavia ratkaisuja kuten nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä polttoaineena käyttäviä moottoreita (Wärtsilä) sekä aluksia, joiden voimanlähteenä ovat tällaiset moottorit. Myös biopolttoaineiden käyttöä kehitetään.
Yritykset saattoivat nähdä itsensä innovatiiviseksi, kun he olivat ensimmäisenä kaupallistamassa niitä tai niihin perustuvaa konseptia, vaikka he eivät olleet itse tehneet merkittävää teknistä innovaatiota. Tämä kertoo siitä, että innovatiivisuus voi ilmetä paitsi uusissa teknologioissa myös uusien liiketoimintamallien käyttöönotossa. Esimerkki vanhan keksinnön yhdistämisestä uuteen on Norsepowerin roottoripurje.
Monet meriklusterissa sovelletut innovaatiot ovat syntyneet muilla toimialoilla. Esimerkiksi taajuusmuuntajat kehitettiin alun perin sähkönjakelua varten, mutta sittemmin niille on löytynyt sovelluksia kaikkialla missä käytetään sähkölaitteita, myös laivoissa. Alalla puhutaan toisinaan tällaisten tuotteiden ”marinoinnista” eli muuttamisesta merikäytön vaatimuksia vastaaviksi.
Uudet ympäristömääräykset ovat luomassa valtavan uusien innovaatioiden potentiaalin. Erityisesti IMO:n määräämän EEDI:n (Energy Efficiency Design Index) käyttöönotto haastaa alussuunnittelua ja –rakentamista tuotekehitykseen ja innovaatioihin, sillä vuonna 2025 rakennettavien alusten tulee olla 30 prosenttia energiatehokkaampia kuin vuonna 2013 rakennettujen alusten. Erityisen haasteen Suomelle tuo näiden alusten soveltaminen talviliikenteeseen.
Meriklusterin ominaispiirteeksi innovaatiotoiminnassa koetaan kuitenkin vanhoillisuus. Useampi selvitykseen haastateltu totesi, että esimerkiksi varustamot ovat haluttomia ottamaan käyttöön tai edes kokeilemaan ”liian radikaaleja” teknologioita tai tuotteita. Ennakkoluulottomien ratkaisujen kehittäminen onkin yksi meriklusterissa tunnistetuista osaamistarpeista.
Yläkuvassa esitetään Suomen meriklusterin 2000–2014 haetut ja 2015 loppuun mennessä myönnetyt patentit teknologiaryhmittäin.
Meriklusteritoimintoihin selkeästi liittyviä patentteja löytyi yhteensä 102 kappaletta. Niitä oli hakenut 24 eri yritystä. Patenttien määrä ei vaikuta kovin suurelta. Tähän ovat syynä muun muassa patentointiin liittyvät ongelmat, joiden vuoksi monet yritykset eivät suojaa keksintöjään patentein.
Ylempi kuva: Suurin yksittäinen teknologiaryhmä, johon patentteja haettiin (28 patenttia) on matkustajatilat. Näihin kuuluvat paitsi hyttien rakentamiseen liittyvät, myös muut sellaiset teknologiat, jotka liittyvät erityisesti matkustajiin (esim. matkustajien tuottamien jätteiden keruu ja käsittely, kuten alipainevessajärjestelmät). Toiseksi suurin teknologiaryhmä (16 patenttia) on lastinkäsittely. Tähän kuuluvat sekä laivoihin asennettavat että satamissa käytettävät lastinkäsittelylaitteet. Voimansiirtojärjestelmiin liittyviä patentteja oli tarkastelujakson aikana haettu 14 kappaletta. Esimerkkeinä patentoiduista tuotteista mainittakoon propulsiojärjestelmät ja niiden osat. Laivamoottoreihin haettiin tarkastelujakson aikana 9 patenttia. Öljyvahinkojen torjumiseen (mm. öljyn poisto jäisestä vedestä tai pilssivedestä) liittyviä patentteja haettiin 8 kappaletta. Muut rakenteet ja konseptit -teknologiaryhmä käsitti keksintöjä, jotka liittyivät lähinnä uusiin tapoihin sijoittaa moottori ja propulsiojärjestelmä laivassa. Tässä ryhmässä haettiin tarkastelujakson aikana 7 patenttia. Aaltovoimaa koskevia patentteja haettiin Suomesta 5 kappaletta. Laivakonseptit-teknologiaryhmään laskettiin kuuluviksi keksinnöt, jotka koskivat uusia alustyyppejä (muita kuin jäänmurtajia ja nimenomaan jäissä kulkuun suunniteltuja aluksia, jotka sijoitettiin arktinen merenkulku-ryhmään). Tällaisia patentteja haettiin Suomesta 4 kappaletta. Muita laivalaitteita, joihin haettiin patentteja, olivat kiinnitysvinssit ja laskusillat. Tällaisia patentteja haettiin Suomesta 3 kappaletta.
Alempi kuva: Patentoineiden yritysten päätoimiala ja asema markkinasegmenteillä ja arvoketjuissa. Kuviossa yrityksen nimi on sijoitettu siihen osaan arvoketjua, jossa sen pääliiketoiminta sijaitsee, ja sille segmentille, jossa sen merkittävimmät markkinat ovat. Yritystä kuvaava värillinen pallo on lisäksi sijoitettu muillekin asiakassegmenteille. Suurin osa patentoineista yrityksistä toimii arvoketjun alkupäässä ja keskellä, eli komponenttien ja järjestelmien valmistuksessa ja niiden asennuksessa, sekä lopputuotteissa. Lisäksi on muistettava, että patenteilla suojataan tyypillisesti tuotteita ja niiden valmistusmenetelmiä, ja muunlaiset innovaatiot jäävät helposti patenttidatan ulkopuolelle.
Yritysten kehittämisessä voi hyödyntää erilaisia innovaatiomenetelmiä, sillä ne tuulettavat ajatuksia ja antavat työkaluja ajatella ja toimia totutusta poiketuilla tavoilla. Diassa vasemmalla on Board of Innovationin menetelmäpuu, josta voi poimia käyttöön joko yksittäisiä tai useampia työkaluja, ja soveltaa niitä omaan yritykseensä sopivalla tavalla. Samaisia menetelmiä hyödyntää mm. suomalainen meriteollisuuden laitevalmistaja.
Innovoinnin ja menetelmien työkaluja löytyy mm. sivustolta https://www.boardofinnovation.com/tools
Lisäksi diassa on esitelty esimerkkinä yhdestä menetelmästä innovointimenetelmä OPERA, joka toimii hyvin noin parinkymmenen hengen ryhmissä. Aikaa menetelmän käyttöön saa kulumaan enemmänkin, mutta sen pystyy viemään läpi tunnissakin. OPERA muodostuu viidestä vaiheesta. Menetelmän tavoitteena on saada ajatukset totutusta poikkeaville urille ”out of the box”, ja negatiivisia kommentteja sekä kritiikkiä ei vielä tässä vaiheessa kuulu nostaa esille.
1/5 Own. Alussa kukin osallistuja innovoi yksinään nopeasti 5 asiaa ja kirjaa ne ylös, käyttäen tähän aikaa 5 minuuttia.
2/5 Pair suggestions: Muodostetaan parit, jotka käyttävät 10 minuuttia yhdistääkseen tai valitakseen molempien ehdotuksista 5 ideaa jatkoon.
3/5 Explanations: Esitelkää ideat pareittain koko ryhmälle lyhyesti käyttäen tähänkin aikaa 10 minuuttia.
4/5 Ranking: Antakaa kymmenessä minuutissa pareittain omasta mielestänne parhaille esitetyille ideoille plusmerkkejä. Kullakin parilla on käytössään 4 plusmerkkiä, jotka he saavat jakaa esitettyjen ideoiden kesken. Omille ideoille plusmerkkejä ei saa antaa.
5/5 Järjestäkää kymmenessä minuutissa esitellyt ideat teemoittain. Lopuksi päätetään, miten organisaatiossa innovoinnin tuloksia tarkastellaan ja hyödynnetään.
Seuraaviin dioihin on kuvattu erityyppisiä innovaatioita ja uusia markkina-alueita, joissa toimii suomalaisia meriklusteriyrityksiä. Listaus uusista markkinoista ei ole kattava, mutta antaa näkymiä siitä, mitä uudet markkinat Suomen meriklusterille voivat tarkoittaa.
Kelluvia rakenteita ovat valmistaneet mm. Admares ja RMC tuottaen mm. kelluvan luksussaaren ja kelluvia huviloita Dubaihin.
https://yle.fi/uutiset/3-9357130
Uusiutuvien energiamuotojen meriympäristössä tapahtuvan hyödyntämisen liiketoiminnan merkityksen uskotaan tulevaisuudessa kasvavan. Tuuli- ja aaltovoiman hyödyntäminen ovat meriklusterin uusia markkina-alueita.
Siirtyminen uusiutuvien polttoaineiden käyttöön edistää merellisen energian hyödyntämistä.
Suomalaisia uusiutuvan merellisen energian tuotantoon liittyviä yrityksiä ovat mm. merituulivoiman rakentamiseen liittyviin kuljetuksia tehnyt Meriaura-varustamo ja Meriauralle tuulipuistojen huoltotehtäviin erikoistuneen aluksen rakentanut Mobimar. Lisäksi muun muassa Moventas, ABB ja Vacon valmistavat tuulivoimaloissa käytettäviä komponentteja sekä Prysmian Cables and Systems voimaloissa käytettäviä merikaapeleita.
Suomen Hyötytuuli rakentaa parhaillaan Suomen ensimmäistä merituulipuistoa Porin Tahkoluotoon. Merkittävää hanketta toteutetaan myös Kemin Ajoksessa Ikean tavoitteisiin.
Toinen merellisen uusiutuvan energian muoto on aaltovoima. Suomessa on kehitteillä kaksi erilaista aaltovoimalakonseptia. Näistä AW-Energyn järjestelmä on suunniteltu lähempänä rantaa käytettäväksi kuin kauemmas merelle kelluvaksi suunniteltu Wellon Penguin -konsepti. Fortum kokeilee Ruotsissa kolmattakin järjestelmää.
Tarve fossiilisten polttoaineiden käytön ja ympäristövaikutusten vähentämiseen on vaikuttanut positiivisesti meriliikenteen vaihtoehtoisten energiaratkaisujen kehittymiseen.
Norsepowerin roottoripurjeet toimivat apupropulsiona hyödyntäen tuulivoimaa, ja vähentävät alusten polttoaineen kulutusta.
Usea uudisrakennuslaiva hyödyntää polttoaineena nesteytettyä maakaasua LNG:tä, jota käyttämällä on mahdollista saavuttaa tulevaisuuden päästötavoitteet. LNG:n lisääntyvä käyttö merenkulun polttoaineena on meriteollisuuden merkittävä kehityspolku. Taustalla vaikuttavana voimana on tiukentuva ympäristölainsäädäntö. LNG:n käyttöä on tähän asiti rajoittanut rajallinen tankkausmahdollisuus, mutta LNG:n tarjonta lisääntyy uusien terminaalien ja tankkauspisteiden myötä.
Myös biopolttoaineiden käyttöä kehitetään. Suomessa meriliikenteen biopolttoaineita on kehittänyt mm. VG Shipping.
Autonomisten, miehittämättömien alusten kehittäminen on Suomessa yksi vahva tulevaisuuden ala, jota kehitetään mm. One Sea ekosysteemissä usean alan johtavan yrityksen voimin. DIMECC Oy vastaa toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Toiminnassa on mukana yli 400 organisaatiota niin meriteollisuuden kuin ICT- ja ohjelmistoteollisuuden parista.
Suomessa on myös autonomisten alusten testausalue Jaakonmeri.
Myös merirakentamiseen liittyviä yrityksiä on kansainvälistynyt. Esimerkiksi VRT Finland Oy tutkii kaikuluotaamalla vedenalaisia rakenteita (mm. sillat, satamat, tuulivoimapuistot, putkilinjat, vesivoimalat), ja sen jälkeen visualisoi ja analysoi saatua tietoa asiakkaalle.
IT-alan merkityksen kasvu on merkittävä kehitystrendi. Teknologian ja teknologiasovellusten merkitys lisääntyy kaikilla meriklusterin toimialoilla ja toiminnoissa laivanrakennuksesta alusten operointiin ja lastinkäsittelyyn. Digitalisaation avulla tuotannon tehostamismahdollisuudet paranevat. Uudenlaisia älykkäitä palveluita voivat olla esimerkiksi prosesseja tarkkailevat ja optimaalista toimintaa säätelevät tekniikat, olemassa olevaa dataa hyödyntävät tekniikat, etäseuranta – ja korjausmahdollisuudet ja monet muut uudenlaiset palvelut.
Suomen meriteollisuusyrityksiä joutui muutama vuosi sitten etsimään markkinoita ulkomailta ja kansainvälistymään heikon kotimaisen markkinatilanteen takia. Tämä on osoittautunut hyväksi asiaksi, sillä kansainvälistyminen on mahdollistanut paitsi liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen uusien verkostojen myötä, myös antanut mahdollisuuden suhdanteiden tasaamiseen. Yksittäiset tilaukset ovat jäämässä taakse ja kyse on monesti pitkäaikaisempien suhteiden ja verkostojen rakentamisesta. Tyypillinen esimerkki ovat jälkimarkkinapalvelut, eli arvonluontia rakennetaan huoltopalveluiden, varaosien saannin, tuotteiden ja prosessien päivitysten varaan. Nämä jälkimarkkinapalvelut myös vaikuttavat tilaajien hankintapäätöksiin.
Uudet kevyet materiaalit ja ICT, automaatio ovat keskeisiä teknologista kehitystä ohjaavia tekijöitä. Teknologisessa kehityksessä odotetaan erilaisia kokonaisjärjestelmien innovaatioita, jotka muuttavat tuotantoprosesseja ja -järjestelmiä. Kaikki ratkaisut, jotka auttavat ekotehokkuutta, ovat tällä hetkellä kehittämisen keskiössä. Erityisesti tulevaisuuden tavoitellumpia ratkaisuja ovat ympäristöystävälliset teknologiat, joiden hyötysuhde ja kyky tuottaa energiaa ovat erittäin hyviä.
Muutostekijöillä tarkoitetaan ilmiöitä, joilla on merkittävä vaikutus tulevaisuuden kehitykseen ja havaittavissa tai määriteltävissä oleva kehityskulku. Muutosvoimat ovat yhteiskuntaan vaikuttavia ilmiöitä, jotka suuntaavat päätöksiä ja valintoja. Kymmeneksi merkittävimmiksi tulevaisuutta ohjaaviksi muutostekijöiksi on selvityksessä tunnistettu seuraavat tekijät: 1. Fossiiliset polttoaineet korvautuvat uusiutuvilla luonnonvaroilla, 2. Ilmastonmuutos, 3. Globaalin kilpailun kiristyminen, 4. Raaka-aineiden kuljetusreitit muuttuvat, 5. Merien luonnonvarojen käyttö, 6. Kansainväliset ja kansalliset rajoitukset ja määräykset, 7. ICT, digitalisaatio ja ”big datan” käyttö, 8. Energiatehokkuus ja päästöttömyys, 9. Kierrätys ja kestävä kehitys sekä 10. Merikuljetusten kustannusten taso
Kuvassa on Suomen meriklusterin neljä mahdollista tulevaisuusnäkymää vuodelle 2025: 1. Tehdään se täällä itse, 2. Pelataan varman päälle, 3. Tehdään tulosta kovalla sykkeellä ja 4. Ollaan etujoukoissa uudistamassa. Tulevaisuuskuvat on muodostettu suomalaisten meriklusteritoimijoiden yhteisessä työpajassa neljän keskeiseksi tunnistetun muutostekijän yhdistelminä (kuvan reunalla olevat vastinparit: 1) Uusiutuva/ fossiilinen energia, 2) proaktiivinen/reagoiva toimintatapa ja suhtautuminen kansainväliseen sääntelyyn, 3) teknologisen kehityksen nopeus ja 4) globaalit / paikalliset verkostot. Tulevaisuuskuviin voi tutustua tarkemmin selvityksessä Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua.
Pitkällä aikavälillä meriklusterin tulevaisuutta näyttävät ohjaavan eri energialähteiden käyttö, kestävän kehityksen mukainen toiminta, globaali kilpailu, raaka-aineiden kuljetusreittien muutos, merten luonnonvarojen käyttö, kansainvälinen sääntely ja digitalisaatio sekä automaatio.
Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähdään tietyt erikoistuneet markkinat kuten esimerkiksi arktinen osaaminen, akkuteknologia tai hybridiset energiaratkaisut.
