1. Datahuone, vihreä siirtymä ja
yksikköaineistojen
hyödyntäminen
Lassi Ahlvik
Apulaisprofessori
Helsingin yliopisto, Helsinki GSE

2. Datahuone:
Suomella poikkeuksellisen hyvä
potentiaali
• Kattavat aineistot ja paljon
niihin liittyvää osaamista
• Tämä osaaminen on
alihyödynnettyä ja siiloutunutta
Kesäkuussa 2022 perustettiin
Datahuone
• VATT:lla päävastuu, GSE ja
Tilastokeskus vahvasti mukana
• 3-vuotinen pilotti 2023-2025

3. Käynnistys Investointipäätös Esiselvitys Suunnittelu
Lähde: EK Vihreiden investointien dataikkuna, https://ek.fi/tutkittua-tietoa/vihreat-investoinnit/

4. Ympäristö- ja energiaryhmä: Motivointi
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
45 000
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020
2022
2024
2026
2028
2030
2032
2034
Bruttokanta,
muutos
(MEUR)
10v keskiarvo
10v keskiarvo
+ vihreät
Ympäristöön liittyvät suuret
kysymykset:
• Vihreä siirtymä on iso rakennemuutos,
miten se vaikuttaa työmarkkinoihin,
yrityksiin, julkiseen talouteen
• Suomen ympäristöpolitiikkaan tulossa
täydennystä: Hiilen hinnoittelu,
liikenteen päästökauppa, maatalouden
päästövähennykset, hiilinielut,
biodiversiteettitavoitteet
• Pidemmän aikavälin kysymykset:
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja
sopeutuminen
Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden vuositilinpito),
EK Vihreiden investointien dataikkuna

5. • Miten energiakriisi osuu erilaisiin asuntokuntiin ja yrityksiin?
• Paljonko sähkötuet maksavat ja keihin ne kohdistuvat?
• Datahuone käytti tilinpäätösaineistoja sekä yhdisti
sähkönkäyttöaineistoja (Fingrid Datahub) asuntokuntien
tietoihin, ja auttoi sähkötukien valmistelussa
Esimerkki 1: Sähkökriisi

7. Tukea tarvitsevien määrät
• asd
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Henkilömäärä
Asuntokunnan tulodesiili
Sähköhyvityksen
vaikutus
Muiden tukien ja
turvaverkkojen
vaikutus
Henkilöt, joilla
sähköment ovat
tukien jälkeen yli
10% tuloista
• Henkilöt, joiden asuntokunnilla
sähkömenot yli 10% tuloista:
• Ilman tukia: 1 061 000
• Aiemmat tuet ja turvaverkot: 797 000
• Sähköhyvityksen jälkeen: 496 000
• Tuki vähentää raja-arvon ylittävien
kotitalouksien määrää, mutta
painottuu isoihin tuloluokkiin
Lähteet: Fingrid Datahub, Tilastokeskus, Energiavirasto
Kuva: Henkilöt, joiden sähkömenot ovat yli 10 % tuloista

8. Julkistaloudelliset kustannukset
• Arviot sähkötukien
kokonaishinnasta:
• Hallituksen esitykset: 1,1 mrd Euroa
• Datahuone, korkea hinta (25-30
snt/kWh): 680 milj. Euroa
• Datahuone, matala hinta (15
snt/kWh): 480 milj. Euroa
Lähteet: Fingrid Datahub, Tilastokeskus, Energiavirasto
Kuva: Sähköhyvityksen ja muiden sähkötukien määrät
asuntokuntien tulodesiileittäin (matala hintaoletus 15snt/kWh)
0
20
40
60
80
100
120
140
160
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Miljoonaa
Euroa
(per
4kk)
Asuntokunnan tulodesiili
Sähköhyvitys
Muut tuet

9. Esimerkki 2: Metsät ja hiilinielut
Suomen maankäyttösektorin
hiilinielut ovat romahtaneet
• Laskennassa tapahtuneet muutokset
• Kasvaneet hakkuut
• Myös EU:n ennallistamisasetus
saattaa tuoda vaatimuksia metsille ja
turvemaille
Datahuoneen lähestymistapa:
Yhdistetään metsävaratiedot
kiinteistöjen omistajiin
Lähde: Tilastokeskus cadastre, metsävaratieto

10. Lähde: MML kiinteistörekisteri, metsäkeskus

11. Mikä selittää ”hiljaista suojelua” Uudellamaalla?
VATT Datahuone. Lähde: Tilastokeskus, MML Kiinteistörekisteri, Suomen Metsäkeskus

12. VATT Datahuone. Lähde: Tilastokeskus, MML Kiinteistörekisteri, Suomen Metsäkeskus
Mikä selittää ”hiljaista suojelua” Uudellamaalla?

13. Esimerkki 2: Metsät ja hiilinielut
• Työn alla: Tarkkojen
hakkuupäivien
havaitseminen
satelliittiaineistosta
• Raportti valmistuu syksyn
tai alkukevään aikana
(a) Ennen hakkuuta (b) Hakkuun jälkeen
Lähde: Sentinel satelliittiaineisto

14. Nykypäivän mahdollisuuksista ja haasteista
• Suomella poikkeuksellisen hyvä potentiaali hyödyntää julkisia aineistoja
päätöksenteossa
• Tyypillisten alojen (tilastotiede, datatiede) lisäksi rekisteriaineistoja käytetään laajasti
yhteiskuntatieteissä
• Aineistot julkaisu edistää yhteiskunnallista päätöksentekoa, mutta ei välttämättä kaikkien
osapuolten intressejä
• Tilastokeskuksen kanssa yhteistyö sujuu hyvin
• Infrapuolella kehitys menee eteenpäin
• Uuden lain mahdollisuuksien hyödyntäminen ja käytänteiden luominen
• Aineistojen saatavuudessa on erittäin hyvää kehitystä, mutta rajoittuu kiinnostuneiden
tahojen yhteistyöhön