5. 31.1.2019 Marjo Bruun5 #tilastokeskuspv
PUHEENVUOROT
Mikä on datan rooli
tulevaisuuden yhteiskunnassa?
Uhka vai mahdollisuus?
TkT, luova johtaja Anne Stenros,
Creative Catalyst Oy @CasaAnna
Case: Tekoälyllä tavoitteisiin
IT-sovellusarkkitehti Jukka Kärkimaa,
Tilastokeskus @JukkaKarkimaa
PANEELIKESKUSTELU
Miten Suomesta luodaan innovatiivinen
tiedonkäytön yhteiskunta?
johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen,
valtiovarainministeriö @OPRissanen
ylijohtaja Laura Vilkkonen,
liikenne- ja viestintäministeriö @vilkkonen
toimitusjohtaja Pietari Suvanto, Vainu Oy
@pietarisuvanto
ylijohtaja Heli Mikkelä, Tilastokeskus
@HMikkela
Iltapäivän ohjelmassa
Notes de l'éditeur
SLIDE 1
Tiedon käyttö on tulevaisuuden kysymys
Datan määrän räjähdysmäinen kasvu
Datan määrän kasvu: Vuosittain määrä kasvaa kymmeniä prosentteja, arvioitiin jo joitain vuosia sitten.
Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta myös lisääntynyt.
Käynnissä kilpajuoksu tiedon tehokkaasta käytöstä
- Esimerkkejä mitä kaikkea tiedolla voi tehdä eli miksi aihe on kiinnostava
- päätöksenteon tuki, ennakointi (asiakaskäyttäytyminen, asiakastarpeiden tunnistaminen, kasvualojen tunnistaminen, julkishallinnon tarpeet)
- uutta liiketoimintaa dataan pohjautuen (hyvinvointipalvelut, terveys)
- robotisaatio, tekoäly
- tehostaa toimintaa: esim. julkishallinnon tuottavuuden kasvu (McKinsey arvioinut tehostamisen rahalliseksi arvoksi Euroopassa jopa 250 000 Me/vuosi)
Datan tarvitsijoita on paljon ja heillä on erilainen näkökulma tiedon käyttöön
Kaikki data ei ole arvokasta
Kun käyttöä halutaan lisätä niin on muistettava että ei ole itsestään selvää että data on arvokasta.
Kun tiedon käyttöä halutaan lisätä, on laatu ja yhdisteltävyys avainasemassa
Robotiikka ja tekoäly tarvitsevat tietoa mutta ei minkälaista tietoa tahansa.
Tekoälyn tekemien päätösten laatu on yhtä laadukasta kuin sen käyttämä data.
Yhteinen käsitys tiedon laatutasosta ja sen osatekijöistä.
Riskejä ja ongelmia.
Oikea tieto oikeaan aikaan oikeassa muodossa.
Tiedon kestävä kiertotalous
Tiedosta tulevaisuus
Miten edellä mainittu liittyy Tilastokeskuksen toimintaan?
Tilastokeskuksen perinteinen toiminta ja siihen pohjautuva maine on rakentunut sen varaan, että Tilastokeskuksen hallussa olevien tietojen ympärille on rakennettu vahvat suojamuurit.
Tilastokeskuksessa käytetään laajoja tietoaineistoja. Perinteisesti olemme voineet hyödyntää hyvin julkishallinnon tietovarantoja ja nyt kokeillaan myös bigdataa tilastojen pohjana. Meillä on töissä tiedon ammattilaisia.
Ymmärrys tiedon käsittelystä yhteiskunnan hyödyksi
Tietoon liittyvät ongelmat samoja aineistojen koosta huolimatta
Datan määrän kasvu ei poista datan käsittelyyn liittyviä ongelmia. Rajatun datamassa yhteydessä tunnistetut ongelmat toistuvat myös laajempien datamassojen käsittelyssä.
Syksyllä tehty strategiatyötä ja tavanneet sen yhteydessä paljon sidosryhmiä. Uudessa strategiassa lähdemme siitä, että Tilastokeskuksen tiedon käsittelytaito ja hallussa olevat tietomassat kannattaa käyttää hyödyksi kun mietimme miten Suomi voisi pärjätä kilpailussa datan tehokkaassa käytössä.
Osaamiseemme ja laajoihin verkostoihin liittyen voimme olla aktiivisena toimijana rakentamassa tiedosta Suomen tulevaisuutta.
Kuten alussa mainitsin, kilpailu tiedon ympärillä on kovaa. Aihe on globaali ja myös viranomaistasolla eri maihin syntyy uusia tietovirastoja. Euroopassakin useamman tilastoviraston tehtävä on muuttumassa tietoviranomaisen suuntaan.
Esimerkiksi Viro ja Iso-Britannia ovat tehneet tähän suuntaavia ratkaisuja.
Tiedon käytön laajentamista ja tilastoviranomaisroolia pohtiessa on kuitenkin huomioitava että
- luotettavuus ja siihen pohjautuvat hyvä maine säilyy
- eettinen toiminta
- tiedon käyttö on avointa
Luottamus on julkishallinnon tietotoimijoiden yhteistä pääomaa, josta kannattaa pitää huolta. Faktatietojen pitää tulevaisuudessakin olla yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteon pohjalla.
Tiedon käytön lisäämisen rinnalla Tilastokeskuksessa on halu nostaa esiin faktatiedon merkitys ja me uskomme että tiedon ja sen tiedostavan käytön varaan voidaan rakentaa hyvä tulevaisuus, jossa Tilastokeskuksella on uusi rooli ja paikka.