Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016

1. SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

2. SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien sijoitukset viidenneksittäin muuttujien keskiarvon mukaan ja parhaan viidenneksen seudut muuttujittain 4. Tulokset

3. 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen

4. MISTÄ PUHUTAAN KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA?  Hyvinvoinnista  Kasvusta  Kilpailukyvystä  Kannattavuudesta  Tuloksellisuudesta  Dynaamisuudesta  Energisyydestä  Ketteryydestä  Notkeudesta  Jne.

5. ANALYYSIN TAUSTA  Alueiden elinvoiman tai kilpailukyvyn yksiselitteinen mää- rittely ei ole mahdollista, vaan kyse on kompleksisesta eli moniulotteisesta käsitteestä.  Alueen elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri nä- kökulmasta tai keskittymällä vain yhteen näkökulmaan kerrallaan.  Tämän analyysin tarkoitus oli yhdistää aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, tulo- ja veropohjaan ja osaa- miseen liittyviä muuttujia (10) viimeisimmän saatavissa olevan tilastovuoden poikkileikkaustilanteessa.  Analyysin lähtökohtana kolme keskeistä tekijää: 1. Kaikkien seutukuntien (70) elinvoimaan liittyvien rakenneominaisuuksien vertailu samanaikaisesti yhdistämällä eri teemaan liittyviä muuttujia (10) 2. Valita sellaisia muuttujia, jotka ovat luotettavia ja vertailukelpoisia eri seutujen välillä (suhteellisia muuttujia) sekä vertailtavissa suhteessa aikaisem- paan kehitykseen että toistettavissa jatkossa 3. Hyödyntää viimeisiä käytettävissä olevia tilastoja reaaliaikaisen kokonaiskuvan muodostamiseksi

6. ANALYYSIN KOHTEET JA TOTEUTTAMINEN  Analyysin kohteena olivat 70 seutukuntaa (toiminnallista aluetta) 1.1.2015 alueluokituksen mukaisesti.  Analyysin aineisto kerättiin Tilastokeskuksen tietokannoista  Jokainen seutu jaettiin muuttujittain viiteen viidennekseen niiden saamien arvojen perusteella: jokai- sessa viidenneksessä oli yhteensä 14 seutua (paras viidennes, toiseksi paras viidennes jne. Viidennekset ilmaistaan eri väreillä. Muuttujat olivat painottomia eli samanarvoisia suhteessa toisiinsa  Jokaiselle seudulle laskettiin arvopisteet muuttujittain siten, että parhaasta arvosta sai yhden pisteen ja heikoimmasta 70 pistettä. Tämän jälkeen laskettiin yhteen jokaisen seudun osalta 10 muuttujan arvopisteet, jonka perusteella seutu sai sijoituksen elin-voimaindeksissä sijalukujen 1-70 välillä.

7. ANALYYSIN MUUTTUJAT Muuttuja Mitä mittaa Bruttokansantuote euroa asukasta kohden käyvin hinnoin (2013) Seudun yhteenlaskettu palveluiden ja tuotannon määrä suhteessa seudun väkilukuun BTV-indeksi (2013) Seudun tuotannon, työllisyyden ja väestön määrän muutos verrattuna koko maan vastaavaan kehitykseen. Laskennallinen tilastoluku, jolla voidaan seurata alueen kehitys- ja muutosvauhtia suhteessa koko maan kehitykseen. Koulutustasomittain (2014) Ilmaiseen seudun asukkaiden koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkilöä kohden Työllisyysaste % (2014) Seudun 18-64-vuotiaiden työllisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön Työttömyysaste % (2014) Seudun 15-74 työttömien osuus suhteessa vastaavanikäiseen työvoimaan Mediaanitulot (2014) Seudun kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan tulot vuodessa Taloudellinen huoltosuhde (2014) Seudun työllisten määrä suhteessa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat) määrään Kunnallis- ja yhteisöverotulot euroa asukasta kohden (2014) Kunnallis- ja yhteisöverojen yhteenlaskettu määrä keskimäärin seudun asukasta kohden Kokonaisnettomuutto promilleina tuhatta asukasta kohden (2010-2014) Seudun kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton määrä suhteessa seudun väkilukuun (promillea 1000 asukasta kohden) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden (2014) Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä keskimäärin asukasta kohden

8. 2. Seutukuntien arvot muuttujittain

9. SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV –indeksi Koulutus- tasomittain Työllisyys- aste % Työttömyys- aste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot + yhteisöverot €/asukas Kokonaisnetto- muutto 2010- 2014 promillea Tutkimus- ja tuotekehitysm enot €/asukas Etelä-Pirkanmaa 24851 -1,58 312 66,6 15,6 22818,3 1,56 3293,2 2,44 231,5 Forssa 28454 -2,23 288 67,2 14,9 21029,2 1,53 3057,8 -1,97 1083,3 Haapavesi-Siikal. 25451 2,96 266 64,8 15,3 18751,9 1,73 2678 -9,75 34,4 Helsinki 50560 1,48 405 71,9 10,9 26132,2 1,1 4309,1 7,07 1987,9 Hämeenlinna 34389 0,5 341 70,3 12,3 24164,3 1,37 3573,1 3,87 271,8 Imatra 34423 1,33 279 62,9 17,4 21695 1,75 3317,5 -1,60 480,7 Itä-Lappi 24078 -1,89 259 56,8 23,7 18659,9 2,12 2915,3 -6,54 0,0 Jakobstadsregionen 37053 0,81 305 76,6 7,3 22602,7 1,32 3327,4 -0,87 308,4 Joensuu 30442 -0,95 345 62,3 16,9 20304,8 1,59 3041,7 2,95 686,0 Joutsa 22149 -0,58 246 63,3 17,8 17897,2 1,96 2784,9 -2,53 0,0 Jyväskylä 30247 -2,12 388 64,3 17,2 22138,4 1,45 3214,8 3,98 1027,5 Jämsä 35071 2,16 288 63,6 18,9 21301,8 1,77 3545,8 -5,19 0,0 Järviseutu 26276 -1,78 271 65,6 13,5 18434,8 1,75 2731,6 -7,05 69,9 Kajaani 27208 -3,58 327 62,3 18 21495,4 1,64 3265,3 -3,92 0,0 Kaustinen 23996 1,95 269 71,8 9,3 20064,5 1,5 2899,7 -8,17 31,4 Kehys-Kainuu 22216 -0,76 255 56,9 23,5 17795,1 2,11 2942,7 -8,03 0,0 Kemi-Tornio 35396 1,15 312 59,7 19,7 22118,4 1,8 3387,1 -4,20 297,0 Keski-Karjala 21916 -1,64 265 58 21,3 17988,6 1,96 2878,3 -7,70 0,0 Keuruu 28192 -1,27 283 62,7 16,9 19762,5 1,87 3080,2 -6,26 0,0 Koillis-Savo 21575 0,17 241 58,1 18,4 17849,3 2,02 2726,4 -4,62 0,0 Koillismaa 24846 -4,54 287 61,2 17,8 19765,3 1,77 2796,5 -9,75 0,0 Kokkola 35490 -1 325 69,8 12,1 22705,3 1,42 3378,4 0,76 370,4 Kotka-Hamina 32058 -1,38 308 62,4 18,9 22159,6 1,68 3523,4 1,52 161,9 Kouvola 32181 -0,64 307 64,7 16,4 23122,1 1,57 3399,1 -0,83 126,3 Kuopio 34739 0,66 377 66,5 13,3 23190,4 1,35 3482,2 6,24 852,9 Kuusiokunnat 24091 -0,89 274 68,1 12 19144 1,62 2736,4 -5,78 50,0 Kyrönmaa 18985 -0,06 318 73,3 10,4 23320,9 1,35 3270,2 0,28 0,0 SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT A-K) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi

10. SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV –indeksi Koulutus- tasomittain Työllisyys- aste % Työttömyys- aste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot + yhteisöverot €/asukas Kokonaisnetto- muutto 2010- 2014 promillea Tutkimus- ja tuotekehitysme not €/asukas Lahti 29913 -2 315 64,9 17,6 21742,4 1,53 3342,6 2,18 352,0 Lappeenranta 35930 -1,34 334 66,2 15,3 22465,4 1,45 3565 2,36 975,1 Loimaa 25809 0,11 281 70,6 11,7 21025,3 1,46 2888,9 1,42 91,1 Lounais-Pirkanmaa 24328 -1,6 286 66,9 13,3 20545,3 1,56 2827,9 -0,21 108,8 Loviisa 30054 -8,25 278 69,4 13,2 22380,5 1,41 3502,2 1,38 32,9 Luoteis-Pirkanmaa 28571 -1,13 276 64,9 16 19504,5 1,71 2859,8 -2,49 191,5 Mariehamns 72443 2,48 326 77,4 5,6 25719,3 1,06 4449,7 7,29 139,4 Mikkeli 29516 -1,33 320 66 14,6 21099,6 1,57 3154,2 1,43 380,7 Nivala-Haapajärvi 26647 -1,52 272 65 14,5 19133,8 1,78 2867,6 -8,33 84,5 Oulu 35995 1,2 405 64,5 16,7 23426,3 1,45 3300,1 4,97 3224,1 Oulunkaari 22925 -0,15 272 60,2 19,3 18437,7 2,02 2641,6 -3,59 0,0 Pieksämäki 26485 -1,42 285 64,8 13,9 20572,5 1,68 3048,5 -4,14 68,1 Pielisen Karjala 25781 0,23 252 58,1 19,7 18136,6 2,07 2932,7 -2,41 0,0 Pohjois-Lappi 35704 3,34 298 65,5 15,2 21267,1 1,51 3215,8 1,21 438,0 Pohjois-Satakunta 28633 -0,75 271 64,9 14,4 18723,4 1,58 2937,6 -3,33 187,3 Pori 30876 -0,92 313 66,7 15,6 21711,7 1,52 3265,3 0,99 461,1 Porvoo 36206 4,81 340 73,5 10,6 25867,2 1,21 3815,7 2,42 1052,9 Raahe 27672 -1,36 299 64,3 14,4 22378,6 1,72 3220,9 -7,91 403,5 Raasepori 27974 0,19 307 69,8 12,6 23504,5 1,45 3718,4 -1,63 231,2 Rauma 42894 -1,04 309 69 12,8 23222,4 1,4 3770,6 -0,08 637,4 Riihimäki 28585 -2,17 319 71 11,8 24743,6 1,29 3557,7 2,53 185,1 Rovaniemi 32887 1,12 365 64,9 15,2 22545,1 1,46 3351,6 1,00 583,5 Saarijärvi-Viitasaari 22406 -0,3 255 60,3 21,3 17852,9 1,97 2703 -5,83 83,1 Salo 24602 -3,5 295 65,7 17,2 20942,8 1,62 3016,7 -1,32 3598,7 Savonlinna 27597 0,59 295 62,5 17,8 19703,8 1,77 3246,4 -1,90 268,4 Seinäjoki 33155 -0,26 328 70,1 12,1 22655,5 1,36 3257,2 3,12 287,1 Sisä-Savo 20760 -0,89 264 63,1 14,8 18288,1 1,84 2786,4 0,72 0,0 Suupohja 23353 -3,02 259 66,8 13,9 18960,2 1,59 2907,3 -5,65 38,9 Sydösterbotten 32496 0,5 266 74,3 8,5 20582 1,36 3136,9 -2,02 0,0 SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT L-S) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi

11. SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT T-Ä ) SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV –indeksi Koulutus- tasomittain Työllisyys- aste % Työttömyys- aste % Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot + yhteisöverot €/asukas Kokonaisnetto- muutto 2010- 2014 promillea Tutkimus- ja tuotekehitysmeno t €/asukas Tampere 37464 -0,79 386 66,7 16,1 23455,2 1,34 3570,2 6,91 2081,8 Torniolaakso 23472 -2,21 259 59,1 19,4 18683,3 2,06 2773,1 -9,36 0,0 Tunturi-Lappi 38961 -3,88 294 67,5 14,9 21038,1 1,41 3006,4 5,21 75,5 Turku 37484 0,28 372 67,3 14,2 23277,2 1,32 3593,4 5,69 1183,3 Vaasa 41600 -0,91 370 72,4 9,8 23935 1,2 3717,5 5,10 1928,6 Vakka-Suomi 28146 -2,5 283 72,1 10,7 22205,3 1,42 3305,6 -0,85 73,9 Varkaus 27816 -4,5 305 60,5 18,4 20842,6 1,8 3233,4 -5,43 144,3 Ylivieska 27621 0,95 303 67 14,1 21065 1,59 2891,1 -1,53 90,2 Ylä-Pirkanmaa 28896 -0,12 267 63,8 16,1 20035,9 1,84 3187,2 -6,83 101,6 Ylä-Savo 26644 -2,51 282 63,5 16,5 19455,2 1,71 2901,7 -2,78 365,9 Åboland- Turunmaa 30026 -2,36 333 72,2 9,3 22986,4 1,44 3269,5 -0,02 615,1 Ålands landsbygd 30464 -0,03 267 81,6 3,7 27238,2 1,04 3163,4 9,33 104,8 Ålands skärgård 25726 2,18 259 78,1 3,9 23546,1 1,25 2952,4 0,64 0,0 Äänekoski 32957 -3,18 280 61,2 20,8 21152,7 1,92 3280,5 -2,54 971,9 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi

12. 3. Seutukuntien sijoitukset viidenneksittäin muuttujien keskiarvon mukaan ja parhaan viidenneksen seudut muuttujittain

13. Paras viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan Seutukunta BKT€/as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso (2014) Työllisyysaste% (2014) Työttömyysaste% (2014) Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde(2014) Kunnallis-jayhtei- söverot€/as.(2014) Kokonaisnetomuutto promillea2010-2014 Tutkimus-jatuote- kehitysmenot€/as. (2014) INDIKAATTO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Helsinki 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1,0 Porvoo 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1,1 Vaasa 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1,2 Mariehamns 1 1 2 1 1 1 1 1 1 3 1,3 Turku 1 2 1 2 2 1 1 1 1 1 1,3 Hämeenlinna 2 2 1 2 2 1 2 1 1 2 1,6 Jakobstadsregionen 1 1 3 1 1 2 1 2 3 2 1,7 Kuopio 2 2 1 3 2 2 1 2 1 1 1,7 Tampere 1 3 1 3 4 1 1 1 1 1 1,7 Oulu 1 1 1 4 4 1 2 2 1 1 1,8 Rauma 1 3 2 2 2 1 2 1 3 1 1,8 Seinäjoki 2 2 1 2 2 2 1 3 1 2 1,8 Riihimäki 3 5 2 1 1 1 1 1 1 3 1,9 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

14. Toiseksi paras viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Seutukunta BKT€/as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso (2014) Työllisyysaste%(2014) Työttömyysaste% (2014) Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde(2014) Kunnallis-jayhtei- söverot€/as.(2014) Kokonaisnetomuutto promillea2010-2014 Tutkimus-jatuote- kehitysmenot€/as. (2014) INDIKAAT TO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Kokkola 1 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2,0 Kyrönmaa 5 2 2 1 1 1 1 2 3- 2,0 Lappeenranta 1 4 1 3 3 2 2 1 2 1 2,0 Rovaniemi 2 1 1 3 3 2 2 2 2 2 2,0 Ålands landsbygd 2 2 5 1 1 1 1 3 1 3 2,0 Raasepori 3 2 2 2 2 1 2 1 3 3 2,1 Åboland- Turunmaa 3 5 1 1 1 2 2 2 3 2 2,2 Ålands skärgård 4 1 5 1 1 1 1 4 2- 2,2 Jyväskylä 2 4 1 4 4 2 2 3 1 1 2,4 Pohjois-Lappi 1 1 3 3 3 3 3 3 2 2 2,4 Sydösterbotten 2 2 5 1 1 4 1 3 3- 2,4 Pori 2 3 2 2 3 3 3 3 2 2 2,5 Loimaa 4 2 4 1 1 3 2 4 2 3 2,6

15. Kolmanneksi paras viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Seutukunta BKT€/as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso (2014) Työllisyysaste%(2014) Työttömyysaste% (2014) Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde(2014) Kunnallis-jayhtei- söverot€/as.(2014) Kokonaisnetomuutto promillea2010-2014 Tutkimus-jatuote- kehitysmenot€/as. (2014) INDIKAATTO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Loviisa 3 5 4 2 2 2 2 1 2 4 2,7 Vakka-Suomi 3 5 4 1 1 2 2 2 3 4 2,7 Etelä- Pirkanmaa 4 4 2 3 3 2 3 2 2 3 2,8 Joensuu 2 3 1 5 4 4 3 4 1 1 2,8 Kouvola 2 3 2 4 4 2 3 2 3 3 2,8 Lahti 3 4 2 3 4 3 3 2 2 2 2,8 Mikkeli 3 4 2 3 3 3 3 3 2 2 2,8 Tunturi-Lappi 1 5 3 2 3 3 2 4 1 4 2,8 Forssa 3 5 3 2 3 3 3 3 3 1 2,9 Imatra 2 1 4 4 4 3 4 2 3 2 2,9 Kemi-Tornio 1 1 2 5 5 3 4 2 4 2 2,9 Kotka-Hamina 2 4 2 4 5 2 4 1 2 3 2,9 Ylivieska 4 1 3 2 2 3 3 4 3 4 2,9 Jämsä 2 1 3 4 5 3 4 1 4- 3,0 Kaustinen 5 1 4 1 1 4 2 4 5 4 3,1

16. Toiseksi heikoin viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Seutukunta BKT€/as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso (2014) Työllisyysaste% (2014) Työttömyysaste% (2014) Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde (2014) Kunnallis-ja yhtei-söverot €/as.(2014) Kokonaisnetomuu ttopromillea 2010-2014 Tutkimus-ja tuotekehitysmenot €/as.(2014) INDIKAATTO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Raahe 3 4 3 4 3 2 4 3 5 2 3,3 Salo 4 5 3 3 4 3 3 4 3 1 3,3 Lounais- Pirkanmaa 5 4 3 2 2 4 3 5 3 3 3,4 Savonlinna 4 2 3 4 4 4 4 3 3 3 3,4 Pohjois- Satakunta 3 3 4 3 3 5 3 4 4 3 3,5 Luoteis- Pirkanmaa 3 3 4 3 3 4 4 5 4 3 3,6 Pieksämäki 4 4 3 3 2 4 4 4 4 4 3,6 Äänekoski 2 5 4 5 5 3 5 2 4 1 3,6 Kuusiokunnat 5 3 4 2 2 4 3 5 5 4 3,7 Ylä-Pirkanmaa 3 2 4 4 4 4 5 3 5 3 3,7 Kajaani 4 5 2 5 5 3 4 3 4- 3,9 Keuruu 3 4 3 4 4 4 5 3 5- 3,9 Suupohja 5 5 5 2 2 5 3 4 4 4 3,9 Ylä-Savo 4 5 4 4 4 4 4 4 4 2 3,9 Haapavesi- Siikalatva 4 1 5 4 3 5 4 5 5 4 4,0

17. Heikoin viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi Seutukunta BKT€/as. (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustaso (2014) Työllisyysaste%(2014) Työttömyysaste% (2014) Mediaanitulo (2013) Taloudellinen huoltosuhde(2014) Kunnallis-jayhtei- söverot€/as.(2014) Kokonaisnetomuutto promillea2010-2014 Tutkimus-jatuote- kehitysmenot€/as. (2014) INDIKAAT TO- REIDEN KES- KIARVO (1-5) Järviseutu 4 4 4 3 2 5 4 5 5 4 4,0 Nivala- Haapajärvi 4 4 4 3 3 4 4 5 5 4 4,0 Varkaus 3 5 3 5 5 4 5 3 4 3 4,0 Sisä-Savo 5 3 5 4 3 5 5 5 2- 4,1 Koillismaa 4 5 3 5 4 4 4 5 5- 4,3 Pielisen Karjala 4 2 5 5 5 5 5 4 4- 4,3 Joutsa 5 3 5 4 4 5 5 5 4- 4,4 Oulunkaari 5 2 4 5 5 5 5 5 4- 4,4 Koillis-Savo 5 2 5 5 5 5 5 5 4- 4,6 Kehys-Kainuu 5 3 5 5 5 5 5 4 5- 4,7 Saarijärvi- Viitasaari 5 3 5 5 5 5 5 5 5 4 4,7 Itä-Lappi 5 4 5 5 5 5 5 4 5- 4,8 Keski-Karjala 5 4 5 5 5 5 5 5 5- 4,9 Torniolaakso 5 5 5 5 5 5 5 5 5- 5,0

18. 72443 50560 42894 41600 38961 37484 37464 37053 36206 35995 35930 35704 35490 35396 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 Bruttokansantuote euroa asukasta kohden vuonna 2013 (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

19. 4,81 3,34 2,96 2,48 2,18 2,16 1,95 1,48 1,33 1,2 1,15 1,12 0,95 0,81 0 1 2 3 4 5 6 BTV-indeksi 2013 (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit

20. 405 405 388 386 377 372 370 365 345 341 340 334 333 328 300 310 320 330 340 350 360 370 380 390 400 410 420 Koulutustasomittain (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

21. 81,6 78,1 77,4 76,6 74,3 73,5 73,3 72,4 72,2 72,1 71,9 71,8 71 70,6 64 66 68 70 72 74 76 78 80 82 84 Työllisyysaste % (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

22. 3,7 3,9 5,6 7,3 8,5 9,3 9,3 9,8 10,4 10,6 10,7 10,9 11,7 11,8 0 2 4 6 8 10 12 14 Työttömyysaste % (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

23. 1,04 1,06 1,1 1,2 1,21 1,25 1,29 1,32 1,32 1,34 1,35 1,35 1,36 1,36 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 Taloudellinen huoltosuhde (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit

24. 27238 26132 25867 25719 24744 24164 23935 23546 23505 23455 23426 23321 23277 23222 21000 22000 23000 24000 25000 26000 27000 28000 Tulonsaajien mediaanitulot € per as. (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, tulorakenne

25. 3481,3 3927,3 3518,8 3306,3 3522,5 3339,5 3277 3392,3 3346,6 3304,9 3357 3233 3321,3 3036,4 968,4 381,8 296,9 464,3 195,9 378 316,4 180,8 223,6 260,1 200,7 312,8 202,1 465,8 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 Kunnallisvero euroa/asukas Yhteisövero euroa/asukas Kunnallis- ja yhteisövero € per asukas (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous

26. 9,33 7,29 7,07 6,91 6,24 5,69 5,21 5,10 4,97 3,98 3,87 3,12 2,95 2,53 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 Kokonaisnettomuutto promillea per asukas 2010-2014 (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

27. 3598,7 3224,1 2081,8 1987,9 1928,6 1183,3 1083,3 1052,9 1027,5 975,1 971,9 852,9 686,0 637,4 0,0 500,0 1000,0 1500,0 2000,0 2500,0 3000,0 3500,0 4000,0 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot € per asukas (paras viidennes) Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

28. SEUTUKUNTA BKT€/as. BTV-indeksi Koulutustaso Työllisyysaste% Työttömyysaste% Tulonsaajienmediaanitulo € Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot+yhteisöver otyhteensä€perasukas Kokonaisnettomuutto 2010-2014promelleina Ttukimus-jatuotekehitys- menot€per/asukas Helsingin 2 8 1 11 12 2 3 2 3 4 Hämeenlinnan 18 17 10 15 18 6 15 8 11 28 Tampereen 7 34 4 29 43 10 10 9 4 3 Seinäjoen 19 28 14 16 17 20 13 31 12 27 Riihimäen 35 57 19 13 14 5 7 11 14 34 Etelä-Pirkanmaan 54 50 23 30 40 18 33 25 15 30 Suomen kasvukäytävän seutujen sijoitukset (1-70) muuttujittain Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys

29. 4. Tulokset

30. SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI VIIDENNESTEN KESKIARVON MUKAAN Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja (2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden (2014)

31. SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI ARVOPISTEIDEN MUKAAN Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Jokainen seutu on sijoitettu paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet: jokainen seutu saa yhdestä muuttujasta 1-70 pistettä (paras arvo = 1 piste ja heikoin arvo = 70 pistettä) Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja (2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden (2014) Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat; Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

32. Tulokset pähkinänkuoressa I. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa –kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Seutujen elinvoiman osalta parhaaseen viidennekseen ylsivät suuret kau- punkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun) ja osa keskisuurista kaupunkiseuduista (Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen). Parhaaseen viidennekseen pääsivät lisäksi Helsingin vaikutusalueelta Porvoon ja Riihimäen seudut. Parhaaseen viidennekseen ylsivät em. lisäksi Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. II. Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Toiseksi parhaassa viidenneksessä oli em. lisäksi lähinnä Uuden- maan, Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan pienempiä kaupunkiseutuja III. Suomen kasvukäytävän kuudesta seudusta viisi ylsi parhaim- paan viidennekseen (Helsingin, Hämeenlinnan, Tampereen, Riihimäen ja Seinäjoen) ja Etelä-Pirkanmaan seutu kolmanneksi parhaaseen viidennekseen. IV. Helsingin seutu sijoittui kaikissa muuttujissa parhaaseen viidennekseen. Porvoon ja Vaasan seudut sijoittuivat yhdeksässä muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen

33. Tulokset pähkinänkuoressa V. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori-Lappeenranta –linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkovyöhykkeelle ja Länsi- ja Pohjois-Lapin alueille VI. Kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Itä-Lapin, Kainuun ja muun ns. Väli-Suomen alueille. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Salon seudun kaltaisen rakennemuutosalueen lisäksi Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla. Lisäksi joukossa oli kaksi rakennemuutosseutua: Salon ja Varkauden seudut VII. Heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja. Torniolaakson seutu sijoittui kaikissa kymmenessä muuttujissa heikoimpaan viidennekseen ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa kymmenestä

34. Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016

TimoAro

Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016