Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku

3 949 vues

Publié le

Analyysi Suomen kasvukolmioalueen eli Helsingin, Tampeeen ja Turun kolmion sisällä olevan alueen kansallisesta merkityksestä ja elinvoimasta keskeisten tunnuslukukujen avulla. Kasvukolmion alueen osuus on väestöstä, BKT:sta, työpaikoista, tutkimus- ja kehitysmenoista ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 50-70 prosenttia muuttujasta riippuen. Elinvoima-analyysissa käyty läpi kasvukolmion 11 seudun elinvoimaa neljästä eri teemasta ja useiden muuttujien avulla.

Publié dans : Données & analyses
  • Soyez le premier à commenter

SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku

  1. 1. SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun –kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1
  2. 2. SISÄLTÖ ① Tausta ② Aluetalousdynamiikka ③ Työllisyysdynamiikka ④ Väestödynamiikka ⑤ Osaamisdynamiikka ⑥ Yhteenveto 2
  3. 3. Tausta
  4. 4. Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen  Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tietokannat vuosien 2005-2014 välisenä aikana: analyysiin sisällytettiin neljä alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalous-, työllisyys-, väestö- ja TKI- ja osaamisdynamiikkaan. Jokaisessa teemassa oli useampia muuttujia.  Analyysin tavoitteena oli tunnistaa Kasvukolmion sisällä olevien seutujen kansantaloudellinen merkitys keskeisten aluerakenteeseen liittyvien tunnuslukujen avulla. Seutujen kehitystä verrattiin koko maan kehitykseen.  Analyysin kohteena olivat Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen kolmion sisällä olevat 11 seutua. Seudut ovat Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Etelä- Pirkanmaan, Tampereen, Forssan, Loimaan, Turun, Turunmaan, Salon ja Raaseporin seudut. Kasvukolmion seuduilla asuu 47 % koko maan väestöstä.  Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta pääsääntöisesti vuosien 2005-2014 väliset tilastotiedot. Analyysi sisältää sekä määrällisiin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa.  Tulokset esitetään karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Jokaisen graafin ja taulukon yhteydessä esitetään keskeiset nostot omissa ”palloissaan”. 4 1. ALUETALOUS 2. TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS 3. VÄESTÖKEHI- TYS JA VETOVOIMA 4. OSAAMINEN JA TKI-TOIMINTA
  5. 5. KASVUKOLMION VAIKUTUSALUE SEUTU, ASUKASLUKU 30.6.2015 JA KUNTIEN MÄÄRÄ  Helsingin seutu: 17 kuntaa, 1.491.851 asukasta  Tampereen: 10 kuntaa, 392.045 asukasta  Turun: 11 kuntaa, 320.934 asukasta  Hämeenlinnan: 3 kuntaa, 94.645 asukasta  Salon: 2 kuntaa, 63.370 asukasta  Riihimäen: 3 kuntaa, 46.385 asukasta  Raaseporin: 3 kuntaa, 43.288 asukasta  Etelä-Pirkanmaan: 3 kuntaa, 43.231 asukasta  Loimaan: 6 kuntaa, 35.037 asukasta  Forssan: 5 kuntaa, 34.176  Turunmaan: 2 kuntaa, 22.422 asukasta  4 maakuntaa  11 seutukuntaa  65 kuntaa  2.587.384 asukasta Lähde: Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys 2014 5
  6. 6. Aluerakenteen keskeiset muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen 1. 2. 3. 4. 5. 6.
  7. 7. Kasvukolmion alueen osuus (%) koko maasta Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista 47,1 % 50,5 % 53,6 % 54,4 % 68,7 % 58,0 %
  8. 8. 1. Saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat yhä keskeisempi menestystekijä alueiden välisessä kilpailussa ja alueraken- teen muotoutumisessa. Aluetaloudellisissa tutkimuksissa on kyetty osoittamaan selkeä yhteys saavutettavuuden ja aluekehityksen välillä. 2. Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistämisen lisäksi aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä. Lyhyemmät aikavälit tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille. Työasialiikkuvuus kasvaa merkittävästi, jos yhteydet toimivat sujuvasti 60-180 minuutin aikaetäisyydellä ja pendelöintihaluk- kuus noin 45-60 minuutin kynnysarvoon saakka. 3. Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita/työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin 8 Tiivis tilannekuva alue- ja liikennerakenteen kehityksen näkökulmasta
  9. 9. 1.Työssäkäyntialueet: asutus- ja työpaikka- keskittymiin perustuvat työssäkäyntialueet, jotka eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa 2.Liikennekäytävät: liikenneväylien ja liiken- neinfran muodostumisen kautta muo- dostuvat liikennekäytävät alueiden välillä 3.Kasvu- ja kehityskäytävät: nauhamaiset ja vyöhykemäiset kasvu- ja kehityskäytävät, jotka yhdistävät useammat työssäkäynti- alueet kiinteämmin toisiinsa 4.Suuralueet: laajat ja yhtenäiset suuralueet / työssäkäyntialueet, joissa sujuvat liiken- neyhteydet keskeisessä roolissa kaupunki- seutujen sisäisessä ja kaupunkiseutujen väli- sessä kehityksessä 9 Tampereen seutu Turun seutu Helsingin seutu Aluerakenteen ja liikenneyhteyksien välinen hierarkia
  10. 10. Kasvukolmio yhtenäistä ja toisiinsa sidoksissa olevaa suuraluetta? Tulevat suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta? ① Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku-Tampere) ② Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-Seinäjoki-Kokkola) ③ Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä-Joensuu) ④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014
  11. 11. Kasvukolmion alue ja vaiku- tusalueiden laajeneminen 100 km 50 km 50 km 50 km30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km  Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:  Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta  Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta  Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta  Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta  Suurten kaupunkiseutujen vaikutus-alueella asuu lähes 90 % koko maan väestöstä!  Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys jatkunut riippumatta vallitsevasta poliittisesta tai yhteiskunnallisesta retoriikasta:  Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat tuottavuuskehitys, korkean arvonlisäyksen työpaikat, keskittymät / solmupisteet, kilpailu, luova tuho ja valikoiva muuttoliike! 15 km 30 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014
  12. 12. Kaupunki-maaseutu- luokituksen tyyppi Väestömää- rän muutos abs. vuosina 1990-2013 Väestömää- rän muutos % vuosina 1990-2013 KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8  Sisempi kaupunkialue 267 304 18,4  Ulompi kaupunkialue 257 368 21,9  Kaupungin kehysalue 120 517 25,6 MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4  Maaseudun paikalliskeskukset -11 331 -3,4  Kaupungin läheinen maaseutu 27 385 7,4  Ydinmaaseutu -92 724 -13,0  Harvaan asuttu maaseutu -113 705 -27,3 Kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärän muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013 250 km
  13. 13. Kaupunki-maaseutu- luokituksen tyyppi Työpaikko- jen muutos abs. vuosina 1990-2010 Työpaikko- jen muutos % vuosina 1990-2010 KAUPUNKIALUEET +143 467 9,7  Sisempi kaupunkialue + 42 493 +4,2  Ulompi kaupunkialue +75 596 +22,1  Kaupungin kehysalue +25 378 +19,8 MAASEUTUALUEET -66 183 -11,8  Maaseudun paikalliskeskukset -9 748 -6,8  Kaupungin läheinen maaseutu -5 021 -5,5  Ydinmaaseutu -24 850 -11,2  Harvaan asuttu maaseutu -26 564 -25,4 Kaupunki- ja maaseutualueiden työpaikkojen muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2010 250 km
  14. 14. Turun ja Tampereen välinen tiimalasi-mainen kehityskäytävä  Turun ja Tampereen välisellä noin 160 km poikittaiskäytävän kaupunkiseutujen vaikutusalueella asuu noin 825 000 asukasta ja sijaitsee 337 000 työpaikkaa: Turun ja Tampereen työssäkäynti-alueen pendelöintivyöhykkeet ulottuvat noin 40 kilometrin päähän keskuskaupungeista.  Kehityskäytävän vaikutusalueen väestö on kasvanut 118 000 henki-löllä (+16,7 %) vuosien 2000-2014 välisenä aikana: kasvu on pai-nottunut käytävän päihin Turun ja Tampereen kaupunkiseudulle.  Turun ja Tampereen välillä kulkeva valtatie 9 on osa EU:n komission ehdotusta kattavasta liikenneverkosta ja kuuluu liikenne- ja viestintä-ministeriön määrittelemään valtakunnalliseen päätieverkkoon.  Turku-Tampere ratayhteys koostuu kahdesta rataosasta: yksiraitei-sesta Turku-Toijala radasta kaksiraiteisesta Toijala-Tampere radasta. Lisäksi ratayhteys on osa raskaan liikenteen tavoiterunkoverkkoa  Kehityskäytävän päissä ovat Turun ja Tampereen lentoasemat sekä Varsinais-Suomessa Turun ja Naantalin satamat. Tampere toimii rautatieliikenteen yhtenä kansallisena solmupisteenä ja Turku meriliikenteen.  Kehityskäytävä on maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeinojen ja palveluiden (MALPE) näkökulmasta tiimalasimainen, jossa asukkaat, työpaikat, palvelut, suurimmat liikennemäärät, joukkoliikenne jne. sijoittuvat Turun ja Tampereen kaupunkiseuduille. Välialueet ovat pääosin yhdyskuntarakenteeltaan hajautuneita ja maaseutumaisia.  Kehityskäytävä on hajanainen yhtenäisen kehittämiskohteen ja organisoinnin näkökulmasta: alueella on kolme ELY-keskusta ja kolme 14
  15. 15. Aluetalousdynamiikka
  16. 16. BKT-osuus (%) seuduittain koko maan BKT:sta vuonna 2012 KASVUKOLMIO 54,4 % SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 72,5 % 16
  17. 17. BKT euroa asukasta vuonna 2005 ja 2012 Pääosa Kasvukolmion seuduista ylitti koko maan mediaanin vuonna 2012 Vain Salon- ja Etelä-Pirkanmaan BKT asukasta kohden laski vuoden 2005 arvoihin verrattuna. 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 Vuosi 2005 Vuosi 2012 Koko maan mediaani 29.536 €/as. vuonna 2012 Koko maan keski-arvo 36.770 €/as. v. 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 17
  18. 18. BKT:n muutos euroa asukasta kohden vuosina 2005-2012 Kasvukolmion alueella 9 seudun BKT:n muutos ylitti koko maan mediaanin: muutos ripein Riihimäen, Turun ja Helsingin seuduilla Salon seudun BKT romahti ICT-alan murroksessa vuosien 2005-2012 välisenä aikana -28000 -26000 -24000 -22000 -20000 -18000 -16000 -14000 -12000 -10000 -8000 -6000 -4000 -2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Koko maan mediaani 5 225 € vuosina 2005-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 18
  19. 19. BKT muutos % vuosina 2005-2012 BKT:n suhteellinen muutos vaihteli merkittävästi Kas- vukolmion sisällä: Riihimäen seudun kasvoi noin 40 % ja Salon väheni noin 50 % BKT kasvoi viidenneksellä Riihimäen, Loi- maan, Turun, Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla vuosina 2005- 2012 -51,7 -10,6 0,4 12,0 16,2 18,9 20,2 22,2 24,0 26,6 38,3 -60,0 -50,0 -40,0 -30,0 -20,0 -10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 19
  20. 20. BKT per asukas indeksi vuosina 2005 ja 2012 (koko maa=100) BKT indeksi ylitti koko maan keski- arvon (100) Hel- singin, Tampereen ja Turun seuduilla sekä koko maan mediaanin 7 seu- dulla vuonna 2012 Salon seudun BKT:n indeksi oli Manner-Suomen korkein vuonna 2005 ja Kasvukol- mion alueen alhaisin vuonna 2012 63,7 67,8 68,0 71,0 80,3 83,1 83,4 91,0 102,0 103,5 134,5 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 Vuosi 2005 Vuosi 2012 Koko maan mediaani 80,3 % vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 20
  21. 21. Taloudellinen huoltosuhde vuosina 2005 ja 2012 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa alueen työllisten määrää suhteessa ei-työllisiin (=työttömät ja työvoiman ulko- puolella olevat) Taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisin Hel- singin, Riihimäen, Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2005 ja 2012 1,05 1,25 1,26 1,27 1,32 1,32 1,38 1,39 1,39 1,44 1,47 1,58 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 v.2005 v.2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 21
  22. 22. Kunnallisverotettavat tulot vuosina 2005 ja 2013 Kunnallisverotet- tavat tulot kas- voivat kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuosien 2005-2012 välisenä aikana Helsingin ja Raaseporin kunnallisverotet- tavat tulot ylit- tivät koko maan keskiarvon 3097 3207 3436 3462 3697 3703 3741 3744 3773 3787 3985 4588 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 Verotulot euroa per asukas 2005 Verotulot euroa per asukas 2013 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 22
  23. 23. Kunnallisverotettavien tulojen muutos % asukasta kohden vuonna 2005-2013 Kunnallisverotetta- vat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukol- mion seuduilla: kehitys oli koko maan keskiarvoa ripeämpää kuudella seudulla Kunnallisverotetta vat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Loimaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla 47,8 46,8 46,3 44,8 42,0 41,6 39,6 37,5 36,1 34,9 31,9 16,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Loimaan Riihimäen Hämeenlinnan Turunmaan Turun Raaseporin Koko maa Tampereen Forssan Helsingin Etelä-Pirkanmaan Salon Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 23
  24. 24. Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen osuus seuduittain verojen ja maksujen jälkeen vuonna 2012 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 67,6 % KASVUKOLMIO 50,1 % 24
  25. 25. 22680 19994 19949 19845 19641 19591 19347 19076 18678 18048 17941 0 5000 10000 15000 20000 25000 2005 2012 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen seuduittain vuonna 2005 ja 2012 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot ylittivät koko maan mediaanin kaikilla muilla paitsi Forssan ja Loimaan seuduilla vuonna 2012 Käytettävissä olevat tulot olivat selvästi korkeim- mat Helsingin seudulla vuonna 2005 ja 2012 Koko maan mediaani 18.316 €/as. vuonna 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Koko maan keskiarvo 19.736 €/as. v. 2012 25
  26. 26. 33,6 29,0 27,8 26,4 26,2 26,2 25,7 25,6 24,2 23,9 22,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Åboland-Turunmaan Hämeenlinnan Turun Raaseporin Tampereen Etelä-Pirkanmaan Forssan Riihimäen Salon Helsingin Loimaan Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen muutos % seuduittain vuosina 2005-2012 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukol- mion seuduilla 22,4 - 33,6 %:in välillä vuosina 2005-2012 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat eni- ten Turunmaan, Hämeenlinnan ja Turun seudulla vuosina 2005-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 26
  27. 27. Työllisyysdynamiikka
  28. 28. Työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan työpaikoista vuonna 2012 KASVUKOLMIO 50,5 % SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 70,2% 28
  29. 29. Työpaikkojen määrä vuonna 2005 ja 2012 Kasvukolmion alueelle syntyi 59 829 uutta työpaikkaa vuosina 2005-2012 Kasvukolmion alueen neljä viidestä uudesta työpaikasta syntyi Helsingin seudulle. Seutukunta Työpaikat 2005 Työpaikat 2012 Salon 28 520 23 877 Forssan 15 114 13 693 Etelä-Pirkanmaan 15 475 14 246 Raaseporin 17 106 16 038 Åboland-Turunmaan 7 990 7 867 Loimaan 13 719 13 605 Riihimäen 15 298 16 151 Hämeenlinnan 35 955 38 492 Turun 134 185 139 557 Tampereen 157 610 169 242 Helsingin 692 672 740 705 Yhteensä 1 133 644 1 193 473 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 29
  30. 30. Työpaikkojen määrän absoluuttinen muutos vuosina 2005-2012 Työpaikat lisään- tyivät ensisijaisesti Helsingin seudulla sekä toissijaisesti Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilla vuosina 2005-2012 Työpaikkojen määrä väheni kuudella Kasvukolmion seu- dulla vuosina 2005- 2012: Salon työ- paikkamenetykset olivat määrällisesti suuret. -4643 -1421 -1229 -1068 -123 -114 853 2537 5372 11632 48033 -5000 5000 15000 25000 35000 45000 Salon Forssan Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Åboland- Turunmaan Loimaan Riihimäen Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 30
  31. 31. Työpaikkojen määrän muutos % vuosina 2005-2012 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eni- ten Tampereen ja Hämeenlinnan seuduilla vuosina 2005-2012 Työpaikkojen määrä väheni suhteelli- sesti ylivoimaisesti eniten Salon ja mer- kittävästi Forssan, Etelä-Pirkanmaan ja Raaseporin seu- duilla -16,3 -9,4 -7,9 -6,2 -1,5 -0,8 3,3 4,0 5,6 6,9 7,1 7,4 -20,0 -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0 Salon Forssan Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Åboland-Turunmaan Loimaan Koko Suomi Turun Riihimäen Helsingin Hämeenlinnan Tampereen Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 31
  32. 32. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan yksityisen sektorin työpaikoista KASVUKOLMIO 53,6 % SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 72,5 % 32
  33. 33. Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina 2005-2012 Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat eniten Hämeen- linnan, Helsingin ja Tampereen seu- duilla vuosina 2005- 2012 Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät eniten Salon seu- dulla ja merkittä- västi Etelä-Pirkan- maan, Raaseporin, Forssan ja Turun- maan seuduilla -25,6 -13,2 -13,1 -13,0 -7,1 -1,1 0,8 2,1 2,9 6,6 7,1 9,4 -30,0 -25,0 -20,0 -15,0 -10,0 -5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 33
  34. 34. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista vuosina 2005-2012 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikasta korkea Helsingin, Tampe- reen, Turun ja Etelä- Pirkanmaan seu- duilla. Yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpai- koista alhainen Turunmaan ja Loimaan seuduilla. 47,4 51,0 52,6 54,1 54,2 56,2 57,1 58,1 58,3 58,8 61,2 63,8 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0 Åboland-Turunmaan Loimaan Riihimäen Hämeenlinnan Raaseporin Forssan Salon Koko maa Etelä-Pirkanmaan Turun Tampereen Helsingin Yksityisten yritysten osuus 2005 Yksityisten yritysten osuus 2012 Yksityisen sektorin osuus (%) mediaani 52,4 % Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 34
  35. 35. Yritysten nettoperustanta (aloittaneet - lopettaneet) vuosina 2005-2012 Yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla Kasvukol- mion seuduilla vuosina 2005- 2012. Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen netto- perustanta oli yhteensä noin 36 000 yritystä vuosina 2005-2012 320 363 417 614 619 691 926 1046 4754 5919 24952 0 3000 6000 9000 12000 15000 18000 21000 24000 27000 Åboland-Turunmaan Etelä-Pirkanmaan Forssan Riihimäen Loimaan Raaseporin Salon Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 35
  36. 36. Työllisyysaste (%) vuosina 2005-2013 Työllisyysaste (%) ylitti 70 %:in rajan kuudella Kasvukolmion seudulla vuonna 2012. Työllisyysaste oli korkein Helsin- gin, Turunmaan ja Loimaan seu- duilla vuonna 2012 74,1 73,1 73 72,9 71,7 71,2 69,6 69,5 69,3 69,2 68,8 66 73,5 72,5 72,3 71,2 69,9 72,3 68,2 69,4 70 68,7 67,3 72,8 60 62 64 66 68 70 72 74 76 Helsingin Åboland-Turunmaan Loimaan Riihimäen Hämeenlinnan Raaseporin Koko maa Turun Forssan Tampereen Etelä-Pirkanmaan Salon Työllisyys aste 2005 Työllisyys aste 2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 36
  37. 37. Työllisyysasteen muutos % vuosina 2005-2012 Työllisyysaste koheni Kasvu- kolmion alueella kahdeksalla seu- dulla ja heikkeni kolmella seudulla vuosina 2006-2012 Työllisyysaste koheni eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla vuosina 2005-2012. -6,8 -1,1 -0,7 0,1 0,5 0,6 0,6 0,7 1,4 1,5 1,7 1,8 -7,5 -7 -6,5 -6 -5,5 -5 -4,5 -4 -3,5 -3 -2,5 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 37
  38. 38. Väestödynamiikka
  39. 39. Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014 KASVUKOLMIO 47,1 % SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 66,1 % 39
  40. 40. Asukasluvun muutos % vuosina 2005-2014 Asukasluku kasvoi suhteellisesti eniten Helsingin ja Tam- pereen seuduilla sekä toissijaisesti Riihimäen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilla 2005- 2014. Asukasluku väheni Forssan, Turunmaan, Loi- maan ja Salon seuduilla vuosina 2005-2014 -3,1 -1,4 -0,6 -0,5 0,2 1,9 5,7 6,1 6,9 11,0 11,1 -4,0 -3,0 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 11,0 12,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 40
  41. 41. Nettomuutto (maassamuutto ja siirtolaisuus) vuosina 2005-2014 Helsingin seutu kasvoi noin 90 000 henkilöllä muutto- liikkeen ansiosta vuosina 2005-2014. Kasvukolmion kaikki seudut saivat muutto- voittoa Forssan seutua lukuun ottamatta vuo- sina 2005-2014 89497 27999 14814 5743 2729 1243 937 597 570 468 -389 -10000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 Helsingin Tampereen Turun Hämeenlinnan Riihimäen Etelä-Pirkanmaan Salon Raaseporin Loimaan Åboland-Turunmaan Forssan Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 41
  42. 42. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2012 Väestöllinen huol- tosuhde kuvaa 15- 64-vuotiaan työvoi- man osuutta suh- teessa alle 15-vuo- tiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläke- läisiin. Väestöllinen huoltosuhde kilpailukykyinen Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2012 0,67 0,66 0,63 0,62 0,62 0,61 0,59 0,56 0,54 0,51 0,51 0,46 0,4 0,43 0,46 0,49 0,52 0,55 0,58 0,61 0,64 0,67 0,7 Åboland-Turunmaan Loimaan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Salon Forssan Hämeenlinnan Riihimäen Koko maa Tampereen Turun Helsingin Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 42
  43. 43. Väkiluvun muutos % väestöennusteen mukaan vuosina 2014-2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuoteen 2030 mennessä. Väkiluku kasvaa ennusteen mu- kaan suhteellisesti eniten Helsingin, Tampereen, Riihi- mäen ja Hämeen- linnan seuduilla. 14,3 13,2 12,5 10,1 8,0 6,4 4,7 2,8 1,1 0,6 0,1 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Helsingin Tampereen Riihimäen Hämeenlinnan Turun Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Salon Loimaan Åboland-Turunmaan Forssan Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet 43
  44. 44. Osaamisdynamiikka
  45. 45. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) seuduittain vuonna 2013 KASVUKOLMIO 68,7 % SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 88,3 % 45
  46. 46. Tutkimus ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden vuosina 2005-2013 Tutkimus- ja tuo- tekehitysmenojen vertaaminen keino- tekoista alueiden välisten suurten lähtökohtaisten erojen ja teknisen kirjaamisen vuoksi. Tutkimus- ja tuotekehitysme- not olivat korkeat Salon, Tampereen ja Helsingin seu- duilla vuonna 2013. 105,2 209,2 277,8 335,3 513,7 646,7 994,3 1192,3 2014,4 2332,5 4026,3 0,0 500,0 1000,0 1500,0 2000,0 2500,0 3000,0 3500,0 4000,0 4500,0 Tk menot v. 2005 €/as. Tk menot v.2013 €/as Koko maa ka. 2013 1226 €/as. Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 46
  47. 47. Tutkimus ja tuotekehitysmenojen muutos % euroa asukasta kohden vuosina 2005-2013 Tutkimus- ja tuote- kehitysmenojen suhteellista muu- tosta vaikeaa verra- ta lähtötasossa olevien suurten erojen vuoksi T&K –menojen suhteellinen muutos korkein Turunmaan ja Loimaan seu- duilla vuosina 2005-2013 58,3 54,8 27,2 17,8 17,6 13,4 8,0 -0,2 -2,2 -3,9 -9,9 -20,0 -10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Åboland-Turunmaa Loimaa Etelä-Pirkanmaa Koko maa Helsinki Turku Salo Hämeenlinna Tampere Riihimäki Forssa Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 47
  48. 48. Yritysten osuus (%) tutkimus ja tuotekehitysmenoista vuosina 2005-2013 Yritykset vastaavat käytännössä kai- kista alueen T&K - menoista Loimaan, Salon, Etelä-Pirkan- maan ja Turun- maan seuduilla Yritysten osuus T&K –menoista korkea kaikilla Kasvukolmion alueen seuduilla Forssan seutua lukuun ottamatta 100 99,9 97,8 96,6 77,6 69,0 68,9 67,2 65,9 60,5 51,8 22,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Loimaa Salo Etelä-Pirkanmaa Åboland-Turunmaa Tampere Hämeenlinna Koko maa Helsinki Raasepori Riihimäki Turku Forssa Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 48
  49. 49. Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaista akateemisen tutkinnon suorittaneesta väestöstä vuonna 2013 KASVUKOLMIO 58,0 % SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 77,8 % 49
  50. 50. Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus (%) yli 15- vuotiaasta väestöstä vuosina 2005-2013 Korkea-asteen tutkinnon suorit- taneiden osuus muita korkeampi Helsingin, Tampe- reen ja Turun seuduilla. Koko maan mediaanin alle jäivät Kasvukol- mion alueen seuduista vain Loimaan ja Forssan seudut vuonna 2013 21,7 21,9 23,5 23,7 25,1 25,6 28,4 28,4 28,8 30,7 32,0 36,2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2005 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2013 Koko maan mediaani 22 % vuonna 2013 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 50
  51. 51. Yhteenveto
  52. 52. Yhteenveto aluetalousdynamiikasta  Bruttokansantuote: Kasvukolmion osuus oli 54,4 % koko maan bruttokansantuotteesta. BKT asukasta kohden oli määrällisesti korkein Kasvukolmion suurilla kaupunkiseuduilla. Koko maan BKT:n indeksin keskiarvon (100) ylittivät vain Helsingin, Tampereen ja Turun seudut, mutta koko maan mediaanin (80,3) ylitti suurin osa Kasvukolmion seuduista (7/11). Helsingin seudun BKT asukasta kohden oli ylivoimaisesti korkein. Kaikkien Kasvukolmion seutujen BKT kasvoi vuosina 2005-2012 lukuun ottamatta Salon ja Etelä-Pirkanmaan rakennemuutos-alueita. BKT kasvoi vähintään viidenneksellä viidellä Kasvukolmion seudulla, eniten Riihimäen seudulla.  Taloudellinen huoltosuhde eli työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin oli koko maassa keskimäärin 1,32. Kasvukolmion seuduista tilanne oli koko maan keskiarvoa kilpailu-kykyisempi Helsingin, Riihimäen, Turun ja Tampereen seuduilla. Salon tilanne oli taloudellisen huoltosuhteen osalta heikoin Kasvukolmion 11 seudusta.  Kunnallisverotettavat tulot olivat keskimäärin 3.787 euroa asukasta kohden koko maassa vuonna 2012. Koko maan keskiarvon ylittivät vain Helsingin ja Raaseporin seudut. Turun, Turunmaan, Tampereen ja Riihimäen verotettavat tulot olivat lähellä koko maan keskiarvoa. Kunnallisvero- tettavat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Loimaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla sekä vähiten Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla.  Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen olivat koko maassa keskimäärin 19.763 euroa vuonna 2012. Koko maan keskiarvon ylittivät Helsingin, Turunmaan, Turun ja Hämeenlinnan seudut. Koko maan mediaanin (18.316 €) ylittivät kaikki Kasvukolmion seudut lukuun ottamatta Loimaan ja Forssan seutua. Kasvukolmion osuus oli 50,1 % koko maan käytettävissä olevista tuloista verojen ja maksujen jälkeen. 52
  53. 53. Yhteenveto työllisyysdynamiikasta  Työpaikkojen määrä: Kasvukolmion osuus oli 50,5 % koko maan työpaikoista ja 53,6 % yksityisen sektorin työpaikoista vuonna 2012. Kasvukolmion alueelle syntyi yhteensä noin 60000 uutta työpaikkaa vuosien 2005-2012 välisenä aikana. Neljä viidestä uudesta työpaikasta syntyi Helsingin seudulle. Työpaikkojen määrä lisääntyi Tampereen, Turun, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla, mutta väheni muilla Kasvukolmion seuduilla vuosina 2005-2012. Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Helsingin seuduilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa eniten Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen seuduilla. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Helsingin, Turun, Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Koko maan mediaanin (52,3 %) ylittivät kaikki muut Kasvukolmion alueet paitsi Loimaan ja Turunmaan seudut. Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti eniten Salon, Forssan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla.  Yritysperustanta eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen suhde oli positiivinen kaikilla Kasvukolmion seuduilla. Kasvukolmion yritysperustanta oli yhteensä 40600 uutta yritystä vuosina 2005-2012. Helsingin, Turun ja Tampereen osuus yritysperustannasta oli 87,7 %.  Työllisyysaste oli keskimäärin 69,6 % koko maassa vuoden 2012 lopussa. Koko maan työllisyysasteen ylitti kuusi Kasvukolmion seutua: yli 70 %:in työllisyysasteeseen ylsivät Helsingin, Turunmaan, Loimaan, Riihimäen, Hämeenlinnan ja Raaseporin seudut. Työllisyysaste oli alhaisin Salon, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seuduilla. Työllisyysaste kohentui eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla vuosina 2005-2012. Työllisyysaste heikkeni ylivoimaisesti eniten Salon seudulla (-7,8 prosenttiyksikköä) vuosina 2005-2012 53
  54. 54. Yhteenveto väestödynamiikasta  Väestö: Kasvukolmion alueella asuu 47,1 % koko maan väestöstä. Väestö on keskittynyt kolmion kulmissa oleviin keskuskaupunkeihin ja kaupunkiseuduille sekä Helsingin ja Tampereen ja Helsingin ja Turun välisen kehityskäytävän yhteyteen. Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä on taas tiimalasin kaltainen, jossa asutus- ja työpaikkakeskittymät sijoittuvat käytävän molempiin päihin. Turun ja Tampereen kehityskäytävän keskivaiheilla oleva alue on sekä asutus- ja työpaikkakeskitty- mien että yhdyskunta- ja taajamarakenteen näkökulmasta hajautunut. Asukasluku kasvoi eniten Helsingin, Tampereen ja Turun sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehityskäytävän alueella olevilla seuduilla vuosina 2005-2014. Väestö väheni viidellä kolmion keskivaiheilla ja reunoilla olevilla seuduilla. Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan väestö kasvaa kaikilla Kasvukolmion seuduilla: väestö lisääntyy eniten Kasvukolmion kulmissa ja Helsingin-Tampereen välisen kehityskäytävän seuduilla.  Muuttoliike: Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta yhteensä noin 142 000 asukasta vuosina 2005-2014. Kaikki Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa lukuun ottamatta Forssan seutua (-389 hlöä). Helsingin seudun osuus koko alueen muuttovoitosta oli kaksi kolmasosaa (63,9 %) ja Tampereen sekö Turun seutujen lähes yksi kolmasosa (30,6 %). Muiden kuin kolmen em. seudun muuttovoitosta oli vain 5,5 %.  Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa 15-64-vuotiaan työvoiman suhdetta alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 0,54 vuoden 2013 lopussa eli yhtä työvoimaan kuuluvaa henkilöä kohden oli 0,54 lasta tai eläkeläistä. Kolmion kulmien eli Helsingin, Tampereen ja Turun huoltosuhde oli väestöllisesti kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo. Heikoin huoltosuhde oli Turunmaan, Loimaan ja Raaseporin seuduilla. 54
  55. 55. Yhteenveto osaamisdynamiikasta  Tutkimus- ja tuotekehitysmenot: Kasvukolmion osuus oli koko maan tuotekehitys- ja tutkimusmenoista 68,7 % vuoden 2013 lopussa. T&K-menot jakautuivat koko maan ja Kasvukolmion sisällä alueellisesti erittäin epätasapainoisesti. T&K-menojen määrä oli asukasta kohden keskimäärin 1226 €, jonka ylittivät Kasvukolmion seuduista Salon, Helsingin ja Tampereen seudut. Turun seudun T&K-menojen määrä oli lähellä koko maan keskiarvoa. Forssan seudun T&K-menot olivat myös korkeat. T&K-menojen määrä nousi seitsemällä seudulla ja väheni neljällä seudulla, mutta seutujen vertaaminen toisiinsa ei ole perusteltua lähtötasossa olevien suurien erojen vuoksi. Yritykset vastasivat täysin tai lähes täysin seudun T&K-menoista Loimaan, Salon, Turunmaan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Yritysten osuus oli vähintään puolet kaikista T&K-menoista kaikilla seuduilla Forssan seutua lukuun ottamatta.  Hyvinkoulutettujen osuus: Kasvukolmion osuus koko maan akateemisen tutkinnon suorittaneista oli 58 % vuoden 2013 lopussa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskiarvo oli 28,8 % ja mediaani 22 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Koko maan mediaanin ylitti yhdeksän seutua Kasvukolmion alueella. Mediaanitason alle jäivät vain Loimaan ja Forssan seudut. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Helsingin seudulla, jossa lähes neljä kymmenestä yli 15-vuotiaasta oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Koko maan keskiarvon ylittivät lisäksi suuret korkeakouluseudut eli Tampereen ja Turun seudut. Lisäksi Turunmaan ja Hämeenlinnan seutujen koulutettujen osuus oli lähellä koko maan keskiarvoa. 55
  56. 56. Kasvukolmion seutujen osuus (%) eri muuttujilla koko maan osuudesta (%) 47,1 54,4 50,1 68,7 50,5 53,6 58 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Väestön osuus (%) 2014 BKT:n osuus (%) 2012 Käytettävissä olevien nettotulojen osuus (%) 2012 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) 2013 Kaikkien työpaikkojen osuus (%) 2012 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) 2012 Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitysmenot, työssäkäynti ja koulutusrakenne 56
  57. 57. KASVUKOLMION ALUERAKENNE JATKOSSA?  Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy Kasvukolmion suuriin kaupunkeihin, niiden pendelöintietäisyydellä oleville kaupunkiseuduille ja edelleen nauhamaisesti Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Turun väliselle kehityskäytävälle.  Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä tukeutuu vahvasti liikenneväyliin ja on kehittynyt liikenneväylälähtöisyyden eh- doilla, mutta on väestön, työpaikkojen ja taajamarakenteen toiminnallisuuden näkökulmasta kehittymätön.  Liikennekäytävät ja –yhteydet suurten kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa seutujen menestymisessä tai menestymättömyydessä. Hyvä sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus alueiden menestymisen elinehto. Kaupunkiseutujen välillä korostuu aikaisempaa enemmän liikkumisen edistämisen lisäksi aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet asutus- ja työpaikkakeskitty- mien välillä.  Metropolialueen vaikutusalue laajenee koko Etelä- ja Lounais- Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä.  Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Analyysi: Timo Aro 2015 57
  58. 58. Hahmotelma kaupunkiseutujen kasvun ja vuorovaikutuksen näkökulmasta väestöennusteen perustella vuoteen 2040 mennessä Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 58
  59. 59. Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina 2011-20140 Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 59
  60. 60. Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890 60

×