Näin kannattaa järjestää kuntalaisten mielipiteiden kerääminen. Tuotettiin verkossa yhdessä ehdotus kunnanjohtajille, joilla on halu ja tarve jotenkin järjestää kuntalaismielipiteiden keräys ja käsittely lausuntoa varten.

1. Kuntauudistuslausuntotalkoot
Näin kannattaa järjestää kuntalaisten mielipiteiden
kerääminen –muistion yhteiskirjoitus
Talkoistus ja yhteenveto: Tuija Aalto (Yle Internet)

2. Crowdsourcing-kokeilu 8.-14.2.
 Noin 20 osallistui suunnitelman
muokkaamiseen viikon aikana
 Alkuperäinen työskentelymuistio
◦ http://muistio.tieke.fi/ehEMRjsmJV
 Blogikirjoitus aiheesta
◦ http://blogit.yle.fi/aikaleima/nyt-olisi-
kunnissa-yhteisomanagereille-kayttoa

3. Tehtävänanto
 ”Näin kannattaa järjestää
kuntalaisten mielipiteiden
kerääminen”
◦ Tuotetaan yhdessä ehdotus
kunnanjohtajille, joilla on halu ja tarve
jotenkin järjestää kuntalaismielipiteiden
keräys ja käsittely lausuntoa varten

4. Tiivistelmä muistiosta 20.2.2012
YHDESSÄ KIRJOITETTU
SUUNNITELMA

5. Sisältö
 Osallistamisen vaiheet
 Eri kohderyhmien tavoittamisesta
 Työkaluja verkossa
 Kuka kunnissa osallistaa

6. Vaiheet
1. Rajaus ja määrittely
2. Kanavan valinta
3. Palautteen keruu
4. Palautteen käsittely
5. Prosessin sulkeminen ja avaaminen

7. 1. Rajaus ja määrittely (1/4)
 Kuka tarvitsee palautetta ja mistä?
◦ Kartoita mitä/millaista tietoa palautteen
loppukäyttäjät, (virkamies/päättäjä) aidosti
tarvitsevat; mitä he eivät tiedä
 Millaista palautetta tarvitaan?
◦ Avoimia uusia ideoita?
◦ Näkökulman laajentamista olemassa
oleviin suunnitelmiin?
 Tarkista: ovatko (virkamiesten)
kysymykset ymmärrettäviä yleisölle?

8. 1. Rajaus ja määrittely (2/4)
 Odotusten hallinta
◦ Varmista, ettei olla tekemässä
"avoimuuspesua”
◦ Kerro, mihin osallistumisella on vaikutusta
◦ Pohdi, miten vaikutus saadaan näkymään
 Jos asioita kysytään mielenkiinnosta tai
ajatusleikkinä, niin varo jättämästä
mielikuvaa, että asia on jo vireillä

9. 1. Rajaus ja määrittely (3/4)
 Millaista palautetta yleisö pystyy
antamaan?
 Miten ennalta tunnetut aiheet saadaan
käsiteltyä niin, että vastaajilla jää energiaa
keskittyä muuhunkin?
◦ Voidaanko tuottaa erilaisia ehdotuksia,
joita yleisö kommentoi/arvioi/täydentää?

10. 1. Rajaus ja määrittely (4/4)
 Työvaiheiden suunnittelu ja vastuut
 Miten palaute käsitellään? Kuka
käsittelee?
 Kuka antaa vastapalautteen?
 Miten osallistujille/yleisölle saadaan tieto
vaikutuksesta?

11. Kanavan valinta (1/3)
 Millaisia kanavia kohdeyleisö voi ja osaa
käyttää? Missä välineissä kohderyhmä jo
toimii?
 Välineen tai osallistumistavan tunnettuus,
intuitiivisuus?
 Ei vain digitaalisia kanavia
◦ Gallupit ja täsmähaastattelut voivat
tuottaa enemmän ja kattavampia
näkemyksiä nopeammin kuin verkko
◦ Kyselyt paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat

12. 2. Kanavan valinta (2/3)
Millaisia vastauksia kanava
mahdollistaa?
◦ Tukeeko eritasoista osallistumista? (vrt.
aktiivisuuden 90-9-1 –sääntö)
 Osataanko itse käyttää valittua
kanavaa, tunnetaanko sen
käyttökulttuuri?
 Onko potentiaalisia osallistujia
riittävästi?
 Rajaavatko kanavan ominaisuudet vastaajia?

13. 2. Kanavan valinta (3/3)
 Ennakko- ja jälkimoderointimahdollisuudet
 Käyttöliittymän kieli? Käytettävyys
 Rekisteröintipakko?
 Mahdollisuus ano-/pseudonymiteettiin
 Onko kanava kerta- vai jatkuvakäyttöinen?
 Datan vientimahdollisuus/-formaatit?

14. 3. Palautteen keruu (1/3)
Tiedota aktiivisesti, innosta verkosto:
 Värvää aiheesta kiinnostuneet
tiedottamaan - sanoma saa uskottavuutta
ja leviää laajalle
 Hanki kohderyhmään kuuluvia
ensimmäisiä vastaajia, jotka toimivat
muille mallina, miten palautetta annetaan
◦ Ennakoi 90-9-1 -ryhmät, ts. yleisen
tiedotuksen lisäksi houkuttele aktiivista
väkeä eri kohderyhmistä

15. 3. Palautteen keruu (2/3)
Tilannekuva
◦ Kerro osallistujille palautteen
käsittelytavasta ja aikataulusta, mistä saa
lisätietoa ja miten etenemistä voi seurata
◦ Keskeneräisten tulosten näyttäminen
kesken keruuprosessin voi motivoida
muitakin osallistumaan
◦ Toisaalta varaudu Group think –ilmiöön,
mikäli tuloksia nähtävillä keruuvaiheessa

16. 3. Palautteen keruu (3/3)
 Korjaa lennosta (vastuuhenkilöt)
◦ Tarkenna ohjeistusta, anna lisätietoa,
oikaise vääriä käsityksiä
◦ Esitä lisää aktivoivia kysymyksiä

17. 4. Palautteen käsittely
 Kun osallistumismahdollisuus sulkeutuu,
pidä yleisö ajan tasalla: jaa tietoa heti, ja
kerro, milloin yhteenveto on valmis
 Arvioi kerätty materiaali asiantuntijoiden
kanssa
 Muista itsekriittisyys: palauteprosessin fasilitoija ei
välttämättä ole käsiteltävän asian substanssiosaaja
 Tee yhteenveto – jos mahdollista, käytä
avoimia kollaboraatiovälineitä
 Huolehdi yhteenvedon luettavuudesta
(viestintäosaaminen)

18. Sulje ja avaa prosessi
 Kokoa vastaukset polttavimpiin
kysymyksiin ja mielipiteisiin
◦ Miel. henkilöiden kautta (nimet ja kuvat?)
 Jaa yhteenvedot laajasti
◦ Kerää vastapalaute, pyydä sidosryhmien
arvioita
 Jälkiseuranta: miten asia etenee
 Tarvittaessa toista prosessi

19. KOHDERYHMIEN
TAVOITTAMINEN

20. Eri kohderyhmien tavoittamisesta
 Yläasteikäiset nuoret
 Työikäiset aikuiset ja
seniorikansalaiset, jotka ovat
tottuneita netinkäyttäjiä
 Seniorikuntalaiset, joita ei tavoiteta
netissä

21. Suomen lasten parlamentti
 Kuntien lapsiedustajista muodostettu
toimielin ja lasten keskinäisen
vuorovaikutuksen yhteisö, joka
kokoontuu pääsääntöisesti netissä
toimivassa verkkoparlamentissa
http://www.lastenparlamentti.fi/
 9-14v. nuoret, yli 200 kuntaa
 Vaikuttamiskanava: viranomaisilla ja
päättäjillä mahd. kysyä asioita suoraan
lapsilta, lapsilla päättäjiltä. Myös live-chat

22. Aloitekanava.fi
◦ ”Verkkopalvelu, jonka avulla nuoret voivat
muuttaa maailmaa – tai ainakin tehdä
kotikunnastaan hiukan paremman paikan
elää”
◦ Mukana 2012 145 kuntaa
http://aloitekanava.fi
◦ Kunta kysyy -osiossa päättäjät kysyvät nuorilta
http://www.aloitekanava.fi/kuntakysyy/
◦ Kunnista aktiivisempia kysyjiä viimeisen
puolen vuoden aikana Turku, Siikajoki, Iisalmi,
Jyväskylä ja Rovaniemi.
◦ Kuntien moderaattorit päivittävät
seurantatiedot asian käsittelyn etenemisestä
palveluun

23. Kehitysehdotus: Kunnan nettisivut
 Kunnan nettisivuilla oleviin esityslistoihin ja
pöytäkirjoihin pitäisi saada
kommentointimahdollisuus.
◦ Kun siis esityslistalle tulee "koulun sulkeminen",
ihmisten pitäisi voida ottaa kantaa.
◦ Sähköpostiosoite jokaiselle lautakunnalle (esim
sivistyslautakunta@kunnannimi.fi).
◦ Ennen kokousta sihteeri voisi kerätä kommentit
ja välittää ne lautakunnalle "pika-analysoituna" eli
hyvät, asialliset kannanotot kokonaan ja muista
lukumäärä vastustavista ja kannattavista
viesteistä.
 Aktiivinen avoimuus toimintamallina

24. Osaksi normaalia prosessia
 Tavoite: Kansalaiskeskustelu osaksi
kuntapäätöksenteon järjestelmiä, niin,
että asiasta käyty keskustelu kulkee
mukana ja arkistoituu yhdessä sähköisen
asianvalmistelun ja päätöksenteon
kanssa
 Ei erillisiä keskustelufoorumeja tai
nettikyselyjä. Jälkikäteen voidaan palata
tarkistamaan millä perusteilla päätöksiä
on tehty ja millaista keskustelua
herättänyt

25. Kehitysehdotus: Tunneside
 Kuntalaisten nettiin kaikkien selailtavaksi tarkoitetun
aineiston (valokuvat, videot, tekstit, piirrokset,
musiikkiteokset, foorumikirjoitukset jne.) hyödyntämien
kunnan sivuilla.
 Kansalaisten kotiseuturakkauden hyödyntäminen
auttaa kuntia solmimaan kiinteämmät suhteet
kuntalaisiin ja helpottaa esimerkiksi erilaisten kyselyjen
ja tiedustelujen toteuttamista.
◦ Tapio Parkkari (@TapioHeikki) ja Eeku Strahl
suunnittelevat Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin
uudentyyppisen lisäpalikan (nettimalli) kuntien nettisivuille.
◦ Saadun apurahan liite http://bit.ly/y6z9Zo
◦ Työryhmä hakee lisäapurahaa toimintavalmiin ohjeistuksen
tekemiseen.

26. Nuorten tavoittaminen
 Kouluissa mahdollisuutena opettaa
osallisuutta
 Kuntien osallistavien virkamiesten tehtävä
yhteistyötä koulujen kanssa, jotta nuoret saadaan
tietoisiksi mahdollisuudesta vaikuttaa

27. Ei-sähköiset tiedotuskanavat
 Marketin ilmoitusseinä
 Kirjaston "tapahtuu"-seinä

28. Työikäisten tavoittaminen
 Kuntauudistuksesta avattu keskustelu
otakantaa.fi-sivustolle
 Valmiiksi aktiivisten yhteisökanavien
kautta
◦ Esimerkiksi kirjastoilta löytyy Facebook-
yhteisösivuja, joiden kautta voi "vinkata"

29. Senioreiden tavoittaminen
 Seurakunnat järjestävät pienillä
paikkakunnilla toimintaa sekä vanhuksille
että lapsille / lapsiperheille.
◦ Netittömiä ikäihmisiä voisi tavoittaa tätä
kautta
◦ Ihmiset voisivat esimerkiksi viikoittaisissa
kerhoissa/kokoontumisissa vastata kunnan
kyselyihin
 Kotipalveluyritykset, jotka käyvät
vanhusten tai liikuntarajoitteisten kotona
◦ Voisiko heidän kauttaan myös hoitaa kyselyä
niille, jotka eivät muilla keinoin pysty helposti
osallistumaan?

30. TYÖKALUJA
VERKOSSA

31. Lausuntopalvelu
 Lausuntopalvelu (proto)
◦ http://www.lausuntopalvelu.fi/
◦ Osa oikeusministeriön
osallistumisympäristöhanketta - joitakin
hallinnon edustajia tultaneen
kouluttamaan tämän käyttöön

32. Wiki
 Wiki - pysyvä paikka, joka on aina
valmiina, kun tarvitaan
◦ Wikien ongelma yleisölle kommunikointiin
on, että ne ovat helposti raskaita ja tylsiä.
Aktiivisia ei haittaa, mutta jos tavoite on
osallistuttaa muitakin, niin jokainen
tekstimassa ja alasivu pudottaa osan
yleisöä kelkasta.

33. Esimerkki toimintamallista wikillä
 Wikin luonti, aiheiden luonti ylätason sivuilla selkeästi esim.
kuntalaisten ideat&aloitteet, valmisteilla olevat asiat, kysymyksiä
kunnalle, arkisto vanhoille jutuille
 Kuhunkin aiheeseen voi lisätä omia aloituksia uusina sivuina.
Sivujen luonnin ja aloittamisen helpottamiseksi voi tehdä valmiita
sivupohjia ja pikatoiminnot sivujen lisäämiseen esim. Lisää idea tai
aloite, Lisää kysymys jne.
 Selvät ohjeet, miten toimitaan. Fasilitaattori, ohjaaja tai ylläpitäjä(t)
ohjaavat ja osallistuvat keskusteluun, järjestelevät aineistoa
selkeämmäksi yms.
 Ylläpitäjät voivat myös huolehtia (muiden osallistujien ohella) sivujen
täggäämisestä eli asiasanoittamisesta. Niiden pohjalta voidaan
näyttää edelleen tagipilviä suosituimmista aiheista. Lisäksi muitakin
listoja kuten suosituimmat sivut, aktiivisimmat juuri nyt, eniten
keskusteltu, eniten tykkäyksiä sivulla jne. (ei toki kaikkea vaan jotain
näistä)
 Olennaista verkkoympäristön sitominen todelliseen
päätöksentekoon, käytännössä kunnan virkamiesten ja päättäjien
sitoutumista ja verkossa tapahtuvan kansalaisaloitteellisuuden
arvostamista, tuomista esille ja aktiivista seuraamista.

34. KUKA KUNNISSA
OSALLISTAA

35. Virka- ja luottamusmiehet
 Em. tavoilla saatuihin kannanottoihin
pitäisi vastata
◦ Kansalaiskeskustelu osaksi
kuntapäätöksenteon järjestelmiä,
vuorovaikutus osaksi prosessia
◦ Kunnan lautakuntien pitäisi olla
vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa
 Tehtävä kirjastoille: kunnan wikin /
aloitekanavien ylläpito ja auttaminen
niiden käytössä

36. Yhteisömanageri vastaa
 Wikit ja keskustelufoorumt tarvitsevat
kunnan palkkaaman tai valitseman
henkilön (nettikätilö,
verkostofasilitaattori, community
manager tai joku vastaava)

37. Vapaaehtoiset auttamaan
 Vapaaehtoiset voisivat fasilitoida ja
aktivoida kuntalaisia osallistumaan
 Kaupunginosayhdistysten, urheiluseurojen,
seurakuntien yms. pienempien aktiivisten
ryhmien panos
◦ Yhteisöt voivat kerätä kommentteja ja
ideoita keskuudestaan ja toimittaa
eteenpäin tai kuntakeskustelu voidaan
tuoda näiden tilaisuuksiin (matala
osallistumiskynnys).

38. Kiitokset
PauliinaMakela
Erkka Peitso
Janne Karttunen
Kari A
Oskari Uotinen
Joonas Autio
Kojootti
Musti
hponka (Harto pönkä)
lindstorm (Antti Lindström)
Mikko Ala-Juusela
Tarja Ollas
Petri Kola
Teemu Ropponen
Joonas Linkola
Merja H
Lassi Laitinen
Elisa Pesonen
Sekä ne, joiden nimiä en huomannut mainita ja nimettömäksi jättäytyneet osallistujat

39. Korjauksia? Parannettavaa?
Twitterissä: @Tuija