4. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Miksi olemme koolla?
• Tukesin Kuluttajapalvelut-ryhmä
esittäytyy
• Selvitetään, millaista
turvallisuustyötä Tukes haluaa olla
kehittämässä kuluttajapalveluihin.
• Esitellään Tukesin kehittämiä
työvälineitä
• Käydään läpi
kuluttajaturvallisuuslain
perusvaatimukset
4
5. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Ohjelma
12.00 Tilaisuuden avaus
• Palveluntarjoajan huolellisuusvelvollisuus
• Turvallisuusasiakirja
• Vaarojen tunnistaminen
n. 14.15 Kahvi
• Turvallisuustoimenpiteiden suunnittelu
• Tietojen antaminen kuluttajille palvelusta
• Onnettomuuskirjanpito
• Ilmoitusvelvollisuus
16.00 Tilaisuus päättyy
18.10.2017 Mervi Murtonen 5
6. Otsikoita vuodelta 2017: Ilkka, YLE, Länsi-Savo, Iltasanomat, Karjalainen, Kaleva, Iltalehti, Savon Sanomat
8. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto•Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Turvallisempi arki meille kaikille
Tukes ehkäisee henkilö-,
ympäristö- ja omaisuus-
vahinkoja sekä varmistaa
tavaroiden ja palveluiden
vaatimustenmukaisuutta.
8
9. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto•Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
9
Sähkö- ja elektroniikkalaitteet Ilotulitteet ja räjähteet
Painelaitteet Kaasulaitteet
Kemikaali- ja VAK-säiliöt Jalometallituotteet
Rakennustuotteet Kuluttajatuotteet
Pelastustoimen laitteet Mittauslaitteet
Kemikaalituotteet
Tuotteiden valmistus, maahantuonti, jakelu ja myynti
Tuotevalvonta
Asiakkaan toiminta-alueet
Laitteistojen valvonta
Laitos- ja kaivosvalvonta Kemikaalilaitokset Malminetsintä
Räjähdetehtaat ja -varastot Kullanhuuhdonta
Kaivokset
Tuotantolaitostoiminta
Tukesin toiminta-alueet
Palvelujen valvonta
Sähkölaitteistot Kaasu-, öljy- ja kylmälaitteistot
Paineelliset järjestelmät
Laitteistojen asennus ja käyttö
Tarkastus-, testaus- ja muut vaatimuksenmukaisuuden arviointipalvelut
Asennus- ja huoltopalvelut
Kuluttajapalvelut
Palvelutoiminta
Tukesin valvontakenttä
10. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Tukesin Kuluttajapalvelut-ryhmä
• Kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonta
kunnilta ja Aveista Tukesiin 1.5.2016 alkaen.
• Valvonnassa on ohjaava ja neuvova ote
‒ Tarvittaessa käytössä KuTuL:n pakkokeinot
• Sekä ennakoivaa että jälkikäteistä valvontaa
• Suunta yksityiskohtien tarkastamisesta kohti
turvallisuusjohtamisen pitkäjännitteistä
kehittämistä
10
11. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
KP-ryhmän kokoonpano ja vastuualueet
Janne Niemelä
ryhmäpäällikkö
Mervi Murtonen
turvallisuusjohtaminen ja
riskienhallinta, rp-sijainen
Markus Mesimäki
huvipuistot, tivolit,
puuha- ja teemapuistot,
sisäleikkipaikat
Jaakko Laitinen
leikkikentät,
pallopelialueet, kuntosalit,
ulkoliikuntapaikat
Petteri Mustonen
seikkailuradat, kiipeily,
massaliikunta,
trampoliinipalvelut
Kari Koponen
yleisötapahtumat,
moottoripalvelut
Jaakko Leinonen
Pohjois-Suomen kuntien
palvelut, ohjelmapalvelut
Aleksi Latvala
Pohjois-Suomen
palvelut,
laskettelukeskukset
Kielo Kestinmäki
ratsastuspalvelut,
muut eläinpalvelut
Konsta Kulmala
uinti- ja vesiturvallisuus
HKIROITRE
+ Kauneudenhoitopalveluiden tarkastaja, kuntien palveluiden ylitarkastaja ja lakimies
13. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011)
• Sovelletaan kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluihin
• Tarkoituksena varmistaa tavaroiden ja palveluiden
turvallisuus sekä ennaltaehkäistä vaaroja ja vahinkoja
• Ei määrittele rikosoikeudellista vastuuta,
vahingonkorvauksia tms.
18.10.2017 Mervi Murtonen 13
Varoitusmerkit: SUH ja SKHY
19. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Vastuu palvelun turvallisuudesta on palvelun
tarjoajalla
• Vastuuta palvelun
turvallisuudesta ei voi siirtää
kuluttajalle esim.
vastuuvapauslausekkeilla.
• Vastuuvapauslomake ≠
tietojen antaminen
turvallisuudesta
• Tukes ei myönnä
palveluille lupia tai hyväksy
niiden turvallisuutta
ennakolta.
19
21. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
1. Palvelun tarjoajan nimi, kotipaikka ja
yhteystiedot;
2. Turvallisuusasioista vastaavat;
3. Ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden
mahdolliset seuraukset;
4. Toimenpiteet vaaratilanteiden
ehkäisemiseksi;
5. Ohjeet erilaisia onnettomuus-, vaara-
ja vahinkotilanteita varten;
6. Henkilöstön turvallisuusperehdytys ja -
koulutus sekä mahdolliset pätevyys- ja
koulutusvaatimukset;
7. Palvelussa käytettävät tilat, rakenteet,
välineet, reitit, eläimet,
henkilönsuojaimet ja muu tarpeisto
sekä niiden huolto ja kunnossapito
8. Palvelun tarjoamiseen liittyvät
olosuhderajoitukset;
9. Palvelun suurin mahdollinen
turvallinen asiakasmäärä eri
olosuhteissa sekä palveluun
osallistuvien terveydentilaa, fyysistä
kuntoa, kokemusta, koulutusta ja muita
vastaavia seikkoja koskevat
vaatimukset;
10. Palvelun vaikutuspiirissä olevien
muiden kuin asiakkaiden turvallisuuden
varmistamiseksi tarpeelliset
toimenpiteet;
11. Miten erilaiset onnettomuus-, vaara-,
ja vahinkotilanteet kirjataan ja miten
näin kerättyä tietoa käytetään hyväksi
turvallisuustoiminnan kehittämisessä;
12. Menettely onnettomuuksien ja
vakavien läheltä piti –tilanteiden
ilmoittamiseksi Tukesiin
13. Miten henkilöstö perehdytetään
turvallisuusasiakirjan sisältöön
14. Mitä tietoja annetaan palveluun
osallistuville ja palvelun vaikutuspiirissä
oleville ja miten nämä tiedot annetaan.
21
Turvallisuusasiakirjan sisältö (VnA 1110/2011)
22. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Mistä palveluista pitää laatia
turvallisuusasiakirja?
18.10.2017 Mervi Murtonen 22
1. huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli ja sirkus;
2. kuntosali;
3. laskettelukeskus ja muu rinnekeskus;
4. leikkikenttä ja siihen rinnastettava sisäleikkipaikka;
5. rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka;
6. seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu sekä niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu,
jollei siihen sisältyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi;
7. kiipeilykeskus;
8. ratsastustalli ja muu ratsastuspalvelu;
9. kartingrata;
10. uimahalli, maauimala, kylpylä ja viihdekylpylä;
11. uimaranta ja talviuintipaikka;
12. tatuointi-, lävistys- ja muu kehonmuokkauspalvelu;
13. (turvapuhelinpalvelu ja muu vastaava palvelu;)
14. tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua
vaaraa jonkun turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän tai
muun erityisen syyn vuoksi
23. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Turvallisuusasiakirjan laatiminen
• Sisällön tulee vastata palvelun luonnetta ja laajuutta
• Saa yhdistää muihin turvallisuussuunnitelmiin (esim.
pelastussuunnitelma)
• Eri palveluita voi koota yhteen (esim. kunnan kaikki leikkipaikat)
• Saa (ja pitää!) olla tekijänsä näköinen
• Ei kannata teettää ulkopuolisella asiantuntijalla (ainakaan kokonaan).
• Henkilöstön on tunnettava turvallisuusasiakirjan sisältö
• Ei tarvitse automaattisesti lähettää Tukesiin.
• Pidettävä ajan tasalla
• Tukesin verkkosivuilta löytyy ohjeistusta ja yleismalli
18.10.2017 Mervi Murtonen 23
24. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
• Palveluiden turvallisuuden
jatkuvaa parantamista
• Innostumista ja sitoutumista
tavoitteelliseen ja
kokonaisvaltaiseen
turvallisuustyöhön
• Kohdekohtaisia, oivaltavia
havaintoja vaaroista
• Hyviä ideoita ja toteutuksia
turvallisuutta parantaviksi
toimenpiteiksi
• Avointa yhteistyötä ja
keskusteluyhteyttä puolin ja toisin
– autamme ja neuvomme
mielellämme!
• Vain viranomaisia varten
tehtyä turvallisuusasiakirjaa
• Kaapissa pölyttyvää
turvallisuusasiakirjaa
• Liian yleisiä kuvauksia tai
poimintoja vaaroista tai
riskeistä
• Tarkkaa riskin suuruuden
numeerista
määrittämistä
24
Mitä Tukes haluaa – ja ei halua:
29. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Turvallisuustavoitteen asettaminen
• Perinteisesti turvallisuustavoitteet määritellään niin, että
tavoitteena on vähentää jotakin: esim. tapaturmia,
onnettomuuksia, vaaratilanteita, riskitasoa tai
reklamaatioita
‒ Mittaushavainnot vähenevät kun toiminta kehittyy.
‒ Tavoitteet ovat negatiivisia ja reaktiivisia.
• Olisi parempi määritellä turvallisuustavoitteet siten, että
kun lisätään tai tehdään jotain, niin turvallisuus paranee.
• Tavoitteena tulisi olla turvallisuuden lisääntyminen eikä
riskin vähentyminen.
18.10.2017 Mervi Murtonen 29
30. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Esimerkkejä kuluttajapalveluiden
turvallisuustavoitteista
• Palvelun kaikista osioista ja suorituspaikoista on tunnistettu vaarat
elokuun loppuun mennessä.
• Konkreettisia turvallisuutta parantavia toimenpiteitä toteutetaan
tänä vuonna 10 kpl.
• Sekä kauden alussa että lopussa järjestetään koko henkilöstölle
turvallisuuskoulutus ja –palautepäivä.
• Tarvittavien henkilönsuojainten käyttöaste palvelussa on 100%.
• Ennakoivien vaaratilanne- ja poikkeamailmoitusten määrä
kaksinkertaistuu tänä vuonna.
• Kaikki sattuneet tapaturmat
kirjataan omaan
onnettomuuskirjanpitoon.
18.10.2017 Mervi Murtonen 30
33. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
33
Vaarojen tunnistaminen
Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 5 ja 7 §
Palveluntarjoajan
on tunnistettava
palveluun liittyvät vaarat ja
suunniteltava ja toteutettava
toimenpiteitä vaarojen
poistamiseksi tai pienentämiseksi.
35. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Vaarojen tunnistamisen ja toimenpiteiden
määrittämisen vaiheet
1. Turvallisuustavoitteiden
asettaminen
2. Vaarojen tunnistaminen ja
vaaratilanteiden kuvaaminen
3. Nykyisen turvallisuustason ja
toimenpiteiden riittävyyden arviointi
4. Lisätoimenpiteiden suunnittelu,
priorisointi ja toteutus
5. Mittaaminen ja tavoitteiden
toteutumisen arviointi
18.10.2017 Mervi Murtonen
36. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Vaarojen tunnistamisen perusidea
• Mitkä asiat palvelussa voivat aiheuttaa asiakkaalle
tai muille henkilöille vammoja, myrkytyksen,
sairauden tai muuta haittaa terveydelle tai
omaisuudelle?
• Kattava, systemaattinen ja kohdekohtainen
tarkastelu
• Ennakoi ja ehkäise vaaratilanteita, tapaturmia ja
onnettomuuksia.
• Tehtävä ennen palvelun aloittamista.
• Pidettävä ajan tasalla.
18.10.2017 Mervi Murtonen 36
37. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Riskien arviointi-
suunnitelma
18.10.2017 Mervi Murtonen 37
• Lomake on tarkoitettu
avuksi riskien arvioinnin
suunnitteluun ja
valmisteluun.
• Sen tarkoituksena on
helpottaa varsinaista
riskien arviointia – ei
tehdä siitä turhan
byrokraattista.
38. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Kuluttajapalveluiden
yleiset vaaratekijät -
avainsanaluettelo
18.10.2017Mervi Murtonen 38
• Yleisiä, kaikille
kuluttajapalveluille
mahdollisia vaaroja
• Auttaa tunnistamaan niitä
asioita, joita on tarpeen
tarkastella tarkemmin
• Pelkkä tämän luettelon
läpikäynti ei ole riittävä
vaarojen tunnistaminen!
• Asioita on selvitettävä
tarkemmin kirjallisesti!
39. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Apukysymyksiä vaarojen tunnistamiseen
• Mitkä asiat palvelussa voivat aiheuttaa vaaraa? Miksi?
• Ketkä ovat vaarassa vahingoittua? Asiakkaat? Sivulliset?
• Missä tilanteissa tai paikoissa vahingoittuminen voi tapahtua?
‒ Ennen suoritusta, valmistautumisvaiheessa?
‒ Suorituksen aikana tai sitä seuratessa?
‒ Suorituksen jälkeen, pois lähtiessä?
‒ Suorituspaikoilla, niiden välittömässä läheisyydessä tai kauempana?
‒ Kulkuteillä, oleskelualueilla, parkkipaikalla?
• Mitä vaaralle on tähän mennessä jo tehty?
‒ Onko vaara saatu tehokkaasti poistettua tai pienennettyä?
‒ Toteutuvatko toimenpiteet oikeasti eikä vain paperilla?
Asetu asiakkaan asemaan: Miten asiakas näkee, kokee, ymmärtää, tietää tai tuntee?
18.10.2017 Mervi Murtonen 39
40. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Vaarojen tunnistamisen jakaminen osiin
• Jokainen palvelun erilainen toiminto tai laite kannattaa
tarkastella erikseen.
• Huomioi koko se aika, minkä asiakas viettää palvelun
piirissä.
• Kohteiden rajaamiseen on monta eri tapaa.
41. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Mitä eri osioita tulee huomioida eri palveluissa?
• Ratsastuskoulu:
‒ Kaikki toiminnot, joihin asiakas osallistuu (esim. hevosten hakeminen,
laittaminen, taluttaminen, tunnilla tapahtuvat toiminnot, jne)
‒ Erityistilanteet: leirit, maastoratsastus, poikkeavat olosuhteet, yms.
‒ Erityisryhmät: lapset, aloittelijat, liikuntarajoitteiset
• Uimahalli:
‒ Allas- ja pesutilat sekä kuntosali
‒ Erityisryhmät ja –kurssit (esim. vauvauinti, koululuokat, hydrospinning,
suppailu)
• Laskettelukeskus:
‒ Rinnepalveluiden yleiset vaaranpaikat
‒ Rinnekohtaiset erityispiirteet, erityissuorituspaikat, pulkkamäki, yms.
‒ Hissit
‒ Olosuhteet ja erityistilanteet
• Moottorikelkkasafari:
‒ Valmistautuminen, lähtö ja muut varikolla tapahtuvat toiminnot
‒ Reitit (ylitykset, kaatuminen, törmäykset yleisesti tarkasteltuna)
‒ Ryhmä (ryhmän koko, ikä, osaaminen, tausta)
‒ Olosuhteet ja erityistilanteet
18.10.2017 Mervi Murtonen 41
42. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Kukin palveluntarjoaja vastaa oman
palvelunsa turvallisuudesta
‒ Esimerkki 1: Tapahtumanjärjestäjällä on päävastuu tapahtuman
turvallisuudesta. Muilta tapahtumaan osallistuvilta palveluntarjoajilta (esim.
benjihyppy, ponitalutus, tms.) tulee pyytää oma turvallisuusasiakirja ja sen
sisältämä vaarojen tunnistaminen ja toimenpidesuunnitelma. Eri palveluiden
toisilleen aiheuttamat vaarat tulee myös ottaa huomioon.
‒ Esimerkki 2: Uimahallin turvallisuusasiakirjaan sisällytetään uimahallin
normaaliin toimintaan liittyvät vaarat. Jos uimahalliin tulee ulkopuolinen
palveluntarjoaja esim. vetämään kaikille avointa vesijumppaa, tämä tekee
turvallisuusasiakirjan ja vaarojen tunnistamisen omiin palveluihinsa liittyen,
hyödyntäen ja viitaten uimahallin turvallisuusasiakirjaan.
18.10.2017 Mervi Murtonen 42
43. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Olemassaolevan tiedon hyödyntäminen
• Palvelun vaaroista on aina jotain pohjatietoa olemassa:
‒ Valmistajan toimittamat dokumentit (käyttö- ja turvallisuusohjeet,
tekniset spesifikaatiot, yms.)
‒ Standardit ja aiemmat riskianalyysit
‒ Koko toimialan yleiset tapaturma- ja onnettomuustilastot, alan
hyvät käytännöt
‒ Kohteen aiemmat tapaturmat tai onnettomuudet
‒ Henkilöstön kokemus kohteesta ja muualta
‒ Asiakaspalautteet ja -reklamaatiot
‒ Yleinen turvallisuusosaaminen ja –tieto
‒ Terve maalaisjärki
• Ota huomioon sekä aiemmin toteutuneet onnettomuudet
että kaikki ennakoitavissa olevat vaaratilanteet.
18.10.2017 Mervi Murtonen 43
48. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Millaisista seurauksista voi olla kyse?
• Yhden tai useamman henkilön kuolema
• Pysyvä vammautuminen tai sairaus. Terveys ei palaudu
ennalleen. Pitkä sairaalahoitojakso
• Lievä vamma. Terveys palautuu ennalleen. Lyhyt sairaalahoito-
jakso tai 1 – 3 pv poissaolo töistä tai koulusta
• Lievä loukkaantuminen, ruhje tai vuotava haava. Edellyttää
käyntiä ensiavussa.
• Pintanaarmu. Hoidetaan laastarilla paikan päällä.
• Henkinen järkytys, pelkotila tai mielenpahoitus
• Omaisuusvahinko tai muu taloudellinen menetys
18.10.2017 Mervi Murtonen 48
Toimenpiteiden
tärkeys ja
kiireellisyys
49. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
• Teknisen tai toiminnallisen suunnittelun puutteet
• Käyttötarkoitukseen soveltumattomat välineet tai
toimintatavat
• Puutteellinen valmistautuminen
• Puutteet palvelun käytännön toteutuksessa
• Asiakasryhmän osaamisen, kunnon tai taitotason riittämätön
huomiointi
• Henkilöstön riittämättömät mahdollisuudet toimia turvallisesti
• Puutteellinen valvonta, perehdytys tai ohjaus
• Puutteellinen tilannetietoisuus tai olosuhdetekijät
18.10.2017 Mervi Murtonen 49
Mitä syitä vaaratilanteille voi olla?
50. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
18.10.2017 [Esittäjän nimi] 50
2. Vaaratilanteen
kuvauksen tulee
olla mahdollisimman
tarkka: Millaisissa
tilanteissa kuluttaja
voi altistua vaaralle?
3. Kuvaa syyt
mahdollisimman
monipuolisesti:
Mitkä kaikki
asiat voivat
johtaa siihen, että
kuluttaja
altistuu vaaralle?
4. Yksilöi kuluttajien
terveyteen
tai omaisuuteen
kohdistuvat
haitalliset
seuraukset. Nämä
voivat
olla eri luonteisia
ja eri tasoisia.
5. Kuvaa niitä
toimenpiteitä,
joita on jo
toteutettu
vaarojen
poistamiseksi tai
seurausten
pienentämiseksi.
6. Arvioi
toimenpiteiden
riittävyyttä. Onko
tilanne
hyväksyttävä?
1. Kohdista
tarkastelu
selkästi
rajattuun
palvelun osaan.
7. Mieti, miten
turvallisuutta voisi
vielä parantaa.
Valmiin lomakkeen pitäisi näyttää suunnilleen tältä:
51. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Toimenpiteiden tärkeysjärjestys
1. Palvelu suunnitellaan alusta alkaen mahdollisimman turvalliseksi,
”luontainen turvallisuus”
• Turvallisuus hankinnoissa, suunnittelussa, toimintatavoissa
• Jäljelle jääneiden vaaratekijöiden tehokas poistaminen
• Asiakkaan ja vaaran pitäminen jatkuvasti ja luotettavasti
riittävän etäällä toisistaan
2. Lisätään turvajärjestelmiä ja palvelun käyttörajoituksia.
3. Varmistetaan henkilökunnan osaaminen ja valvonnan riittävyys.
4. Annetaan asiakkaalle ohjeita ja varoituksia.
5. Pieniä, hyväksyttäviäkin riskejä tulee vähentää silloin, kun se on
helposti mahdollista
18.10.2017 Mervi Murtonen 51
52. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Toimenpiteiden suunnittelu
1. Mieti kokonaisuutta: Miten koko palvelun turvallisuutta saisi parannettua
tehokkaimmin?
2. Selvitä eri vaihtoehtoja vaaran poistamiseksi. Etsi tarvittaessa lisätietoja
tai asiantuntija-apua.
3. Valitse muutama asia kerrallaan toteutettavaksi. Pilko ne tarvittaessa
osatehtäviksi.
4. Nimeä vastuuhenkilö, aikataulu ja tarkistuspisteet.
5. Tee tarvittavat hankinnat ja suunnitelmat turvallisuus huomioiden.
6. Varmista, että toimenpide toteutuu.
7. Seuraa toimenpiteen vaikutuksia turvallisuuteen. Varmista, että
toimenpide ei aiheuta uusia vaaroja.
8. Kiitä itseäsi ja muita onnistuneista parannuksista!
18.10.2017 Mervi Murtonen 52
53. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Esimerkki työvälineiden käytöstä
18.10.2017 Mervi Murtonen 53
1. Turvallisuuspäällikkö
miettii asiaa tovin ja tekee
karkean suunnitelman
kohdejaosta ja
etenemistavasta.
2. Porukalla istutaan alas
ja ideoidaan
mahdollisimman paljon
erilaisia mahdollisia
vaaratilanteita palvelun
eri osioista avainsana-
luettelon avulla.
Näppäräsormisin tekee
muistiinpanoja niin paljon
kuin ehtii.
3. Turvallisuuspäällikkö ja
kirjuri kirjoittavat
muistiinpanot puhtaaksi
Vaaratilanteet -
lomakkeille ja täydentävät
puuttuvia kohtia.
4. Porukalla katsotaan
vielä yhdessä, miltä
kokonaisuus näyttää ja
onko kaikki vaarat
huomioitu kaikista
palvelun osista. Samalla
ideoidaan toimenpiteitä
ja voidaan jo sopia niiden
toteutuksestakin.
54. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Lisävinkkejä vaarojen tunnistamiseen
Työtapa Millaisiin riskeihin pureutuu? Esimerkki
Turvallisuuskierros
(turvallisuuskävely,
safety walk, walk
through)
Toimintaympäristön, rakenteiden,
suorituspaikan ja toimintojen aiheuttamat
riskit. Yleinen kaikkien riskien tarkastelu
Kävellään tilojen
läpi ja tunnistetaan
samalla vaaran
paikat
Mitä jos? (What if?) Häiriö- ja poikkeamatilanteet. Yksittäisten
tapahtumien tarkempi analyysi
Mitä jos tulee
sähkökatkos tai
tulva?
Palvelupolku (”käsi
asiakkaan kädessä”)
Asiakkaan omaan toimintaan,
tiedonkulkuun ja ohjaukseen liittyvät
riskit
Asiakkaan kontakti
palveluun alusta
loppuun asti
Asiakasryhmäanalyysi Erityisryhmät ja näihin liittyvät erityiset
riskit
Lapset, teinit,
vanhukset, ryhmät,
liikuntarajoitteiset…
Riskikartta tai -layout Sijoitetaan vaaranpaikat kartalle tai
rakennuksen pohjapiirrokseen
Käydään kartan
avulla läpi
kelkkareitin vaarat
Laite- tai
toimintokohtainen
tarkastelu
Eri laitteiden tai asiakastoimintojen
erityiset riskit
Huvipuiston laitteet
tarkastetaan yksi
kerrallaan
57. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
57
Tietojen antaminen kuluttajille
Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 9 §
Asiakkaalle
on annettava
kaikki olennaiset
turvallisuutta koskevat tiedot
ennen palvelun alkua.
58. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Tietojen antaminen kuluttajalle
• Osallistujille on voitava arvioida palvelun
vaarat etukäteen:
– Voinko osallistua palveluun?
– Mitä minun pitää osata tai tehdä?
– Mitä riskejä palveluun liittyy?
• Tiedot on annettava selkeällä ja
ymmärrettävällä tavalla.
• Onko ohjeet ymmärretty?
– Ei varsinaisia kieli- tai muotovaatimuksia
– Tulkkia saa käyttää
– Kulttuurierot on huomioitava
• Tietojen antamisella ei voi paikata muita
turvallisuuspuutteita.
58
60. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Onnettomuuskirjanpito
Mervi Murtonen 60
• Kirjanpidosta on käytävä ilmi
• Mitä on tapahtunut?
• Missä?
• Milloin?
• Miten asia on hoidettu?
• Miten turvallisuutta on parannettu?
• Muoto on vapaasti valittavissa (ruutuvihko, Excel, mobiili-
app)
• Tietoja on käytettävä turvallisuustoiminnan kehittämiseen
• Tärkeä myös palveluntarjoajan oman oikeusturvan kannalta!
63. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Palveluntarjoajan
ilmoitusvelvollisuus
• Ilmoita Tukesiin välittömästi kun palvelussa on tapahtunut
onnettomuus tai vakava läheltä piti -tilanne
• Ilmoita samalla mihin toimiin vaaran poistamiseksi on ryhdytty (esim.
toiminnan keskeyttäminen)
• Lomakemalli löytyy Tukesin verkkosivuilta
• Lajin luonteeseen kuuluvia, tavallisia pikkukolhuja ei tarvitse ilmoittaa.
Ne kirjataan palvelun tarjoajan omaan onnettomuuskirjanpitoon
• Kaikki ilmoitukset käsitellään
• Valvontatoimenpiteet arvioidaan aina tapauskohtaisesti
63
65. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Uusi asiakirjapalvelu Internetiin
• Alusta dokumenttien
tallentamiseen Internetissä
• Mahdollistaa tietojen helpon
jakamisen yrityksen sisällä
• Mahdollistaa joustavan
tiedonvaihdon yrityksen ja
Tukesin välillä
• Esim. turvallisuusasiakirja,
onnettomuuskirjanpito,
onnettomuusilmoitukset, muu
asiointi.
• Maksuton
67. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Tukes.fi –nettisivu-uudistus
67
• Uusi Tukes.fi avataan kevään 2018 aikana
• Mikä olisi oikea paikka ja nimitys
Kuluttajapalvelut –osiolle?
68. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Palautekysely Tukesin tarkastuksista
68
• Tukes kokeilee palautteen keräämistä tarkastuksista
• Palautetta käytetään
– Tarkastusten vaikuttavuuden arviointiin
– Toiminnan laadun kehittämiseen
• Palautekysely lähetetään tarkastuksen jälkeen
sähköpostilla
• Siihen voi vastata nimettömänä
70. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Mitä sitten, kun dokumentit on laitettu
kuntoon?
• Arvioi säännöllisesti, onko tarkastelu riittävän tarkka ja kattava ja
ovatko tiedot vaaroista ajan tasalla:
‒ Esim. vuosittain kauden päätyttyä
‒ Vakavien tapaturmien yhteydessä
‒ Isompien muutosten yhteydessä
• Jos pohjatyö on tehty hyvin, laajamittaista vaarojen tunnistamista ei
tarvitse uusia kovin usein – kevyt päivitys riittää.
• Vaarojen tunnistamisen pitäisi olla jatkuva, työhön olennaisesti
kuuluva tehtävä.
• Päivittäinen vaaratilanne- ja onnettomuuskirjanpito tuottaa
jatkuvaa turvallisuustietoa
• Tee jatkuvasti pieniä turvallisuusparannuksia.
• Muista onnettomuusilmoitukset Tukesiin!
18.10.2017 Mervi Murtonen 70
71. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Vuosittaisen turvallisuuskatsauksen
apukysymyksiä
• Mitä tapaturmia, onnettomuuksia tai läheltä piti –tilanteita meillä on
viime vuoden aikana sattunut?
• Miten turvallisuustilanne on vuoden aikana muuttunut?
• Miten palvelu tai muut toiminnot ovat muuttuneet?
• Onko asiakaskunnassa tai toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia?
• Ovatko tiedot vaaroista ajan tasalla?
• Mitä toimenpiteitä vaarojen poistamiseksi on vuoden aikana toteutettu?
• Onko turvallisuusasiakirja ajan tasalla?
• Ovatko asiakkaille annettavat ohjeet, opasteet, varoitukset ajan tasalla?
• Mitä ovat tärkeimmät toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi
seuraavan vuoden aikana?
18.10.2017 Mervi Murtonen 71
72. •Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
TOP5: Muista ainakin nämä!
1. Tunnista ja arvioi palveluun liittyvät vaarat ja toteuta
toimenpiteitä riskien pienentämiseksi!
2. Laadi tarvittaessa turvallisuusasiakirja! Ohjeita löytyy
Tukesin verkkosivuilta.
3. Anna kuluttajalle tarvittavat tiedot palvelun
turvallisuudesta! Lisätietoja löytyy
Tukes-ohjeesta 6/2015
4. Pidä kirjaa vaaratilanteista ja onnettomuuksista!
Valitse itsellesi toimivin tietojen kirjaustapa ja
tiedostomuoto.
5. Ilmoita onnettomuuksista ja vakavista vaaratilanteista
Tukesiin! Toimintaohjeet ja ilmoituslomake löytyvät
Tukesin verkkosivuilta.
18.10.2017 Mervi Murtonen 72
73. • Turvallinen, teknisesti luotettava ja
• ekologisesti kestävä yhteiskunta
•www.tukes.fi
•www.facebook.com/turvallisuusjakemikaalivirasto
•www.twitter.com/tukesinfo