5. Tulevaisuuden työpaikat
Kilpailukykyiset ja
tuottavat yritykset
luovat uusia
työpaikkoja.
Menestyvillä
työpaikoilla luodaan
uusia tuotteita,
palveluja ja tapoja
toimia.
Julkisella sektorilla
menestyksestä kertoo
vaikuttavuus niin
yhteiskunnassa kuin
kansalaisten kokemana.
Ne menestyvät
taloudellisesti ja
palvelevat asiakkaitaan
hyvin.
Ne ovat ketteriä ja
vastaanottavaisia
henkilöstön tarpeille.
6. Työelämästrategian painopistealueet
• sisäinen ja ulkoinen yhteistyö
• luottamusta vahvistavat toimintatavat
•yhteistyö huonoina ja hyvinä aikoina
LUOTTAMUS
JA
YHTEISTYÖ
• näkemys kehittämisestä
• henkilöstön osallistaminen
ja osallistuminen
• kehittämisohjelmia
• uuden teknologian
hyödyntäminen
INNOVOINTI
JA TUOTTAVUUS
VISIO
Suomen työelämä
EUROOPAN
PARAS 2020
TYÖHYVINVOINTI JA
TERVEYS
• työhyvinvoinnin edistäminen
• työkuormituksen ja riskien
hallinta
• työterveyshuolto
• työyhteisön kehittäminen
• muutosten hallinta
• työn mielekkyys ja voimavarat
• työkyvyn hallinta ja edistäminen
OSAAVA
TYÖVOIMA
• osaamisen kehittäminen
• henkilöstövoimavarojen johtaminen
• koulutuksen ja työelämän yhteistyö
6
7. Työpaikkojen kehityspolut
Kehittäjät
• Perusasiat kunnossa,
arki ja velvoitteiden
hoitaminen sujuvaa
Hyvä
perustaso
• Panostetaan
kehittämiseen aluksi
erillisillä hankkeilla,
sitten monipuolisesti ja
suunnitelmallisesti
• Erinomaiset tai
maailmanluokan
tuotteet, palvelut,
toimintakonseptit,
työyhteisöt ja niiden
jatkuva kehittäminen
Edelläkävijät
Tavoite: Kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason
7
8. Työpaikat ja tavoitetasot
Hyvä perustaso
Kehittäjät
Edelläkävijät
Osataan hyödyntää organisaation
tarpeisiin sopivia
kehittämispalveluita.
Henkilöstö, asiakkaat ja
kumppanit mukana
kehittämisessä.
Ketteryys, kilpailukyky, kyky luoda
uusia työpaikkoja ja palvella
asiakkaita.
Toimitaan lakien ja
työehtosopimusten mukaisesti.
Työyhteisössä on tilaa erilaisille
ihmisille ja siihen on helppo tulla
mukaan.
Toimivat kumppanuudet, verkostot
ja onnistuneet yritysostot ja –
järjestelyt.
Kuullaan henkilöstöä.
Johtamisen ja esimiestyön
kehittämiseen panostetaan
määrätietoisesti.
Monimuotoisuutta hyödynnetään
ja johdetaan.
Edistetään tasa-arvoa, ei syrjitä.
Kiinnitetään huomiota
tulevaisuudessa tarvittavien
taitojen kehittämiseen.
Myös riskien ottaminen ja
virheiden tekeminen on sallittua.
Hyödynnetään työehtosopimusten
ja lain tarjoamia mahdollisuuksia
työ- ja perhe-elämän
yhteensovittamiseksi.
Toimitaan aktiivisesti työ- ja
perhe-elämän yhteensovittamiseksi ja työaikajärjestelyt ottavat
huomioon sekä työntekijän että
organisaation tarpeet.
Innovatiiviset työaikaratkaisut
huomioivat yksilölliset tarpeet ja
työaikaratkaisuja on helppo
muokata työtilanteen ja
yksilöllisten toiveiden mukaisesti.
Menestyksen myötä hyödynnetään mahdollisuuksia kasvuun/
vaikuttavampaan palveluun ja
toiminnan kehittämiseen edelleen.
Työssä on työn imua, vastuun
kantamista ja innostusta.
8
11. Työelämä 2020 –hankkeen tavoitteet
Työelämästrategian
toimeenpano
1) Työelämän eri toimijoiden työn
koordinointi, ohjaus ja seuranta
2) Vahvistaa työelämätoimijoiden
mahdollisuuksia tavoittaa entistä
useammat työpaikat ja niiden
tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta
toiselle
3) Kannustaa ja innostaa
työelämän laadun ja
tuottavuuden samanaikaiseen
kehittämiseen
4) Rakentaa ja turvata hankkeen
toimintaedellytykset.
11
12. Työelämä 2020 –hankkeen elinkaari
2013
Rakennusvaihe
Arvopohja
Sitoutuminen
Laajentuminen
Verkostosuunnitelmat
Hankeorganisaatio
Seurantajärjestelmä
Viestintälinjaukset
Verkkosivut
2014
Yhteistyötapojen
kehittäminen ja
käyttöönotto
Verkosto-osaaminen
Toimijoiden omat
prosessit
Yhteistyölupaukset
Yhteiset tilaisuudet
Yhteiset työkalut
Seuranta
2015
Tulokset,
välitilinpäätös
2020
Suomen
työelämä
Euroopan
paras
Kehittämistoiminta
käynnissä työpaikoilla
Seuranta ja arviointi
Hankkeen jatkosta päättäminen
12
13. Työelämä 2020 –hankkeen organisaatio
Neuvottelukunta
Puheenjohtajina
George Berner
Matti Alahuhta
Anna-Kaisa Ikonen
Tehtävänä vaikuttaa ja toimia
hankkeen johtoryhmän
neuvonantajana
työelämästrategian
toteutuksessa
Johtoryhmä
Valmisteluryhmä
Puheenjohtajana
Lauri Ihalainen
Puheenjohtajana
Margita Klemetti
Tehtävänä varmistaa
työelämästrategian toimeenpano. Toimii hankkeen
päättävänä elimenä.
Tehtävänä työstää
johtoryhmän päätösten
mukaisesti
työelämästrategian
toimeenpano.
Hankkeen toimijaverkosto
13
21. Alueverkostot
+
AVIen työsuojeluvastuualueet
Alue TTL
Maakuntaliitot
Seudulliset kehittämiskeskukset
Kauppakamari
Yrittäjäjärjestöt
(muut toimijat esim. oppilaitokset
myöhemmin mukaan)
Alueverkostojen yhteinen missio:
”Mahdollistaa yhteistyössä eri toimijoiden
kanssa yrityksille ja organisaatiolle
entistä paremmat edellytykset uudistaa
toimintaansa ja tukea työpaikoilla
tapahtuvaa kehittämistä.”
Alueellinen yhteistyölupaus:
”Mikä on kunkin alueen tarkennettu
missio? ”
”Mitä kukin alueverkoston toimija
lupautuu tekemään tämän mission
saavuttamiseksi?”
21
22. Tiedeverkosto
Tavoitteet
Toteutustapa
•
•
Tiedeverkostossa on edustettuina
keskeisiä suomalaisia työelämän
tutkimusta harjoittavia yliopistojen,
korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
yksiköitä siten, että ne edustavat
osaamiseltaan monipuolisesti Työelämä
2020 -hankkeen eri painopistealueita, eri
tieteenaloja ja Suomen eri alueita.
•
Tiedeverkoston koordinoinnin tueksi on
asetettu ryhmä, jossa:
•
•
•
tuottaa tutkimukseen ja tieteelliseen
keskusteluun pohjautuvaa tietoa Työelämä
2020 -hankkeelle hankkeen kehittämisen
ja päätöksenteon tueksi työelämän
ajankohtaisista ja työelämän tulevaisuuden
kehityksen kannalta merkittävistä
kysymyksistä
toimia tarvittaessa neuvoa-antavana
elimenä Työelämä 2020 -hankkeelle
erityisesti tieteellistä asiantuntemusta
vaativissa kysymyksissä
tehdä Työelämä 2020 -hanketta ja
mahdollisia muita valtioneuvoston
työelämän tutkimukseen kohdistuvia
hankkeita koskevia kehittämisehdotuksia
edistää omalta osaltaan Työelämä 2020 hankkeen tavoitteiden toteutumista, ml.
tutkimustiedon nykyistä parempaa
hyödyntämistä työpaikoilla
•
•
•
•
•
•
Päivi Järviniemi, TEM
Arto Koho, STM
Mervi Niemi, OKM
Terttu Pakarinen, KT
Juha Antila, SAK
Tuomo Alasoini, Tekes
22
23. Kansainvälinen verkosto
Tavoitteet
•
Tiedon ja kokemusten kerääminen sekä
tähän perustuva oppiminen muiden maiden
työelämäinnovaatioista ja muista hyvistä
käytännöistä Työelämä 2020 -hankkeen eri
osa-alueilta (innovointi ja tuottavuus,
luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja
terveys sekä osaava työvoima).
•
Pääasiallisena kohteena ovat Eurooppa,
Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasian kehittyneet
maat.
•
Suomalaisten työelämäinnovaatioiden ja
muiden hyvien käytäntöjen viestintä
Suomen ulkopuolelle tavalla, joka
vahvistaa Suomen imagoa
työelämäkäytännöiltään edistyksellisenä
maana. Pääasiallisena kohteena on
Eurooppa.
•
Vaikuttaminen Euroopan komission ja
muiden eurooppalaisten instituutioihin
työelämän kehittämistä koskeviin
linjauksiin.
Toteutustapa
•
Ryhmä koostaa sovituin aikavälein
Työelämä 2020 -hankkeelle tiedoksi ja
käsiteltäväksi omien verkostojensa kautta
saatuja ja hankkeen tavoiteasettelun
kannalta relevantteja ulkomaisia
työelämäinnovaatioita sekä välittää näiden
verkostojen kautta tietoa suomalaisista
työelämäinnovaatioista yms. kiinnostavista
kokemuksista.
•
Ryhmä:
• Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM
• Hannu Stålhammar, STM
• Mervi Niemi ja Päivi Bosquet, OKM
[molemmat sähköpostitasolla]
• Antti Koivula, TTL
• Juha Antila, SAK
• Tuomo Alasoini, Tekes
• Seppo Saukkonen, EK
23
25. Kehittämisohjelmat
Polku 3
Liideri – liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes)
Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn
tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista.
Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM)
Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä
käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa
ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta.
Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM)
Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää
palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa
työhyvinvointiin liittyvää viestintää.
25
27. Polku 5
Viestinnän tavoitteet
• saada aikaan keskustelua ja ymmärrystä työelämän
muutostarpeista
• haastaa ja innostaa työpaikkoja/työyhteisöjä kehittämään
toimintaansa omista lähtökohdistaan
• rakentaa positiivista julkista keskustelua työelämästä ja sen
arvoista
• antaa eri työelämän kehittämiselle yhteinen suunta
• rakentaa Suomelle hyvää työelämäbrändiä.
27
31. Hankkeen toiminnallinen painoalue 2014
yhteistyötapojen kehittäminen ja käyttöönotto
Perustelut yhteistyötapojen laajentamiseksi
•
•
Vuoden 2013 aikana on luotu työelämästrategian toimeenpanolle periaatelinjaukset ja rakenne. Työelämä
2020 –hanke pohjautuu vahvasti verkostotoimintaan.
Hankkeen onnistuminen tulee näin ollen pohjautumaan työelämätoimijoiden yhteistyökykyyn sekä kykyyn
luoda lisäarvoa työpaikoilla tapahtuvalle kehittämistyölle.
Keinot
•
Verkosto-osaamisen vahvistaminen
•
•
Toimijoiden omat prosessit
•
•
eri toimijoiden tukiprosessit oltava kunnossa (suhteessa yhteistyölupauksiin)
Yhteiset tilaisuudet
•
•
•
Verkostossa toimimisen perusperiaatteiden sisäistäminen: ”Kyse ei ole valmiin ratkaisun levittämisestä
sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa laajemman verkoston kanssa sellaista
keskinäistä luottamusta ja sitoutumista, joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä ja juurtumista
käytäntöön” (Timo Järvensivu)
verkosto-workshop kaikille toimijoille keväällä
verkostovastaavien seminaari maaliskuussa ja syksyllä
Yhteiset työkalut
•
Sähköinen yhteistyöfoorumi (selvittely tarjolla olevista vaihtoehdoista ja kustannuksista) /Nuppu, Anne,
alue-edustaja)
Seuranta ja kehittäminen
•
•
•
Yhteistyölupauksiin liittyvät seurantaraportit ja -tapaamiset (hankejohtaja)
Yhteistyölupausten kokonaisanalyysi (partit)
Verkostoanalyysi (ulkopuolinen toteutus)
31